KULTAVUOSI 2021 tapahtumia


Tervetuloa Kultahippu.fi sivustolle

Sivua ovat ylläpitäneet Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä vuodesta 2012 alkaen. Seppo on ansioitunut Lapin ja kullankaivun historian tutkija ja kirjailija, Raimo on kirjakustantaja ja kullankaivaja 1990-luvun alusta lähtien Sotajoen kulta-alueella. Seppo ja Raimo ovat kirjoittaneet yhdessä Kullankaivajan oppaan.

Tällä etusivulla on kirjoituksia historiasta ja tapahtumista vuodesta 2016 alkaen.  Sivun oikealla puolella on palkki (sivukartta) tallennetuista kirjoituksista aiheen tai mukaan lajiteltuna. Täältä löydät helposti sinua kiinnostavat asiat.

Tämä kartta vuodelta 1906 ja paljon Lapin kullankaivun dokumentteja ja valokuvia 150-vuoden ajalta löytyy GTK:n Hakku tietokannasta: https://hakku.gtk.fi

Katso lisää täältä: Lapin kullankaivun historia | Kultahippu.fi

******

Jalostuuko nikkeli

Liinahamarin matkailuhelmeksi

Petsamon nikkelikaivos lopetti toimintansa joulukuussa 2020. Kaivoksen omistajayhtiö Norilsk Nickel aikoo rakentaa Liinahamarista suuren matkailukeskuksen ja on muodostanut sitä varten uuden yhtiön ”Port Liinakhamari”. Sen tavoitteena on kehittää Muurmannin alueen matkailua ja keskittyä erityisesti Liinahamariin, kertoo yleisradio 24.2.2021. Uutinen perustuu Barents Observer uutissivustoon, jonka mukaan matkailusuunnitelmaa on esitelty Kremlissä Moskovassa.

Viidessä vuodessa Liinahamariin nousisi Saariselän kokoinen ”lomakaupunki” noin 300 000 vuosittaiselle matkailijalle 20 miljardilla ruplalla. Suunnitelmassa on useita hotelleja, uusia teitä, pieni lentokenttä sekä monenlaisia luontoaktiviteetteja erityisesti talvimatkailijoille.

Suomen ja Lapin nykymatkailu sai alkunsa Petsamosta 1930-luvun lopulla Jäämeren tien

Liinahamarin hotelli kesällä 1938. Laajennus ja kolmas kerros valmistui juuri ennen talvisodan syttymistä. Kuva SMY/ A.Pietinen

valmistuttua perille Liinahamariin vuosikymmenen alussa. Alueesta kasvoi kansainvälinen kohde koko Euroopan automatkailijoille, ainoa autotie Jäämeren rannalle. Sodat tuhosivat Lapin ja Petsamon matkailukohteet ja kesti 30–40 vuotta jälleenrakentaa matkailu samalle tasolle, missä se oli ennen sotavuosia.

Liinahamari on ollut kansainvälisen matkailun tavoittamattomissa koko sodanjälkeisen ajan, myös uuden Venäjän aikana. Liinahamarin 1931 avattu ja moneen kertaan uudelleen rakennettu hotelli on säilynyt paikoillaan ja ollut sotilaallisessa käytössä. Alueella on paljon armeijan kasarmeja ja sotilaskalustoa, jonka takia sinne ei ulkomaalaisia ole päästetty. Suunnitelmissa on ollut myös Liinahamarin sataman kunnostaminen. Satama lienee viime vuosikymmeninä ollut lähinnä romulaivojen varastona.

https://yle.fi/uutiset/3-11804650      =

linkki uutiseen matkailukeskuksen suunnittelusta Liinahamariin!

*****

Nikkelimyrkytys vei Petsamon Suomelta

100 vuotta sitten:
Petsamo 1921 – 1944

 Keisari Aleksanteri toinen lupasi Petsamon Suomelle 15.2.1864 vaihtokauppana Suomenlahteen laskevan Siestarjoen suulla Kivenlahden pitäjässä sijainneen tehdasalueen siirrosta Venäjälle. Lupaus toteutui Tarton rauhassa 14.10. 1920. Suomi otti alueen hallintaansa 14.2. 1921.

