Tapahtumia kultamailta – menneitä ja tulevia

Kiitos itsenäisyydestä kaikki veteraanit

Suomi 99

yrjon-kunniamerkki

Hän lähti sotaan 17-vuotiaana, haavoittui kolme kertaa, oli sodassa lähes 5 vuotta. Yrjö Korhonen ei puhunut koskaan sodasta ja kovista kokemuksistaan. Vain muutamat sen tiesivät. Jäyhän kuoren alla oli herkkä ihminen, jolta nousivat kyyneleet silloin kun häntä muistettiin.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi rohkenemme laittaa julkiseksi tämän kuvan vuodelta 1999 Lapin Kullankaivajain liiton 50-vuotisjuhlilta. Martti Rapeli kiinnittää kuvassa kunniamerkkiä Yrjön rintapieleen.

Yrjö syntyi 1922 ja kuoli 2003

Joululahjoja kullankaivajille?

Tukes on myöntänyt ensimmäisen 10 vuotisen kullanhuuhdontaluvan.

Toivottavasti näitä tippuu ennen joulua useampiakin. Lupien myöntäminen on ollut jäissä syyskauden, koska jos lupa olisi tullut lainvoimaiseksi tämän vuoden aikana, niin vuosittaiset korvaukset olisi pitänyt maksaa myös vuodelta 2016.

Katso linkki Kullanhuuhdontapaatokset

Lupaava kultalöytö Somerolla

Australialainen ja kanadalainen kultayhtiö ovat tutkineet lupaavaa kultalöytöä Someron, Tammelan ja Jokioisten rajamailla Satulinmäellä. Asian on yleisradio julkistanut näyttävästi 21.11. 2016, tässä linkki uutiseen:

http://yle.fi/uutiset/3-9306055

Kyseessä on Geologian tutkimuskeskuksen vuosina 2001-2006 tutkima valtausalue, joka löytyi Outokumpu Oy:n kansannäytetoiminnan kautta 1980-luvulla. Satulinmäki sijaitsee noin 100 km Helsingistä luoteeseen Varsinais-Suomen ja Hämeen rajoilla.

Alueen tutkimuksista on luettavissa Niilo Kärkkäisen ja Esko Koistisen laatima raportti. Se löytyy osoitteesta  http://tupa.gtk.fi/raportti/valtaus/m06_2024_2010_59.pdf.

Jättimäinen kultahippu AustraliastaOLYMPUS DIGITAL CAMERA

 Kuva Minelab uutisesta

Australian Victorian vanhoilta kultakentiltä on jälleen löytynyt jättimäinen kultakimpale, jolle punnittiin painoa 4,12 kiloa.  Se löytyi metallinetsimen avulla noin 30 cm syvyydestä ja sai nimekseen ”Friday’s Joy”. Kultahippu ei ole läheskään suurin tältä alueelta löytynyt, sillä 1869 maasta nostettiin 72 painoinen ”Welcome Stranger” ja muutama vuosi sitten 5,5 kilon painoinen hippu noin 60 cm syvyydestä. Vuosi sitten löytyi 3,5 kg kultahippu. Löytäjä on useita vuosia kaivanut kultaa alueella käyttäen metallispaljastimia apunaan.  Hän muisteli epäilleensä metallispaljastimen reagoineen johonkin vanhaan metallisromuun vaikkapa hevoskenkään ja asia selvisi vasta kaivamalla löytö esille. Hipulle arvioidaan hinnaksi noin 170 000 euroa. Suuri kultaryntäys suuntautui tälle ”Kultaisen kolmion” alueelle 1850-luvulla. Se tuli tunnetuksi muun muassa ”Eurekan kapinasta”, jossa kullankaivajat nousivat asein vastustamaan viranomaisten mielivaltaa 1854.  Yhteenotossa menehtyi 27 miestä.

Löydön on saattanut julkisuuteen australialainen teknologiayritys Minelab, jonka tuotteita ovat muun muassa metallinetsimet.

linkki uutiseen:

Friday Joy

########

Suurimpien kultahippujen lista on päivitetty

neljällä kuluneen kesän isommuksella:

Hippulista 24.8.2016

********

Riku Ilonen sai kutsun Pyrkyripalstalle

27.1.1928 – 28.11.2016

Riku vaskaa edustusasussaan Tankavaaran kisoissa

Riku vaskaa edustusasussaan Tankavaaran kisoissa

Muistokirjoitukseen alla olevasta linkistä

http://www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/ilosen-riku-sai-kutsun-pyrkyripalstalle/

 

65 vuotta Lemmenjoen kultaa

1950-porukkaa

Viljo Mäkipuro vieraili Lemmenjoella kesällä 1950 ja tältä jutuntekomatkalta on tämä kuva kullanivajista ja heidän emännistään Pellisen kämpällä Morganojalla. Kultakuume tarttui häneen ja poikiin. Sitä kesti 65 vuotta. Kultamuseon digiarkisto.

Yksi aikakausi Lapin ja Lemmenjoen kultahistoriassa on päättynyt. Kirjailija Viljo Mäkipuro teki poikiensa Sakarin ja Riston kanssa ensimmäisen valtauksensa Lemmenjoelle kesällä 1951. Pojat olivat tuolloin 21- ja 11-vuotiaita. Siitä lähtien nimi on ollut Lemmenjoen valtauslistalla. Viljo kirjoitti kullankaivusta kolme kirjaa ja dokumentoi kamerallaan vuosikymmeniä kullankaivajien elämää tuhansin otoksin, jotka on tallennettu Tankavaaran Kultamuseon arkistoon. Sakarista tuli kullankaivaja ja tunnettu taiteilija, Ristosta kullankaivaja ja sillanrakentaja, jonka ammattitaidolla ja asiantunemuksella on ollut käyttöä monissa kullankaivajien riennoissa. Risto siirtyi viimeiselle valtaukselle kesäkuussa 2016. Isä ja pojat jättivät kaikki persoonallisen jälkensä Lapin kullan tarinaan. Muistokirjoitus heistä on julkaistu lokakuussa ilmestyneessö Prospäkkäri-lehdessä 3/2016. Mukana on Riston itsensä kirjoittama muistelma Lemmenjoen kullankaivusta vuosina 1951 – 1991. Sen hän kirjoitti veljensä kuoleman jälkeen. Riston muistelman toinen osa julkaistaan seuraavassa lehdessä.

Viljon, Sakarin ja Riston muistikirjoitus löytyy myös sivuiltamme:

http://www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/makipurot-lemmenjoen-elinkautiset/

Seminaariristeily

Perinteinen seminaariristeily Helsinki-Tukholma-Helsinki Viking Mariellalla on 27.-29. 2017. Keskeisenä aiheena on tällä kertaa emäkallio eli se, mistä se kulta on lähtöisin.  Jottei osanottajilla ole liian hauskaa, järjestäjät lupaava muutaman asiantuntijaluennon, muutakin ohjelmaa on luvassa. Tarkempia tietoja löytyy LKL:n nettisivuilta www.kullankaivajat.fi.

Muistoja ja mitaleja Kalifornian MM-kisoista

Suomi näkyi ja kuului  kisoissa ja onhan se kullanhuuhdonnan kisakuumeen synnyttäjä.

Suomi näkyi ja kuului kisoissa ja onhan se kullanhuuhdonnan kisakuumeen synnyttäjä. Kuva Pirjo Muotkajärvi.

Suomalaiset ottivat kullanhuuhdonnan MM-kisoissa Kaliforniassa voiton kolmessa virallisessa kisassa. Toinen mokoma kertyi muita mitaleja, mainetta ja kunniaa myös epävirallisissa ja viihteellisissä mittelöissä. Mitalisateen lisäksi Kalifornian vanhat kultakentät antoivat 60 suomalaiselle monta unohtumatonta elämystä. Sieltähän kullankaivun tiedot ja taidot tuotiin Suomen Lappiin 1860-luvun lopulla ja nyt suomalaiset saattoivat viedä taidonnäytteensä takaisin sinne, mistä ne oli opittu yli 160 vuotta sitten.

Kullanhuuhtojat kautta maailma kokoontuivat kilpailemaan vaskaustaidoistaan Kaliforniaan Placervilleen, yhteen 1850-luvun suuren kultaryntäyksen keskukseen. MM-kisoissa oli lähes 500 osallistujaa 20 maasta.

Suomen kisajoukkue marssimassa Placervillen vanhan kultakaupungin keskustassa. Etunenässä Vilma ja Jouko Muotkajärvi, kuva Pirjon.

Suomen kisajoukkue marssimassa Placervillen vanhan kultakaupungin keskustassa. Etunenässä Vilma ja Jouko Muotkajärvi, kuva Pirjon.

Matkaohjelmaan sisältyi  1-2 viikon mittainen tutustuminen alueen kultahistoriaan ja nykyisyyteen. Muutamat suuntasivat Yosemite kansallispuiston komeisiin maisemiin, Tahoejärvelle tai kultaryntäyksen muistolle nimetyn tie 49:n historiallisille kohteille. Paikallisilla huuhtomoilla saivat suomalaiset kokeilla vaskaamista paahtavan auringon alla,  sillä lämpötila oli koko viikon lähes  40 astetta Celsiusta.

Kisaviikko alkoi 11.syyskuuta ja  mittelöt 13.9.2016 paraatilla, jossa kunkin maan  joukkueet esittäytyivät yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Paraatin erikoisuutena olivat Villin Lännen hevoset ratsastajineen ja kärryineen.

Kisapaikka oli suurella messualueella, jonne oli rakennettu tapahtuman vaatimat altaat ja ajanotto- ja muut tilat. Paikalliset tarjosivat palveluitaan ja tuotteitaan. Kisapaikan vieressä on alueen historiasta kertova museo.

