Ylistaron nostalgisessa elokuvateatterissa esitettiin sunnuntaina 27.4.2025 elokuva
AURINKO LASKEE LEMMENJOELLA
Paikalla oli yli 120 kiinnostunutta henkilöä – tilaisuus oli mielenkiintoinen ja lämminhenkinen. Kiitos järjestäjille – etelä-pohjanmaalaisille kullankaivajille.
Ennen elokuvan alkua 14.30 ja elokuvan jälkeen esiteltiin kullankaivun historiaa Lemmenjoella. Näytillä oli aitoja kultahippuja ja hippukoruja sekä pesunkestäviä kullankaivajia.
Katso esite tästä Elokuvajuliste
Jaakko ja Maria Ervast
Hän toi kullankaivun taidot Kalifornian Eldoradosta Suomen Lappiin, löysi Ivalojoen kultarikkaudet, taisteli oikeuksistaan, voitti ja hävisi, ei menettänyt koskaan uskoaan kultaan, kasvoi kultahistorian ensimmäiseksi elinkautiseksi. Hän on Jaakko (Jakob) Ervast, merimies, konstaapeli, kullankaivaja ja maanviljelijä. Hän koki yli 150 vuotta sitten saman kuin Lemmenjoen kullankaivajat 2020; yksittäisten taistelujen voittaminen ei pääty sodan voittamiseen. Vastapuoli voi aina muuttaa lakeja ja määräyksiä, ajaa kullankaivajan pois työmaaltaan.
Kuva Kultalan rannasta vuosisatojen 1800 ja 1900 vaihteessa. Huomaa pitkä, Paavonkallion taakse johtava vesiränni, jonka alun perin rakensivat merimiehet Ervast ja Lepistö kesällä 1872 kun eivät saaneet ottaa vettä kaivamastaan ojasta valtausriitojen takia. Kuva GTK:n arkisto.
Jaakon kultakuume syttyi Kalifornian kultakentillä 1850-luvun lopulla ja jatkui Suomen Lapissa 1868. Hän haki lupaa kullanetsintään Kuusamossa elokuussa, sai muutamaa kuukautta myöhemmin luvan kaikkialle Suomen Suurruhtinaanmaassa. Valtion kullanetsintäretkikunta oli juuri löytänyt Tenojoen ja Ivalojoen kullan. Löytö sai paljon julkisuutta ja se muutti suunnitelmat. Hän suuntasi kullan etsintäretken kahden merimiesystävänsä kanssa Ivalojoelle. Sieltä löytyi kilokaupalla kultaa syyskesällä 1869.
Mitä kaikkea tästä seurasi; hetken sankaruus ja julkisuus, sitkeät riidat ja erimielisyydet, kultaryntäys Ivalojoelle, löytöpaikan menetys, uusien kultamaiden etsintä, oikeustaistelut ja paljon muuta.
Ervast toi kullankaivun Eldoradosta Lappiin PDF-julkaisu:
Tietoja ja dokumentteja Lapin kultahistoriasta:
Ervastin tarina löytyy myös Mineralia-lehdestä 1/2025. Lehden PDF-versiot löytyvät netistä hakusanalla Mineralia.
Alla linkki lehden numeroon 1 /2025, klikkaa kuvaa:
Elokuva dokumentoi Lemmenjoen kullankaivun suuret muutokset 2019 – 2021. Lue siitä tarkemmin alla olevasta linkistä:
Linkki juttuun :
Huuhdontalupien kokonaismäärä kasvoi parilla kymmenellä Tukesin uusimman tilaston mukaan vuodesta 2023 vuoden 2025 alkuun mennessä. Konekaivulupia määrä lisääntyi kolmella, lapiokaivuluvat kuudellatoista.
Valtaukset muuttuivat uuden kaivoslain määräämänä huuhdontaluviksi vuodesta 2011 alkaen. Samalla kaivospiirit lakkautettiin ja konekaivu Lemmenjoella päättyi. Huuhdontalupien määrä on viime vuosina kasvanut myös siksi, että entisten kaivospiirien kaivajat saivat työmailleen huuhdontaluvan.
Uusittu kaivoslaki astui voimaan vuonna 2011, ja se lakkautti irtokullan kaivospiirit. Niille annettiin jatkoaikaa heinäkuun 1. päivää 2020 saakka. Laki muutti valtaukset ja kaivospiirit huuhdontaluviksi, koneellinen kullankaivu kansallispuistoissa lakkautettiin, muualla koneita saa käyttää erillisellä luvalla. Kullanhuuhdontalupaan voi hakea jatkoaikaa ilman karenssia, joka oli valtausaikana noin 2 vuotta.