Omaksi lääniksi Petsamo tuli 22.1.1921 ja maaherraksi nimitettiin Uudenmaan läänin maaherra Ilmari Helenius. Lääninhallinto sijoittui aluksi Alaluostarin hevostalliin. Lääni lakkautettiin ja liitettiin vuoden 1922 alusta Oulun lääniin ja 1938 uuteen Lapin lääniin.

Talvisodassa 30.11. 1939–13.3. 1940 Neuvostoliitto miehitti Petsamon. Moskovan rauhassa 12.3. 1940 Kalastajasaarennon läntinen osa saarineen luovutettiin Neuvostoliitolle ja muu Petsamon alue jäi Suomen haltuun.

Petsamo menetettiin jatkosodassa ja sitä seuranneessa Lapin sodassa, jolloin Neuvostoliitto ja Suomi karkottivat saksalaiset joukot alueiltaan. Suomalaiset poistuivat Petsamosta syyskuun alussa 1944, jonka jälkeen Petsamossa taisteltiin kiivaasti neuvostojoukkojen ja Norjaan vetäytyvien saksalaisten välillä. Petsamon menetys sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2. 1947. Nikkeli oli keskeinen vaikuttaja Petsamon kohtaloon. Arvoton ”vain porojäkälää kasvava maa” muuttui kansojen väliseksi kiistakapulaksi, nikkelimyrkytys vei sen Suomelta.

Petsamon geologinen kartta vuodelta 1926 antoi suunnan alueen myöhemmälle historialle. Kartta GTK:n arkistosta. Tämäkin kartta kuuluu sarjaan ”kielletyt kartat” eli se piti valvontakomission määräyksestä hävittää sodan jälkeen.

Linkki isompikokoiseen karttaan:

https://drive.google.com/file/d/1fD2YJAVFeq4SHerc79v1K0WovLgwz4Kq/view?usp=drivesdk

Karttamerkit suomeksi

1. Kvartääriset jokisedimentit, 2. Metadiabaasi, 3. Serpentiniittikivet, 4. Meta-andesiitti, 5. Liuskettuneet vihreäkivet, 2–5 Vihreäkivi-muodostuma, 6. Savikivi, 7. Kvartsiitit ja hiekkakivet, 8. Konglomeraatti, 6–8 Finnmark-muodostuma, 9. Dolomiitti, 10. Kvartsiitti, 11. Hienorakeinen kvartsimaasälpäkivi, 12. Prekambrinen konglomeraatti, 13. Graniitit ja pegmatiittigraniitti, 14. Sydvarangerin magneettisen rautamalmin muodostuma, 15. Vanhat massiiviset amfiboliitit, 16. Sarvivälkeliuske, 17. Vanhimmat gneissit, gneissigraniitit ja migmatiitit, 18. Gneissien liuskeisuuden suunnat.
Streichen=Liuskeisuuden suunta, Konglomerat=Konglomeraatti, Magnetkies m. Nickel=Magneettikiisu sekä nikkelimineraalit, Kupferkies=Kuparikiisu, Bleiglanz m. Zinkblende=Lyijyhohde ja sinkkivälke, Asbest= Asbesti, Dreieckpunkt=Kolmiomittauspiste, Reichsgrenze=Valtakunnanraja, Telegr. Linie=Lennätinlinja  

Oliko Petsamo ja sen nikkeli Suomelle kiusaus vai kirous, olimmeko maailman myrskyssä vain ajopuu virrassa tai lastu laineilla? Vastaus on hakusessa ja siellä se saattaa pysyäkin. Suomi otti 1930- ja 1940-luvuilla monta varovaista ja horjuvaa askelta kohti läntistä aatemaailmaa. Ne ovat lopulta johtaneet onnelliseen maahan, osaksi Eurooppaa. Petsamon Suomi aika on ollut välietappi tällä matkalla.

