Kesää odotellessa

Isomuslöytöjä maailmalla

Englannista on löytynyt lähes 100 grammainen kultahippu. Löytö on tehty jo muutama vuosi sitten, mutta löytäjä tuli julkisuuteen vasta tänä vuonna.

Hippu ei ole peräisin Englannin maaperästä, vaan jo vuonna 1859 haaksirikkoutuneesta laivasta.

Tässä on linkki uutiseen:

http://home.bt.com/news/uk-news/britains-biggest-gold-nugget-worth-50000-found-on-welsh-beach-after-150-year-treasure-hunt-11364060367460

 Kultaryntäys Mauritaniassa Afrikassa

Mauritaniasta on löytynyt noin 2 kilon kultakimpale.

Löytö on aiheuttanut kultaryntäyksen ja koko Euroopan metallinpaljastimet on myyty loppuun.

-  ”Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Länsi-SaharaAlgeriaMali ja Senegal. Laaja, mutta harvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan.” Näin Wikipedia kertoo löytömaasta.

Hipputeoskin on tehnyt kauppaa mauritanialaisten kanssa.He haluavat ostaa laitteen eurooppalaiselta toimijalta, koska pelkäävät kiinalaisia kopioita.

 

Kaivoslain muutos nytkähti liikkeelle

Odotettu kaivoslain kullanhuuhdontaa koskeva muutosesitys on mennyt eduskunnan käsittelyyn. Lisätietoa linkistä:

Kaivoslain muutos

Kutturantien kultakahvila etsii ostajaa

Kullankaivajien, retkeilijöiden, metsästäjien ja matkalaisten tuntema Kutturan tien kultakioski ja -kahvila etsii ostajaa ja yrittäjää. Lisätietoja löytyy alla olevasta linkistä:

http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-toimitilat/12959814?ref=fb

Aarne Alhosen kultahippukorut lahjaksi

Alhosen kaikki korut on valmistettu Lemmenjoen kultahipuista ja suomalaisista jalo- ja korukivistä.

Katso Hipputeoksen sivuilta http://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=7

KHKR140A IMG_1400

Nyt on aika suunnitella ensi kesän varusteita.

Hipputeoksella on hyvä valikoima rännejä ja niiden varusteita.

Katso lisää http://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=29_9

Kevyt jatkettava alumiiniränni, pituus 190 cm, koottuna 100 cm sopii henkilöautoon

Kevyt jatkettava alumiiniränni, pituus 190 cm, koottuna 100 cm sopii henkilöautoon

 

 

Tuurissa valmistettu kivenerotin ja ränni tuhdista 3 mm alumiinista.

Tuurissa valmistettu kivenerotin ja ränni tuhdista 3 mm alumiinista.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Talvellakin löytyy hippuja ja valoa näkyvissä!

Luparuuhka purkautuu

Kultaseminaarissa tammikuun 2016 lopulla Tukesin edustaja Pasi Molkoselkä kertoi, että kullanhuuhdonlupien käsittely on nytkähtänyt eteenpäin. Joillakin hakijoilla lupa on ollut käsittelyssä kaksi kaivukautta.

Tämän vuoden aikana on 3.3.2016 mennessä tehty 15 lupapäätöstä ja odotettavissa on, että ruuhka purkautuu kesään mennessä. Toivotaan parasta.

Hippukirjurilla on  harvinainen onni;

talvellakin löytyy uusia kultahippuja lumen ja jään alta kaivamatta. Sirkka Merenluoto Inarista ilmoitti Lemmenjoen Puskuojalta syksyllä 2015 löytyneestä 52,2 g kultahipusta, joka on tähänastisten tietojen mukaan kolmanneksi suurin menneenä vuonna löydetyistä.  Näin hän kertoo:

-           Antti tuli kämpälle syömään 12. syyskuuta ja kysäisi minulta; ”Äiti. sinähän tykkäät kivistä, anna käsi”. Poika kaatoi käteeni kasan kiviä, joiden joukossa oli iso mutteri ja keltainen kimpale. Hän oli ennen lähtöään pehmittänyt ränniä ja poiminut tuomisensa sieltä. Antti nimesi 52,2 g painavan hipun tyttärensä mukaan Fiiaksi. Se oli Antin ensimmäinen iso löytö, työn tekivät isä ja poika yhdessä.

-          Poikamme Pekka löysi  kesällä 2014 Mustelma-hipun samalla tapaa. Kari oli toisaalla töissä ja Pekka kiirehti näyttämään hippua innoissaan liian lähelle kauhaa ja sai siitä töytäisyn. Siitä tämä 53,3 g hippu sai nimensä.

-          Pekka oli mukana myös heinäkuussa 1991 ”Hermannin onnetar”-hipun

Professori Herman Stigzelius tutkii Merenluotojen 1991 löytämään isomushippua, joka löytyi samala hetkellä, kun pienkone laskeutui tunturinkentälle.

Professori Herman Stigzelius tutkii Merenluotojen 1991 löytämään isomushippua, joka löytyi samala hetkellä, kun pienkone laskeutui tunturinkentälle.

löytämisessä. Pehmittivät isänsä kanssa rihloja  eri puolilla ränniä. Pekka äkkäsi hipun, sujautti sen taskuunsa ja kiiruhti  kämpälle kahvin keittoon. Siellä hän laittoi hipun pöydälle isänsä ihmeteltäväksi. Pekka jäi yksin kämpälle, kun Kari lähti tunturin toiselle puolelle näyttämään hippua Stigzeliukselle ja Partaselle, joita tuonut lentokone laskeutuu Martin Iiskonpalo kentälle löytöhetkellä.

Kun Kari ilmestyi Kangasniemen Jaskan kämpälle, siellä tiedettiin jo 72,1 g  isomushipun löytymisestä. Jaakko oli juuri soittanut päivittäisen puhelunsa kotiin Inariin, jonne tieto oli jo saapunut.

Sirkka ilmoitti samalla kahdesta vanhasta yli 20 g hippulöydöstä ja nämä tiedon on lisätty päivitettyyn hippulistaan johon on kirjattu 109 tiedossa olevaa kultahistorian suurinta hippua. Kymmenen niistä on Merenluodon löytämiä.

Työ jatkuu;  ” Kevät huollot alkaa, lähdemme Puskulle irrottamaan kaivinkoneen moottoria”, päättää Sirkka viestinsä 20.2.2016.

Hippulista 19.2. 2016  = linkki päivitettyyn hippulistaan

”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””

Uusia kullankaivun nettisivuja Tankavaarasta

Tankavaaran toimijat Kultamuseo, Kultakylä sekä Metsähallituksen Luontokeskus ovat ryhtyneet aktiiviseen yhteistyöhön. Sen tuloksena on syntynyt kaksi korkealaatuista ja monikielistä nettisivustoa, esitteitä ja tapahtumia. Niillä pyritään maailmalaajuiseen tiedottamiseen. Mitä kaikkea Tankavaarassa puuhataan, lue juttumme ”Tankavaara tähyää maailmalle”, linkki alla.

Tankavaara tähyää maailmalle

Vihreästä ja luontoystävällisestä kullankaivusta kertovaan nettisivustoon pääset klikkaamalla alla vasemmalla olevaa kuvaa.

Kultamuseon, Kultakylä ja Luontokeskuksen nettisivuille pääset klikkaamalla alla oikealla olevaa kuvaa.

Tässä on Suomen kartan täydeltä vihreää luomukultaa ja Tankavaaran kohdalla on punainen granaatti, yksi kultamaiden monista korukivistä. Kuva Marki Lauronen.

