KULTAVUOSI 2024

Myydään konekaivu huuhdonta-alueet Köysivaarassa

Myydään konekaivu huuhdonta-alueet Köysivaarassa ”Köysivaara 1” ja ”Köysivaara 2”. Molemmille yhteinen 499 m3 pienimuotoisen kaivulupa myönnetty 21.6.2023. Huuhdontaluvat voimassa 13.4.2027 saakka.

Tästä linkki myynti-iloitukseen Köysivaara Myydään konekaivu huuhdonta-alueet KHR Köysivaara 1 ja KHR Köysivaara 2

 

Jäähyväiset vuodelle 2023

** Suurimmat hiput 2023: Antti Paananen 20,8 g ja Risto Vehviläinen 19,27 g Sotajoki
** Kultahippu.fi: näyttökertoja 73177, vv. 2014–2023: 1 514 515
** Tapahtumia 2024: LKL seminaariristeily 23.–25.2. 2024, 18.–23.7.kullanhuuhdonnan EM-kisat Tankavaara, 20.7. Lemmenjoen kullanhuuhdontakisat Njurgulahti, muut kisat katso kullankaivajat.fi/kultakisat
** Lapin Kullankaivajain liitto:
4300 jäsentä, jäsenmaksu 2024: 30 e tai 1 g kultaa / liittymismaksu 14 e

*************************

Tieto kullasta ja kullankaivajista

Tässä Antti esittelee hippukokoelmaansa kullankaivajien seminaariristeilyllä 2018. Tapahtuma juhlisti Lapin kullankaivun 150-vuotista historiaa.

Mielenkiintoista tietoa Lapin kullasta, kullankaivajista, isommushipuista ja niiden keräilijästä Antti Aarnio-Wihurista on uudessa Vuorimiesliiton lehdessä 1/ 2024. Alla linkki lehden PDF-versioon:

https://vuorimiesyhdistys.fi/lehtiarkisto/

Vuorimiesyhdistys on perustettu vuonna 1943. Tuolloin jäseniä oli satakunta ja nyt noin 2600. Jäsenkunta koostuu vuoriteollisuudessa ja siihen liittyvissä yrityksissä ja organisaatioissa toimivista henkilöistä. Mukana on geologian, kaivannais- ja rikastusteollisuuden sekä metallien jalostuksen ammattilaisia. Vuorimiesyhdistys julkaisee jäsenilleen Materia-lehteä, jonka numerot ovat luettavissa linkistä.

********

Veini Nenosenojalla on myyty

Veinin maiseman ruskaa.

Palsinojaan pohjoisesta laskevalla Nenosenojalla sijaitseva valtaus (kullanhuuhdonta-alue) Veini on myyty. Paikalla on kaivettu kultaa vuodesta 1989, jolloin se tuli Sulo Tunturin haltuun. Sulo löysi 1992 paikalta 145 g painoisen kultakimpale Veinin, joka sijoittuu suurten kultahippujen listalla sijalle 12.

”En olisi uskonut, että myynti sujuu näin nopeasti ja vaivattomasti. Kultahipun sivustoja todellakin luetaan”, kommentoi tapahtumaa Veinin myynyt Tuija Tunturi. Hänen viestiään myynnistä katsottiin kolmen vuorokauden aikana noin 1500 kertaa.

Kerromme enemmän asiasta, jos kaupan osapuolet sen sallivat.

Lisätietoa, kuvia ja karttoja löytyy Tuijan viestistä tästä linkistä:

Veini-valtaus on myynnissä | Kultahippu.fi

Palsinojan pitkä ja vaiheikas kultahistoria:

Palsinoja on kullankaivun ammattiopisto  | Kultahippu.fi

********

Laanilan isomukset 200 vuotta

Viisi kultahistorian suurinta hippua GTK:n julisteessa.

Sitkeinä istuvat vanhat kultahiput kultahistorian suurimpina, niiden yhteenlaskettu ikä on nyt 200 vuotta. Evert Kiviniemen 392,9 gramman löydöstä Luttojoen läntisen haaran latvoilta on 2024 tullut kuluneeksi 86 vuotta.  Samaa sukujuurta oleva Aleksi Kiviniemi poimi 114 vuotta sitten Hangasojan alajuoksulta 385 g painoisen kultakimpaleen. Sen alkuperäinen paino saattoi olla yli 400 g. Siitä lohkaistiin löydön jälkeen kultaa kahteen sormukseen. Aleksi on turvallisessa paikassa Suomen Pankin kassaholvissa. Evert päätyi kulkemisensa jälkeen tunnetuimman hippukeräilijä Antti Aarnio-Vihurin kokoelmiin.