Mineralia-lehti 1/2021 on omistettu Petsamon värikkäälle historialle, joka avasi 100 vuotta sitten tien Lapin ja koko maan matkailun kehitykselle. Arvottomaksi luultu Petsamo muuttui maailmaa kiinnostavaksi kiistakapulaksi, kun sodan alla nikkeli nousi arvoon arvaamattomaan. Saksa, Venäjä, Englanti ja Yhdysvallat tavoittelivat nikkelikaivosta, nuori tasavalta ajautui historiansa ehkä pahimpaan kriisiin ja maksoi siitä kovan hinnan. Nikkelillä on keskeinen vaikutus Petsamon historialle ja sen lopulliselle menetykselle.

Mineralia-lehden Petsamo numero ilmestyy maaliskuussa 2021 Tampereen Kivikerhon julkaisemana. Lehti löytyy yhdistyksen nettisivuilta ilmestymisensä jälkeen.

Kullankaivua ja kultahistoriaa

Suomen Kuvalehdessä

Suomen Kuvalehti on seurannut tiiviisti Lapin kullankaivua 1930-luvun alusta alkaen. Silloin lehdessä on moniosainen  juttusarja kuvineen retkestä kultamaille Laanilaan ja Ivalojoelle. Elettiin kultahistorian hiljaista suvantovaihetta, kun suuret kultayhtiöt Ivalojoki ja Lapin kulta olivat poistuneet jättäen teitä, siltoja, avattuja kultamonttuja yksittäisten kullankaivajien työmaiksi. Lehti oli mukana kunnostamassa rappeutunutta Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationia, joka tänäkin päivänä on 150 vuotta vanhan kultahistorian keskeinen paikka. Alla linkki lehden juttuihin, siellä on tätäkin päivää!

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-rikastut-kullalla-helppoa-kuin-heinanteko/

++++++

Oiva Arvola 

1.7. 1935 Kolari – 23.1. 2021 Rovaniemi

Oiva Arvola

 Kullankaivajan saaga

 Ihminen, ystävä! Ken lienetkin ja missä?

Suurin unelmin, kullankiilto silmissäni, tulin.

Uurastin, ahnehdin, etsin.

Joka kivenkolon kaivoin ja hain.

En löytänyt miljoonia, en aineellisia rikkauksia,

mutta löysin jotakin enemmän.

Täällä tuntureilla, kultapurojen partailla,

taivas on lähempänä, tähdet loistavat kirkkaammin

ilma on puhtaampaa, valo kuulaampaa.

Ihminen, ystävä! Ken lienetkin ja missä?

Tule ja ota tämä kaikki!

Valtaa minun kaivokseni ja vaskaa.

Tule, mutta tule yksin!

Tule hiljaisesti ja hitaasti, tule nöyränä!

Himoitsematta. Häiritsemättä pyhän erämaan rauhaa.

Oiva Arvolan kirjasta Kampsuherrain saagat 1991

Lue muistokirjoitus tästä linkistä:

Arvola Oiva, Lapin saagojen kampsuherra | Kultahippu.fi

******

Kultahipulla ennätysvuosi 2020

Lapin kullankaivajilla on takanaan monta juhlavuotta. 2020 juhlittiin siksi, että Ivalojoen kultaryntäyksestä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Edellisenä vuonna kullankaivajain liitto juhli 70-vuotista taivaltaan. LIiton puheenjohtaja Maija Vehviläinen tässä leikkaa juhlakakkua.

Lapin kulta ja kullankaivu kiinnosti vuonna 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin 10 vuoden aikana. Kultahipun juttuihin klikattiin 180 904 kertaa ja vuorokauden keskiarvoksi kertyi 494 käyntiä. Edellinen ennätys tehtiin vuonna 2017, jolloin kävijöitä oli 163 754, keskimäärin 449 vuorokaudessa. Kiinnostusta saattaa selittää erikoislaatuinen koronavuosi ja tukea antoivat monet televisiosta tulleet ohjelmat kullasta ja kullankaivajista. Isojen hippujen löytöuutisia vuoden aikana oli vain yksi, mutta sekin nosti kultahippu-sivujen kävijälukuja. Osansa kiinnostukselle lienee antanut myös 150-vuotinen historia, sillä Lapin kullankaivu alkoi 1870 Ivalojoen kultaryntäyksellä.

