KULTAVUOSI 2020 tapahtumia

Tietoa kullasta, kullankaivajista,

koru- ja jalokivistä

Täältä löydät runsaasti tietoa Lapin kullasta, kullankaivajista, koru- ja jalokivistä. Klikkaamalla kuvia pääset lukemaan PDF:nä Lapin Kullankaivajain Liiton Prospäkkäri-lehden numeroita 2007 – 2020 sekä Tampereen Kivikerhon Mineralia-lehden numeroita 2013 – 2020.

Mineraliassa 3/2020 Hannu Viranto kertoo Venäjän kullankaivusta kaukana Siperian laidalla. On hämmästyttävää kuinka vähän suomalaiset tuntevat itäisen naapurimme kullankaivun historiaa, vaikka näillä kultakenttien vankileireillä on moni Neuvostoliitosta karkotettu suomalainen, karjalainen ja inkeriläinen raatanut ja maatunut. Tutuiksi ne ovat tulleet myös Tsaari-Venäjän sortoa vastustaneille suomalaisille.
Hannu on vieraillut Venäjän laajoilla kultamailla, joiden vaiheet ovat ainakin yhtä mielenkiintoisia kuin tutut Eldoradon, Klondyken, Nomen tai Australian kultaryntäysten tapahtumat. Löydät jutun ”Kullankaivu Venäjän Jakutiassa ja Magadanissa” uusimman Mineralian sivuilta 24–30. Siinä on paljon taustatietoa myös TV1:n ohjelmasarjaan Neuvostoliiton vankileireistä!

*******

 Erikoinen hippu ja koru siitä

Lainaus Aarne Alhosen Facebook sivulta 16.10. 2020

*******

Hippulista 2020 päivitetty

Klikkaa hippukuvaa

Vähäiseksi ovat jääneet uutiset suurista kultahipuista Lapin kullankaivun 150. kesänä 2020. Tietoomme on tullut yksi yli 20 g painava hippu, kun niitä viime vuosina on parhaimmillaan kirjattu kymmenkunta. Vaskoolit heiluvat vielä syyskuussa muutamilla kultatyömailla Lemmenjoella, jossa konekaivu päättyi lopullisesti heinäkuun alussa. Tankavaarasta loppukesästä löytynyt 62 g Nonunhippu jäänee kesän suurimmaksi ja ainoaksi.

Nonun löytyi Tankavaaran Kultakylän Aurum huuhdontapaikalta 2. elokuuta huuhdonnan SM-kisojen aikana. Löytö ei ollut aivan onnenkantamoinen, sillä sen poiminut Mika on harrastanut kullankaivua 14 vuotta. Ränniä ja vaskoolia ei löytämiseen tarvinnut käyttää, sillä hippu yllätti löytäjänsä kaivumontun pohjalla. Alueella on paljon vanhoja saksalaisten sotilaiden kaivamia kuoppia ja poteroita jatkosodan ajalta, joten hippu on jatkanut löytäjänsä etsimistä vuosikymmeniä.

Nonun hippu on päivitetyllä Hippulistalla sijalla 46. ja 11. perinteisellä kaivulla löydetyistä. Tarkka paino oli 61,94 grammaa punnittaessa löydön jälkeen. Listalla on kaikkiaan 141 suurinta hippua 20 grammasta alkaen. Niistä 89 on löydetty konekaivulla, 48 perinteisellä lapiokaivulla, kaksi sukellus- ja imurointitekniikalla sekä kaksi metallinilmaisimella.

Kaksi suurinta hippua on löytynyt lapiokaivulla; Evert 392,9 g v. 1935 ja Aleksi 385,36 g v. 1910. Hippulista on uusiutunut rivakkaa tahti 1990-luvulta alkaen lähinnä Lemmenjoen konekaivajien työn tuloksena. Lista koottiin ensi kerran v. 2003 ilmestyneeseen Kullankaivajan oppaaseen ja ”isommuksia” siihen kertyi kaikkiaan 50.

Nonunhipun löytäjä Mika haluaa pysyä tuntemattomana ainakin siihen saakka, kun uusi lumi on maassa ja löydön järkytys sulanut. Kullankaivua ja kultahistorian tutkimista hän aikoo jatkaa.