Kaivuperinteen jatkumisesta on kannettu huolta vuosikymmeniä lupakäsittelyn monimutkaistuessa, lausuntojen lisäännyttyä eri toimijoilta ja Saamelaiskäräjien valitusten takia. Samanaikaisesti luvat, muut maksut ja kulut ovat moninkertaistuneet. Tästä rippumatta valtausten ja nykyiset huuhdontalupien määrät ovat olleet 1990 ja 2022 lähes samat.
vuosi / valtaukset / huuhdontaluvat / yhteensä / lisätietoa
2024/2025 404 lapiokaivu 274, konekaivu 130
2023 385 lapiokaivu 258, konekaivu 127
2022 389
2021 369 kaivospiirejä muutettiin huuhdontaluviksi
2020 370 koneellinen kaivu loppuu Lemmenjoella
2019 337
2018 8 305 313
2017 8 221 229
2016 8 215 223
2015 35 179 214
2014 79 172 251
2013 145 109 254
2012 220 41 261 valtaukset muuttuvat huuhdontaluvaksi
2011 288 0 288 uusi kaivoslaki, kaivospiireille 11 v jatkoaika
2010 296 0 296
2009 302 0 302
2008 327 0 327
2007 341 0 341
2006 347 0 347
2005 352 0 352
2004 360 0 360
2003 380 0 380
2002 380 0 380
2001 384 0 384
1990-luvun valtaustilasto:
1990 :404, 1991 :424, 1992 :443, 1993 :482, 1994 :440, 1995 :454, 1996 :481, 1997 :466, 1998 :446
Lukujen vaihteluun eri vuosina on monta syytä:
– 1990-luvun laman aikana määrä nousi, liekö syynä työttömyys ja kullankaivun julkisuus.
– 2010-luvulla Saamelaiskäräjien valitukset viivästyttivät hakemuksia, uutta lupaa jouduttiin odottamaan jopa vuosia.
– 2011 uusi kaivoslaki teetti enemmän töitä hakijoille ja käsittelijöille.
– Rajoitettu konelupa (495m3/v) lisäsi konelupahakemuksia kuten uudet konekaivualueet.
Kolmena vuosikymmenenä lupahakijoiden maksut sekä kustannukset ovat kasvaneet moninkertaisiksi, samoin lupakäsittelijöiden työmäärä. Kustannuksia ovat lisänneet lupamaksut, maanomistajien korvaukset sekä lisääntynyt asiantuntijoiden tarve hakuprosesseissa.
26.3.2025 Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä, tilastot Tukes
Vielä muutama paikka jäljellä
Näin kisailtiin Tankavaarassa 1973. Sieltä kisat valloittivat koko maailman.
Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruudesta mitellään tulevan kesänä Pohjois-Espanjan Navelgasissa 3–9. elokuuta 2025. Navelgas on pieni noin 500 asukkaan ”kaupunki” Pohjois-Espanjassa Asturian maakunnassa ja Tineun kunnassa Atlantin rannalla. Kylässä on louhittu ja kaivettu kultaa vuosituhansia, ja siitä kertoo paikallinen kultamuseo. Osa museosta on omistettu roomalaisten ajan ( 750 eaa.-1475 jaa) mineraalien louhinnalle. Kullanhuuhdontaa harjoitetaan mereen laskevan joen rannalla, ja siellä on mitelty aiemminkin kullanhuuhdonnan mestaruuksista.
Lapin Kullankaivajain Liitto on mukana kisaamassa kullanhuuhdonnan nopeudessa, ja sieltähän nyt kaikkialle maailmaan levinnyt kisailu sai alkunsa viime vuosituhannen puolella. Yhteismatkaa kisapaikalle järjestää Tuija Tunturi 31.7.–12.8. väliseksi ajaksi. Lisätietoa matkasta tästä linkistä:
Kullanhuuhdonnan MM-kisat 2025
Antti Peronius avaa kullankaivajien laivaristeilyn perjantaina klo 14. Puheenjohtajan tukka ei ole huolista harmaantunut, valo vain hiuksiin heijastuu. Kuva Raimo Niemelä.