Vihreä kulta linkki

Gold Park  nettisivut

Gold Park linkki

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Vaskoolit vapaana laivaristeilyllä

Eilen, tänään, huomenna…

Yli 300 kullankaivajaa sekä heitä valvovaa ja/tai tukevaa vaikuttajaa aloitti viikonvaihteen kestävän seminaariristeilyn Helsingissä perjantaina 29.1.2016. Päiväseminaarissa Katajanokan satamassa seisovassa laivassa puhuivat Kullankaivajain liiton puheenjohtaja Hannu Viranto, kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä, kunnanjohtajat Jyrki Hyttinen Inarista ja Viljo Pesonen Sodankylästä, lakimies  Otto Swanljung Metsähallituksesta, kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen TEM:stä. ylitarkastaja Pasi Molkoselkä Tukesista, ministeri Aarne Berner ja kullankaivaja Leila Kostiainen.

Kullankaivajain liiton jäsenmäärän kasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Vuoden 2015 lopulla jäsenmäärä ylitti ensi kertaa 4000 jäsenen rajan. Pasi Molkoselkä kertoi alustuksessaan kuluneen vuoden kullankaivutilastot, Vuoden lopussa oli voimassa 168 kullanhuuhdontalupaa tai valtausta yhteispinta-alaltaan noin 700 ha, käsittelyssä on tammikuun lopussa 2016 huuhdontalupahakemusia 147, joista jatkohakemuksia 96. Valituksia on tehty 21:stä hakemuksesta. Huuhdontakultaan oikeuttavia kaivospiirejä on  28 kappaletta yhteispinta-alaltaan noin 430 ha.

Kaunista Meri hippua  juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina  15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy.

Kaunista Meri hippua juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina 15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy.

Vuoden 2015 suurimman hipun palkinnon saivat tällä kertaa Ami ja Risto Telilä. He löysivät Lemmenjoen Kaarreojalta elokuussa  106,7 g painavan kultakimpaleen, joka sai nimekseen Meri.  Kiertopalkinnosta käydään tulevina vuosina kova kilpailu, sillä sen saa omakseen kolmella vuoden painavimmalla hippupalkinnolla. Ami ja Risto Telilän lisäksi kahtena vuonna on aiemmin palkittu Pekka Turkka sekä Sirkka ja Kari Merenluoto.

Vuoden 2015 suurimmat kultahiput

1)      106,7 g  Ami ja Risto Telilä  Karreoja Lemmenjoki
2)      97,4 g   Raimo Kanamäki  Miessijoki Lemmenjoki
3)      50,2 g  Antti ja Kari Merenluoto Puskuoja Lemmenjoki
4)      38,2 g   Ami ja Risto Telilä Kaarreoja Lemmenjoki
5)      24 g     Risto Mäläskä, Miessijoki  Lmmenjoki
6)      22,3     Ami ja Risto Telilä Kaarreoja Lemmenjoki
7)      20,38 g  Sointu ja Harri Vaarala Björklundinoja Ivalojoki              
Antti Kurppa jättää jäähyväisiä menneen kesän 7. suurimmalle ja hänen elämänsä suurimmalle hipulle.

Antti Kurppa jättää jäähyväisiä menneen kesän 7. suurimmalle ja hänen elämänsä suurimmalle hipulle. Löytöpaikka Palsin Nenosenoja.

8)      19,8 g  Antti Kurppa  Nenosenoja Palsinoja
9)      16,1 g     Marko Lauronen Mäkärän alue Sodankylä Vuotso

Hippulista 19.2.2016 = linkki hippulistaan

Lauantain ohjelmassa on kullanhuuhdontakisat Tukholmassa laivan ravintolatiloissa  sekä nostalgisia muistelmia, elokuvia, valokuvia ja äänitteitä menneiltä kullankaivun vuosikymmeniltä sekä tietenkin ajankohtaisten aiheiden selvittelyä. Äänessä ovat muun muassa kansanedustaja Mikko Kärnä,  yli-insinööri Terho Liikamaa ja toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Usko kullankaivun tulevaisuudesta vahvistui

Pitkästä aikaa myönteisiä näkymiä, uskoa kullankaivun ja kultakulttuurin säilymiseen yhtenä Lapin perinteisenä elämänmuotona nousi esille kullankaivajien alkaneen vuoden laivaseminaarissa. Ministerin, kansanedustajat, viranomaisten ja virkamiesten suulla luvattiin tarpeettoman byrokratian purkutalkoita, lupamenettelyjen nopeuttamista ja sujuvuutta, ilmoitusmenettelyyn siirtymistä raskaiden lupaprosessien sijasta. Ja paljon pitäisi tapahtua jo tämän kevään aikana, mikäli suunnitellut aikataulut pitävät.

Kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen Työ- ja elinkeinoministeristä avasi tekeillä olevaa kaivoslain uudistusprosessia. Siinä esitetään valtauksen eli kullanhuuhdonta-alueen koon muuttamista 5 ha;sta 7 hehtaariin, jatkoajan lisäämistä nykyisestä 3 vuodesta 10 vuoteen, lupapäätösten nopeuttamista ja töiden aloittamisoikeutta ”vanhoilla kulta-alueilla” muutoksenhausta tai valituksista huolimatta ja paljon muuta. Muutosesitykseen annetut lausunnot ovat tutkittavana ja lakimuutokset pyritään saaman eduskunnan käsittelyyn tulevan kevään 2016 aikana.

Ministeri Anne Berner

Ministeri Anne Berner

Mikko Kärnä

Kullankaivun puolestapuhuja, kansanedustaja Mikko Kärnä

Telilät 1

Paljon on vielä kultaa löytämättä, sanovat vuoden 2015 suurimman hipun löytäneet Risto ja Ami Telilä.

Vuoden kullankaivajat

Vuoden 2015 kullankaivatekona nostettiin esiin naiskaleri, sen tekijät ja mallit. Kalenterin myyntitulot käytettään kullankaivajien oikeuksien puolustamiseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Samankaltaisia lupamenettelyjen kevennyksiä on suunnitteilla myös metsähallituksessa ja niitä esitteli lakimies Otto Swanljung. Samaan pyrkii kullankaivua valvovan Tukesin ylitarkastaja Pasi Moloselkä ja yli-insinööri Terho Liikamaa. Kansanedustaja Mikko Kärnä pohtii aloitteen tekemistä kullankaivun hyväksymisestä Lapin perinteiseksi elinkeinoksi ja elämänmuodoksi.

Kullankaivajat odottavat mielenkiinnolla heitä koskevien lakien, asetusten, määräysten ja ohjeiden keventämistä ja helpottamista. ”Paljon siellä on vielä kultaa eikä me sitä ehditä Lemmenjoelta pois kaivaa”, sanovat vuoden 2015 suurimman kultahipun 106,7 g löytäneet Ami ja Risto Telilä.

Kullankaivu kuuluu Lappiin

”Kullankaivu kuuluu Lapin elämään ja kulttuuriin. Meidän on toimittava niin,

Hannele Pokalla ja  Hannu Virannolla on paljon yhteisiä muistoja Lapin lääninhallituksesta. Nyt he tapasivat uusissa rooleissa kansliapäällikkönä ja kullankaivajien puheenjohtajana.