Kautta aikojen luetuimmat jutut Kultahipussa ovat olleet Oma kaivos, Hippulista, Henkilötiedosto, Kuvakertomuksia, Metallinpaljastin, Välineitä, Vaskoolit ja tarvikkeet ja Lemmenjoki. Hakusanoista sivustolta haettiin 2020 eniten sanoilla metallinpaljastin, vaskooli, kultahippu ja Suomen suurimmat hiput

Vuoden 2021 Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut, Tankavaara

Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut 2021 on päätetty järjestää tavalliseen tapaan heinä-elokuun vaihteessa: 29.7.-1.8.2021. (15.1.2021)

******

Vuoden 2021 Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskisat Dawson Cityssä, Kanada PERUTTU

Huuhdontakisat on valitettavasti peruttu Koronan takia. (15.1.2021)

MM huuhdonta peruttu 2021

******

Lapin Kullankaivajain Liiton Teams-seminaari

Liiton suunnittelema laivaseminaari 2021 on peruttu Koronan takia. Sen tilalla Liitto järjestää netin kautta Team-seminaarin 4.3.2021 klo 15.00 alkaen.

Teemana on hienokullan talteenotto kullanhuuhdonnassa ja pienkaivostoiminta – uusia menetelmiä maailmalta.

Seminaariin voi liittyä maksuttomasti 100-150 osallistujaa. (14.1.2021)

Katso lisätietoja http://www.kullankaivajat.fi  

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa KULTAVUOSI 2021 tapahtumia

KULTAVUOSI 2020 tapahtumia

Jumala on korkealla ja tsaari kaukana

Venäjänkin kullankaivu on tarinoita täynnä

Paholaisen korva 6,66 kg

Kullankaivu suuressa Venäjän maassa on suomalaisille tuntematon, vaikka yhteistä historiaa ja rajaa mailla on muillekin jakaa. Tutumpia meille ovat Alaskan, Kanadan ja Kalifornia kultakenttien värikkäät tapahtumat kirjojen ja elokuvien kautta. Venäjän kullankaivusta ei juurikaan löydy vastaavaa historiallista aineistoa, jota nyt on kaivettu esille. Kirjalliseen asuun sen on saattanut rovaniemeläinen Hannu Viranto. Hän perehtyi aiheeseen virassaan Lapin lääninhallituksessa. Oma kultatyömaa Lemmenjoella ja kullankaivajain liiton puheenjohtajuus antaa Hannun teksteille asiantuntevaa uskottavuutta.

Lapin lääninhallituksen työkaverit Hannele Pokka ja Hannu Viranto kullankaivajien seminaariristeilyllä.

Lue Venäjän tarinat tästä: Venäjä ja muu maailma | Kultahippu.fi

*******

Hippulista päivitetty

29.10.2020

Klikkaa hippukuvaa

Vähäiseksi ovat jääneet uutiset suurista kultahipuista Lapin kullankaivun 150. kesänä 2020. Tietoon on tullut yksi yli 20 g painava hippu, kun niitä viime vuosina on parhaimmillaan kirjattu kymmenkunta. Vaskoolit heiluivat vielä lokakuussa muutamilla kultatyömailla Lemmenjoella, jossa konekaivu päättyi lopullisesti heinäkuun alussa. Tankavaarasta loppukesästä löytynyt 62 g Nonunhippu jäänee kesän suurimmaksi ja ainoaksi. Tämän lisäksi lokakuun lopulla 2020 päivitetty hippulista sisältää useita korjauksia ja lisäyksiä.

Nonun löytyi Tankavaaran Kultakylän Aurum huuhdontapaikalta 2. elokuuta huuhdonnan SM-kisojen aikana. Löytö ei ollut aivan onnenkantamoinen, sillä sen poiminut Mika on harrastanut kullankaivua 14 vuotta. Ränniä ja vaskoolia ei löytämiseen tarvinnut käyttää, sillä hippu yllätti löytäjänsä kaivumontun pohjalla. Alueella on paljon vanhoja saksalaisten sotilaiden kaivamia kuoppia ja poteroita jatkosodan ajalta, joten hippu on jatkanut löytäjänsä etsimistä vuosikymmeniä.