Mikä on Lapin kullankaivun tulevaisuus. Löydetyn kullan määrä on romahtanut vuoden 2020 lakimuutoksen jälkeen. Suuri osa ammattikaivajista on lopettanut. Kaivajien määrä on historiallisen suuri. Onko edessä hiipuva hiillos vai kytevä liekki, joka leimahtaa roihuun kuten on käynyt monta kertaa yli 150 vuoden historian aikana. Näitä asioita pohti Lapin Kullankaivajain Liiton perinteinen laivaseminaari Helsingistä Tukholmaan tänä viikonloppuna. Mukana laivalla oli yli 200 liiton noin 4100 jäsenentä.
– Lemmenjoen ammattikaivun alasajon vuoksi 2020 Lapin kullankaivojen tuottamat kultamäärät ovat romahtaneet. Me tuotimme aikaisemmin 25–40 kg kultaa vuodessa, nyt keikumme suuruusluokassa 5–8 kg vuodessa. Kullan korkea hinta kompensoi tuosta osan, sillä ovathan nämä yli 90 euron grammahinnat komeaa katseltavaa. Eli tuotantomme arvo ei ole yhtä lailla romahtanut, toki merkittävästi laskenut sekin.
– Lemmenjoen konekaivun alasajoon liittyen menetimme muutakin kuin ison osan kullantuotantoa. Yksi kultahistorian vaihe päättyi. Merkittävä tarina päättyi, mutta olen toiveikas, että uusi lapiokaivajien sukupolvi kirjoittaa siellä uudet sivut Lemmenjoen tarinaan.
– Linkki elokuvaan: https://www.genre.fi/aurinko-laskee-lemmenjoella/
– Viimeisen kaivoslakiuudistuksen jälkeen lapiokaivajankin täytyy pienen opinnäytetyön verran tutkia, miten hänen pakastearkun kokoinen kuoppansa vaikuttaa saamelaisten oikeuksien toteutumiseen ottaen huomioon muut sitä kuormittavat tekijät kuten matkailu, energiateollisuus, metsäteollisuus.
– Minkä tahansa asian tekeminen vaatii monimutkaisen ja kalliin lupaprosessin. Näihin viattomilta kuulostaviin sanoihin ”selvilläolovelvollisuus ja varovaisuusperiaate” vetoamalla pystytään kieltämään kaikki uuden kokeilu.
– Olen positiivinen ihminen ja uskon että tämä asia lähtee korjaantumaan. Kaikessa yhteiskunnan tekemisissä on jonkinlainen heiluriliike ja ehkä se heilurin ääripää on saavutettu eli hulluuteen on havahduttu. En kuitenkaan henkeä pidätä ja odota nopeita muutoksia, mutta hiljalleen voi jotakin sellaista tapahtua, mikä on myös kullankaivajalle edullista.
– Käytännön lupaprosesseissa sen sijaan on tapahtunut jotakin hyvää. Kaivosviranomainen sai sisäisillä järjestelyillä paikattua muihin töihin lähteneiden aukot ja perun kyynisen ennustukseni siitä, että konekaivun päätöksiä saamme aikaisintaan ensi syksynä.
– Pelkäsin vieläkin isompaa lupajumia, sillä olimme saaneet turpiin hallinto-oikeudessa ja myös KHO:ssa. Tappion kärsineet lupapäätökset palautettiin kaivosviranomaisen uudelleen käsiteltäväksi ja nyt vuodenvaihteessa nämä uudet päätökset tulivat. Niistä ei valitettu eli ne ovat nyt lainvoimaisia.
Tässä linkki Antti Peroniuksen puheeseen:
Kullankaivu 2025 Antti Peronius pj
Vuoden 2024 kullankaivajatekona palkittiin kirja ”Taistelu Lemmenjoen kullasta, Kari ja Sirkka Merenluodon tarina” ja sen kirjoittaja Ilmari A. Kankaala. Palkinnon otti vastaa kirjan kustantajan roolissa Heikki Orava. Hyvä kirja syntyi totutulla tavalla kirjailijan ja kustantajan saumattomalla yhteistyöllä, johon kuului myös Sirkan ja Karin antama apu ja aineisto valokuvineen ja dokumentteineen. Kunnioitettavaa oli kirjoittajan monen vuoden perehtyminen aiheeseen ja sen muokkaaminen helposti luettavaksi ja yllättävän monipuoliseksi kirjaksi. Kirjaan on hyvin taltioitu merkittävä vaihe Lemmenjoen historiasta nyt, kun tuo aika on jäänyt taaksemme. Kuvassa Heikki Orava oikealla vierellään LKL:n hallituksen jäseniä Tapio Soukka, Esko Orava ja Antti Peronius. Kuva Raimo Niemelä.