Hannele Pokalla ja Hannu Virannolla on paljon yhteisiä muistoja Lapin lääninhallituksesta. Nyt he tapasivat uusissa rooleissa kansliapäällikkönä ja kullankaivajien puheenjohtajana.

että siellä se myös pysyy” sanoi Hannele Pokka Ympäristöministeriön kansliapäällikkönä. Hän on Lapin läänin entinen maaherra ja ollut mukana kullankaivajien monissa tapahtumissa ja juhlissa siinä roolissaan. Hän kertoi Ympäristöministeriössä käynnissä olevista byrokratian ja lupamenettelyjen purkutalkoista, jotka saattavat helpottaa kullankaivajienkin elämää lähiaikoina. Kunnilla on myös oma roolinsa ja sananvaltansa kullanetsintää ja kaivajia kohtaan. Näitä asioita toivat esille Inarin tuore kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen sekä Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kullan kimallusta 2016

Lapin kullankaivu on jatkunut pian 150 vuotta. Tästä se alkoi syksyllä 1868.

Lapin kullankaivu on jatkunut pian 150 vuotta. Tästä se alkoi syksyllä 1868.

Toivotamme kaikille sivustollamme kävijöille onnellista ja hippurikasta vuotta 2016. Mikäli vanhat merkit vielä pätevät, sitä sävyttävät toiveet, unelmat, kova työ, muutamat onnen hetket, pettymykset ja taistelut kullankaivun tulevaisuuden turvaamiseksi. Tätä se elämä on! Kiitämme samalla kuluneesta vuodesta ja luottamuksesta sivustoamme kohtaan. Kävijämäärämme on kasvanut ilahduttavaksi, sillä vierailuja vuoden 2015 aikana on ollut kaikkiaan noin 162 000, edellisenä vuonna noin 126 500 ja v. 2013 noin 103 000. Vilkkain kuukausi 2015 oli elokuu, jolloin vierailijoita on 18 727 ja vilkkaimpana päivänä syyskuun 15. kävijöitä 2 217. Kävijälukuihin vaikuttavat ratkaisevasti kullankaivun saama julkisuus televisiossa ja suurimmissa lehdissä eli uutiset isojen hippujen löytymisestä sekä  uutiset ja dokumentit. Suurin suosio on vuoden mittaan kohdistunut avaus- ja uutissivuillemme 30 600 klikkausta. Seuraavina tulevat artikkelin Oma kaivos 13 000, Hippulista 7 200, Välineitä 4 400, Lemmenjoki 3 850, Henkilötiedosto 3 400, Lapin kultahistorian suurin harha 3 350 ja Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat 3 250 kävijää vuoden 2015 aikana.

Kullanhuuhdonnan MM-kisat 2016 Route 49 

Kalifornian Placervillessä

Kalifornia 1848 – 2016

Lue yllä olevasta linkistä Kalifornian suuresta kultaryntäyksestä 1849, sen vaikutuksista nykyisyyteen, kesän 2016 -kisoista ja kultatie n:ro 49;n nähtävyyksistä.

***********************************

Kultakesä 2015 jätti mukavia muistoja

aamun aurinko

Isomushiput kesältä 2015

Hippulista 19.2.2016     = linkki yli sadan isomushipun listaan

1)  106,7 g    Ami ja Risto Telilä Lemmenjoen Karreoja elokuu

2)   97,4 g   Raimo Kanamäki Lemmenjoen Miessijoki heinäkuu

3)   52,2      Antti ja Kari Merenluoto Lemmenjoen Puskuoja

4)    24 g     Risto Mäläskä, Lemmenjoen Miessijoki heinäkuu

5)   20,38 g  Sointu ja Harri Vaarala Ivalojoen Björklundinoja heinäkuu

6)   19,8 g  Antti Kurppa Palsinojan Nenosenoja kesäkuu

7)   16,1 g     Marko Lauronen Mäkärän alue Sodankylä Vuotso

Harvinaisen monta isomushippua, hippuja ensikertalaistenkin vaskooleissa sekä ennestään vähän tunnetun kultamaan löytyminen ovat sävyttäneet taakse jäänyttä kaivukautta 2015. Lemmenjoen kultapurojen lisäksi isoja kultahippuja löydettiin Ivalojoelta ja siihen laskevan Palsinojan varrelta. LKL:n omilta valtauksilta Tankavaarasta on kuultu sieltäkin uutisia hyvistä hippusaaliista.

Aiemmin vähän tunnetulta kulta-alueelta Sodankylän Mäkärästä on noussut kesän yllättävin uutinen. Marko Lauronen poimi valtaukseltaan useita suuria hippuja, joista painavin on  nimeltään Röllykkä ja painaa 16,1 grammaa. Kesän hengettömien pullossa on noin 200 g sekä muutama lutikka sen päälle. Markko on töissä Tankavaaran Kultakylässä. Mäkärä sijaitsee Vuotsosta 7-8 km luoteeseen Siikaselän suuntaan  Tankajoen ja siihen laskevan Kyläjoen tienoilla. Alueella on muutama uuden kaivoslain mukainen kullanhuuhdonta-alue ja valtaus. Markon isä Juhani on kaivanut siellä kultaa perinteisellä tavalla noin 15 vuotta ja luovuttanut työmaansa Tankavaaran Kultakylän pyörittäjille. Määkärästä on 8-9 km matka Mäkärärovaan, jota on ajoittain hyvinkin vilkkaasti tutkittu 1940-luvulta alkaen. Paikalla on ollut useita Geologian Tutkimuslaitoksen valtauksia ja siellä työskenteli moni Tankavaaran puroilla kultaa kaivanut mies, muun muassa O.V. Itkonen 1950-luvun alussa. Uutinen kesästä Mäkärässä oli paikallislehti Inarilaisessa lokakuun lopulla. Alla linkki: http://www.inarilainen.fi/makarasta-loytyi-rollykka

Kesän suurin 106,7 g Lemmenjoen Kaarreojalta

Kaivajaveteraani Risto Telilä poimi kultarännin rihloista 106,7 g painavan kultahipun keskiviikkona 12. elokuuta 2015. Paikalla olivat Lemmenjoen Kaarreojalla sijaitsevan kaivospiirin omistaja Ami Telilä ja Riston veli Tarmo. Hipulle annettiin nimi Meri Amin tyttären mukaan.

Kaarreojaa on kaivettu Lemmenjoen kultaryntäyksen alkuvuosista lähtien. Tässä kaivostarkastaja Stigzeliuksen 1950 piirtämässä kartassa Kaarreoja on merkitty nuolilla ja kartassa näkyvät voimassa tuolloin olevat valtauksett.

Kaarreojaa on kaivettu Lemmenjoen kultaryntäyksen alkuvuosista lähtien. Tässä kaivostarkastaja Stigzeliuksen 1950 piirtämässä kartassa Kaarreoja on merkitty nuolilla ja kartassa näkyvät voimassa tuolloin olevat valtauksett.

Telilän perhe aloitti kullankaivunsa Lemmenjoella kesällä 1970 kultalegenda Jaakko Isolan neuvojen ja oppien ohjaamana. Mukana olivat myös pojat Ami ja Mika, jotka osallistuivat kaivutyöhön jo poikasina. Innokkain ja ahkerin kaivaja perheessä oli äiti Marjut, joka 1998 löysi 251 g  kultahipun Miessijoelta. Marjut kuoli v. 2007, Risto ja pojat jatkoivat kullankaivamista päätoimisesti. Perhe hankki ensimmäisen traktorikaivurin kesällä 1982 ja konekaivun opettelun jälkeen hankittiin kullan tuotolla isompia koneita. Löytynyt kultahippu on kuluvan kesän suurin jättäen juhannuksen tienoilla Raimo Kanamäen Miessijoelta löytämän 97.4 gramman hipun kakkoseksi. Telilät ovat olleet löytämässä useita suuria kultahippuja. Nyt löydetty hippu ottaa paikkansa hippulistallamme sijalla 17. Telilän nimi  löytyy viisi kertaa 20 suurimman kultahipun luettelosta. Ami Telilän kaivospiiri ”Kaarreojan kulta” sijaitsee Miessijokeen etelästä laskevan Kaarreojan latvoilla ja sen suulla on Lapin Kullankaivajain liiton hallinnassa oleva Jaakko Isolan kämppä ja kaivospiiri, jonka käyttöoikeus on viime vuosina annettu jollekin vanhalle veteraanikaivajalle.