Nonun hippu on päivitetyllä Hippulistalla sijalla 46. ja 11. perinteisellä kaivulla löydetyistä. Tarkka paino oli 61,94 grammaa punnittaessa löydön jälkeen. Listalla on kaikkiaan 142 suurinta hippua 20 grammasta alkaen. Niistä 89 on löydetty konekaivulla, 49 perinteisellä lapiokaivulla, kaksi sukellus- ja imurointitekniikalla sekä kaksi metallinilmaisimella.

Kaksi suurinta hippua on löytynyt lapiokaivulla; Evert 392,9 g v. 1935 ja Aleksi 385,36 g v. 1910. Hippulista on uusiutunut rivakkaa tahti 1990-luvulta alkaen lähinnä Lemmenjoen konekaivajien työn tuloksena. Lista koottiin ensi kerran v. 2003 ilmestyneeseen Kullankaivajan oppaaseen ja ”isommuksia” siihen kertyi kaikkiaan 50.

Nonunhipun löytäjä Mika haluaa pysyä tuntemattomana ainakin siihen saakka, kun uusi lumi on maassa ja löydön järkytys sulanut. Kullankaivua ja kultahistorian tutkimista hän aikoo jatkaa.

Hippukuvat Team Deadwoodin Facebook-sivuilta. http://www.teamdeadwood.fi/

 

MÄKÄRÄSTÄ 5,2 KG KULTAA, 

Menneisyyden jäljet ovat monella tavalla näkyvissä Tankavaaran luonnossa. Jääkaudet, muinaiset kulkijat, kullankaivajat, metsästäjät, sodat, kulkukeinojen ja teiden rakentajat ovat taltioineet merkkinsä maisemaan. Kullankaivajat kaivoivat ensimmäiset monttunsa 1930-luvun alussa. Vuosikymmen myöhemmin samoja kuoppia suurenteli saksan armeija. Niistä jäljistä löytyi menneen kesän isommushippu.  Kuva on Pikku Tankavaaran laelta ja montut Saksan armeijan puolustuslinjoja kesältä 1944

 

Historiallinen kultahippu etsii kotia

Lapin lohikäärme

Miessijokeen laskevan Kaarrenojan suulta 33 vuotta sitten poimittu 28 gramman painoinen isommushippu on noussut julkisuuteen ja etsii itselleen kotia. Hipun löysivät syyskuussa 1987 Artturi Lettinen ja Antti Vanhala kaivaessaan legendaarisen kullankaivaja Jaakko Isolan jälkeensä jättämiä kultamaita Lapin Kullankaivajain Liiton hallinnassa olevalla valtauksella. Viikkoa aikaisemmin he olivat löytäneet 58 gramman isommuksen ja luovuttivat sen LKL:lle. Paikka kämppineen on edelleen liitolla ja kaivuoikeus annetaan joka kesä jollekin veteraanikaivajalle.

Katso koko tarina https://www.kultahippu.fi/palvelut/lapin-lohikaarme-isomushippu/

*******

Tietoa kullasta, kullankaivajista,

koru- ja jalokivistä

Täältä löydät runsaasti tietoa Lapin kullasta, kullankaivajista, koru- ja jalokivistä. Klikkaamalla kuvia pääset lukemaan PDF:nä Lapin Kullankaivajain Liiton Prospäkkäri-lehden numeroita 2007 – 2020 sekä Tampereen Kivikerhon Mineralia-lehden numeroita 2013 – 2020.

 

 

*******

 Erikoinen hippu ja koru siitä

Lainaus Aarne Alhosen Facebook sivulta 16.10. 2020

*******

Jäähyväiset Lemmenjoelle:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006629342.html?fbclid=IwAR0Ls6sfyNaRhAnl_4BLx049GBGOwtay7T-WSJRU4VMF50soG5n-Kohxg3c

 

Kesän suurin löytyi Tankavaarasta

Kesän suurin kultahippu juhlisti Tankavaaran kultakisoja ja kultakylän 50-vuotisjuhlia elokuun alussa 2020. Nelostien länsipuolella 300 m päässä kultakylässä sijaitsevalta AuRum kullanhuuhdonta-alueelta löytyi sunnuntai aamuna 2. elokuuta 61,94 grammaa painava kultahippu. Löytäjä on viikon verran paikalla kultaa omilla työvälineillään ja vuosien kokemuksella kaivanut Mika, jonka annetaan selvitä järkytyksestään toistaiseksi tuntemattomana.