Vuoden 2024 suurin ja ainoa yli 20 grammainen hippu löysi jo seitsemännen kerran tiensä Veikko Jaskarin kokoelmiin. Kaivukumppanina Selperinojalla hänellä oli vanha tuttu Janne Paalanen, ja hipun paino 22,3 grammaa. Lähes aiempien vuosien kokoinen tämäkin hippu on, sillä edellisten kesien hiput painavat 20,8 ja 28,5 grammaa. Selperinoja laskee kaakosta Palsinojaan 5,1 km Ivalojoesta ja sen pituus 3,6 km. Löytyoja on Selperinojan vanhempi nimi. Nimensä se sai Ivalojoen Kultalan kapakoitsijalta Henrik Zellbergiltä, joka luopui kapakan pidosta 1873 ja siirtyi kullankaivajaksi. Kultamiesura jäi kapakoitsijaa lyhemmäksi, sillä ensimmäisen vuoden saalis oli 464 g ja toisen 100 g. Tuohon aikaan se oli olemattoman vähän. Mies lähti kultamailta jättäen sinne nimensä ja isommukset Jaskarin löydettäväksi. Kuvassa Veikko ja Janne riemuitsevat menneen vuoden suurimman palkitsemisesta. Kuva Raimo Niemelä
Tässä kisataan kullanhuuhdonnan Tukholman mestaruudessa laivassa. Mestaruuden toi kotiin Jukka Ojanpää, joka löysi kaikki 10 hippua ajassa 1,32 minuuttia.
Tässä lyövät kättä Lemmenjoki ja Ivalojoki Tankavaaran kultakisoissa 1976. Raumalan Nipa ja Koivulan Viktor kohtasivat ensi kertaa istuessaan vaskauskisassa vierekkäin ja kisaaminen unohtui eikä tuomari tohtinut keskeyttää puhumista. Silloin ei ollut kiirettä!
– KULTASEMINAARI 21.–23. 2. Lapin Kullankaivajain Liiton risteily Helsinki – Tukholma – Helsinki alkaa perjantaina klo 14.00, laiva lähtee klo 17.15. Paluu Katajanokan terminaaliin sunnuntaina klo 10.10. Lisätietoja tästä ja muista tapahtumista: http://www.kullankaivajat.fi/kultakisat/
– KULLANHUUHDONNAN SISÄMESTARUUSKILPAILUT 15.3. 2025 klo 11.00 Zetorin kullanhuuhtojat järjestää lauantaina Ravintola ZETORISSA, Kaivopiha, Helsinki. Ravintola avataan poikkeuksellisesti jo klo 10.00.
– 20.–21.6. Juhannuskisat Tankavaara
– 12.7. Kutturan Kultakisat Kafea Gufihtar
– 18.–20.7. Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaara
– 22.7. Lemmenjoen Kultakisat
– 23.7. Savottakahvilan Rokulipäivät
Solange vastaanottaa äitinsä Sylvia Petronellan kunniajäsenyyden kullankaivajain liiton 65-vuotisjuhlissa Tankavaarassa 2014. Takana korutaiteilija Tytti Bräysy, joka teki ”Petronellan kukkulat” hippukorun muistoksi tapahtumasta.
Solange van der Moer siirtyi ajasta ikuisuuteen tammikuussa 2025 noin 11 vuotta äitinsä Sylvia Petronellan jälkeen. Solange kävi Suomessa kesällä 2014 toteuttamassa äitinsä toivomusta saada kuolemansa jälkeen palata Lappiin ja Lemmenjoelle. Äiti ja tytär viettivät värikkään ja kansainvälisen elämän, joka lopulta päätyi Yhdysvaltoihin ja Kaliforniaan.
Solange vastaanotti äidilleen Lapin Kullankaivajain Liiton kunniajäseny
yden sekä korutaiteilija Tytti Bräysyn tekemän kauniin kultahippukorun ”Petronellan kukkulat” Tankavaarassa pidetyssä liiton vuotisjuhlissa. Siellä hän myös tarjosi kullankaivajille kahvia kuten äitinsä 65 vuotta aiemmin liiton perustavassa kokouksessa Lemmenjoen Morgamin kämpässä.
Tytti vieraili useita kertoja Solangen kotona Sausalitossa ja viinitilalla. Heistä tuli läheiset ja hyvät ystävät. Lue Tytin muistokirjoitus ”isosiskostaan” alla olevasta linkistä:
Oulun ja Raahen merimiehet hakivat kullankaivun tiedot ja taidot Kalifornian Eldoradon kultakentiltä 1860-luvulla ja toivat ne Lappiin Ivalojoelle. Matkaa San Franciscosta kertyi 250–300 kilometriä ja taival oli pakko tehdä jalkaisin tai ratsain. Perillä odotti kovat kilpailu valtauksista, ankara koti-ikävä ja vähäinen kullan tulo, joka kuitenkin pakotti viipymään useita vuosia rikastumisen toiveissa.