Kaunista Meri hippua  juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina  15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy. Kuva julkaistiin Facebookissa Ami teillään päivityksenä.
Kaunista Meri hippua juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina 15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy. Kuva julkaistiin Facebookissa Ami Telilän päivityksenä

Hipun löydöstä uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat nettisivuillaan. Jutussa Risto kertoo kesän kuluneen voittopuolisesti koneiden korjailussa ja kaivutyöhön päästiin täysitehoisesti vasta elokuun ensimmäisellä viikolla. 

Suuri kultahippu löytyi metallinilmaisimella Ivalojoelta

Uusimmat  2015 löydöt on lisätty kultahippujen luetteloon. Sieltä löytyy myös tieto siitä onko hippu löytynyt lapiokaivulla LK, konekaivulla KK, metallisilmaisimella MI vai sukeltamalla SU.  Joidenkin löytöjen kohdalla listan pitäjä on joutunut käyttämään valistunutta arvausta, joten otamme kiitollisina vastaan kaikki korjaukset ja lisäykset hippulistalla oleviin tietoihin. Tässä linkki:  

Harrin hippu 1

Harrin hippu 2

KUVAT Sointu ja Harri Vaarala

        Ivalojoen Pataojan eli Björklundinojan suusta on löytynyt  20,38 g painava kultahippu metsallisetsimellä. Löytäjät ovat rovaniemeläinen Sointu ja Harri Vaarala, jotka ovat kaivaneet tällä historiallisella paikalla toistakymmentä vuotta. Löytö lienee toiseksi suurin metallinetsimellä löydetty. Kaavilta kotoisin oleva Kalevi  Tiilikainen löysi 19.6. 1988 klo 20,22 Laanilan Hangaojalta 39,6 g hipun, jolle hän antoi nimen Siiri.

Tämä Kalevi Tiilikaisen Hangasojalta 1998 löytämä Siiri lienee painavim metallinetsimellä löydetty Lapin kultahippu.

Tämä Kalevi Tiilikaisen Hangasojalta 1988 löytämä 39,6 gramman Siiri lienee painavin metallinetsimellä löydetty Lapin kultahippu.

Näin Harri Vaarala kertoo lähettämässään viestissä Björklundinojan löydöstä: ”Hippu löytyi 16.7.2015 Lupposutti-nimiseltä valtaukselta uudella Garrett ATX deepseeker detektorilla.  Valtauksen omistaja on Sointu Vaarala ja se sijaitsee Ivalojoen varrella Björklundinojan suualueella. Olemme kaivaneet alueella toistakymmentä vuotta. Heti ensimmäisinä päivinä kokeilimme detektoria eri paikoissa ilman  merkittäviä löytöjä. Päätimme palata uudelleen vanhaan paikkaan jonka olimme hylänneet kullan ehtymisen vuoksi ja tutkimme aluetta tarkemmin. Aika pian löysimme merkittävän signaalin paikasta, jossa olimme ”tallustelleet” yli viiden vuoden ajan. Perinteiset seremoniat suoritettiin löydön jälkeen vanhojen mongolilaisten jurttaperinteiden mukaisesti!” Harri Vaarala on kirjoittanut kirjan nimeltä ”Kultahippujen rännitys ja korundien tunnistus”

Kultaryntäyksen alkuvuosien rikkain kultapaikka

Patatunturilta Ivalojokeen etelästä laskeva puro sai uuden nimen Björklundinoja paikan ensimmäisen valtaajan mukaan, Karttaan on lisätty punaisella ensimmäisen vuosikymmenb kultasaaliit ja valtaajat, keltaisella olevat alueet ovat alkuvuosien kaivupaikkoja.

Patatunturilta Ivalojokeen etelästä laskeva puro sai uuden nimen Björklundinoja paikan ensimmäisen valtaajan mukaan, Karttaan on lisätty punaisella ensimmäisen vuosikymmen kultasaaliit ja valtaajat, keltaisella olevat alueet ovat alkuvuosien kaivupaikkoja.

Sointu ja Harri Vaaralan kullanhuuhdonta-alue sijaitsee noin 3 km Ivalojoen Kultalasta alavirran suuntaan. Paikka oli kultaryntäyksen alkuvuosien tuottoisin 1870-luvulla. Kolme perättäistä koskea Rovaniemenkoski, Björklundinkoski ja Grönholmankoski ovat saaneet nimensä paikan ensimmäisiltä valtaajilta, jotka kaikki rikastuivat Lapin kullalla. Kulta ei kuitenkaan tuonut onnea   rikkaimman kultapaikan haltijalle Frans Björklundille, joka kuoli viinaan oululaisessa kapakassa neljättä kultaretkeä suunnitellessaan. Tarina on tuttu Åke Lindmanin televisiosarjasta. Näin Seppo J. Partanen kirjoittaa paikan historiasta kirjassa Ivalojoki, kulkijan kultamaa otsikolla ”Mikä laulaen tulee”: ”Välittömästi Rovaniemenkosken jälkeen alkaa puoli kilometriä pitkä Björklundinkoski  ja Ivalojokeen yhtyy etelästä rantakivikon yli kuohuvana virtaava Pataoja tai  Björklundinoja. Tässä on kultaryntäyksen alkuvuosien rikkain ja legendaarisin paikka, jota hallitsi Kuopiossa syntynyt ja Oulussa asuvat metallurgian oppilas ja ruukin kirjapitäjä Frans Björklund. Frans tuli kultamaille posteljooni M.A.Melanderin kanssa yhteisellä kullanetsintäluvalla, mutta miehet riitautuivat ja Björklund sai omiin nimiinsä tehdaspiirin numero 8. Ensimmäisenä kesänä 1870 kultaa ehdittiin vaskata vain 837 grammaa, seuraavan vuoden saalis oli 10,4 kiloa ja kolmannen kesän 9,86 kiloa. Frans käytti ahkerasti hyväkseen Kultalan kapakan palveluja ja joutui turvautumaan kauppias Goveniuksen rahalliseen apuun veloista selvitäkseen. Govenius kuittasi elokuussa 1872 Fransin tekemän velan kapakkaan 250 grammalla kultaa (summa vastaa lähes vuoden työmiehen palkkaa). Miestä jouduttiin välillä elvyttämään ooppimilla mutta työnjohdon ja kirjapidon hän näyttää tehneen tunnollisesti. Max Peronius kirjoitti 1930-luvulla tarinan Fransin sammumisesta puron suulle ja unessa nähdystä lappalaiseukosta, joka käski hänen nousta ylös kullan päältä. Tarina lienee totta ainakin sammumisen osalta, mutta muu lienee keksittyä. Elämä Björklundin valtauksella oli värikästä ja tapahtumarikasta. Postimies Melander yritti joukkoineen häätää häntä paikalta pois ja juttu meni oikeuteen. Toisena kesänä työmaalta karkasi neljä miestä ja heidät peräänkuulutettiin. Kolmantena keväänä työmaalle matkalla ollut vene kaatui hukuttaen kuusi henkeä Surmankönkääseen. Björklund kuoli Oulussa 43-vuotiaana huhtikuun 14. päivä 1873. Hän oli ehtinyt palkata osan tulevan kesän työntekijöistä ja kaksi naista valtaukselleen. Kultaryntäyksen rikkaimman paikan omistajalle jäi perikunnalle jaettavaksi omaisuutta vain 690 markkaa. Kullan tulo Björklundinojan suusta jatkui ja se rikastutti  kauppias Goveniusta, joka palkkasi edustajakseen ensin Johan Juusolan ja sitten Jakob Ervastin.  Kesän 1873 saalis oli 6.585 grammaa ja vuoteen 1879 paikalta oli noussut kultaa lähes 40 kiloa.” Björklundikosken alapuolella oleva pitkä Grönholmankoski rikastutti loviisalaista kauppalaivan perämies Fredrik Grönholmaa kahdeksan vuoden aikana noin 30 kultakilolla. Hän oli se mies, joka toi kullankaivun tiedon ja taidon Lappiin oltuaan mukana Kalifornian kultaryntäyksessä 1850-luvulla. Hän oli mukana insinööri Lihrin johtamalla senaatin kullanetsintäretkellä kesällä 1868.