  • Hippu löytyi koskemattomasta maasta noin 20 cm syvyydestä sivukivikasan alta saksalaisen vanhan korsun vierestä. Löytäjä soitti minulle aamulla sanoen, että tule katsomaan, onko tämä joku julma pila minulle. Odottelin parin gramman hipun löytyneen, mutta kun sen näin asuntovaunun pöydällä, en hetkeen ollut uskoa silmiäni, kertoi tapahtumasta Marko Lauronen, joka Team Deadwood ry:n edustajana pyörittää matkailijoille tarkoitettua kullanhuuhtomoa.

Löydetty hippu on tämän vuosituhannen suurin ja historian toiseksi suurin isommus Tankavaaran alueella. Se on ainoa yli 20 gramman hippulistalle päässyt tältä kesältä. Listan uusiutumista on tähän asti hallinnut Lemmenjoki, jossa konekaivu päättyi heinäkuun alussa jäädyttäen uutisvirran löydöistä. Suurin Tankavaarasta löydetty hippu on vuodelta 1950 Tauno ja Jouko Virtasen löytämä ”sekahippu” 186,5 g, josta kultaa on 116 g ja loput kvartsia.

Onnea ja menestystä 50-vuotiaalle Tankavaaran kultakylälle ja sen tarmokkaille yrittäjille.  

Asiasta uutisoi myös    YLE

******

Kullanhuuhdonnan SM-kisojen tulokset Tankavaarassa:

https://www.tankavaaragold.fi/language/fi/etusivu/

tai klikkaa kuvaa yläpuolella

******

Gösta Waselius 22.2.1926 – 13.6.2020

Yksi viimeisistä – ehkä viimeinen – Lemmenjoen kultaryntäyksen 70 vuotta sitten kokeneista ja siihen keskeisesti vaikuttaneista miehistä Gösta Waselius kuoli Inarissa 94-vuotiaana.

Lue hänestä enemmän klikkaamalla kuvaa >>>

*****

https://yle.fi/uutiset/3-11423325

YLE uutisoi Lemmenjoen tapahtumat 30.6.2020. Klikkaa linkkejä, alla HS

Helsingin Sanomat raportoi Lemmenjoelta 6.7.2020

*****

Elokuva Lemmenjoen viimeisestä kesästä

Historian lehti kääntyy Lemmenjoen kultapuroilla heinäkuun alusta 2020 alkaen kohti tuntematonta tulevaisuutta. Kullan konekaivu päättyy, ammattilaiset lopettavat, lapiokaivu jatkuu, vuosikymmenien aikana muodostunut yhteisö hajoaa, isot hiput katoavat uutisista. Tätä hetkeä on odotettu ja pelätty, sitä on myös dokumentoitu.

Jouni Ohtamaan kulttuurihistoriallinen dokumenttielokuva ”Lemmenjoen viimeiset kullan konekaivajat”  on avautunut 7.7.2020 kaikkien katsottavaksi Ohtamaan kanavalla osoitteessa

https://www.youtube.com/user/johtamaa.

Elokuvassa Jouni jututtaa kymmenkunta Lemmenjoen kullankaivajaa, joista suurin osa on konekaivajia. Henkilökuvien lisäksi elokuva näyttää upeita Lemmenjoen maisemia, kaivujälkiä ja taltioi hiipuvaa kullankaivajayhteisöä, joka vilkkaimmillaan hakee vertaistaan 150 vuotta jatkuneesta kultahistoriasta.

Jouni kuvaa Saariselällä Luton latvoilla kaivospiirin rajamerkkiä vuodelta 1871.