Palkintojenjakotilaisuuteen voittajat tuotiin areenalle hevosten vetämissä vankkureissa ja  päätteeksi oli näyttävä  ilotulitus. Kauko Launoselle ja Inkeri Syrjäselle luovutettiin WGA:n Eli Mailman Kullanhuuhdontayhdistyksen (World Goldpanning Association) vuoden 2016 kunniapalkinto työstä kullanhuuhtojien kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

MM-kisojen aikana pidetty Maailman Kullanhuuhtojien liiton(WGA) kokous hyväksyi vuoden 2019 MM-kisat Suomelle. Ne pidetään Tankavaaran tutuissa maisemissa, missä maailmanmestaruuksista kilpailtiin ensi kerran vuonna 1977. Viimeisimmät MM-kisat toteutettiin Lapissa vuonna 2006 ja niihin osallistui  600 kilpailijaa parista kymmenestä maasta, kisoista vastasi Kultamuseo Ry.

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 150 vuotta Ivalojoelle suuntautuneesta kultaryntäyksestä

 MM-kisojen tuloksia

Seppo Mauno on voittanut MM-mitalin kolmena viime vuonna.

Seppo Mauno on voittanut MM-mitalin kolmena viime vuonna. Kuva Pirjo Muotkajärvi.

 

Veikko Keränen otti voiton VIP-sarjassa ja perhe keräsi kaikkiaan 7 mitalia. Kuva Kauko Launonen.

Veikko Keränen otti voiton VIP-sarjassa ja perhe keräsi kaikkiaan 7 mitalia. Kuva Kauko Launonen.

Viralliset sarjat:

  • Naiset
  • Miehet
  • Nuoret
  • Veteraanit
  • Classic
  • 5 hengen joukkuekilpailu
  • 3 hengen joukkuekilpailu
  • 2 hengen joukkuekilpailu
  • Kansallinen joukkuekisa

Naiset

  1. Pia Turunen      1,36,6     11 (hippujen lukumäärä)
  2. Anette Rosén Ruotsi     2,06,7    11
  3. Sonet Vermaak E. Afrikka 4,30.06  10
  4. Vilma Muotkajärvi (12 v)  5. Maija Keränen  6. Helvi Mäkilaurila 7. Arja Repola 8. Leila Seppälä

Miehet

  1. Dirk Mehlhorn Saksa 1,10,4   8
  2. Pit Mehlhorn    Saksa 1,18,69   8
  3. Kasper Von Wuthenau Saksa/Tankavaara 1,20,7   8
  4. Antti Seppälä, 6. Jukka Ojanpää, 7. Seppo Mauno

Veteraanit

  1. Vittora Mauri Italia  1,06,1  10

    Ensikertalainen kisakävijä Vilma Muotkajärvi urakoi monessa kisassa hyvällä menestyksellä.

    Ensikertalainen kisakävijä Vilma Muotkajärvi urakoi monessa kisassa hyvällä menestyksellä. Kuvat Tytti Bräysy

  2. Helvi Mäkilaurila       1,16,5  10
  3. Leila Hongisto            1,26,6  10

Perinnevakooli

  1. Seppo Mauno           3,18,7  10
  2. Pit Mehlhorn Saksa  3,20,2  10
  3. Frank Hartmann Saksa 3,32,15  10

Joukkue 5 henkeä

  1. Keräset: Veikko ja Maija Keränen, Jarkko ja Pia Turunen, Aiju Repola

Epävirallisia kisasarjoja:

Kisatunnelmia Pirjo  Muotkajärven kuvakoosteena.

Kisatunnelmia Pirjo Muotkajärven kuvakoosteena.

Mestareitten mestarit

  1. Pia Turunen    1,17,1
  2. Matti Mäkilaurila 1,18,9
  3. Pirjo Muotkajärvi 1,32,9

Vipit (Very Important Panners)

  1. Veikko Keränen  0,42,9
  2. Mike Matus CA   0,56,7

Poimintoja sijoituksista

Seppo Mauno on maailmanmestari jo kolmansissa MM-kisoissa peräkkäin ja hän on saanut kisoista noin 15 mitalia. Keräsen perheelle kertyi Placervillessä mitaleja kaikkiaan seitsemän, joista viisi virallisissa kisoissa. Muiden suomalaisten sijoituksista tässä muutama poiminta: Turuset 2-hengen kisassa 4. ja Kukkolat 6. Jussi Jauhiainen oli perinnesarjassa 5.  Tero Kyllönen oli veteraaneissa 4. ja Antti Seppälä samalla sijalla Mestareissa.  Mestarit-kisaan pääsivät mukaan aiemmat maailmanmestarit. Vip-kisassa Pentti Nummela oli 7., Raija Arho 9. ja Esko Orava 10. Kolmen hengen joukkuekilvassa olivat Seppälät 4., Mäkilaurilan 7. ja Keräset 8. Väinö Kukkola voitti leikkimielisen ”Millä tahansa paitsi vaskoolilla”-huuhdontakisan. Ensikertalainen Vilma Muotkajärvi otti 4. sijan naisten sarjan lisäksi myös Junioreissa. Loviisan pikavaskari Antti Seppälä voitti ”hupisarjan” sokkovaskauksessa.

 Kiitokset jutun aineksista ja kuvista Pirjo Muotkajärvelle, Jouko Korhoselle ja Kauko Launoselle. Ja onnittelut kaikille kisoihin osallistuneille. Kalifornian kultakentät on vaikuttava kokemus ja elämys!

 Seppo J. Partanen

Videoita kisoista

https://www.youtube.com/channel/UC0-1ulxw-4kjKKe-WY7zJSw/featured

Kisajärjestäjän tulospalvelun linkit:

hakusanalla  El Dorado Gold 2016

tai netissä http://www.eldorado2016.com/

Sunnuntain tuloslistat 19.9.2016

Tuloksia lauantailta 17.9.2016

Tuloksia 16.9.2016

Tuloksia 15.9.2016

Kullanhuuhdonnan MM Tankavaarassa 2019

tankavaara-gold-2019

Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailun pidetään kolmen vuoden kuluttua syyskesällä 2019 Sodankylän Tankavaarassa. Asia sai siunauksen maailman kullankaivajien järjestön kokouksessa MM-kisoissa Placervillessä Kaliforniassa syyskuun puolivälissä 2016. Kisailu sai alkunsa Tankavaarassa 1970-luvun alkupuolella ja maailmanmestaruuksista siellä on tähän mennessä kisailtu kymmenkunta kertaa vuodesta 1977 alkaen.

***********************************************************************************

Joutsenten Klodyken kultatarina esillä

fb_joutsenet_wip3068654

Näyttely kertoo turkulaisista veljeksistä Karl Fredrik Joutsenesta ja Anton Fabian Johnssonista, jotka osallistuivat vuosisatojen 18 ja 19 vaihteessa Klondiken kultaryntäykseen. Veljekset onnistuivat ahkeralla työllä keräämään itselleen valtavan kultaomaisuuden, jolla 1900-luvun alussa takaisin Suomeen palattuaan ostivat mm. kokonaisen kerrostalon Pohjoisesplanadilta. Valtaosa veljesten omaisuudesta testamentattiin Turun yliopistolle ja muun muassa Turun yliopiston pääkirjasto on rakennettu Alaskan kullalla.

Näyttelyn keskiössä on veljesten sisukas matka Klondiken kultamaille, kullalla aikaansaatu yhteinen hyvä ja yliopiston kulta-aarteet.

Näyttely avautui Vanhalinnan uudistetussa Makasiini-rakennuksessa 28.8.2016. Se on auki  27.8.2017 saakka. Talvikaudella museo on auki sunnuntaisin klo 13-16 ja tiistaisin on yleisöopastus klo 18-19, ainakin syys- ja lokakuun 2016. Liput 5€, opiskelijat 3€. Museokortilla vapaa pääsy! Osoite on Vanhalinna  Vanha Härkätie 111, 21410 Lieto.

Kullalla rikastuneet

Ammattitaito oli Klodykessäkin onnistumisen avain. Näin tarkkoihin suunnitelmiin perustui kullan kaivaminen.  Kuva Kai Brodkin.

Ammattitaito oli Klodykessäkin onnistumisen avain. Näin tarkkoihin suunnitelmiin perustui kullan kaivaminen. Kuva Kai Brodkin.

Veljesten Karl ja Anton rikastuminen kullankaivulla on tunnetuin tarina suomalaisten seikkailuista maailman kultakentillä. He tulivat eri aikaan suureen länteen ja kohtasivat satumalta Seattlen suomalaisessa ravintolassa. Sieltä alkoi heidän seikkailunsa marraskuussa 1897 Chilkootin solan kuulua reittiä kohti Klodyken kultakenttiä. Muutama vuosi meni metsästäen, kalastaen, kullankaivun taitoa opetellen renkeinä muiden valtauksilla. Ensimmäisen oman valtauksen he saivat kesällä 1900. Miehet kehittivät konevoimalla toimivan höyrysulatusmenetelmän, jolla ikiroutainen kultamaa saatiin nopeasti rikastettavaksi. Se tuotti tulosta.

Näyttelyssä on esillä veljesten kultaa ja tarvaroita Turun Yliopiston kokorlmista.

Näyttelyssä on esillä veljesten kultaa ja tarvaroita Turun Yliopiston kokorlmista. Kuva näyttelystä Kai Brodkin.

Veljekset matkustivat takaisin Suomeen osa kullasta mukanaan. Kullasta saadut rahat siirtyivät turvallisesti pankkien kautta KOP Helsingin pääkonttoriin. Elokuussa 1905 he ostivat käteisellä Helsingin komeimman talon Pohjois-Espan ja Mikonkadun kulmasta asuen sen viidennessä kerroksessa elämänsä loppuun saakka. Anton kuoli 1942 ja Karl 1948. Koko omaisuus siirtyi testamentilla kotikaupunki Turun yliopistolle, joka on koonnut mielenkiintoisen näyttelyn lahjoittajiensa seikkailurikkaasta elämästä, esineistä ja kullasta.  SJP

***************

Lemmenjoen Puskuojalta 119 g isommus

Sirkka ja Kari Merenluoto löysivät Lemmenjoen Puskuojalta perjantaina 19. 8. 2016 toistaiseksi kesän suurimman hipun, joka tuoreena punnittaessa painoi 119 grammaa. Uutinen asiasta ehti samana päivävänä sanomalehti Kalevaan Janne Kanniston kommentoimana. Tässä linkki:

Kalevan uutinen Puskuojan isomuksesta

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kesan-suurin-kultahippu-loytyi-lemmenjoelta/736066/

Inarilainen uutisoi 24.8.16 ilmestyneessä numerossaan Lemmenjoen Miessijoelta Eldorado kaivospiiristä löydetystä 46 gramman kultahipusta. Löytäjän nimeä ei jutussa mainittu, ajankohta oli heinä- ja elokuun vaihde. Kaivospiirin omistaa Risto Mäläskä. Tämä hippu ehti olla kesän suurin muutaman viikon Merendon hippulöytöön saakka. Sen painosta on pesun ja kuivumisen jälkeen pudonnut muutama milligramma.

Elsanojalta 30 g  isommus

29.6

Tarkka paino löytämisen jälkeen.

Onnellinen löytäjä ja Elsanojan uusi isommus.

Onnellinen löytäjä ja Elsanojan uusi isommus.

Palsinojan pieni sivupuro on jälleen lahjonut kaivajansa lähes 30 gramman painoisella isomushipulla. Löytöpaikka on Kultaisen Pukin kullanhuuhdonta-alue ja löytäjät ovat Ilmajoelta kotoisin olevat Anssi Niemelä ja Harri Rasku. Valtaus on Harri Mäkelän nimissä.

Kyseessä näyttää olevan todellinen ”onnenkantamoinen”, sillä kullankaivuhistoriaa löytäjillä oli takanaan vain vajaat 20 päivää, joista edellisenä kesänä kaksi päivää. Hippu löytyi heinä- ja elokuun vaihteessa 2016 ja sai nimekseen ”Kultainen Minna”  löytäjän äidin Minna Niemelän mukaan. Punnitus näytti painoa 29,6 grammaa.

Runsaan kilometrin pituinen Elsanoja laskee Palsinojaan noin 2 km Sotajoen

Palsinojan latvojen pienen sivupurot olivat suurimmalta osaltaan nimettömiä 1881, jolloin alue alkoi täyttyä valtauksista Sotajoen lupaavien kultalöytöjen jälkeen. Suupuolelta löytyi hyvin kultaa jo vuosikymmen aikaisemmin.

Palsinojan latvojen pienet sivupurot olivat suurimmalta osaltaan nimettömiä 1881, jolloin alue alkoi täyttyä valtauksista Sotajoen lupaavien kultalöytöjen jälkeen. Suupuolelta löytyi hyvin kultaa jo vuosikymmen aikaisemmin. Karttaluonnos on GTK:n arkistosta.

 

Pahaojan tiehaarasta ja poroaidasta. Alueella on viime vuosina ollut vilkasta ja sieltä on löydetty useita suuria kultahippuja. Tältä valtaukselta löysi Eila Heikkilä 22 g hipun kesällä 2014 ja samana kesänä viereiseltä LKL:n paikasta löytyi 21,4 g hippu. Tietoja näistä löydöistä ja Palsinojan kullankaivuhistoriasta löytyy alla olevan linki takaa:

http://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/

************************************************************

Laanila sai oman kirjansa

Tämän kannen sisällä on paljon tietoa Laanilan historiasta.

Tämän kannen sisällä on paljon tietoa Laanilan historiasta.

Oululaisen Lauri Skantsin kirja Laanilan menneisyydestä, kullasta ja kullankaivajista, sotamuistoista ja partisaanien tihutöistä on ilmestynyt uusittuna painoksena. Ensimmäinen painos kirjasta myytiin nopeasti loppuun. ”Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa – Pieni pala Lapin historiaa”-kirjassa on yli 250 sivua, runsaasti kuvia, karttoja, historiallisia dokumentteja ja kultalegendojen omakohtaisia muistelmia. Toisen painoksen on julkaissut Hipputeos.

Lisätietoja täältä

http://www.kultahippu.fi/kirjat/jarkale-laanilan-ja-saariselan-menneisyytta/

Lapin Kullankaivajain Liitto Kolin Erämessuilla 8. – 10.7.2016

Tapio Hummelholm taustajoukkoineen esittelivät Lapin Kullankaivajain Liiton toimintaaKolin erämessu 2016 vaskausta poliisin kanssa messuilla. Mukana oli kultahippujäljennöksiä suurimmista hipuista ja tietenkin  vaskauksen opetusta pikku hippuineen.

Messuilla kävi kaikkiaan n. 10000 henkeä. lauantai oli messujen vilkkain päivä. vaskausallas on se mikä koukuttaa myösKolilla samalla tavalla kun Riihimäelläkin. Muutama uusi jäsenkin liittoon saatiin. Virkavaltaakin nähtiin ja kaikkea hauskaa tehtiin.

Kiitokset: Mikko ja Leena Pihlman, Pekka Kostian, Jouni Puhakka, Outi ja Konsta

kultahippu messu

Liiton kultahiput olivat hyvässä turvassa

(pakollinen lapsityövoima), Seppo Räsänen, Martti Eronen, Joensuun Kivikerhon Antti Junttila, Veijo Pirhonen, Martti Kettunen sekä Milja Hummelholm. Tämän kokoinen messutapahtuma ei onnistu ilman motivoitunutta talkoolaisporukkaa. Iso kiitos kaikille talkoolaisille.

Klikkaa kuvia isommaksi, näkyy kokonaan.

Jäsenhankintaa

Jäsenhankintaa

Ruuhkaa teltalla

Ruuhkaa teltalla

Kaivoslain muutokset hyväksyttiin

Aleks Kiviniemen kultahippu (jäljennös) 385 g, hippulistan toiseksi suurin

Aleks Kiviniemen kultahippu (jäljennös) 385 g, hippulistan toiseksi suurin

Tasavalla presidentti on allekirjoituksellaan hyväksynyt kaivoslain muutosesitykset 15.6.2016. Ne helpottavat suuresti kullankaivajien elämää; kullanhuuhdontalue laajenee, luvan voimassaolo pitenee, viranomaiset saavat lisää harkintavaltaa jatkolupien myötämiseen ja töiden jatkamiseen valituksista huolimatta. Asiasta uutisoi tuoreelta Lapin Kansa nettisivuillaan. Alla linkki:

http://www.lapinkansa.fi/lappi/montuilla-riemuitaan-presidentti-vahvisti-kaivoslain-muutokset/

Moberginojalta lähes 30 gramman kimpale

Kultakesä 2016 on avautunut lupaavasti etuajassa. Mogerginojalta löysivät Kaarina ja JussiLeijonantassu kultahippu Moberg 2016 IMG_2185 Jauhiainen 29,12 g painavan isommuksen. Moberginoja laskee Sotajokeen ja siitä Ivalojokeen. Sinne suuntautui kultaryntäys 1880-luvun alussa sodakyläläisen Gustav Mobergin löydettyä sieltä lupaavan kultamäärän.

Löytäjät ovat kaivaneet kultaa vuosikymmeniä, tätä samaa paikkaakin jo yli 16 vuotta. Veljekset Jussi, Matti ja Pekka   Jauhiainen tulivat kultamaille ja Moberginojalle 1980-luvun alussa.kultatie mobergin oja kultahippu IMG_2120

Hippu lymysi tiepenkan alla. Naapurit kulkivat kultamailleen hipun ylitse. Ilmeisesti hippu antoi aina kipinän yliajajalleen, jotta kultakuume ei hellitä. Kuvassa tie on siirtynyt pikku hiljaa oikealle.

Hippu löytyi perinteisen lapiorännin yläosasta, jossa kiviä pestään rännin levennyksenä olevassa ”pesulaatikossa”. Kaarina pesi kiviä ja käteen sattui savimöntti, joka tuntui painavalta. Hän ajatteli, olisipa tämä kultaa. Jussi pyöritteli savista möhkälettä käsissään huudahtaen ”Tämä on kultaa!” Kultahippu oli melko pinnassa kuntan alla peruskallion leveässä raossa. Hipun päällä oli iso ja raskas vihreä kivi.

Leijonantassu oli tiepenkan alla lähellä maan pintaa. Olisikohan se löytynyt metallinpaljastimella?

Leijonantassu oli tiepenkan alla lähellä maan pintaa. Olisikohan se löytynyt metallinpaljastimella?

Jussi oli hankkinut keväällä KEENEN spiraalivaskoolin, jotta saisi kaiken hienokullan talteen. Leijonantassuhipun löytämiseen spiraalivaskoolia ei tarvittu, se ei ehtinyt rännissä edes rihloille saakka.

Myös muiden teiden alla on varmasti kultaa. Vuonna 1997 Tielaitos nimesi valtatie 4:n Vuotson ja Ivalon välisen osuuden Kultaiseksi tieksi, koska tiepenkan alle jäi runsaasti kultaa. Tien esittelytaulu on Tankavaaran eteläpuolella olevalla levähdysalueella.

Huhupuheiden mukaan Suomen suurimmat kultahiput ovat löytyneet tältä samalta alueelta. Tutkimme aihetta, ehkä saamme jotain lisätietoja huhun vastineeksi.

Lue lisää Lapin Kansasta

Isommus Moberilta

XXII Kullankaivajien Juhannuskilpailut

Perinteiset Saariselän kullanhuuhdontakilpailut pidettiin vaihtelevassa säässä

Kaikki valmiina

Kaikki valmiina

Juhannuksena 24.-25.6.2016.