Miessi palkitsi veteraanikaivajia

Risto Mäläskä 24 g

Risto Mäläskä esittelee tässä kaivospiiriään professori Herman Stigzeliukselle heinäkuussa 1991.

Risto Mäläskä esittelee tässä kaivospiiriään professori Herman Stigzeliukselle heinäkuussa 1991.

Eldoradon kaivospiiristä Miessijoelta löytyi 24 g painava kultahippu heinäkuun alussa 2015 . Löytäjä on veteraanikaivaja Risto Mäläskä, joka aloitti kultamiesuransa lähes 50 vuotta sitten ja toi ensimmäisen traktorikaivurinsa Lemmenjoelle 1976. Siitä lähtien Risto on kaivanut kultaa koneella ja löytänyt ainakin kymmenkunta isoa hippua, jotka mahtuvat sadan suurimman kultahipun luetteloon. Painavin (tiettävästi) hipuista on v. 2004 löytynyt 166 g Ruska. Hänen kaivospiirinsä alueelta ovat muutkin poimineet suuria hippuja. Löydöstä uutisoi paikallislehti Inarilainen 15.7.2015. Löytö on kolmas tänä kesänä hippulistalle päässeistä. Katso alla. Odotamme lisää uutisia ennen hippulistamme päivitystä.

Raimo Kanamäki 97,4 g 

Lähes 100 gramman isomushippu on avannut kultakesän 2015 ja valikoinut tarkoin löytäjänsä. Hän on yli 30 vuotta Lemmenjoella kultaa kaivanut Raimo Kanamäki ja paikka Miessijoen alaosa. Raimo jos kuka ansaitsee Lemmenjoen viimeisen elinkautisen arvonimen, sillä hän asuu suurimman osan vuodesta erämaassa ja aikoo olla siellä katkeraan loppuun asti eli ainakin siihen saakka, kun konekaivu loppuu vuonna 2020. Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina löytynyt hippu painaa 97,4 grammaa ja se sai nimekseen ”Jere” mukana olleen apumiehen mukaan. Hippu sijoittuu noin 100 hipun listallamme sijalle 20 ja on Raimon löytämistä kolmanneksi suurin, sillä 2008 löytyi Miessiltä Hepokatti 113 g  ja 1995 Puskulta Iivari 127 g. Raimo kanamäki Raimo aloitti kullankaivu-uransa 1980-luvun alussa ammentaen oppinsa monien legendaaristen kultamiesten auttajana ja apurina. Hän on työskennellyt lähes kaikilla Lemmenjoen kultapuroilla muun muassa Yrjö ja Jalmari Korhosen sekä Aarne Alhosen kanssa. Talvikauden hän oli ammattikalastajana Pohjanlahdella ja kesäisin kultahommissa Lemmenjoella.  Selvittyään vaikeasta sairaudesta hän keskittyi kultaan Miessijoen alajuoksulla olevalla kaivospiirillään niillä paikkeilla, joilla Jalmari Hepo-oja kaivoi ja asui perheensä kanssa 1940- ja 1950-luvun vaihteen tienoilla. Uutinen hippulöydöstä on julkaistu Helsingin Sanomissa, myös nettisivuilla. Raimo kiipesi muutaman kilometrin päähän  Martin Iiskonpalo-tunturin päälle, josta sai puhelinyhteyden Hesarin toimittaja Tapio Mainioon. Tuloksena tämä uutinen:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1434936663049
 
Tietoja Raimo Kanamäen kullankaivajaurasta täältä:  
http://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2013/02/HENKIL%C3%96T_J_K-1501.pdf
 
Inarilaisen juttu Kanamäen taistelusta asumisoikeudestaan Miessijoella:
http://www.inarilainen.fi/metsahallituksella-oma-maaritelma-kuntalaisuudesta
 
Linkki Seppo Kummalan Kankaanpään Seudussa oleeseen juttuun
Kullankallis koti
 
Linkki päivitettyyn yli 100 suurimman kultahipun listaan:
 
 

Palsin Nenosenojalta 19,8 g

Kesän ensimmäinen merkittävä hippulöytö tehtiin Palsinojaan laskevan Nenosenojan varrelta torstaina 11.kesäkuuta. Nenosella  vuosia sinnikkäästi ja määrätietoisesti perinteisin lapiopeli menetelmin kultaa kaivanut Antti Kurppa poimi rihlojensa ylimmästä välistä 19.8 grammaisen hipun, kaivajan toistaiseksi suurimman. Pääsin näkemään hipun lähes tuoreeltaan ja se oli monella tapaa hyvin mielenkiintoinen. Saamme siitä kuvan lähiaikoina. Hippu oli poikkeuksellisen valoisa ja kauniin keltainen. Siitä oli löydettävissä jopa kullan kidepintoja ja muita kasvurakenteita. Ulkomitoiltaan se  ei kuitenkaan ollut niin suuren näköinen kuin painonsa puolesta olisi voinut ajatella. Hipun hauska erikoisuus oli myös yksi mutkalle kääntynyt nurkka, joka muodosti siihen samalla tunnelin esim kultaketjulle. Antti oli nokkelasti sujauttanut reikään villalangan, jonka kehoitin vaihtamaan johonkin hieman vahvempaan materiaaliin. Hetken toivoin, että juuri tuossa hipussa olisivat olleet ne puuttuvat grammat , joilla Antti olisi saanut kilon kultaa täyteen. Siis itse lapiolla kaivaen. Jäi kuitenkin muutamia grammoja vaille, joten tuon , suorastaan haamurajan, ylittäminen menee näillä näkymin juhannuksen tienoille. Tämän uskalsin kertoa, koska Antti on ollut kaivamisistaan ja tuloksistaan hyvin avoin. Hieno kesän avaus ja vielä lapiomieheltä. Onneksi olkoon Antille. Janne Kannisto

 Kesämuistoja  liiton valtaukselta Tankavaarassa

Elokuun viimeisellä viikolla AuRum:ssa oli kymmenkunta kaivajaa. Heinäkuussa heitä oli ruuhkaksi saakka, koska monen LKL:n huuhdontapaikan lupakausi on päättynyt ja jatkolupien saaminen on viivästynyt.