Kuopiolainen Ohtamaa on kuvannut paljon erämaita, eräretkeilyalueita ja tunnettuja vaeltajia. Pari vuotta sitten hänen tekemäänsä elokuvaa ”Suomen 1. kultaryntäys ja Ivalojoen Kultala” on YuoTubessa katsottu yli 17 000 kertaa. Hänen tuotantoaan löytyy runsaasti yllä olevasta osoitteesta.

Lapin Kullankaivajain Liitto järjesti  ohjelmallisen  ”Päänpaljastustilaisuuden” Lemmenjoen Pihlajamäessä 1.7. klo 12 ja Iso-Ojan kämpällä Tankavaarassa 3.7. klo 17 ehtoollisen kera kaivospiirien lakkauttamisen muistoksi.

******

Ilon, surun kultakesä 2020

Kullankaivukesä on alkanut vilkkaana lumi- ja tulvakevään jälkeen.

Harriojan silta Sotajoentiellä oli vaurioitunut kevättulvassa. Metsähallitus on korjannut sillan juhannusviikolla. Kunnostustöitä on tehty myös Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationin sillalle, jonka rakenteet vaurioituivat talven lumikuormasta.

Kesä tuo historiallisia muutoksia, iloa ja surua epätavallisen paljon kullankaivajien elämään. Kaivospiirit ajetaan alas heinäkuun 1. päivä ja se lopettaa konekaivun Lemmenjoen kasallispuistossa. Muualla konekaivu saa jatkua, mutta vaatii erilliset luvat. Kaivos- tai tehdaspiirit olivat toiminnassa 150 vuotta huhtikuusta 1870 alkaen, jolloin asetus kullankaivusta Lapinmaassa aloitti kullankaivun ja Ivalojoen kultaryntäyksen.

Yläkuvassa Mika Telilän isomus 12.6. 2018 Lemmenjoen Ruittu- ja Puskujängältä; Isä Riston opinnäyte pohjan teosta 225 grammaa. Onko isomushippujen aika tämän kesän jälkeen historiaa!

Ivalojoen kultaryntäys alkoi 150 vuotta sitten 8. päivä huhtikuuta 1870 keisarin hyväksymällä lailla. Samaan aikaan valmistui Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationi ja sen ulko-oven päälle virallinen vaakuna, joka kuvassa toimi kultaristeilyn tunnuksena.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaivospiirit ja valtaukset muuttuivat kullankaivuluviksi kaivoslailla v. 2011. Luvat myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, jolla on toimistot Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Lisätietoa: https://tukes.fi/etusivu

Koneelliseen kullanhuuhdontaan on lakiin tullut uusi lupamääritelmä termillä pienkaivutoiminta. Sillä tarkoitetaan korkeintaan 500 kuutiometriä kaivua 50 päivän aikana vuodessa. Kullanhuuhdontalupa on muutettava konekaivuluvaksi, jota ei kuitenkaan anneta kansallispuistoihin. Luvan antaa AVI 120 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä. AVI eli Aluehallintovirasto perustettiin 1.1.2010 korvaamat aiemmat lääninhallitukset sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset. Lisätietoa: http://www.avi.fi/web/avi/avi-pohjois-suomi

Uudistusten pelätään lopettavan ammattimaisen kullankaivun, joka on viime vuosikymmenet ollut lähes yksinomaan Lemmenjoen parinkymmenen konekaivajan hartioilla. Vuosittaisesta 30-40 kilon kultamäärästä heidän osuutensa lienee yli 90 %. Kultaa he ehtivät kaivaa tänä kesänä ohikiitävän hetken kesäkuun lopussa, jonka jälkeen työmaat on maisemoitava. Muutama konekaivaja jatkaa työtään kaivualueellaan, osa lopettaa vuosikymmenien työnsä. Yli 30 vuotta jatkunut sota koneellisesta kullankaivusta Lemmenjoen kansallispuistossa näyttää nyt päättyvän, ehkä ei ilman yhteenottoja ja dramatiikkaa.

Kullanhuuhdonta kuitenkin jatkuu; Kutturantien Kultakioski on avannut ovensa, Saariselän yritykset aloittavat pikkuhiljaa kesäkuussa. Kultakisoja on peruttu alkuvuonna, mutta ne pyritään järjestämään Tankavaaran Juhannuskisoista lähtien normaalin aikataulun mukaisesti. Katso kultakisojen aikataulut Kullankaivajain Liiton sivuilta https://www.kullankaivajat.fi/.

 

Lemmenjoen kullankaivajat televisiossa

Lemmenjoen kullankaivajat esittäytyivät tv-nelosen Madventures ohjelmasarjan ykkösosassa 31.3.,  2.4. ja 5.4. neloskanavalla, jonka jälkeen ohjelma löytyy Ruudusta.

Pääosassa ohjelmassa on Kai Mullis Rantanen, kullankaivajain liiton sihteeri ja Prospäkkäri-lehden päätoimittaja, jonka asiantuntemus, huumori ja rauhallinen esiintyminen jaksaa kantaa junttihuumorin sävyttämän ohjelman loppuun. Taustatukea antavat muut Lemmenjoen kaivajat Raimo Kanamäki, Pekka Itkonen ja Aki Karvonen. Ohjelma kuvattiin viime kesänä.

Mulliksen mainio esitys Inarin hautausmaalla olevan Pyrkyripalstan synnystä on luettavissa sivuiltamme alla olevan linkin takaa:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/nain-syntyi-pyrkyripalsta/

********

 

Arska Alhonen ja Lemmenjoen korut

Kultaa, spektroliittia ja lumikvartsia.

Kultakuume iski Aarne Alhoseen kesällä 1974 Lemmenjoen retkellä vaimon Sirkka-Liisan kanssa. Siitä alkoi ainutkertainen ja elämänmittainen tarina, jolla on paikkansa Lapin kultahistoriassa. Kultaseppä opetteli kullankaivun taidot Antti Jomppasen valtauksella Morgamilla. Hän hankki oman valtauksen ja kämpän 1979 Puskuojalta Raumalan Nipalta, yhdeltä oppi-isistään. Arska erikoistui koru- ja jalokivien etsintään paikan edellisen haltija jalanjäljissä. Tästä käynnistyi uusi aikakausi Lapin kullan historiassa; Arska ryhtyi valmistamaan koruja Lemmenjoen kultahipuista sekä suomalaisista koru- ja jalokivistä.

Lue lisää   ARSKA ja LEMMENJOKI 

Koruja myynnissä: Hippukulta Kultakauppa

 

Arskan omat jäähyväiset Lemmenjoen kullalle, jalokiville, muistoille ja luonnolle löytyvät alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Sirkka-Liisa Alhonen 1942 – 2019

⇑ klikkaa ♥

                                              ”Nuo muistot jaksavat kantaa”: Mineralia-lehden numerossa 4/2019 Arska Alhonen tilittää uskomatonta elämäntarinaansa ja jättää jäähyväiset elämänkumppanilleen sekä Lemmenjoen kullalle, jalokiville ja tuntureille. Tässä näyte lehden jutusta, jossa on myös Seppo J. Partasen ja Kari Kinnusen syväluotaavat artikkelit Alhosen elämäntyöstä.

*********

Hipputeos muuttaa

Muutamme kevään aikana uusiin toimitiloihin. Auta meitä kirjavaraston muuttamisessa.

Lähetän kirjat mieluimmin pienissä paketeissa Matkahuollon kautta sinulle, kun kantaisin lavakaupalla pimeään kellarivarastoon.

Tarjoan pakettina KAIKKI varastossamme olevat kirjat 9 kpl pakettitarjouksena 16,50 euroa, lähetyskulut 0€.

Sinulla varmaan on jo muutama Hipputeoksen kirja, mutta kirjat sopivat hyvin ystävillesi lahjaksi tai tuliaisiksi.

Katso nettikaupastamme MUUTTOMYYNTI

 

 

 

 

 

 

 

VORTEX uutuusrihla saapuu helmikuun puolivälissä

 

 

 

 

Katso esittel

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa KULTAVUOSI 2020 tapahtumia

Lapin kullan kimallus Yle Areenassa

Katso Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-698221

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Lapin kullan kimallus Yle Areenassa