Kisojen pääjärjestäjänä toimii KULTAPERINNE ry yhteistyössä Zetorin Kullankaivajat ry ja Lapin Kullankaivajain Liiton kanssa. Kisan läpivieminen vaati kymmeniä nais- ja miestyöpäiviä. Kuvasarjassa on ahkeria talkoolaisia ja muutamia tilannekuvia alkukilpailuna olleesta kasavaskauksesta (klikkaa kuvaa isommaksi). Tulokset löytyvät www.kullakaivat.fi sivustolta.

Seppo valmistelee kasavaskausta

Seppo valmistelee kasavaskausta

 

Huuhdottava hiekka seulotaan. Hiekka koko ajan ilmassa, kuten entisen kullankaivajan montulla, kun kuulivat naapurien Kaarinan ja Jussin kultalöydöstä

Huuhdottava hiekka seulotaan. Hiekka koko ajan ilmassa, kuten entisen kullankaivajan montulla, kun kuulivat naapurien Kaarinan ja Jussin kultalöydöstä

 

Kasavaskauksessa jokainen saa lapiollisen hiekkaa vaskooliinsa. Vaskooliin haetaan lisää hiekkaa niin kauan kuin sitä riittää. Alussa kaikki ovat oman vaskauspaikan äärellä, jatkossa paikan saa valita vapaasti.

Kasavaskauksessa jokainen saa lapiollisen hiekkaa vaskooliinsa. Vaskooliin haetaan lisää hiekkaa niin kauan kuin sitä riittää. Alussa kaikki ovat oman vaskauspaikan äärellä, jatkossa paikan saa valita vapaasti.

Kiirettä pitää, jokainen vaskaaja ehtii tankata lisää hiekkaa kymmenkunta kertaa.

Kiirettä pitää, jokainen vaskaaja ehtii tankata lisää hiekkaa kymmenkunta kertaa.

Lähimmälle vaskausaltaalle jonotetaan

Lähimmälle vaskausaltaalle jonotetaan

Kisavaskooli käy myös sateenvarjosta.

Kisavaskooli käy myös sateenvarjosta.

Nopeimmat ja tarkimmat vaskaajat löysivät noin 40 hippua.

Nopeimmat ja tarkimmat vaskaajat löysivät noin 40 hippua.

Kulta koukutti erämessuilla

Lapin kulta ja kullankaivajat esittäytyi näyttävästi Erämessuilla Riihimäellä kesäkuun 9. – 12. 2016. Lapin Kullankaivajain liiton osastolla riitti kävijöitä ajoittain tungokseen asti. Eniten ihmisiä kiinnosti suurten kultahippujen kokoelma. Toinen kullanetsintään koukuttava tapahtuma oli lapsille tarkoitettu huuhdonta-allas, jossa jokainen sai pitää vaskaamansa kultahiput. Kultakuume tarttui silminnähden moneen messukävijään ja heille jaettiin tietoa kullankaivajain liiton toiminnasta ja jäseneduista. Monille kullankaivajat ja kultamaat olivat jättäneet lähtemättömän muiston Lapin retkestä ja heitäkin oli, joille kullankaivu oli ennestään tuttua vuosien takaa. Kullan kaivusta, kaipuusta, Petronellasta ja muista kultamaiden legendoista laulettiin ja puhuttiin myös viereisellä Lappi-areenalla. LKL:n puolesta messuosastosta vastasi Pertti Sotaniemi. Zetorin Kullanhuuhtojat puolestaan hoiteli rutiinilla lasten huuhdonta-allasta. Raimo Niemelä esitteli osastolla Hipputeoksen maahantuomia kullanhuuhdontavälineitä ja varusteita.

Lapset saivat huuhtoa aitoa Lapin kultaa vaskoolilla. Lauantaina opastuksesta vastasivat etualallla Kauno Kuusela ja takana Kari Wili Wilkman.
Lapset saivat huuhtoa aitoa Lapin kultaa vaskoolilla. Lauantaina opastuksesta vastasivat etualallla Kauno Kuusela ja takana Kari Wili Wilkman.

 

Lapin kultahistorian suurimpien hippujen kokoelma kiinnosti ja koukutti messuvieraita. Hippujäljennökset lahjoitti kullankaivajain liitolle geologinen tutkimuslaitos.
Lapin kultamailta löydettyjen suurten hippujen kokoelma kiinnosti ja koukutti messuvieraita. Hippujäljennökset lahjoitti kullankaivajain liitolle geologinen tutkimuslaitos.

              Kävijöitä messuilla oli noin 40 000. Vilkkain päivä oli lauantai, messuvieraita 15 000. Tuotteittaan ja palvelujaan esitteli 370 yritystä ja yhteisöä. Seuraavan kerran kullankaivu on esillä Kolin Erämessuilla 8. – 10. heinäkuuta tapahtumapaikkana Merilänranta.

Etelä-Suomen kultarikkain esiintymä Riihimäellä.

Sadat onnelliset huuhtojat löysivät ensimmäiset kultahippunsa vaskoolin pohjalta. Joitakin hippuja meni vaskoolin reunan ylikin.

Hippujen metsästystä imuputkella

Hippujen metsästystä imuputkella

Kultarikasta kultahiekkaa

Kultarikasta kultahiekkaa

 

Erämessujen huuhdonta-allas täynnä kultahippuja

Erämessujen huuhdonta-allas täynnä kultahippuja

 

Kultakesä avautui komeasti Mäkärässä

Löytäjä Isomushippu ehti löytyä ennen lumipeitteen tuloa Mäkärästä kesäkuun alussa 2016. Euroopan kultamaita kierrellyt prospektori Niels Gijzel löysi 7. kesäkuuta 5,5 g kultahipun metallinetsimellä TeamDeadwoodin kullanhuuhdonta-alueelta Vuotson Mäkärästä. Pari päivää löydön jälkeen maisema peittyi lumella, kuten Lapissa joskus kesäkuussa käy. Sitä ennen ehdittiin nauttia oikeasta kesähelteestä, mikä on näillä korkeuksilla harvinaisempaa kuin lumi tähän aikaan. Kuvassa onnellinen löytäjä ja kultakesän avannut hippu hänen kädessään. Lue asiasta enemmän: http://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/isomus-metallinetsimella-makarasta/

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kesää odotellessa

Risto Mäkipuro viimeisellä valtauksella

Risto Mäkipuro

3.9.1940 – 23.5.2016

Kullankaivaja Risto Mäkipuro kuoli Espoon Jorvin sairaalassa 23.5.2016. Hän oli sai ensikosketuksen kultaan 10-vuotiana isänsä, kirjailija Viljo Mäkipuron opastamana vanhemman veljensä Sakarin kanssa kesällä 1951. Tästä alkoi  lähes 65 vuotta kestänyt kultamiesura Lemmenjoen Jäkälä-äytsissä ja Morgamojalla.

Risto oli Lapin Kullankaivajain liiton kunniajäsen vuodesta 2002 alkaen. Hän oli taitava sanan käyttäjä puolustaessaan kullankaivajien oikeuksia. Syksyllä 2013 hän toi eduskunnassa terveiset Lemmenjoen kaivajien epätoivosta puheenvuorossaan ”Keinulaudalla” , jonka voi lukea tästä linkistä:

http://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2013/10/Risto-M%C3%A4kipuro.pdf

Seuraavana kesänä hän opasti toimittajaa ja valokuvaajaa Lemmenjoen kultaan ja ihmisiin. Seuraavasta linkistä löytyy Raymond-lehdessä julkaistu juttu;

https://www.raymond.fi/paajuttu/kultaa-lemmenjoelta/

Risto Mäkipuro oli pääammatiltaan dipl. insinööri, sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettu puurakenteisten siltojen suunnittelija.

Isomuslöytöjä maailmalla

Englannista on löytynyt lähes 100 grammainen kultahippu. Löytö on tehty jo muutama vuosi sitten, mutta löytäjä tuli julkisuuteen vasta tänä vuonna.

Hippu ei ole peräisin Englannin maaperästä, vaan jo vuonna 1859 haaksirikkoutuneesta laivasta.

Tässä on linkki uutiseen:

http://home.bt.com/news/uk-news/britains-biggest-gold-nugget-worth-50000-found-on-welsh-beach-after-150-year-treasure-hunt-11364060367460

 Kultaryntäys Mauritaniassa Afrikassa

Mauritaniasta on löytynyt noin 2 kilon kultakimpale.

Löytö on aiheuttanut kultaryntäyksen ja koko Euroopan metallinpaljastimet on myyty loppuun.

-  ”Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Länsi-SaharaAlgeriaMali ja Senegal. Laaja, mutta harvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan.” Näin Wikipedia kertoo löytömaasta.

Hipputeoskin on tehnyt kauppaa mauritanialaisten kanssa.He haluavat ostaa laitteen eurooppalaiselta toimijalta, koska pelkäävät kiinalaisia kopioita.

 

Kaivoslain muutos nytkähti liikkeelle

Odotettu kaivoslain kullanhuuhdontaa koskeva muutosesitys on mennyt eduskunnan käsittelyyn. Lisätietoa linkistä:

Kaivoslain muutos

Kutturantien kultakahvila etsii ostajaa

Kullankaivajien, retkeilijöiden, metsästäjien ja matkalaisten tuntema Kutturan tien kultakioski ja -kahvila etsii ostajaa ja yrittäjää. Lisätietoja löytyy alla olevasta linkistä:

http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-toimitilat/12959814?ref=fb

Aarne Alhosen kultahippukorut lahjaksi

Alhosen kaikki korut on valmistettu Lemmenjoen kultahipuista ja suomalaisista jalo- ja korukivistä.

Katso Hipputeoksen sivuilta http://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=7

KHKR140A IMG_1400

Nyt on aika suunnitella ensi kesän varusteita.

Hipputeoksella on hyvä valikoima rännejä ja niiden varusteita.

Katso lisää http://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=29_9

Kevyt jatkettava alumiiniränni, pituus 190 cm, koottuna 100 cm sopii henkilöautoon

Kevyt jatkettava alumiiniränni, pituus 190 cm, koottuna 100 cm sopii henkilöautoon

 

 

Tuurissa valmistettu kivenerotin ja ränni tuhdista 3 mm alumiinista.

Tuurissa valmistettu kivenerotin ja ränni tuhdista 3 mm alumiinista.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Talvellakin löytyy hippuja ja valoa näkyvissä!

Luparuuhka purkautuu

Kultaseminaarissa tammikuun 2016 lopulla Tukesin edustaja Pasi Molkoselkä kertoi, että kullanhuuhdonlupien käsittely on nytkähtänyt eteenpäin. Joillakin hakijoilla lupa on ollut käsittelyssä kaksi kaivukautta.

Tämän vuoden aikana on 3.3.2016 mennessä tehty 15 lupapäätöstä ja odotettavissa on, että ruuhka purkautuu kesään mennessä. Toivotaan parasta.

Hippukirjurilla on  harvinainen onni;

talvellakin löytyy uusia kultahippuja lumen ja jään alta kaivamatta. Sirkka Merenluoto Inarista ilmoitti Lemmenjoen Puskuojalta syksyllä 2015 löytyneestä 52,2 g kultahipusta, joka on tähänastisten tietojen mukaan kolmanneksi suurin menneenä vuonna löydetyistä.  Näin hän kertoo:

-           Antti tuli kämpälle syömään 12. syyskuuta ja kysäisi minulta; ”Äiti. sinähän tykkäät kivistä, anna käsi”. Poika kaatoi käteeni kasan kiviä, joiden joukossa oli iso mutteri ja keltainen kimpale. Hän oli ennen lähtöään pehmittänyt ränniä ja poiminut tuomisensa sieltä. Antti nimesi 52,2 g painavan hipun tyttärensä mukaan Fiiaksi. Se oli Antin ensimmäinen iso löytö, työn tekivät isä ja poika yhdessä.

-          Poikamme Pekka löysi  kesällä 2014 Mustelma-hipun samalla tapaa. Kari oli toisaalla töissä ja Pekka kiirehti näyttämään hippua innoissaan liian lähelle kauhaa ja sai siitä töytäisyn. Siitä tämä 53,3 g hippu sai nimensä.

-          Pekka oli mukana myös heinäkuussa 1991 ”Hermannin onnetar”-hipun

Professori Herman Stigzelius tutkii Merenluotojen 1991 löytämään isomushippua, joka löytyi samala hetkellä, kun pienkone laskeutui tunturinkentälle.

Professori Herman Stigzelius tutkii Merenluotojen 1991 löytämään isomushippua, joka löytyi samala hetkellä, kun pienkone laskeutui tunturinkentälle.

löytämisessä. Pehmittivät isänsä kanssa rihloja  eri puolilla ränniä. Pekka äkkäsi hipun, sujautti sen taskuunsa ja kiiruhti  kämpälle kahvin keittoon. Siellä hän laittoi hipun pöydälle isänsä ihmeteltäväksi. Pekka jäi yksin kämpälle, kun Kari lähti tunturin toiselle puolelle näyttämään hippua Stigzeliukselle ja Partaselle, joita tuonut lentokone laskeutuu Martin Iiskonpalo kentälle löytöhetkellä.

Kun Kari ilmestyi Kangasniemen Jaskan kämpälle, siellä tiedettiin jo 72,1 g  isomushipun löytymisestä. Jaakko oli juuri soittanut päivittäisen puhelunsa kotiin Inariin, jonne tieto oli jo saapunut.

Sirkka ilmoitti samalla kahdesta vanhasta yli 20 g hippulöydöstä ja nämä tiedon on lisätty päivitettyyn hippulistaan johon on kirjattu 109 tiedossa olevaa kultahistorian suurinta hippua. Kymmenen niistä on Merenluodon löytämiä.

Työ jatkuu;  ” Kevät huollot alkaa, lähdemme Puskulle irrottamaan kaivinkoneen moottoria”, päättää Sirkka viestinsä 20.2.2016.

Hippulista 24.8.2016  = linkki päivitettyyn hippulistaan

”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””

Uusia kullankaivun nettisivuja Tankavaarasta

Tankavaaran toimijat Kultamuseo, Kultakylä sekä Metsähallituksen Luontokeskus ovat ryhtyneet aktiiviseen yhteistyöhön. Sen tuloksena on syntynyt kaksi korkealaatuista ja monikielistä nettisivustoa, esitteitä ja tapahtumia. Niillä pyritään maailmalaajuiseen tiedottamiseen. Mitä kaikkea Tankavaarassa puuhataan, lue juttumme ”Tankavaara tähyää maailmalle”, linkki alla.

Tankavaara tähyää maailmalle

Vihreästä ja luontoystävällisestä kullankaivusta kertovaan nettisivustoon pääset klikkaamalla alla vasemmalla olevaa kuvaa.

Kultamuseon, Kultakylä ja Luontokeskuksen nettisivuille pääset klikkaamalla alla oikealla olevaa kuvaa.

Tässä on Suomen kartan täydeltä vihreää luomukultaa ja Tankavaaran kohdalla on punainen granaatti, yksi kultamaiden monista korukivistä. Kuva Marki Lauronen.

Vihreä kulta linkki

Gold Park  nettisivut

Gold Park linkki

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Vaskoolit vapaana laivaristeilyllä

Eilen, tänään, huomenna…

Yli 300 kullankaivajaa sekä heitä valvovaa ja/tai tukevaa vaikuttajaa aloitti viikonvaihteen kestävän seminaariristeilyn Helsingissä perjantaina 29.1.2016. Päiväseminaarissa Katajanokan satamassa seisovassa laivassa puhuivat Kullankaivajain liiton puheenjohtaja Hannu Viranto, kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä, kunnanjohtajat Jyrki Hyttinen Inarista ja Viljo Pesonen Sodankylästä, lakimies  Otto Swanljung Metsähallituksesta, kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen TEM:stä. ylitarkastaja Pasi Molkoselkä Tukesista, ministeri Aarne Berner ja kullankaivaja Leila Kostiainen.

Kullankaivajain liiton jäsenmäärän kasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Vuoden 2015 lopulla jäsenmäärä ylitti ensi kertaa 4000 jäsenen rajan. Pasi Molkoselkä kertoi alustuksessaan kuluneen vuoden kullankaivutilastot, Vuoden lopussa oli voimassa 168 kullanhuuhdontalupaa tai valtausta yhteispinta-alaltaan noin 700 ha, käsittelyssä on tammikuun lopussa 2016 huuhdontalupahakemusia 147, joista jatkohakemuksia 96. Valituksia on tehty 21:stä hakemuksesta. Huuhdontakultaan oikeuttavia kaivospiirejä on  28 kappaletta yhteispinta-alaltaan noin 430 ha.

Kaunista Meri hippua  juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina  15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy.

Kaunista Meri hippua juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina 15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy.

Vuoden 2015 suurimman hipun palkinnon saivat tällä kertaa Ami ja Risto Telilä. He löysivät Lemmenjoen Kaarreojalta elokuussa  106,7 g painavan kultakimpaleen, joka sai nimekseen Meri.  Kiertopalkinnosta käydään tulevina vuosina kova kilpailu, sillä sen saa omakseen kolmella vuoden painavimmalla hippupalkinnolla. Ami ja Risto Telilän lisäksi kahtena vuonna on aiemmin palkittu Pekka Turkka sekä Sirkka ja Kari Merenluoto.

Vuoden 2015 suurimmat kultahiput

1)      106,7 g  Ami ja Risto Telilä  Karreoja Lemmenjoki
2)      97,4 g   Raimo Kanamäki  Miessijoki Lemmenjoki
3)      50,2 g  Antti ja Kari Merenluoto Puskuoja Lemmenjoki
4)      38,2 g   Ami ja Risto Telilä Kaarreoja Lemmenjoki
5)      24 g     Risto Mäläskä, Miessijoki  Lmmenjoki
6)      22,3     Ami ja Risto Telilä Kaarreoja Lemmenjoki
7)      20,38 g  Sointu ja Harri Vaarala Björklundinoja Ivalojoki              
Antti Kurppa jättää jäähyväisiä menneen kesän 7. suurimmalle ja hänen elämänsä suurimmalle hipulle.

Antti Kurppa jättää jäähyväisiä menneen kesän 7. suurimmalle ja hänen elämänsä suurimmalle hipulle. Löytöpaikka Palsin Nenosenoja.

8)      19,8 g  Antti Kurppa  Nenosenoja Palsinoja
9)      16,1 g     Marko Lauronen Mäkärän alue Sodankylä Vuotso

Hippulista 4.7.2016 = linkki hippulistaan

Lauantain ohjelmassa on kullanhuuhdontakisat Tukholmassa laivan ravintolatiloissa  sekä nostalgisia muistelmia, elokuvia, valokuvia ja äänitteitä menneiltä kullankaivun vuosikymmeniltä sekä tietenkin ajankohtaisten aiheiden selvittelyä. Äänessä ovat muun muassa kansanedustaja Mikko Kärnä,  yli-insinööri Terho Liikamaa ja toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Usko kullankaivun tulevaisuudesta vahvistui

Pitkästä aikaa myönteisiä näkymiä, uskoa kullankaivun ja kultakulttuurin säilymiseen yhtenä Lapin perinteisenä elämänmuotona nousi esille kullankaivajien alkaneen vuoden laivaseminaarissa. Ministerin, kansanedustajat, viranomaisten ja virkamiesten suulla luvattiin tarpeettoman byrokratian purkutalkoita, lupamenettelyjen nopeuttamista ja sujuvuutta, ilmoitusmenettelyyn siirtymistä raskaiden lupaprosessien sijasta. Ja paljon pitäisi tapahtua jo tämän kevään aikana, mikäli suunnitellut aikataulut pitävät.

Kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen Työ- ja elinkeinoministeristä avasi tekeillä olevaa kaivoslain uudistusprosessia. Siinä esitetään valtauksen eli kullanhuuhdonta-alueen koon muuttamista 5 ha;sta 7 hehtaariin, jatkoajan lisäämistä nykyisestä 3 vuodesta 10 vuoteen, lupapäätösten nopeuttamista ja töiden aloittamisoikeutta ”vanhoilla kulta-alueilla” muutoksenhausta tai valituksista huolimatta ja paljon muuta. Muutosesitykseen annetut lausunnot ovat tutkittavana ja lakimuutokset pyritään saaman eduskunnan käsittelyyn tulevan kevään 2016 aikana.

Ministeri Anne Berner

Ministeri Anne Berner

Mikko Kärnä

Kullankaivun puolestapuhuja, kansanedustaja Mikko Kärnä

Telilät 1

Paljon on vielä kultaa löytämättä, sanovat vuoden 2015 suurimman hipun löytäneet Risto ja Ami Telilä.

Vuoden kullankaivajat

Vuoden 2015 kullankaivatekona nostettiin esiin naiskaleri, sen tekijät ja mallit. Kalenterin myyntitulot käytettään kullankaivajien oikeuksien puolustamiseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Samankaltaisia lupamenettelyjen kevennyksiä on suunnitteilla myös metsähallituksessa ja niitä esitteli lakimies Otto Swanljung. Samaan pyrkii kullankaivua valvovan Tukesin ylitarkastaja Pasi Moloselkä ja yli-insinööri Terho Liikamaa. Kansanedustaja Mikko Kärnä pohtii aloitteen tekemistä kullankaivun hyväksymisestä Lapin perinteiseksi elinkeinoksi ja elämänmuodoksi.

Kullankaivajat odottavat mielenkiinnolla heitä koskevien lakien, asetusten, määräysten ja ohjeiden keventämistä ja helpottamista. ”Paljon siellä on vielä kultaa eikä me sitä ehditä Lemmenjoelta pois kaivaa”, sanovat vuoden 2015 suurimman kultahipun 106,7 g löytäneet Ami ja Risto Telilä.

Kullankaivu kuuluu Lappiin

”Kullankaivu kuuluu Lapin elämään ja kulttuuriin. Meidän on toimittava niin,

Hannele Pokalla ja  Hannu Virannolla on paljon yhteisiä muistoja Lapin lääninhallituksesta. Nyt he tapasivat uusissa rooleissa kansliapäällikkönä ja kullankaivajien puheenjohtajana.

Hannele Pokalla ja Hannu Virannolla on paljon yhteisiä muistoja Lapin lääninhallituksesta. Nyt he tapasivat uusissa rooleissa kansliapäällikkönä ja kullankaivajien puheenjohtajana.

että siellä se myös pysyy” sanoi Hannele Pokka Ympäristöministeriön kansliapäällikkönä. Hän on Lapin läänin entinen maaherra ja ollut mukana kullankaivajien monissa tapahtumissa ja juhlissa siinä roolissaan. Hän kertoi Ympäristöministeriössä käynnissä olevista byrokratian ja lupamenettelyjen purkutalkoista, jotka saattavat helpottaa kullankaivajienkin elämää lähiaikoina. Kunnilla on myös oma roolinsa ja sananvaltansa kullanetsintää ja kaivajia kohtaan. Näitä asioita toivat esille Inarin tuore kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen sekä Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kullan kimallusta 2016

Lapin kullankaivu on jatkunut pian 150 vuotta. Tästä se alkoi syksyllä 1868.

Lapin kullankaivu on jatkunut pian 150 vuotta. Tästä se alkoi syksyllä 1868.

Toivotamme kaikille sivustollamme kävijöille onnellista ja hippurikasta vuotta 2016. Mikäli vanhat merkit vielä pätevät, sitä sävyttävät toiveet, unelmat, kova työ, muutamat onnen hetket, pettymykset ja taistelut kullankaivun tulevaisuuden turvaamiseksi. Tätä se elämä on! Kiitämme samalla kuluneesta vuodesta ja luottamuksesta sivustoamme kohtaan. Kävijämäärämme on kasvanut ilahduttavaksi, sillä vierailuja vuoden 2015 aikana on ollut kaikkiaan noin 162 000, edellisenä vuonna noin 126 500 ja v. 2013 noin 103 000. Vilkkain kuukausi 2015 oli elokuu, jolloin vierailijoita on 18 727 ja vilkkaimpana päivänä syyskuun 15. kävijöitä 2 217. Kävijälukuihin vaikuttavat ratkaisevasti kullankaivun saama julkisuus televisiossa ja suurimmissa lehdissä eli uutiset isojen hippujen löytymisestä sekä  uutiset ja dokumentit. Suurin suosio on vuoden mittaan kohdistunut avaus- ja uutissivuillemme 30 600 klikkausta. Seuraavina tulevat artikkelin Oma kaivos 13 000, Hippulista 7 200, Välineitä 4 400, Lemmenjoki 3 850, Henkilötiedosto 3 400, Lapin kultahistorian suurin harha 3 350 ja Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat 3 250 kävijää vuoden 2015 aikana.

***********************************

Kultakesä 2015 jätti mukavia muistoja

aamun aurinko

Isomushiput kesältä 2015

Hippulista 19.2.2016     = linkki yli sadan isomushipun listaan

1)  106,7 g    Ami ja Risto Telilä Lemmenjoen Karreoja elokuu

2)   97,4 g   Raimo Kanamäki Lemmenjoen Miessijoki heinäkuu

3)   52,2      Antti ja Kari Merenluoto Lemmenjoen Puskuoja

4)    24 g     Risto Mäläskä, Lemmenjoen Miessijoki heinäkuu

5)   20,38 g  Sointu ja Harri Vaarala Ivalojoen Björklundinoja heinäkuu

6)   19,8 g  Antti Kurppa Palsinojan Nenosenoja kesäkuu

7)   16,1 g     Marko Lauronen Mäkärän alue Sodankylä Vuotso

Harvinaisen monta isomushippua, hippuja ensikertalaistenkin vaskooleissa sekä ennestään vähän tunnetun kultamaan löytyminen ovat sävyttäneet taakse jäänyttä kaivukautta 2015. Lemmenjoen kultapurojen lisäksi isoja kultahippuja löydettiin Ivalojoelta ja siihen laskevan Palsinojan varrelta. LKL:n omilta valtauksilta Tankavaarasta on kuultu sieltäkin uutisia hyvistä hippusaaliista.

Aiemmin vähän tunnetulta kulta-alueelta Sodankylän Mäkärästä on noussut kesän yllättävin uutinen. Marko Lauronen poimi valtaukseltaan useita suuria hippuja, joista painavin on  nimeltään Röllykkä ja painaa 16,1 grammaa. Kesän hengettömien pullossa on noin 200 g sekä muutama lutikka sen päälle. Markko on töissä Tankavaaran Kultakylässä. Mäkärä sijaitsee Vuotsosta 7-8 km luoteeseen Siikaselän suuntaan  Tankajoen ja siihen laskevan Kyläjoen tienoilla. Alueella on muutama uuden kaivoslain mukainen kullanhuuhdonta-alue ja valtaus. Markon isä Juhani on kaivanut siellä kultaa perinteisellä tavalla noin 15 vuotta ja luovuttanut työmaansa Tankavaaran Kultakylän pyörittäjille. Määkärästä on 8-9 km matka Mäkärärovaan, jota on ajoittain hyvinkin vilkkaasti tutkittu 1940-luvulta alkaen. Paikalla on ollut useita Geologian Tutkimuslaitoksen valtauksia ja siellä työskenteli moni Tankavaaran puroilla kultaa kaivanut mies, muun muassa O.V. Itkonen 1950-luvun alussa. Uutinen kesästä Mäkärässä oli paikallislehti Inarilaisessa lokakuun lopulla. Alla linkki: http://www.inarilainen.fi/makarasta-loytyi-rollykka

Kesän suurin 106,7 g Lemmenjoen Kaarreojalta

Kaivajaveteraani Risto Telilä poimi kultarännin rihloista 106,7 g painavan kultahipun keskiviikkona 12. elokuuta 2015. Paikalla olivat Lemmenjoen Kaarreojalla sijaitsevan kaivospiirin omistaja Ami Telilä ja Riston veli Tarmo. Hipulle annettiin nimi Meri Amin tyttären mukaan.

Kaarreojaa on kaivettu Lemmenjoen kultaryntäyksen alkuvuosista lähtien. Tässä kaivostarkastaja Stigzeliuksen 1950 piirtämässä kartassa Kaarreoja on merkitty nuolilla ja kartassa näkyvät voimassa tuolloin olevat valtauksett.

Kaarreojaa on kaivettu Lemmenjoen kultaryntäyksen alkuvuosista lähtien. Tässä kaivostarkastaja Stigzeliuksen 1950 piirtämässä kartassa Kaarreoja on merkitty nuolilla ja kartassa näkyvät voimassa tuolloin olevat valtauksett.

Telilän perhe aloitti kullankaivunsa Lemmenjoella kesällä 1970 kultalegenda Jaakko Isolan neuvojen ja oppien ohjaamana. Mukana olivat myös pojat Ami ja Mika, jotka osallistuivat kaivutyöhön jo poikasina. Innokkain ja ahkerin kaivaja perheessä oli äiti Marjut, joka 1998 löysi 251 g  kultahipun Miessijoelta. Marjut kuoli v. 2007, Risto ja pojat jatkoivat kullankaivamista päätoimisesti. Perhe hankki ensimmäisen traktorikaivurin kesällä 1982 ja konekaivun opettelun jälkeen hankittiin kullan tuotolla isompia koneita. Löytynyt kultahippu on kuluvan kesän suurin jättäen juhannuksen tienoilla Raimo Kanamäen Miessijoelta löytämän 97.4 gramman hipun kakkoseksi. Telilät ovat olleet löytämässä useita suuria kultahippuja. Nyt löydetty hippu ottaa paikkansa hippulistallamme sijalla 17. Telilän nimi  löytyy viisi kertaa 20 suurimman kultahipun luettelosta. Ami Telilän kaivospiiri ”Kaarreojan kulta” sijaitsee Miessijokeen etelästä laskevan Kaarreojan latvoilla ja sen suulla on Lapin Kullankaivajain liiton hallinnassa oleva Jaakko Isolan kämppä ja kaivospiiri, jonka käyttöoikeus on viime vuosina annettu jollekin vanhalle veteraanikaivajalle.

Kaunista Meri hippua  juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina  15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy. Kuva julkaistiin Facebookissa Ami teillään päivityksenä.
Kaunista Meri hippua juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina 15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy. Kuva julkaistiin Facebookissa Ami Telilän päivityksenä

Hipun löydöstä uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat nettisivuillaan. Jutussa Risto kertoo kesän kuluneen voittopuolisesti koneiden korjailussa ja kaivutyöhön päästiin täysitehoisesti vasta elokuun ensimmäisellä viikolla. 

Suuri kultahippu löytyi metallinilmaisimella Ivalojoelta

Uusimmat  2015 löydöt on lisätty kultahippujen luetteloon. Sieltä löytyy myös tieto siitä onko hippu löytynyt lapiokaivulla LK, konekaivulla KK, metallisilmaisimella MI vai sukeltamalla SU.  Joidenkin löytöjen kohdalla listan pitäjä on joutunut käyttämään valistunutta arvausta, joten otamme kiitollisina vastaan kaikki korjaukset ja lisäykset hippulistalla oleviin tietoihin. Tässä linkki:  

Harrin hippu 1

Harrin hippu 2

KUVAT Sointu ja Harri Vaarala

        Ivalojoen Pataojan eli Björklundinojan suusta on löytynyt  20,38 g painava kultahippu metsallisetsimellä. Löytäjät ovat rovaniemeläinen Sointu ja Harri Vaarala, jotka ovat kaivaneet tällä historiallisella paikalla toistakymmentä vuotta. Löytö lienee toiseksi suurin metallinetsimellä löydetty. Kaavilta kotoisin oleva Kalevi  Tiilikainen löysi 19.6. 1988 klo 20,22 Laanilan Hangaojalta 39,6 g hipun, jolle hän antoi nimen Siiri.

Tämä Kalevi Tiilikaisen Hangasojalta 1998 löytämä Siiri lienee painavim metallinetsimellä löydetty Lapin kultahippu.

Tämä Kalevi Tiilikaisen Hangasojalta 1988 löytämä 39,6 gramman Siiri lienee painavin metallinetsimellä löydetty Lapin kultahippu.

Näin Harri Vaarala kertoo lähettämässään viestissä Björklundinojan löydöstä: ”Hippu löytyi 16.7.2015 Lupposutti-nimiseltä valtaukselta uudella Garrett ATX deepseeker detektorilla.  Valtauksen omistaja on Sointu Vaarala ja se sijaitsee Ivalojoen varrella Björklundinojan suualueella. Olemme kaivaneet alueella toistakymmentä vuotta. Heti ensimmäisinä päivinä kokeilimme detektoria eri paikoissa ilman  merkittäviä löytöjä. Päätimme palata uudelleen vanhaan paikkaan jonka olimme hylänneet kullan ehtymisen vuoksi ja tutkimme aluetta tarkemmin. Aika pian löysimme merkittävän signaalin paikasta, jossa olimme ”tallustelleet” yli viiden vuoden ajan. Perinteiset seremoniat suoritettiin löydön jälkeen vanhojen mongolilaisten jurttaperinteiden mukaisesti!” Harri Vaarala on kirjoittanut kirjan nimeltä ”Kultahippujen rännitys ja korundien tunnistus”

Kultaryntäyksen alkuvuosien rikkain kultapaikka

Patatunturilta Ivalojokeen etelästä laskeva puro sai uuden nimen Björklundinoja paikan ensimmäisen valtaajan mukaan, Karttaan on lisätty punaisella ensimmäisen vuosikymmenb kultasaaliit ja valtaajat, keltaisella olevat alueet ovat alkuvuosien kaivupaikkoja.

Patatunturilta Ivalojokeen etelästä laskeva puro sai uuden nimen Björklundinoja paikan ensimmäisen valtaajan mukaan, Karttaan on lisätty punaisella ensimmäisen vuosikymmen kultasaaliit ja valtaajat, keltaisella olevat alueet ovat alkuvuosien kaivupaikkoja.

Sointu ja Harri Vaaralan kullanhuuhdonta-alue sijaitsee noin 3 km Ivalojoen Kultalasta alavirran suuntaan. Paikka oli kultaryntäyksen alkuvuosien tuottoisin 1870-luvulla. Kolme perättäistä koskea Rovaniemenkoski, Björklundinkoski ja Grönholmankoski ovat saaneet nimensä paikan ensimmäisiltä valtaajilta, jotka kaikki rikastuivat Lapin kullalla. Kulta ei kuitenkaan tuonut onnea   rikkaimman kultapaikan haltijalle Frans Björklundille, joka kuoli viinaan oululaisessa kapakassa neljättä kultaretkeä suunnitellessaan. Tarina on tuttu Åke Lindmanin televisiosarjasta. Näin Seppo J. Partanen kirjoittaa paikan historiasta kirjassa Ivalojoki, kulkijan kultamaa otsikolla ”Mikä laulaen tulee”: ”Välittömästi Rovaniemenkosken jälkeen alkaa puoli kilometriä pitkä Björklundinkoski  ja Ivalojokeen yhtyy etelästä rantakivikon yli kuohuvana virtaava Pataoja tai  Björklundinoja. Tässä on kultaryntäyksen alkuvuosien rikkain ja legendaarisin paikka, jota hallitsi Kuopiossa syntynyt ja Oulussa asuvat metallurgian oppilas ja ruukin kirjapitäjä Frans Björklund. Frans tuli kultamaille posteljooni M.A.Melanderin kanssa yhteisellä kullanetsintäluvalla, mutta miehet riitautuivat ja Björklund sai omiin nimiinsä tehdaspiirin numero 8. Ensimmäisenä kesänä 1870 kultaa ehdittiin vaskata vain 837 grammaa, seuraavan vuoden saalis oli 10,4 kiloa ja kolmannen kesän 9,86 kiloa. Frans käytti ahkerasti hyväkseen Kultalan kapakan palveluja ja joutui turvautumaan kauppias Goveniuksen rahalliseen apuun veloista selvitäkseen. Govenius kuittasi elokuussa 1872 Fransin tekemän velan kapakkaan 250 grammalla kultaa (summa vastaa lähes vuoden työmiehen palkkaa). Miestä jouduttiin välillä elvyttämään ooppimilla mutta työnjohdon ja kirjapidon hän näyttää tehneen tunnollisesti. Max Peronius kirjoitti 1930-luvulla tarinan Fransin sammumisesta puron suulle ja unessa nähdystä lappalaiseukosta, joka käski hänen nousta ylös kullan päältä. Tarina lienee totta ainakin sammumisen osalta, mutta muu lienee keksittyä. Elämä Björklundin valtauksella oli värikästä ja tapahtumarikasta. Postimies Melander yritti joukkoineen häätää häntä paikalta pois ja juttu meni oikeuteen. Toisena kesänä työmaalta karkasi neljä miestä ja heidät peräänkuulutettiin. Kolmantena keväänä työmaalle matkalla ollut vene kaatui hukuttaen kuusi henkeä Surmankönkääseen. Björklund kuoli Oulussa 43-vuotiaana huhtikuun 14. päivä 1873. Hän oli ehtinyt palkata osan tulevan kesän työntekijöistä ja kaksi naista valtaukselleen. Kultaryntäyksen rikkaimman paikan omistajalle jäi perikunnalle jaettavaksi omaisuutta vain 690 markkaa. Kullan tulo Björklundinojan suusta jatkui ja se rikastutti  kauppias Goveniusta, joka palkkasi edustajakseen ensin Johan Juusolan ja sitten Jakob Ervastin.  Kesän 1873 saalis oli 6.585 grammaa ja vuoteen 1879 paikalta oli noussut kultaa lähes 40 kiloa.” Björklundikosken alapuolella oleva pitkä Grönholmankoski rikastutti loviisalaista kauppalaivan perämies Fredrik Grönholmaa kahdeksan vuoden aikana noin 30 kultakilolla. Hän oli se mies, joka toi kullankaivun tiedon ja taidon Lappiin oltuaan mukana Kalifornian kultaryntäyksessä 1850-luvulla. Hän oli mukana insinööri Lihrin johtamalla senaatin kullanetsintäretkellä kesällä 1868.

Miessi palkitsi veteraanikaivajia

Risto Mäläskä 24 g

Risto Mäläskä esittelee tässä kaivospiiriään professori Herman Stigzeliukselle heinäkuussa 1991.

Risto Mäläskä esittelee tässä kaivospiiriään professori Herman Stigzeliukselle heinäkuussa 1991.

Eldoradon kaivospiiristä Miessijoelta löytyi 24 g painava kultahippu heinäkuun alussa 2015 . Löytäjä on veteraanikaivaja Risto Mäläskä, joka aloitti kultamiesuransa lähes 50 vuotta sitten ja toi ensimmäisen traktorikaivurinsa Lemmenjoelle 1976. Siitä lähtien Risto on kaivanut kultaa koneella ja löytänyt ainakin kymmenkunta isoa hippua, jotka mahtuvat sadan suurimman kultahipun luetteloon. Painavin (tiettävästi) hipuista on v. 2004 löytynyt 166 g Ruska. Hänen kaivospiirinsä alueelta ovat muutkin poimineet suuria hippuja. Löydöstä uutisoi paikallislehti Inarilainen 15.7.2015. Löytö on kolmas tänä kesänä hippulistalle päässeistä. Katso alla. Odotamme lisää uutisia ennen hippulistamme päivitystä.