Pieni juttu suomalaisten matkasta Eldoradoon julkaistiin Virallisessa lehdessä v. 1866. Lue tiivistelmä jutusta klikkaamalla alla olevaa kuvaa tai linkkiä kuvan alla:
Eldoradon kultakohteet Kaliforniassa, ja Nevadassa.
Linkki vanhaan lehtijuttuun:
Suomalaiset Kalifornian kultakentillä 1866 | Kultahippu.fi
Suurimmat kultahiput:
Vuoden 2024 kultakirja; klikkaa kuvaa kirjan esittelyyn
KULLANKAIVAJAN OPAS PDF Seppo J Partanen ja Raimo Niemelä julkaisivat oppaan vuonna 2003 ja päivittivät sen vuonna 2014.
Opas on loppuunmyyty ja uutta painosta ei ole tulossa. Siksi Seppo ja Raimo päättivät jakaa tämän oppaan kaikille tämän sivuston lukijoille. Olkaat Hyvät ja tutustukaa oppaan antiin. Linkkiä voit jakaa ystävillesi.
Opas on jaettu useampaan lukuun. Lähde selaamaan oppaan lukuja. Siirry tästä opas-sivulle:
Näitäkin Ivalojoen Kultalan koskia ja suvantoja on moni sukeltanut ja imuroinut viime vuosikymmeninä jälkiä jättämättä. Toisin on läheisillä kivikkorinteillä, jotka kertovat tarinoita yli 150 vuoden ajalta.
Kullan sukeltamisen Lapissa aloittivat Janssonin veljekset Per Olav ja Peter 1960 Laanilassa ja Ivalojoella kesällä 1960. Sitä ennen he olivat vuosia sukeltaneet Suomenlahdella aarteita meren pohjalta. Per Olav eli Prolle (1920–2019) kehitti joukkoineen kullan sukellustaitoja ja tekniikkaa hankkien näin tietoa, jota moni uusi yrittäjä on voinut myöhemmin käyttää hyväkseen. Prolle jakoi auliisti tietoja eteenpäin, perusti Helsinkiin Kulta- ja mineraaliklubin, toimitti klubin lehteä, jonka kautta tieto kullan imuroimisesta ja kullankaivusta tehokkaasti levisi.
Selatessani vanhoja arkistomappeja putkahti esille Prollen lähettämä tietopaketti kullan sukelluspaikoista ja sukeltajista Ivalojoen ja Laanilan alueille vuosina 1960–1983. Sukeltaminen ei jätä jälkiä ja vähäisetkin jäljet häviävät virtaavasta joesta kevään tulvien ja jäiden muokatessa rantamaisemaa.
Prollen elämäntyö on jäänyt Lapin kullankaivun historiaan ja kiitoksena siitä julkaisemme hänen lähettämänsä tietopaketin lähetekirjeineen, joka avaa paljon hänen ajatusmaailmaansa ja auttamishaluaan. Kaunista, käsikirjoitettua tekstiä yli 40 vuoden takaa.
Prollen muistipanoista saattaa löytyä hyviä neuvoja ja vinkkejä myös uusille kullan sukeltajille ja pohjan imuroijille. Hyviä tiedon murusia saattaa löytyä myös vanhoista kartoista, sillä muutamissa 1870-luvun alkupuolen kartoissa on hyvin merkitty valtausten eli silloisten tehdaspiirien kaivutyömaata, ja kullan löytötulokset kirjattiin ylös gramman tarkkuudella; https://drive.google.com/drive/folders/1LM1UEmCOBPjz7_UWgFqG6bdSaZBzE8ot?usp=sharing
Linkit Prollen juttuihin:
Kävimme myymässä Lapin kultaa Kultakeskukselle Hämeenlinnassa. Katso tästä kullan sulatusta sekä Kultakeskuksen toiminnasta isomushippujen parissa. Kultakeskus kullanostajana
HIPPUTEOKSEN NETTIKAUPASTA
www.hipputeos.fi
Lappiaiheiset kirjat ja kullankaivuvälineet.
Kullan hintakäyrät (1 vuosi)
USD / Unssi
Lähde: gold price / goldprice.org
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.