AuRum huuhdontapaikka on aivan nelostien vieressä Tankavaaran kultakylän kohdalla.
AuRum huuhdontapaikka on aivan nelostien vieressä Tankavaaran kultakylän kohdalla.
AuRumissa oli asuntoautoja ja -vaunuja sekä telttamajoitusta
AuRumissa oli asuntoautoja ja -vaunuja sekä telttamajoitusta

Helena ja Paavo Kokko ovat kaivamassa kultaa jo viidettä kesää. He ovat tyytyväisiä, kun liitto on antanut mahdollisuuden harrastaa kullankaivua ilman omaa valtausta tai huuhdontapaikkaa. Kultaakin on tullut, vielä on etsinnässä korvakoru-aihiot. Toivoa on, sillä naapuri oli pari päivää aikaisemmin löytänyt gramman hipun. Heidän kultakuumeensa on alkanut, kuten monilla muillakin meistä. Ollaan oltu kalastamassa, vaeltamassa tai muusta syystä Lapissa. Heidän harrastus on hieman erilainen, jokimelonta toi heidät kultapuroille ja nyt mukana on kanootin sijasta lapio, hakku ja ränni sekä metallinilmaisin. Heidän mukana on Marketta Leinonen, hänellä on neljäs vuosi kultakuumeessa.

Paavo huuhtoo kultaa kellosepän tarkkuudella
Paavo huuhtoo kultaa kellosepän tarkkuudella

Marketta Leinonen pesee kumimattoa. Ränni on kuin suoraan Kullankaivajan Oppaan sivuilta.

Marketta Leinonen pesee kumimattoa. Ränni on kuin suoraan Kullankaivajan Oppaan sivuilta.

Siisti monttu, lapio, hakku ja sanko varusteina sekä metallinilmaisin. Tutki aina viimeiseksi monttu metallinilmaisimella, näin saat yösi nukuttua, montun pohjalle ei jäänyt ainakaan yli grammaista hippua.

Siisti monttu, lapio, hakku ja sanko varusteina sekä metallinilmaisin. Tutki aina viimeiseksi monttu metallinilmaisimella, näin saat yösi nukuttua, montun pohjalle ei jäänyt ainakaan yli grammaista hippua.

Mistä tämä kuva on?

Albert Gebhardin kuva jumalanpalveluksesta Ivalojoen kullanhuuhtomoilta, mutta mistä.

Albert Gebhardin kuva jumalanpalveluksesta Ivalojoen kullanhuuhtomoilta, mutta mistä.

Tämä Albert Gebhardin kuva jumalanpalveluksesta Ivalojoen kullanhuuhtomoilla on julkaistu vuonna 1898 ilmestyneessä kirjassa. Mutta missä tämä paikka on, ketä kuvassa voisi olla. Linkki juttuun  alla:
http://www.kultahippu.fi/tarinat-2/jumalanpalveluksia-ivalojoen-kultamailla/

Kun Nipa isomuksen löysi

Tarinaa 40 vuoden takaa Lemmenjoelta

Klikkaa kuvaa tai hae juttu ”Hiput” osiosta

Iso kultahippu on Raumalan Nipan, kourat ovat Kokko Heikin ja kultapullon omistaja arvoitus. Vuosi 0n 1974.
Iso kultahippu on Raumalan Nipan, kourat ovat Kokko Heikin ja kultapullon omistaja arvoitus. Vuosi on vuodelta 1974 kuvaajana Marjut Telilä, lähettäjä Ami Telilä.

Kullanhuuhdontaluvat

Kullanhuuhdontalupien saaminen on viivästynyt Saamelaiskäräjien valitusten vuoksi. Jopa jatkolupien saaminen normaalisti on vaarassa. Tällöin kullankaivukin voi jäädä monelle haaveeksi tältä kesältä. Jos ei ole omaa kaivupaikkaa, niin kannattaa käyttää luppokesä hyödyksi etsimällä uusi jopa parempi paikka. Kullan etsimiseen ei tarvitse erikseen lupaa, vain ilmoitus Metsähallitukselle mistä ja milloin kultaa etsitään. Etsinnässä voi käyttää lapiota ja vaskoolia. Tutkittava maa kannattaa seuloa ennen vaskaamista, näin vaskattavaa maata on vähemmän ja työ nopeutuu. Seula IMG_2221Tarkista ennen maastoon lähtöä, ettet mene jo myönnetylle tai hakemusvaiheessa olevalle kullanhuuhdonta-alueelle. Vinkki: Ota useampi kuva kännykkäkameralla tietokoneen ruudulta kaivosrekisterin huuhdonta-alueiden kartasta. http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri//       Hipputeokselta löytyy erilaisia vaskooleja, seuloja, imupumppuja ja muita tutkimusvälineitä. Katso http://www.hipputeos.fi

Tallennettu kategorioihin Etusivu | Kommentit poissa käytöstä

Eldorado kutsuu 2016

Kultakisojen logo 2016

Kultakisojen logo 2016

Kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskilpailut 2016 pidetään Kalifornian Placervillessä syyskuun 11.-18. päivinä. Tapahtuma on keskellä Eldoradon kuuluisia kultakenttiä, jonne suuntautui valtava kultaryntäys 1850-luvun alussa. Se vaikutti suuresti Kalifornian kehittymiseen ja lainsäädäntöön. Vaikutukset ulottuivat myös Suomeen, sillä Lapin kultaryntäyksen 1870 lait, asetukset ja käytännöt tuotiin sieltä. Monet suomalaiset merimiehet oppivat siellä kullankaivutaidon ja toivat Ivalojoelle. Kultalan vuorimestarilla oli mukanaan parikymmentä amerikkalaista kullankaivulehteä, kun hän aloitti työnsä Ivalojoen Kultalassa. Nyt Suomi voi viedä saamansa lainan ja tietotaidon takaisin Kaliforniaan, sillä kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskisojen järjestäminen alkoi Tankavaarassa 1970-luvun puolivälissä. Ne avasivat tien kullankaivajien kansainväliselle yhteistyölle, jota ensi syksynä pidettävät kisat ovat.

Kullanhuuhdonnan MM-kisat

2016 Kalifornian Placervillessä

Kalifornia 1848 – 2016

Lue yllä olevasta linkistä Kalifornian suuresta kultaryntäyksestä 1849, sen vaikutuksista nykyisyyteen, kesän 2016 kultakisoista ja kultatie n:ro 49;n nähtävyyksistä.

 

Kuusi vuotta kadoksissa olleen Timo Bergin jäänteet ovat löytyneet Ivalojoen Kultalasta. Juttu löytyy klikkaamalla alla olevaa tekstiä:

kadonnut löytyi Kultalan maastosta

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Naiskalenterilla varoja kullankaivun puolustamiseen

Kalenterin voit tilata myäs Hipputeokselta. Hipputeos tukee LKL:n toimintaa ja tilittää koko myyntitulon Liitolle.

Kalenterin voit tilata myös Hipputeokselta. Hipputeos tukee LKL:n toimintaa ja tilittää koko myyntitulon Liitolle.