Raimo Kanamäki 97,4 g 

Lähes 100 gramman isomushippu on avannut kultakesän 2015 ja valikoinut tarkoin löytäjänsä. Hän on yli 30 vuotta Lemmenjoella kultaa kaivanut Raimo Kanamäki ja paikka Miessijoen alaosa. Raimo jos kuka ansaitsee Lemmenjoen viimeisen elinkautisen arvonimen, sillä hän asuu suurimman osan vuodesta erämaassa ja aikoo olla siellä katkeraan loppuun asti eli ainakin siihen saakka, kun konekaivu loppuu vuonna 2020. Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina löytynyt hippu painaa 97,4 grammaa ja se sai nimekseen ”Jere” mukana olleen apumiehen mukaan. Hippu sijoittuu noin 100 hipun listallamme sijalle 20 ja on Raimon löytämistä kolmanneksi suurin, sillä 2008 löytyi Miessiltä Hepokatti 113 g  ja 1995 Puskulta Iivari 127 g. Raimo kanamäki Raimo aloitti kullankaivu-uransa 1980-luvun alussa ammentaen oppinsa monien legendaaristen kultamiesten auttajana ja apurina. Hän on työskennellyt lähes kaikilla Lemmenjoen kultapuroilla muun muassa Yrjö ja Jalmari Korhosen sekä Aarne Alhosen kanssa. Talvikauden hän oli ammattikalastajana Pohjanlahdella ja kesäisin kultahommissa Lemmenjoella.  Selvittyään vaikeasta sairaudesta hän keskittyi kultaan Miessijoen alajuoksulla olevalla kaivospiirillään niillä paikkeilla, joilla Jalmari Hepo-oja kaivoi ja asui perheensä kanssa 1940- ja 1950-luvun vaihteen tienoilla. Uutinen hippulöydöstä on julkaistu Helsingin Sanomissa, myös nettisivuilla. Raimo kiipesi muutaman kilometrin päähän  Martin Iiskonpalo-tunturin päälle, josta sai puhelinyhteyden Hesarin toimittaja Tapio Mainioon. Tuloksena tämä uutinen:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1434936663049
 
Tietoja Raimo Kanamäen kullankaivajaurasta täältä:  
http://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2013/02/HENKIL%C3%96T_J_K-1501.pdf
 
Inarilaisen juttu Kanamäen taistelusta asumisoikeudestaan Miessijoella:
http://www.inarilainen.fi/metsahallituksella-oma-maaritelma-kuntalaisuudesta
 
Linkki Seppo Kummalan Kankaanpään Seudussa oleeseen juttuun
Kullankallis koti
 
Linkki päivitettyyn yli 100 suurimman kultahipun listaan:
 
 

Palsin Nenosenojalta 19,8 g

Kesän ensimmäinen merkittävä hippulöytö tehtiin Palsinojaan laskevan Nenosenojan varrelta torstaina 11.kesäkuuta. Nenosella  vuosia sinnikkäästi ja määrätietoisesti perinteisin lapiopeli menetelmin kultaa kaivanut Antti Kurppa poimi rihlojensa ylimmästä välistä 19.8 grammaisen hipun, kaivajan toistaiseksi suurimman. Pääsin näkemään hipun lähes tuoreeltaan ja se oli monella tapaa hyvin mielenkiintoinen. Saamme siitä kuvan lähiaikoina. Hippu oli poikkeuksellisen valoisa ja kauniin keltainen. Siitä oli löydettävissä jopa kullan kidepintoja ja muita kasvurakenteita. Ulkomitoiltaan se  ei kuitenkaan ollut niin suuren näköinen kuin painonsa puolesta olisi voinut ajatella. Hipun hauska erikoisuus oli myös yksi mutkalle kääntynyt nurkka, joka muodosti siihen samalla tunnelin esim kultaketjulle. Antti oli nokkelasti sujauttanut reikään villalangan, jonka kehoitin vaihtamaan johonkin hieman vahvempaan materiaaliin. Hetken toivoin, että juuri tuossa hipussa olisivat olleet ne puuttuvat grammat , joilla Antti olisi saanut kilon kultaa täyteen. Siis itse lapiolla kaivaen. Jäi kuitenkin muutamia grammoja vaille, joten tuon , suorastaan haamurajan, ylittäminen menee näillä näkymin juhannuksen tienoille. Tämän uskalsin kertoa, koska Antti on ollut kaivamisistaan ja tuloksistaan hyvin avoin. Hieno kesän avaus ja vielä lapiomieheltä. Onneksi olkoon Antille. Janne Kannisto

 Kesämuistoja  liiton valtaukselta Tankavaarassa

Elokuun viimeisellä viikolla AuRum:ssa oli kymmenkunta kaivajaa. Heinäkuussa heitä oli ruuhkaksi saakka, koska monen LKL:n huuhdontapaikan lupakausi on päättynyt ja jatkolupien saaminen on viivästynyt.

AuRum huuhdontapaikka on aivan nelostien vieressä Tankavaaran kultakylän kohdalla.
AuRum huuhdontapaikka on aivan nelostien vieressä Tankavaaran kultakylän kohdalla.
AuRumissa oli asuntoautoja ja -vaunuja sekä telttamajoitusta
AuRumissa oli asuntoautoja ja -vaunuja sekä telttamajoitusta

Helena ja Paavo Kokko ovat kaivamassa kultaa jo viidettä kesää. He ovat tyytyväisiä, kun liitto on antanut mahdollisuuden harrastaa kullankaivua ilman omaa valtausta tai huuhdontapaikkaa. Kultaakin on tullut, vielä on etsinnässä korvakoru-aihiot. Toivoa on, sillä naapuri oli pari päivää aikaisemmin löytänyt gramman hipun. Heidän kultakuumeensa on alkanut, kuten monilla muillakin meistä. Ollaan oltu kalastamassa, vaeltamassa tai muusta syystä Lapissa. Heidän harrastus on hieman erilainen, jokimelonta toi heidät kultapuroille ja nyt mukana on kanootin sijasta lapio, hakku ja ränni sekä metallinilmaisin. Heidän mukana on Marketta Leinonen, hänellä on neljäs vuosi kultakuumeessa.

Paavo huuhtoo kultaa kellosepän tarkkuudella
Paavo huuhtoo kultaa kellosepän tarkkuudella

Marketta Leinonen pesee kumimattoa. Ränni on kuin suoraan Kullankaivajan Oppaan sivuilta.

Marketta Leinonen pesee kumimattoa. Ränni on kuin suoraan Kullankaivajan Oppaan sivuilta.

Siisti monttu, lapio, hakku ja sanko varusteina sekä metallinilmaisin. Tutki aina viimeiseksi monttu metallinilmaisimella, näin saat yösi nukuttua, montun pohjalle ei jäänyt ainakaan yli grammaista hippua.

Siisti monttu, lapio, hakku ja sanko varusteina sekä metallinilmaisin. Tutki aina viimeiseksi monttu metallinilmaisimella, näin saat yösi nukuttua, montun pohjalle ei jäänyt ainakaan yli grammaista hippua.

Mistä tämä kuva on?

Albert Gebhardin kuva jumalanpalveluksesta Ivalojoen kullanhuuhtomoilta, mutta mistä.

Albert Gebhardin kuva jumalanpalveluksesta Ivalojoen kullanhuuhtomoilta, mutta mistä.

Tämä Albert Gebhardin kuva jumalanpalveluksesta Ivalojoen kullanhuuhtomoilla on julkaistu vuonna 1898 ilmestyneessä kirjassa. Mutta missä tämä paikka on, ketä kuvassa voisi olla. Linkki juttuun  alla:
http://www.kultahippu.fi/tarinat-2/jumalanpalveluksia-ivalojoen-kultamailla/

Kun Nipa isomuksen löysi

Tarinaa 40 vuoden takaa Lemmenjoelta

Klikkaa kuvaa tai hae juttu ”Hiput” osiosta

Iso kultahippu on Raumalan Nipan, kourat ovat Kokko Heikin ja kultapullon omistaja arvoitus. Vuosi 0n 1974.
Iso kultahippu on Raumalan Nipan, kourat ovat Kokko Heikin ja kultapullon omistaja arvoitus. Vuosi on vuodelta 1974 kuvaajana Marjut Telilä, lähettäjä Ami Telilä.

Kullanhuuhdontaluvat

Kullanhuuhdontalupien saaminen on viivästynyt Saamelaiskäräjien valitusten vuoksi. Jopa jatkolupien saaminen normaalisti on vaarassa. Tällöin kullankaivukin voi jäädä monelle haaveeksi tältä kesältä. Jos ei ole omaa kaivupaikkaa, niin kannattaa käyttää luppokesä hyödyksi etsimällä uusi jopa parempi paikka. Kullan etsimiseen ei tarvitse erikseen lupaa, vain ilmoitus Metsähallitukselle mistä ja milloin kultaa etsitään. Etsinnässä voi käyttää lapiota ja vaskoolia. Tutkittava maa kannattaa seuloa ennen vaskaamista, näin vaskattavaa maata on vähemmän ja työ nopeutuu. Seula IMG_2221Tarkista ennen maastoon lähtöä, ettet mene jo myönnetylle tai hakemusvaiheessa olevalle kullanhuuhdonta-alueelle. Vinkki: Ota useampi kuva kännykkäkameralla tietokoneen ruudulta kaivosrekisterin huuhdonta-alueiden kartasta. http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri//       Hipputeokselta löytyy erilaisia vaskooleja, seuloja, imupumppuja ja muita tutkimusvälineitä. Katso http://www.hipputeos.fi

Tallennettu kategorioihin Etusivu | Kommentit poissa käytöstä