Hippukuvat Team Deadwoodin Facebook-sivuilta. http://www.teamdeadwood.fi/

https://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2020/09/Hippulista-15.9.20.pdf

Menneisyyden jäljet ovat monella tavalla näkyvissä Tankavaaran luonnossa. Jääkaudet, muinaiset kulkijat, kullankaivajat, metsästäjät, sodat, kulkukeinojen ja teiden rakentajat ovat taltioineet merkkinsä maisemaan. Kullankaivajat kaivoivat ensimmäiset monttunsa 1930-luvun alussa. Vuosikymmen myöhemmin samoja kuoppia suurenteli saksan armeija. Niistä jäljistä löytyi menneen kesän isommushippu.  Kuva on Pikku Tankavaaran laelta ja montut Saksan armeijan puolustuslinjoja kesältä 1944

Jäähyväiset Lemmenjoelle:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006629342.html?fbclid=IwAR0Ls6sfyNaRhAnl_4BLx049GBGOwtay7T-WSJRU4VMF50soG5n-Kohxg3c

 

Kesän suurin löytyi Tankavaarasta

Kesän suurin kultahippu juhlisti Tankavaaran kultakisoja ja kultakylän 50-vuotisjuhlia elokuun alussa 2020. Nelostien länsipuolella 300 m päässä kultakylässä sijaitsevalta AuRum kullanhuuhdonta-alueelta löytyi sunnuntai aamuna 2. elokuuta 61,94 grammaa painava kultahippu. Löytäjä on viikon verran paikalla kultaa omilla työvälineillään ja vuosien kokemuksella kaivanut Mika, jonka annetaan selvitä järkytyksestään toistaiseksi tuntemattomana.

  • Hippu löytyi koskemattomasta maasta noin 20 cm syvyydestä sivukivikasan alta saksalaisen vanhan korsun vierestä. Löytäjä soitti minulle aamulla sanoen, että tule katsomaan, onko tämä joku julma pila minulle. Odottelin parin gramman hipun löytyneen, mutta kun sen näin asuntovaunun pöydällä, en hetkeen ollut uskoa silmiäni, kertoi tapahtumasta Marko Lauronen, joka Team Deadwood ry:n edustajana pyörittää matkailijoille tarkoitettua kullanhuuhtomoa.

Löydetty hippu on tämän vuosituhannen suurin ja historian toiseksi suurin isommus Tankavaaran alueella. Se on ainoa yli 20 gramman hippulistalle päässyt tältä kesältä. Listan uusiutumista on tähän asti hallinnut Lemmenjoki, jossa konekaivu päättyi heinäkuun alussa jäädyttäen uutisvirran löydöistä. Suurin Tankavaarasta löydetty hippu on vuodelta 1950 Tauno ja Jouko Virtasen löytämä ”sekahippu” 186,5 g, josta kultaa on 116 g ja loput kvartsia.

Onnea ja menestystä 50-vuotiaalle Tankavaaran kultakylälle ja sen tarmokkaille yrittäjille.  

Asiasta uutisoi myös    YLE

******

Kullanhuuhdonnan SM-kisojen tulokset Tankavaarassa:

https://www.tankavaaragold.fi/language/fi/etusivu/

tai klikkaa kuvaa yläpuolella

******

Gösta Waselius 22.2.1926 – 13.6.2020

Yksi viimeisistä – ehkä viimeinen – Lemmenjoen kultaryntäyksen 70 vuotta sitten kokeneista ja siihen keskeisesti vaikuttaneista miehistä Gösta Waselius kuoli Inarissa 94-vuotiaana.

Lue hänestä enemmän klikkaamalla kuvaa >>>

*****

https://yle.fi/uutiset/3-11423325

YLE uutisoi Lemmenjoen tapahtumat 30.6.2020. Klikkaa linkkejä, alla HS

Helsingin Sanomat raportoi Lemmenjoelta 6.7.2020

*****

Elokuva Lemmenjoen viimeisestä kesästä

Historian lehti kääntyy Lemmenjoen kultapuroilla heinäkuun alusta 2020 alkaen kohti tuntematonta tulevaisuutta. Kullan konekaivu päättyy, ammattilaiset lopettavat, lapiokaivu jatkuu, vuosikymmenien aikana muodostunut yhteisö hajoaa, isot hiput katoavat uutisista. Tätä hetkeä on odotettu ja pelätty, sitä on myös dokumentoitu.

Jouni Ohtamaan kulttuurihistoriallinen dokumenttielokuva ”Lemmenjoen viimeiset kullan konekaivajat”  on avautunut 7.7.2020 kaikkien katsottavaksi Ohtamaan kanavalla osoitteessa

https://www.youtube.com/user/johtamaa.

Elokuvassa Jouni jututtaa kymmenkunta Lemmenjoen kullankaivajaa, joista suurin osa on konekaivajia. Henkilökuvien lisäksi elokuva näyttää upeita Lemmenjoen maisemia, kaivujälkiä ja taltioi hiipuvaa kullankaivajayhteisöä, joka vilkkaimmillaan hakee vertaistaan 150 vuotta jatkuneesta kultahistoriasta.

Jouni kuvaa Saariselällä Luton latvoilla kaivospiirin rajamerkkiä vuodelta 1871.

Kuopiolainen Ohtamaa on kuvannut paljon erämaita, eräretkeilyalueita ja tunnettuja vaeltajia. Pari vuotta sitten hänen tekemäänsä elokuvaa ”Suomen 1. kultaryntäys ja Ivalojoen Kultala” on YuoTubessa katsottu yli 17 000 kertaa. Hänen tuotantoaan löytyy runsaasti yllä olevasta osoitteesta.

Lapin Kullankaivajain Liitto järjesti  ohjelmallisen  ”Päänpaljastustilaisuuden” Lemmenjoen Pihlajamäessä 1.7. klo 12 ja Iso-Ojan kämpällä Tankavaarassa 3.7. klo 17 ehtoollisen kera kaivospiirien lakkauttamisen muistoksi.

******

Jumala on korkealla ja tsaari kaukana

Venäjän kullankaivukin tarinoita täynnä

Kullankaivu suuressa Venäjän maassa on suomalaisille tuntematon, vaikka yhteistä historiaa ja rajaa mailla on muillekin jakaa. Tutumpia meille ovat Alaskan, Kanadan ja Kalifornia kultakenttien värikkäät tapahtumat kirjojen ja elokuvien kautta. Venäjän kullankaivusta ei juurikaan löydy vastaavaa historiallista aineistoa, jota nyt on kaivanut esille ja kirjalliseen asuun muotoillut rovaniemeläinen Hannu Viranto. Hän perehtyi aiheeseen virassaan Lapin lääninhallituksessa. Oma kultatyömaa Lemmenjoella ja kullankaivajain liiton puheenjohtajuus antaa Hannun teksteille asiantuntevaa uskottavuutta.

Lapin lääninhallituksen työkaverit Hannele Pokka ja Hannu Viranto kullankaivajien seminaariristeilyllä. Hannele jäi eläkkeelle 2020 Ympäristöministeriön kansliapäällikön virasta ja muutti takaisin Lappiin.

Venäläiset kultayhtiöt rynnistivät Suomen Lapin kultamaille Tenojoella ja Ivalojoella 1860-luvun lopulla tapahtuneiden kultalöytöjen aikana 150 vuotta sitten. Heidän konsulttinaan oli vuori-insinööri ja Rahapajan apulaisjohtaja Conrad Lihr, joka senaatin

Näitä Nulkkamukan kultapitoisia kallioita venäläiset tavoittelivat Lihrin opastamana.

etsintäretken johtajana löysi kultaesiintymät 1868. Kultapitoisuus parhailla kultapaikoilla oli samaa luokkaa kuin Siperiassa, jossa kullankaivua oli menestyksellä harjoitettu jo kauan.

Venäläiset saivat maamme ensimmäiset kultavaltaukset ja yrittivät tavoitella yksinoikeutta Lapin kultaan. Autonominen Suomi valitsi kiistelyn jälkeen emämaastaan poikkeavan lainsäädännön ja asetus kullankaivusta Kemin Lapinmaassa astui voimaan huhtikuun alussa 1870. Venäläiset vetäytyivät pois Lapin kultakentiltä ja keisarikunta jatkoi kullankaivua Siperiassa kuten muuallakin entiseen malliin. Paljon sielläkin tapahtui kultaryntäyksiä ja kapinoita, jotka jäivät tuntemattomaksi verrattuna Amerikan ja Australian kulta-alueiden uutisiin.

Kullankaivaja Hannu Viranto Rovaniemeltä on perehtynyt kullankaivun historiaan Venäjällä keisarivallan ajasta nykypäivään. Tuloksena on syntynyt monta antoisaa artikkelia, jotka tuovat uutta tietoa Venäjän tuntemattomaksi jääneistä kultaryntäyksistä. Viranto tutustui henkilökohtaisesti Venäjän kullankaivuuseen toimiessaan Lapin kesäyliopiston toiminnanjohtajana 1980-luvun lopulla sekä seuraavalla vuosikymmenellä Lapin lääninhallituksessa, jossa hänen työhönsä kuului muun muassa yhteistyö arktisella alueella. Siihen kuuluivat myös Amerikan, Kanadan ja Siperian kultakentät, joihin työ hänet vei.

Hannu Virannon kirjoittamia juttuja  on julkaistu LKL:n jäsenlehti Prospäkkärissä 1/2020 ”Venäjän kullankaivu Ivalojoen kultaryntäyksen taustalla”, ”Lena joen massamurha” ja ”Kullankaivajien elämää Venäjällä” sekä Tampereen Kivikerhon Mineralia-lehdessä 1/2020 ”Kullankaivu tsaari-Venäjällä”.

Alla linkit Virannon juttuihin Venäjän kullankaivusta sivustollamme.

Tsaari-Venäjän kullankaivu

Yksityishenkilöiden kullankaivu Venäjällä

Lena joen kullankaivajien massamurha

Venäjä Ivalojoen taustalla

Kullankaivajien elämää Venäjällä

******

Ilon, surun kultakesä 2020

Kullankaivukesä on alkanut vilkkaana lumi- ja tulvakevään jälkeen.

Harriojan silta Sotajoentiellä oli vaurioitunut kevättulvassa. Metsähallitus on korjannut sillan juhannusviikolla. Kunnostustöitä on tehty myös Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationin sillalle, jonka rakenteet vaurioituivat talven lumikuormasta.

Kesä tuo historiallisia muutoksia, iloa ja surua epätavallisen paljon kullankaivajien elämään. Kaivospiirit ajetaan alas heinäkuun 1. päivä ja se lopettaa konekaivun Lemmenjoen kasallispuistossa. Muualla konekaivu saa jatkua, mutta vaatii erilliset luvat. Kaivos- tai tehdaspiirit olivat toiminnassa 150 vuotta huhtikuusta 1870 alkaen, jolloin asetus kullankaivusta Lapinmaassa aloitti kullankaivun ja Ivalojoen kultaryntäyksen.

Yläkuvassa Mika Telilän isomus 12.6. 2018 Lemmenjoen Ruittu- ja Puskujängältä; Isä Riston opinnäyte pohjan teosta 225 grammaa. Onko isomushippujen aika tämän kesän jälkeen historiaa!

Ivalojoen kultaryntäys alkoi 150 vuotta sitten 8. päivä huhtikuuta 1870 keisarin hyväksymällä lailla. Samaan aikaan valmistui Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationi ja sen ulko-oven päälle virallinen vaakuna, joka kuvassa toimi kultaristeilyn tunnuksena.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaivospiirit ja valtaukset muuttuivat kullankaivuluviksi kaivoslailla v. 2011. Luvat myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, jolla on toimistot Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Lisätietoa: https://tukes.fi/etusivu

Koneelliseen kullanhuuhdontaan on lakiin tullut uusi lupamääritelmä termillä pienkaivutoiminta. Sillä tarkoitetaan korkeintaan 500 kuutiometriä kaivua 50 päivän aikana vuodessa. Kullanhuuhdontalupa on muutettava konekaivuluvaksi, jota ei kuitenkaan anneta kansallispuistoihin. Luvan antaa AVI 120 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä. AVI eli Aluehallintovirasto perustettiin 1.1.2010 korvaamat aiemmat lääninhallitukset sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset. Lisätietoa: http://www.avi.fi/web/avi/avi-pohjois-suomi

Uudistusten pelätään lopettavan ammattimaisen kullankaivun, joka on viime vuosikymmenet ollut lähes yksinomaan Lemmenjoen parinkymmenen konekaivajan hartioilla. Vuosittaisesta 30-40 kilon kultamäärästä heidän osuutensa lienee yli 90 %. Kultaa he ehtivät kaivaa tänä kesänä ohikiitävän hetken kesäkuun lopussa, jonka jälkeen työmaat on maisemoitava. Muutama konekaivaja jatkaa työtään kaivualueellaan, osa lopettaa vuosikymmenien työnsä. Yli 30 vuotta jatkunut sota koneellisesta kullankaivusta Lemmenjoen kansallispuistossa näyttää nyt päättyvän, ehkä ei ilman yhteenottoja ja dramatiikkaa.

Kullanhuuhdonta kuitenkin jatkuu; Kutturantien Kultakioski on avannut ovensa, Saariselän yritykset aloittavat pikkuhiljaa kesäkuussa. Kultakisoja on peruttu alkuvuonna, mutta ne pyritään järjestämään Tankavaaran Juhannuskisoista lähtien normaalin aikataulun mukaisesti. Katso kultakisojen aikataulut Kullankaivajain Liiton sivuilta https://www.kullankaivajat.fi/.

 

Lemmenjoen kullankaivajat televisiossa

Lemmenjoen kullankaivajat esittäytyivät tv-nelosen Madventures ohjelmasarjan ykkösosassa 31.3.,  2.4. ja 5.4. neloskanavalla, jonka jälkeen ohjelma löytyy Ruudusta.

Pääosassa ohjelmassa on Kai Mullis Rantanen, kullankaivajain liiton sihteeri ja Prospäkkäri-lehden päätoimittaja, jonka asiantuntemus, huumori ja rauhallinen esiintyminen jaksaa kantaa junttihuumorin sävyttämän ohjelman loppuun. Taustatukea antavat muut Lemmenjoen kaivajat Raimo Kanamäki, Pekka Itkonen ja Aki Karvonen. Ohjelma kuvattiin viime kesänä.

Mulliksen mainio esitys Inarin hautausmaalla olevan Pyrkyripalstan synnystä on luettavissa sivuiltamme alla olevan linkin takaa:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/nain-syntyi-pyrkyripalsta/

********

Kultalan riippusilta korjattu

Jykevätekoinen Kultalan riippusilta on ennen kaikkea kesäkäytössä.

Ivalojoen ylittävä Kultalan riippusilta oli käyttökiellossa alkukesästä 2020 ja korjattiin käyttökuntoon heinäkuussa.

Remonttiin tarvittavat tavarat ehdittiin kuljettaa perille, mutta kevään rospuuttokelit yllättivät odottaamaan  jäiden lähtöä. Se on upea luonnonnäytelmä, joka vuonna myöhästynee muutamalla viikolla tavanomaisesta ja siirtynee kesäkuulle.

Kultalan 88 m pitkä silta valmistui vuonna 1997 ja se korvasi Tunturiladun talkootöitä 1968 rakentaman sillan.

Metsähallituksen Luontopalveluilla on koko massa 32 riippusiltaa ja niistä 17 on Lapissa. Niistä käyttökiellossa ovat Kultalan ja Enontekiön Torisenon sillat.

Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa sijaitseva Lapinsalmen riippusilta on viime vuoden lopulla avattu. Tämä 55 m pitkä ja 12 m korkeudessa kulkeva silta jouduttiin rakentamaan uudelleen sillan rikkouduttua kesällä 2019.

Jäähyväiset Lemmenjoelle

Viimeinen kesä on alkamassa monelle Lemmenjoen kaivajalle, sillä koneiden käyttö kullankaivussa loppuu heinäkuun alussa 2020. Se päättää yli 30 vuotta jatkuneen taistelun kaivuoikeuksista ja on kuolinisku ammattikullankaivulle. Miessi, Pusku ja Ruittu ovat olleet viime vuosikymmenien parhaita kultapuroja, joista on konevoimalla noussut suurin osa kultasaaliista 4-6 metrin syvyydestä. Miltei jokainen uutisoitu isommushippu on löytynyt Lemmenjoen puroilta.

Sirkka-Liisa ja Arska Alhonen Puskun kämpän edessä.

 

Kultaa, spektroliittia ja lumikvartsia.

Kultakuume iski Aarne Alhoseen kesällä 1974 Lemmenjoen retkellä vaimon Sirkka-Liisan kanssa. Siitä alkoi ainutkertainen ja elämänmittainen tarina, jolla on paikkansa Lapin kultahistoriassa. Kultaseppä opetteli kullankaivun taidot Antti Jomppasen valtauksella Morgamilla. Hän hankki oman valtauksen ja kämpän 1979 Puskuojalta Raumalan Nipalta, yhdeltä oppi-isistään. Arska erikoistui koru- ja jalokivien etsintään paikan edellisen haltija jalanjäljissä. Tästä käynnistyi uusi aikakausi Lapin kullan historiassa; Arska ryhtyi valmistamaan koruja Lemmenjoen kultahipuista sekä suomalaisista koru- ja jalokivistä. Hänen käsissään syntyi noin 50 000 korua. Niihin on tarvittu ainakin 40 kiloa kultahippuja, hän itse arvioi. ”Jokainen hippu on saanut yksilöllisen kohtelun sormissani”.

Valtaosa koruista on hippuriipuksia ja korvakoruja, joissa hipun paino on vaihdellut 0,2 – 1 g välillä. Isomuksiakin on, painavin Mäläskän Riston 87 -grammainen ”Roope”. Noin 5000 korussa on ollut Lemmenjoen granaatti, Luoston ametisti tai Luumäen berylli. Sama määrä koruja on syntynyt Lemmenjoen lumikvartsista ja epidootista, Kittilän jaspiksesta ja Ylämaan spektroliitista. Noin 80 % on ollut hippukoruja ja 20 % kullan ja kivien yhdistelmiä.

”Luokittelin ensimmäisenä kultahistoriassa hiput viiteen kokoluokkaan 0,05 – 0,3 grammasta 10-20 grammaan. Määrittelin sen perusteella täsmälliset grammahinnat koon mukaan. Maksoin hipuista 2-, 3-, 4- ja 5-kertaisesti harkkokullan maailmanmarkkinahintaan verrattuna. Olin se kultasormi, jonka hyppysissä hippujen hinta nousi, kovan kysynnän vauhdittamana”.

Arska Alhonen ansaitsee paikan siinä museossa, jonka joku joskus Lemmenjoen kullankaivajille perustaa. Aineksia siihen löytyy hänen omista muistelmistaan ja kotisivuiltaan www.lemmenjokikoru.net, ellei hän itse ehdi tai mahdu museon vitriiniin.

Suruni vuosi   Arskan  viesti 30.5.2020

Jalokiven ei aina tarvitse olla hiottu. Nyt kun olen jäykkä äijä, loistava tulevaisuus takana, muistelen aikoja jolloin sormet vielä taipuivat.  30 vuotta sitten seuloin Luumäellä jaloberyllejä (heliodori).  Sulatin ja vedin langaksi Lemmenjoen kultaa ja kyhäsin siitä kehikon johon juotin kultahippuja ja istutin kaksi raakaberyllikidettä.  Istutustyökaluna meillä käsityöläisillä on ”pukinsorkka” jollaista käytti jo renessanssinero Benvenuto Cellini Firenzessä 500 vuotta sitten. Työkalu oli jo silloin kehitetty huippuunsa.

Tässä kuvassa Sirkka-Liisa lepää ruskamättäällä, joka on kauniimpi kuin hienoimmat itämaiset matot. Elämänkumppanin kuoleman vuosipäivä lähestyy…viimeisinä kirkkaina hetkinään vuosi sitten Sirkka-Liisa antoi tehtäväksemme saattaa hänet mielipaikkaansa viettämään ikuisuutta.  Huumaavia tunturituulia, häikäisevää punaisen ja vihreän kontrastia…muistoissani, muistoissamme.

Nautitaan luonnon kauneudesta, kukin voimiemme mukaan.

Arska Alhonen

 

Arskan omat jäähyväiset Lemmenjoen kullalle, jalokiville, muistoille ja luonnolle löytyvät alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Sirkka-Liisa Alhonen 1942 – 2019

⇑ klikkaa ♥

                                              ”Nuo muistot jaksavat kantaa”: Mineralia-lehden numerossa 4/2019 Arska Alhonen tilittää uskomatonta elämäntarinaansa ja jättää jäähyväiset elämänkumppanilleen sekä Lemmenjoen kullalle, jalokiville ja tuntureille. Tässä näyte lehden jutusta, jossa on myös Seppo J. Partasen ja Kari Kinnusen syväluotaavat artikkelit Alhosen elämäntyöstä.

*********

Hipputeos muuttaa

Muutamme kevään aikana uusiin toimitiloihin. Auta meitä kirjavaraston muuttamisessa.

Lähetän kirjat mieluimmin pienissä paketeissa Matkahuollon kautta sinulle, kun kantaisin lavakaupalla pimeään kellarivarastoon.

Tarjoan pakettina KAIKKI varastossamme olevat kirjat pakettitarjouksina:

Arvo Ruonaniemen, Tieran kirjat 6 kpl hintaan 15€ ja lähetyskulut 0 €.

Muut lappiaiheiset kirjat 8 kpl hintaan 15 € ja lähetyskulut 0 €.

TAI kaikki kirjamme 18 kpl hintaan 25 € ja lähetyskulut 0 €.

Sinulla varmaan on jo muutama Hipputeoksen kirja, mutta kirjat sopivat hyvin ystävillesi lahjaksi tai tuliaisiksi.

Katso nettikaupastamme MUUTTOMYYNTI

 

 

 

 

 

 

 

VORTEX uutuusrihla saapuu helmikuun puolivälissä

 

 

 

 

Katso esittel

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa KULTAVUOSI 2020 tapahtumia

Myynnissä hyvässä tallessa olleita ISOMUS KULTAHIPPUJA

 

SOTAJOEN ISOMUSHIPUT

ISOMUSHIPPU 11,5 g Sotajoelta

Sotajoen hiput löytyivät Kalervo Ruohoniemen valtaukselta.

Sotajoen näiltä alueilta on löydetty monta isoa hippua.

ISOMUSHIPUT 11,5 g  2290 € ja 17,0 g  2990 €

KATSO lisätiedot Hippukullan Isomushiput!

Lapin kultahiput löytyvät maaperän sora- ja moreenikerroksista, joissa ne ovat olleet vuosituhansia

ISOMUSHIPPU 17,0 g Sotajoelta

kulkeutuen Jääkauden aikana ja sen jälkeen maamassojen mukana. Lapin kultahiput erotellaan maamassoista ainoastaan veden avulla, mitään muita rikastuskeinoja ei käytetä. Menetelmä on luonnonmukaista eikä aiheuta luonnon saastumista. Huuhdontavesi kierrätetään ja takaisin luontoon päästetään vesi selkeytysaltaiden kautta.

Sotajoen hippujen kaivupaikka, katso miltä kaivupaikka näyttää lopetuksen jälkeen.

Vihreää kultaa Suomen Lapista 2019 08

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Myynnissä hyvässä tallessa olleita ISOMUS KULTAHIPPUJA

Konekaivu 500 m3 vuodessa 50 päivän aikana

Koneelliseen kullanhuuhdontaan on tullut uusi lupamääritelmä pienkaivutoiminnasta. Pienellä kaivulla tarkoitetaan korkeintaan 500 m3 kaivua 50 päivän aikana vuodessa. Kaivumäärään sisältyy myös kuntan massat. Lupa edellyttää, että huuhdontalupa on annettu konekaivulle. Luvan kaivutyölle antaa AVI 120 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä. Lapioluvan pitää muuttaa konekaivuluvaksi, muutoksen käsittelyaika riippuu Tukesin käsittelyssä olevien lupien määrästä, he kuitenkin yrittävät parhaansa saada luvat käsiteltyä säällisessä ajassa.

Keväällä 2020 on haettu useita lupia.

Informoimme heti, kun saadaan lisää tietoa näistä hakemuksista.

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Konekaivu 500 m3 vuodessa 50 päivän aikana