Katso www.hipputeos.fi

 

Naisen asein kultia puolustamaan

Suosion saaneen Kullankaivajien Mieskalenterin 2013 jälkeen noin 4000 jäsenen Kullankaivajain liitto on julkaisemassa uuden Naiskalenterin 2016. Sen tuotto käytetään kullankaivun tulevaisuuden turvaamiseen ja uuden kaivoslain tuomien ongelmien ratkaisemiseen. Samalla sillä luodaan uutta kuvaa kullankaivun nykyisyydestä. Se ei olekaan erämaahan unohtuneiden elämän evakoiden saattohoitoa, vaan nuorekasta, perhekeskeistä, yhteisöllistä, ammattimaista työtä ja harrastusta, jossa naiset tekevät samaa työtä miesten kanssa.
Valokuvaaja Ilkka Ärrälän kuvissa paljastavat laaksonsa ja kukkulansa Lapin ammattimaisten työmaiden naispuoliset kullankaivajat. Se kultamaiden rikkain ja rakkain esiintymä. Monenlaisten pinnanmuotojen alla jokaisen naiskullankaivajankin kultainen sydän sykkii kullille ja jalokiville. Se sykkii uskoa, toivoa ja rakkautta isomushipun löytymiseen, toivoa kullankaivun ammatin jatkumisesta, ja rakkautta kultamaiden lämminhenkistä yhteisöä ja itse kullankaivua kohtaan.

Ja tärkein niistä on rakkaus

Pirjo Muotkajärvi, Neiti Huhtikuu

Pirjo Muotkajärvi, Neiti Huhtikuu

Lapin ammattimainen kullankaivu on uuden kaivoslain myötä historiansa suurimman haasteen edessä. Raskautettu ylihallinnointi ja laajennetut valitusoikeudet ovat seisahduttaneet työt jo yli kolmasosalla kullankaivualueista. Varsinkin Lemmenjoen ammattikaivajat painavat yöttömän yön alla pyöreitä päiviä saadakseen kaivospiireiltään edes osan kullasta talteen ennen neljän lyhyen kaivukauden jälkeen koittavaa eduskunnan säätämää ammatin alasajoa ja omaisuuden sosialisointia.
- Aivan käsittämättömältä tämä tuntuu, kun samalla uutiset ovat täynnä poliitikkojen hätää joukkoirtisanomisten ja kaiken aikaa kurjistuvien talousnäkymien alla, toteaa Lemmenjoella ammattimaisesti kolmetoista vuotta kultaa kaivanut Pirjo Muotkajärvi. – Itketään investointien ja yrittäjyyden puutetta. Sitten yhteiskunta lakkauttaa täysin tuulesta temmatuin perusteluin kokonaisen ammattikunnan, joka on ihan itse ilman yhteiskunnan tukia luonut kokonaisen jalostusketjun maasta puhtaalla vedellä ja painovoimalla rikastettavalle puhtaalle luonnontuotteelle – luomukullalle.
Lapin Kullankaivajain Liiton julkaisemassa Kullankaivajien Naiskalenterissa 2016 tuodaan tällä kertaa esille kultamailla täysin rinnoin työskenteleviä kullankaivajanaisia. Kalenterin kuvia ei ole sommiteltu perinteiseen tyttökalentereiden pinup-kuvien malliin, vaan niissä korostetaan sitä kuinka Lapin kultamailla kullankaivaja on kullankaivaja, ikään, koulutukseen ja sukupuoleen katsomatta. Kuvaaja Ärrälä on ammattivalokuvaaja, jonka käsialaa ovat kalenterien lisäksi 2011 ilmestyneen ”Onnen hippuja, aikalaiskuvaa Lemmenjoen kultamailta”-kirjan kuvat.
- Toisin kuin vanhojen kultamaiden elinkautisten aikaan, tämän päivän kaivutyömailla työskennellään pääasiassa perhe- tai pariskunnittain, toteaa säännöllisesti oman työvuoronsa Åkerman-kaivinkoneen puikoissa työskentelevä Muotkajärvi.
- Merkittävää on, että naispuoliset kullankaivajat osallistuvat täysipainoisesti koko työhön, kullan vaskaamisesta raakaa voimaa vaativiin remontteihin. Kullankaivu onkin kovien miesten ja kovien naisten ala, kuten eräs työ- ja elinkeinoministeriön korkea virkamies joitakin vuosia sitten totesi.
- Tämä ainutlaatuinen Lapin kultasatu ei vain voi päättyä yksisilmäisten poliitikkojen ja virkamiesten vääriin päätöksiin. Tämän asian takana on koko pieni kullankaivajayhteisö, naiset ja miehet – maitoparrasta mummoon. Siksi päätimme, että on aika vielä toisen rintaman astua esiin tämän asian puolesta ennen kuin on liian myöhäistä, päättää small talk-tuokion Pirjo Muotkajärvi -kalenterin Neiti Huhtikuu – ja iskee silmää!

Tytti Präysy, Neiti Joulukuu

Tytti Präysy, Neiti Joulukuu

Terhi Telilä, Neiti Tammikuu

Terhi Telilä, Neiti Tammikuu

Hän on äiti, tytär, mummo.
Hän on vaimo, rakastettu, karannut, leski.
Hän on yrittäjä, eläkeläinen, virkamies, kultaseppä.
Hän on Lemmejoelta, Laanilasta, Sotajoelta, Palsinojalta.
Juuret pohjoisessa, etelässä, lännessä, Savossa tai Karjalassa.
Valtaaja ja vallattu. Ei kahta samanlaista, kuten ei kultahippujakaan.
Hän on kullankaivaja.
Hän on nainen.

Lapin Kullankaivajain Liiton Naiskalenteri 2016 hinta 14 euroa/kpl + postikulut.

Tilaukset sähköpostilla info@kullankaivajat.fi
tai postitse Lapin Kullankaivajain Liitto, PL 86, 99871 Inari

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Opaskirja kullanhippujen etsijälle

Kansi.indd

Uusittu Kullankaivajan opas 

Kulta on houkutellut ihmisiä Lapin tunturipurojen rannoille pian 150 vuotta. Kullankaivu on raskasta työtä. Se edellyttää tietoa, taitoa, lakien ja määräysten noudattamista, lupia ja anomuksia. Parhaimmillaan se on myös elämäntapa, johon kuuluu aidon ja alkuperäisen luonnon kokeminen, erämaan rauha, Lapin kesän kiihkeä rytmi ja pieni mahdollisuus löytää suuri kultahippu. Kullankaivu on tällä hetkellä hyvin suosittua, siitä kertoo muun muassa Lapin Kullankaivajain liiton jäsenmäärä; yli 3000.

Kullanetsinnän saloihin johdattaa kaivukauden 2014 alussa julkaistu Seppo J. Partasen ja Raimo Niemelän kirja Kullankaivajan opas. Kummallakin tekijällä on takanaan kymmenien vuosien kokemus kullankaivajana ja kultahistorian tutkijana.

Kullanhuuhdonta on Suomessa kokenut suuria muutoksia viime vuosina. Uusi kaivoslaki toi uudet velvoitteet ja määräykset, viranomaiset ja byrokratian, hinnat ja maksut. Ne on jokaisen kullankaivua suunnittelevan tunnettava ja osattava suunnistaa byrokratian mutkaisilla poluilla. Kullankaivaja joutuu tekemisiin monien eri virkamiesten kanssa. Heidän työtään ja tekemistään valvovat kunta, valtio, metsähallitus, ympäristö- ja rakennusviranomaiset. Työstä ja työn jäljistä ovat kiinnostuneet myös paikalliset ihmiset, poromiehet, retkeilijät, metsästäjät, kalastajat.