Evert Kiviniemi

Antti Aarnio-Wihuri ja Evert

Matti Kiviniemi

Evert ja Aleksi ovat herättäneet yli vuosisadan ajan runsaasti tarinoita, epäilyjä, intoa ja epätoivoa. Läheskään samansuuruisia Laanilan puroilta ei ole löytynyt, ja pienempiäkin vähän. Yritetty toki on sadoin tai tuhansin hakuin ja lapioin, kaivinkonein ja metallinetsimin, mutta turhaan. Purot ovat kitsaita kultahippujensa kanssa. Se jos mikä on herättänyt epäilyä, olisiko etenkin Evertin isomus jostakin muualta, ja tuotu turvalliseen paikkaan Lutolle uudelleen löydettäväksi.

Luttojoen länsihaaran latva hieman löytöpaikan yläpuolelta.

Suurten kultahippujen lista sai runsaasti uutta sisältöä vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Lemmenjoen konekaivajien toimesta. Marjut Telilä puhkaisi listan puhtaana säilyneen välin 251 g painoisella Pikkumammutilla 1998. Neljä vuotta myöhemmin samalta Miessijoelta löytyi 282 g Tähtihippu löytäjinä Telilät, Ollilat ja Kangas.

Telilän suku täydensi isojen kultahippujen luetteloa Marjutin poismenon jälkeen. Mika latasi listalle peräkkäisinä kesinä 2017 ja 2018 isomuksia, joista suurimmat ovat 228 ja 251 g painoisia. Isä Risto ja veli Ami Telilä, Kari Merenluoto, Risto Mäläskä, Tauno Leino, Kassu Ruohomäki kumppaneineen ja monet muut kasvattivat hippulistaa vuosituhannen alussa kovalla työllä ja ammattitaidolla. Yksikään ei yltänyt Laanilan isommusten kokoluokkaan, vaikka hippukirjuri ehti uskoa ja toivoa ennätysten lyömiseen.

Alla linkki tuoreimpaan suurten kultahippujen listaan, joka on runsaassa 10 vuodessa kolminkertaistunut.

Hippulista 29.9. 2023

Lemmenjoen konekaivun loppuminen ja kaivospiirien lakkauttaminen v. 2020 lienee ”betonoinut” Evertin ja Aleksin kultahiput hippulistan kärkeen tuleville sukupolville. Nyt olisi syytä unohtaa kaikki huhut ja arvailut kultakimpaleiden todellisesta löytöpaikasta. Hippulöydöistä uutisoitiin aikanaan välittömästi löytämisen jälkeen, Evertin kaivamisesta Luton latvoilla on taltioitu Inarin kirjaston arkistoon mukana olleen Heimo Ylirieston tarkka kuvaus.  Matti Kiviniemi vakuutti Tankavaarassa 1980-luvun puolivälissä veljensä löytäneen hippunsa Lutolta, ja samaa todistavat uutisjutut heti löydön jälkeen syyskesällä 1936.

Lapin Kansa 28.9.1935

Evert myytiin 27 000 mk

Isoista kultahipuista on kautta aikojen uutisoitu ahkerasti. Yllä linkki Evertin myyntiuutiseen Rovaniemi lehdessä.

Jymyuutinen olisi nyt hippulöytö, joka ylittäisi Laanilan hippujen painon!

Laanilan isommusten tarina

Aleksin ja Evertin tarinat löytyvät yllä olevasta linkistä.

***********

 

Kullankaivajat laivaseminaarissa Tukholmaan

Tukholman mestarit kullanhuuhdonnassa:  Seppo Mauno voittajana keskellä, kakkosena Jutta Vehviläinen vas. ja kolmosena Marko Touru. Mikrofonin takana Esko Orava ja paikka Viking-laiva satamassa lauantaina 24.2.24

Yli 220 kullankaivajaa risteili 23.–25. helmikuuta Helsingin ja Tukholman väliä kuulemassa asiantuntijoita sekä pohtimassa keskinäisiä asioita ja ongelmia. Seminaariristeilyt alkoivat vuotistuhannen alussa ja vain pari niistä taisi jäädä koronan takia purjehtimatta. Suurimman urakan tapahtuman onnistumisesta ovat kantaneet Jutta Vehviläinen matkajärjestäjänä ja Tapio Soukka ohjelmavastaavana.

Ohjelma alkoi Katajanokan lähtösatamassa perjantai iltapäivällä kaivosteollisuuden, metsähallituksen, kaivosyrittäjien, Lapin ELY-keskuksen ja Tukesin LKL:n puheenvuoroilla. Kullankaivajain liiton edustajina puheenvuoroja käyttivät hallituksen puheenjohtaja Marko Touru, edunvalvoja Antti Peronius ja toiminnanjohtaja Kai Rantanen. Tankavaaran Kultamuseon toiminnasta kertoi Vilma Vaitolahti.

Seminaarissa palkittiin muun muassa menneen vuoden kullankaivajateko ja suurimpien hippujen löytäjät:

Suurin hippu 2023 Antti Paananen 20.80 g. Maija ja Risto Vehviläisen alueelta Sotajoelta. Antti ei päässyt paikalle. Risto ja Maija kirjasivat lähes yhtä suuren (19,27 g) hipun omalta työmaaltaan, tässä he ottavat vastaan vuoden kunniaa suurimpien hippujen löytymisestä 2023.

Kullankaivaja Raimo Niemelän aiheena oli Suomen Rahapajan ja Lapin kullan löytäjä Konrad Lihrin vaiherikkaat elämänvaiheet, jotka monella tavalla liittyivät Lapin kultaan. Raimolla puolestaan on paljon henkilökohtaista kokemusta ja sanomista niin Rahapajasta kuin kullankaivustakin. Hänen sanomansa täydellisempi versio löytyy kaikkien luettavaksi alla olevasta linkistä:

Rahapaja, Lihr ja Lapin kulta

Laivaseminaari 2024 ohjelma

Tästä kaikki alkoi 156 vuotta sitten. Lihrin patsas Lapin kullan löytöpaikalla. Tästäkin kerrottiin laivaseminaarissa 2024.

********

Kullanhuuhdontatilastoa 2023

Petronellan syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Hän palasi takaisin kultamaille 2014, sai postuumisti kullankaivajain liiton kunniajäsenyyden ja muistolaatan Pyrkyripalstalle.

Vuoden 2023 suurimmat hippulöydöt: https://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2023/09/Hippulista-PDF-29.9.2023.pdf

Kullankaivulupien käsittely hidastui ja jopa keskeytyi kesällä 2023 uuden kaivoslain saamelaispykälien ja lupia käsittelevien henkilöiden vaihdosten takia. Kesäkuun alusta alkaen kullanhuuhdontaluvan hakijan piti uuden lain mukaan entistä tarkemmin selvittää toimintansa vaikutus saamelaiseen kulttuuriin ja elinkeinoihin. Linjauksen tähden Tukes joutui kehittämään arviointikäytäntöjä etenkin konelupien kohdalla sekä pohtimaan ohjeita hakemusten täyttämiseksi. Muutoksella oli vaikutusta myös jatkolupien käsittelyyn.

Kullanhuuhdontalupien määrä oli vuoden 2023 lopulla hieman pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta ehti kasvaa aiempien vuosien lukujen ohi alkuvuodesta 2024.

Kullanhuuhdonta 2000–2023

vuosi / valtaukset / huuhdontaluvat / yhteensä / lisätietoa

2000 418 0 418

2001 384 0 384

2002 380 0 380

2003 380 0 380

2004 360 0 360

2005 352 0 352

2006 347 0 347

2007 341 0 341

2008 327 0 327

2009 302 0 302

2010 296 0 296

2011 288 0 288 uusi kaivoslaki, kaivospiireille 11 v jatkoaika

2012 220 41 261 valtaukset muuttuvat huuhdontaluvaksi

2013 145 109 254

2014 79 172 251

2015 35 179 214

2016 8 215 223

2017 8 221 229

2018 8 305 313g

2019 0 337 337

2020 0 370 370 koneellinen kaivu loppui Lemmenjoella, kaivospiirit lakkautettiin, valtaukset ja kaivospiirit muutettiin kullanhuuhdontaluviksi.

2021 0 369

2022 0 389

2023 0 385 lapiokaivu 258, konekaivu 127

11/ 2023 voimassa olevien lupien kokonaispinta-ala 1719 ha, hakemuksia 49 kpl, jatkohakemuksia 15 kpl.

1.11. 2023 – 1.2.2024 Tukes on myöntänyt kymmenkunta kullanhuuhdontalupaa, osa on jatkolupia.

1990-luvun valtaukset

1990 404

1991 424

1992 443

1993 482

1994 440

1995 454

1996 481

1997 466

1998 446

1999 404 (4/99) Pirjo Savolainen KTM.

Kolmena vuosikymmenenä lupahakijoiden maksut sekä kustannukset ovat kasvaneet moninkertaisiksi, samoin lupakäsittelijöiden työmäärä. Kustannuksia ovat lisänneet lupamaksut, maanomistajien korvaukset sekä lisääntynyt asiantuntijoiden ja ohjeistuksen tarve.

Jäljennökset suurista kultahipuista

Lapin Kullankaivajain Liitto pohtii kullanhuuhdonnan tulevaisuutta helmikuun lopulla 2024 järjestettävällä seminaariristeilyllä. Ehkäpä sieltäkin saadaan lisätietoa! Liiton jäsenmäärä on viime vuosina ollut yli 4000 henkilöä.

2.2.2024 Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä, tilastot Sami Mantere ja Pasi Molkoselkä Tukes.

******

Minne Kaveri katosi

Köyhä renki Jakob Kaveri sai toukokuun lopulla 1871 töitä perämies Grönholmin kultatyömaalta ja förskottia kahden viikon palkan verran 38 markkaa. Hän oli taivaltanut satojen kilometrien matkan tiettömään Lappiin Oulun pitäjän Madekosken kylästä kymmenkunnan kaltaisensa työnhakijan kanssa. Routa oli sulamassa, kaivosta laitettiin kuntoon yli 30 miehen voimin Ivalojoen kosken rannalla muutama kilometri Kultalasta alavirtaan.

Kaveri heräsi keskellä yötä laavussa siihen, kun vieressä nukkunut Matts Sutela makasi hänen jalkansa päällä. Hän löysi laverilta lompakon ja nosti sen kattorakenteiden väliin nukahtaen uudelleen. Abram Pellikka etsi aamulla lompakkoaan, jonka piti olla hänen takataskussaan. Hän herätti muut nukkuvat, mutta lompsaa ei löytynyt. Paikalle hälytettiin konstaapeli Schneider ja maanmittari Nikkinen Kultalasta. He lopulta löysivät lompakon rahoineen ja tavaroineen sen paikan päältä, jossa Kaveri nukkui.

Grönholmin ja Björklundin valtaukset 17 ja 8 olivat Ivalojoen kultaryntäyksen rikkaimpia sekä kullan määrällä että tapahtumilla mitattuna.

Tästä alkoi Jakobin elämän alamäki. Hänet vangittiin ja teljettiin moneksi kuukaudeksi Kultalan vankityrmään. Sieltä hänet siirrettiin Kittilän kihlakunnan vankilaan ja lopulta tuomittiin varkaudesta Inarin, Kittilän ja Sodankylän rajalla sijainneessa käräjätuvassa ankariin korvauksiin tai raipaniskuihin. Hyvämainen ja tahraton mies oli kärsinyt lompakon nostamisesta puoli vuotta vankeutta, menettänyt rahansa ja maineensa. Kohta tuomionsa jälkeen Jakob katosi lopullisesti, eikä tiettävästi kukaan tiedä hänen elämänsä loppuvaiheita.

Kaverin tarina nousi uudelleen koko kansan tietoisuuteen Åke Lindmanin elokuvassa ja tv-sarjassa Lapin kullan kimallus. Siinä hänestä tehtiin tarinan tarvitsema velmu roisto, jota taidokkaasti esitti Martti Suosalo. Nimi toki hieman muutettiin, Jakobista tuli Johan ja Kaverista Kaweri.

Toisenlaisen kuvan Jakobista loi Airi Haataja os. Kaveri kirjoittamassaan ja Kai Chydeniuksen säveltämässä oopperassa ”Kaverin kultamaa”. Airi puhdisti Jakobin mainetta monissa muissa kirjallisissa töissään. Annetaanpa hänelle vähän taustatukea, lue Jacobin kärsimyksistä tarkemmin linkistä.

Jakob Kaveria pidettiin kuukausia vankina Kultalan Leipomon putkassa – kuvassa oikealla -, sieltä hänet siirrettiin Kittilän Puulinnaan ja puolen vuoden päästä Mirhaminmaan käräjätuvalle. Tuomion jälkeen mies katosi lopullisesti nousten uudelleen esille elokuvassa.

Alla linkki juttuumme:

Kaverin kova kohtalo kultamailla | Kultahippu.fi

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa KULTAVUOSI 2024

Kultakeskus Lapin kullan ostajana

Yli sata vuotta monipuolisia jalometallituotteita Pohjoismaiden ja Baltian johtavalta valmistajalta!

 

Kävimme myymässä Lapin kultaa Kultakeskukselle Hämeenlinnassa. Katso tästä kullan sulatusta sekä Kultakeskuksen toiminnasta isomushippujen parissa.  Kultakeskus kullanostajana

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kultakeskus Lapin kullan ostajana

Kullankaivajan opas pdf

KULLANKAIVAJAN OPAS PDF Seppo J Partanen ja Raimo Niemelä julkaisivat oppaan vuonna 2003 ja päivittivät sen vuonna 2014.

Opas on loppuunmyyty ja uutta painosta ei ole tulossa. Siksi Seppo ja Raimo päättivät jakaa tämän oppaan kaikille tämän sivuston lukijoille. Olkaat Hyvät ja tutustukaa oppaan antiin. Linkkiä voit jakaa ystävillesi.

Opas on jaettu useampaan lukuun. Lähde selaamaan oppaan lukuja. Siirry tästä opas-sivulle:

KULLANKAIVAJAN OPAS PDF – Hippukulta

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kullankaivajan opas pdf