Lapin kullankaivun maailmanlaajuinen erikoispiirre on se, että se tapahtuu samoilla alueilla, jossa kultaa on haettu kymmenien sukupolvien ajan. Vanhojen kullankaivajien jäljet, kulkureitit, kämpät ja asumusten jäljet, valtaus- ja rajapyykit ovat jo muinaismuistoja, joilla on lain suoja. Kirjasta löytyy tietoa kullankaivun historiasta niin meillä kuin maailman kultakentilläkin, joilta tietotaito kullanetsintään Suomeen tuotiin merimiesten mukana 1860-luvun lopulla.

Kullankaivu on mitä suurimmassa määrin myös tekniikkalaji. Perinteisillä tavoilla eli lapiolla, hakulla, rännillä ja vaskoolilla kulta tuskin taskun pohjalle kulkeutuu. Tarvitaan monenlaista konetta, laitetta, pientä ja suurta apuvälinettä, jotta hengetön kultahippu pystytään erottelemaan maaperästä lasiputkeen. Näitä apuvälineitä Suomessa ja maailmalla on kehitelty runsaasti. Kirjan tekijät vierailivat Kalifornian vanhoilla kultakentillä ja tutustuivat samalla kultamessuilla esillä oleviin kullankaivun koneisiin, laitteisiin ja työkaluihin. Niitä esitellään runsaasti kuvin ja sanoin kirjan sivuilla.

Kaliforniassa valmistetaan suuri osa kullankaivajien eri puolilla maailmaa käyttämistä koneista, laitteista, apuvälineistä ja työkaluista. Kuva on Placervillen kullankaivumessuilta huhtikuussa 2014.

Kaliforniassa valmistetaan suuri osa kullankaivajien eri puolilla maailmaa käyttämistä koneista, laitteista, apuvälineistä ja työkaluista. Kuva on Placervillen kullankaivumessuilta huhtikuussa 2014.

Kirjassa on runsaasti käytännön neuvoja kullanhuuhdonnasta, vaskauksesta, rännin rakentamisesta, vesijohtojen, letkujen, höyry- ja sähkövoiman käytöstä, kultaleirin varustamisesta saunan ja WC:n rakentamiseen sekä työn jälkien maisemoinnista.

Kullankaivajan oppaassa on yli 200 sivua, runsaasti kuvia ja karttoja, osoitteita ja linkkejä, ohjepiirustuksia teknisistä laitteita ja rakenteista. Kirja ilmestyy kesäkuun puolivälissä ja sen ohjehinta on 27,90 euroa.

Lisätietoa löytyy kustantajan nettisivuilta www.hipputeos.fi.

Tässä linkki oppaan sisältöön:       Kullankaivajan oppaan sisältö

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Pirteä ja monipuolinen Prospäkkäri

Lehden kannessa Solange Van Der Moer ja Jouko Korhonen tuovat Petronellan muistokiven Inarin hautausmaalle, jonne myös osa tuhkasta levitettiin.

Lehden kannessa Solange Van Der Moer ja Jouko Korhonen tuovat Petronellan muistokiven Inarin hautausmaalle, jonne myös osa tuhkasta levitettiin.

Kullankaivajien liiton jäsenlehden Prospäkkärin uusin numero 3/2014 on juuri ilmestynyt (17.11.14) yllättäen monipuolisella ja myönteisellä sisällöllään. Vain vähän itkua ja valitusta, sitäkin enemmän hyvin kirjoitettua ja kuvitettua tarinaa, elämää ja uutisia kultakentiltä.
Lehden pääaiheena on Petronellan paluu Lappiin 65 vuoden jälkeen. Jouko Korhonen ja Kai Rantanen raportoivat Solangen ja Jennyn käynneistä Lemmenjoella, Inarin Pyrkyripalstalla ja Tankavaarassa. Jutussa on paljon uutta tietoa Petronellan ja hänen tyttärensä vaiherikkaasta elämästä ja ikuisesta ikävästä Lemmenjoen tuntureille. Juttuun on löytynyt aivan uusia valokuvia Van Der Moerin perhealbumista.
Lemmenjoen veteraani Arska Alhonen kirjoittaa elävästi omista muistoistaan edesmenneestä ”Kultamies Jomppasesta” eli Antista, joka sai kultakuumeen syttymään kesäretkellä 1974.
Tarinat viime kesän hippulöydöistä Palsinojalla taustoittaa hyvin tämän päivän kullankaivajan kulun siihen hetkeen, kun unelma lopulta on täyttä totta. Teksti ja kuvat Mullis. Erikoistutkija Kari A. Kinnunen valaisee artikkelissaan Moberginojalta löytyneen korundimaisen kvartsikiteisen lohkareen arvoitusta ja geologi Eelin Pulkkinen kertoo Sodankylän Ruosselässä, Lokan altaan ja nelostien välissä, sijaitsevan kultavaltauksen hipuista ja korukivistä.
Joka syksyiseen tapaan sijansa saavat myös muistokirjoitukset, vuorossa ovat Tiera, Niilo Ranttilan ja Vasant Mäkinen, sekä uutiset pikkujouluista, alkuvuoden laivaristeilystä ja vuosia täyttäneistä. Tässä vain osa lehden sisällöstä.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kiitos luottamuksesta

Sivustomme on löytänyt paikkansa kullasta ja kullankaivusta kiinnostuneiden ihmisten tiedon lähteenä. Vajaan kolmen vuoden aikana sivuillamme on vierailtu lähes 300 000 kertaa. Vuonna 2013 kävijöitä oli 102 673 ja  vuonna 2014 yli 126 600. Suosituimmat hakusanat sivujen löytämiseksi ovat olleet kultahippu, kullanhuuhdonta, Lemmenjoki, Suomen suurin kultahippu, Petronella. Luetuimmat sivut ovat olleet pääuutiset, oma kaivos, hippulista, välineitä, erilaisia rännejä, henkilötiedosto ja kullankaivajaksi.

Televisiossa uudenvuoden aattona 2014 esitetty dokumenttiohjelma Lemmenjoen kullakaivajista sai ihmiset vierailemaan Kultahipun sivustoilla niin paljon, että kaikkien aikojen kävijäennätykset ylittyivät.

Vierailuja 31.12. oli 2048, kun päivittäinen keskiarvo on noin 350 käyntiä ja edellinen ennätys noin 860 vierailua elokuussa.

                               Kela ja Mäntylä          OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kiitos Jukka Kela ja Mullis alias Kai Rantanen. Oikealla Jukka eduskunnassa kansanedustaja Hanna Mäntylän kanssa ja vasemmalla Mullis kiinnittää Petronellan muistolaattaa Tuhkapyrkyreiden muistomerkille Inarin hautausmaalla, molemmat kuvat viime vuodelta.

”Vain muutaman gramman tähden” tv-dokumentti oli katsottavissa viikon ajan esittämispäivästä Ylen Areenassa. Ohjelma poistui Arenalta 7.1.2015.

Hakemistot sivulla on päivitetty 26.9.2014 Henkilötiedosto, Asiatiedosto, Kultatiedosto sekä Kirjallisuus luettelo. Käy tarkistamassa, löytyykö sinun tietosi henkilöhakemistosta;

http://www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/henkilotiedosto/

Hipputeos on lisännyt nettisivullensa kullankaivuvälineitä sekä englanninkielisiä kultakirjoja. Käy katsomassa www.hipputeos.fi

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Konekaivajille kevätaurinko paistaa

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Saamelaiskäräjien valituksia koskien koneellista kullankaivua Inarissa ja Sodankylässä.

Jospa tämä helpottaisi ja nopeuttaisi kullanhuuhdontalupahakemusten käsittelyä.

Katso http://kullankaivaajat.fi

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä