Kalifornian kultakentillä 2014

Sylvia Petronella van der Moer -
matka päättyi 28.1. 2014

Ylläoleva tieto tavoitti meidät jo ennen matkaamme ja  Kaliforniassa saimme lisätietoa, oikella otsikoissa linkki Petronellan poismenosta ja hänen ikuisesta kaipuusta Lemmenjoelle, se voi ensi kesänä toteutua.

KULTA JA KULLANKAIVU NÄKYY

KAIKKIALLA KALIFORNIASSA

Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä, tämän sivuston ylläpitäjät, matkasivat maalis- huhtikuun vaihteessa 2014 Kalifornian kultakentillä. Alla muutamia matkakuvauksia. Pidemmän kertomuksen näet yläotsikosta Kalifornia 2014 ja sen alaotsikoista Kultakuume amerikkalaisittain sekä Keene Engineering, Pomona (julkaistu 18.4.14)

Tästä koko maailman vallannut kultakuume alkoi 1848; Sutterin sahan rakennustöissä löytyneestä hipuista.

Tästä koko maailman vallannut kultakuume alkoi 1848; Sutterin sahan rakennustöissä löytyneestä hipusta.

Kullanetsijä Robert Woodsin pukeutuminen ja varustus on loppuun asti mietitty käytännön tarpeita vastaavaksi . Hän on Sacramentosta.

Kullanetsijä Robert Woodsin pukeutuminen ja varustus on loppuun asti mietitty käytännön tarpeita vastaavaksi . Hän on Sacramentosta.

 

American Riverin kultahippuja Raimon kuudesta vaskoolista ja satunnaisista paikoista.
American Riverin kultahippuja Raimon kuudesta vaskoolista ja satunnaisista paikoista.

 

imageKalifornian kultaryntäyksen suurimmat tapahtumat sijoittuvat tien 49 varrelle. Nimi kertoo, että ryntäys alkoi vuonna 1849.
Lähdimme tutkimaan, mitä tiellä 49 tapahtuu tänä paivänä. Matkamme alkoi San Franciscosta maaliskuun lopulla ja kuljemme parin viikon verran etsimässä kultaryntäyksen nykyisyyttä ja menneisyyttä.
Takanamme on tätä kirjoittaessa kaksi tapahtumarikasta päivää ja noin 350 kilometriä; Palo Alto, Sonora, Jamestown, Columbia statepark, Angelscamp, Jackson ja edessämme ovat Sutter Creek, kullanhuuhdonnan MM-kisapaikka 2016 Placerville, Coloma ja paljon muuta. Tulemme kertomaan matkastamme sanoin ja kuvin.
Edellisestä kappaleesta on kulunut viikko. Olemme kulkeneet sen ajan omia polkujamme. Raimo on seikkaillut San Franciscossa, Golden Gate sillan yli pohjoiseen, sieltä itään Yubaan, Sutteriin ja Grass Walleyhin. Kultahippuja on kimaltanut vaskoolissa yllättävän paljon eli ei kulta ja kullankaivu täällä ole vain mennyttä historia ja se näkyy kaikkialla, historiakin. Seppo on tyttären perheen kanssa ihmetellyt Lake Tahoen talvea, upeita vuoristoa ja sinistä, kristallinkirkasta vettä. Polut yhtyvät perjantaina 4.4.14 Placervillessa, jossa lauantaina avautuu Amerikan suurin kullankaivumessu. Tässä samassa paikassa noin 3 mailia vanhan kultakaupungin kestustasta pidetään kullanhuuhdonnan MM-kisat kesällä 2016.

Amerikan suurimmat kultamessut Placervillesa toivat jälleen esille uutta kaivuvälineistöä.

Amerikan suurimmat kultamessut Placervillesa toivat jälleen esille uutta kaivuvälineistöä.

Nettiyhteydet takkuilevat tämän tästä, sivujen ja etenkin kuvien päivitys on sangen hankalaa. Kuvia on kertynyt tuhansia, kokemuksia ja tuttavuuksia lähes saman verran. Perästä kuuluu.

Lake Tahoen maisemia järven eteläosassa. Kaikki tämä lumi on satanut muutaman viime päivän aikana maalis- ja huhtikuun vaihteessa.

Lake Tahoen maisemia järven eteläosassa. Kaikki tämä lumi on satanut muutaman viime päivän aikana maalis- ja huhtikuun vaihteessa.

Raimo sai konekiimsn kultamessuilla ja tässä hän harjoittelee konekaivua.

Raimo sai konekiimsn kultamessuilla ja tässä hän harjoittelee konekaivua.

 

Muistomerkki menneiden vuosikymmenten suurista kaivutöistä ja suurtehopumpuin ruiskutetuista kukkuloita Iowa Hillin vuoristossa.

Muistomerkki menneiden vuosikymmenten suurista kaivutöistä ja suurtehopumpuin ruiskutetuista kukkuloita Iowa Hillin vuoristossa.

 

Tehoruiskuin alas ajettu kultavuori menneiltä vuosikymmeniltä.

Tehoruiskuin alas ajettu kultavuori menneiltä vuosikymmeniltä.

 

Kullanetsintä Iowa Hillin vanhalla kaivualueella päätti Placervillen kultamessut. Päivän kestävälle retkelle osallistui noin 180 ihmistä mukanaan vasakoolitne, rännit, metallinilmaisimet, pienoisrännit, rummut ja monet muut laitteet.

Kullanetsintä Iowa Hillin vanhalla kaivualueella päätti Placervillen kultamessut. Päivän kestävälle retkelle osallistui noin 180 ihmistä mukanaan vasakoolitne, rännit, metallinilmaisimet, pienoisrännit, rummut ja monet muut laitteet.

Tässä kokeillaan uudenlaista pumppuränniä.

Tässä kokeillaan uudenlaista pumppuränniä.

Lisätietoa ja kartta;

Highway 49 kultareitti

 

Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Petronellan matka päättyi

Sylvia Annick Petronella van der Moer
28.1. 2014

Tunturiruska

Näihin maisemiin Petronnella rakastui kesällä 1949.

Näihin maisemiin Petronella rakastui kesällä 1949.

Petronella päätyi monien seikkailujen jälkeen asumaan tämän kuuluisan sillan tuntumaan San Franciscossa ja täällä hän roivoi viimeiseksi leposijakseen Lemmenjoen tuntureita.

Petronella päätyi monien seikkailujen jälkeen asumaan tämän kuuluisan sillan tuntumaan San Franciscossa ja täällä hän toivoi viimeiseksi leposijakseen Lemmenjoen tuntureita.

Sylvia Petronella on kulkenut pitkän retkensä loppuun ja kuollut Kaliforniassa tammikuun lopussa 2014. Lappi ja sen kullankaivajat säilyivät loppuun saakka hänen rakkaimpina muistoinaan ja hän toivoi saavansa viimeisen leposijansa Lemmenjoen tuntureilta.

Petronellan seikkailu Lemmejoella on tässä alkamassa; ensimmäinen tutustuminen kullankaivajaan oli Laanilan puroilla. Petronella kumartuneena katsomaan vaskaamista, hänen takanaan oikealla geologi Klaus Säynäjärvi, joka antoi kuvan Seppo J. Partaselle.

Lemmenjoella 1949 seikkaillut  Sylvia Petronella van der Moer käveli Lemmenjoen kultamaille Hangasojan ja Tolosjoen kautta, yli 100 km. Hän oli linja-autossa Rovaniemeltä pohjoiseen kesällä 1949 tavannut geologi Klaus Säynäjärven, joka kertoi nuorelle naiselle Lapin kullasta.

Helsingistä velkojaan ja menneisyyttään paennut Sylvia innostui aiheesta ja pyysi päästä mukaan. Päällään hänellä oli vain kevyet kesävaattet. Auto pysähtyi puoleksi tunniksi Vuotson matkailumajalla, josta lainattiin hiihtohousut, anorakki ja kumisaappaat.  Hangasojalle  lähti myös kaksi ulkomaalaista matkailijaa, jotka kääntyivät pian  takaisin Laanilaan. Sylvia halusi nähdä enemmän. Käveltiin Sotajoen ja Kultalan kautta Kutturaan, siitä erämaan halki Lemmenjoelle.

Sylvia palasi muutaman päivän oleskelun jälkeen Klausin mukana Vuotsoon,  mutta hän oli niin innostunut kultamiehistä, kullankaivusta ja Lapista, että palasi saman tien paremmat varusteet hankittuaan Lemmenjoelle. Hän ehti olla kullankaivajien apukokkina runsaan kuukauden. Miehet lähtivät hankkimaan muonaa Ivalosta ja Sylvia halusi mukaan ostaakseen talvivarusteita. Huhut salaperäisestä naisesta ja vakoilijasta olivat kiirineet maalikyliin ja sitä tietä Suojelupoliisin korviin.

Petronella pidätettiin syyskuun lopulla, kuljetettiin Helsinkiin, jossa hänet tuomittiin 18. lokakuuta 1949 karkotettavaksi maasta viideksi vuodeksi. Maksamattomille hotellilaskuille riitti kuittaajia.

Tämän jälkeen Petronellaa ei ole tavoitettu, vaikka häntä on yritetty etsiä elokuvan pääosaan, kuningatarvierailulle jne. Hollannista, Belgiasta ja Amerikasta. Huhuja hänen elämästään Kaliforniassa ja poismenostaan kiiri silloin tällöin lehdistöönkin, mutta hän pysyi arvoituksena alkuvuoteen 2014, jolloin valokuvaaja, eräopas ja taiteilija Jennifer O’Connell julkisti hänen kuolemansa ja oman suunnitelmansa täyttää viimeinen toivomus lopullisesta paluusta Lemmenjoelle.

Tässä lyhennelmä Jenniferin muistosanoista:

Petronellan muistolle

”Minä … kävelin … Lappiin.”

Nuo neljä Petronellan sanaa muuttivat elämäni.

Sylvia Annick Petronella Van Der Moer kuoli 90-vuotiaana tiistaina, 28 tammikuu 2014 Kalifornian San Franciscossa.

Hän jätti tämän maailman rauhallisena, ympärillään rakkaat ihmiset, koira, ja kauniit esineet, joita hän rakasti.

On helppo keskittyä niihin uskomattomiin asioihin, joita hän koki ja teki elämänsä aikana. Minä haluan kunniottaa häntä ennen kaikkea äitinä, jona hän on ollut 59 vuotta.
Olen nähnyt sen, miten tytär Solange varovasti houkutteli häntä syömään, miten hän hoivasi äitiään, auttoi Petronellan ylös pyörätuolista pöytään.
Ennen kaikkea, Petronella oli äiti.
Yritän parhaani mukaan tehdä legendalle oikeutta.

Kuten oli toiveesi, tuhkasi viedään niille paikoille, joita rakastit Lapissa. Hartain toiveeni on, että saat levätä rauhassaan.

Näin kirjoittaa Jennifer O’Connell muistosanoissaan Petronellalle. Hän ystävystyi Petronellaan ja hänen tyttäreensä ja aikoo ensi kesäkuussa tulla Suomeen, ja kulkea koko Petronellan pitkän retken Helsingistä Oulun ja Rovaniemen kautta Vuotsoon ja Laanilaan. Sieltä hän aikoo kävellä Petronellan kesällä 1949 kulkeman vaelluksen Hangasoja – Pahoja – Ivalojoen Kultala – Kuttura – Lemmenjoki ja sieltä Njurgulahden kautta Inariin, Ivaloon, Rovaniemelle ja Helsinkiin. Matkaan hän on varannut aikaa noin kolme kuukautta ja Petronellan tytär Solange lähtenee mukaan ainakin osan matkaa. Jenni on valokuvaaja, eräkouluttaja, taiteilija, vaeltaja ja hän odottaa paljon matkastaan Suomeen.
Jennin muistoja voi lukea ja kuunnella hänen kotisivuiltaan;

http://www.findingpetronella.com

http://www.inarilainen.fi/petronellan-arvoitus-ratkeaa

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Lemmenjoen kullankaivu saa teemareitin

Jaakko Isolan rakensi taidokkaat rivinteeraukset suojaamaan kaivupaikkaansa eroosiolta.

Jaakko Isolan rakensi taidokkaat rivinteeraukset suojaamaan kaivupaikkaansa eroosiolta.

Lapin rikkain irtokulta-alue Lemmenjoen kansallispuistossa saa lähivuosina historiaa ja nykyisyyttä esittelevän teemareitin. Se esittele monipuolisesti alueen kultahistoriaa, legendoja ja konekaivua. Asiasta on muutaman vuoden työn tuloksena valmistunut hankesuunnitelma, jonka arvellaan toteutuvan parin vuoden kuluessa.

Kulta ja kullankaivu ovat merkittävä osa Lemmenjoen ja  Lapin historiaa. Ensimmäinen tieto Lemmenjoen kullasta on vuodelta 1867, mutta vasta 1940-luvun lopun kultalöydöt saivat aikaan ryntäyksen. Pysyvää kullankaivua on ollut siitä lähtien, mutta vasta 1980-luvulla se vilkastui uudelleen ryntäykseksi. Vuosituhannen vaihteessa Lemmenjoki oli ylivoimaisesti tuottoisin huuhdontakulta-alue Lapissa. Nykyään alueella on noin 25 koneellisen kaivun kaivospiiriä ja noin 30 lapiokaivajien valtausta, kaivospiiriä tai kullanhuuhdontalupaa.

Huolimatta kullankaivun merkityksestä Lemmenjoella, sitä on esitelty alueella retkeilijöille vain kahden opastetaulun verran. Kansallispuistossa on kuitenkin vielä runsaasti merkkejä vanhasta lapiokaivusta, ja alueella kaivetaan yhä sekä lapioin että konein. Lemmenjoen kansallispuistossa vuosina 2001 ja 2011 tehtyjen kävijätutkimusten mukaan alueen kultahistorialla on suuri merkitys retkeilijöiden vaelluskohteen valinnassa. Kullankaivun historia ja nykypäivä siis kiinnostavat retkeilijöitä. Vanhojen kullankaivualueiden rivinteeraukset, kultakämpät sekä uudemmat kaivutekniikat ansaitsevat tulla esitellyiksi alueella liikkuville.

Lemmenjoen kulta-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Metsähallituksella on erityinen vastuu näiden valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden vaalimisesta.

Metsähallitus, Lapin kullankaivajain liitto ja Kultamuseo suunnittelevat yhteistyössä kansallispuiston kullankaivualueilla kulkevaa kullankaivun historiasta ja nykypäivästä kertovaa opastettua reittiä. Lähtökohtana on suunnitella mahdollisimman informatiivinen, vähän luontoa kuluttava ja retkeilijöille turvallinen reitti Lemmenjoen keskeisten kulta-alueiden läpi.

Tarkoitus on kertoa Lemmenjoen kullankaivun historiasta lapiokaivusta konekaivuun mahdollisemman monipuolisesti. Kullankaivun erilaiset menetelmät ja merkitys, sekä alueella toimineita kullankaivajia tullaan esittelemään reitillä. Reitillä halutaan myös tuoda esiin kullankaivuun liittyviä kiistakysymyksiä sekä koneellisen kaivun ympäristövaikutuksia. Olennainen osa opastusta tulee olemaan myös kullan geologialla – opasteissa kerrotaan miksi juuri Lapissa on niin paljon hippukultaa ja mistä sitä löytyy.

Kultareitti kulkee suurimmaksi osaksi jo olemassa olevia retkeily- tai huoltoreittejä pitkin. Uusia reittilinjauksia ei siis tarvitse juuri tehdä. Näin pystytään minimoimaan reitin vaikutus ympäröivään luontoon.

Reitti on noin 30 km pitkä ja se kulkee keskeisten kullankaivualueiden kautta. Reitti alkaa Kultahaminasta Morgamjärven lounaispäästä. Kultahaminasta reitti jatkuu Morgammaraksen lounaisen alarinteen poikki kohti Morgamojan rivinteerauksia ja niiden lähellä olevaa Morgamojan Kultalaa. Kultahaminan läheltä käännytään Morgamojan alajuoksulle, jossa on Lemmenjoen kullan ensimmäinen löytöpaikka.

Kultalasta suunnataan Pihlajamäelle, jossa esitellään koneellista kullankaivua. Pihlajamäeltä jatketaan Jäkäläpäälle Kulta-Korhosen kirjastolle ja sieltä Yrjö Korhosen vanhalla kämpälle ja läheisille konekaivualueille.

Lisäksi  opastetaan Isola Miessijoen varrella

Teemareitti esittelee Lemmenjoen mernneisyyttä ja ohjaa retkeilyä olemassa oleville reiteille, kuten tälle Hengenahdistuksen mäen polulle.

Teemareitti esittelee Lemmenjoen menneisyyttä ja ohjaa retkeilyä olemassa oleville reiteille, kuten tälle Hengenahdistuksen mäen polulle.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kultaa ja geologiaa netistä

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen

Geologian tutkimuskeskus on avannut uuden nettisivuston kullankaivusta ja geologiasta kiinnostuneille. Sieltä löytyy tuhansia valokuvia, karttoja, tutkimusraportteja, julkaisuja, paikkatietoja ja paljon muuta. Sivusto avautuu klikkaamalla tai kirjoittamalla osoittetta hakku.gtk.fi  .

Hakusanalla ”kullankaivu” löytyy 250 valokuvaa ja 104 karttapiirrosta  kultahistorian varrelta. Sivustossa on yli 26 000 kuvaa, karttaa, tutkimusraporttia tai muuta dokumenttia. Valtaosa aineistosta on vapaasti ja ilmaiseksi  käytettävissä ja julkaistavissa lähdetiedot mainiten.  Aineiston käyttöoikeuksista löytyy selkeät ohjeet

Alla malliksi sivustolta poimittu vanha valokuva kullankaivuyhtiö Prospektorin päärakennuksen edestä Inarin Laanilasta. Tämä rakennus palveli myöhemmin Laanilan kestikievarina perusteellisen kunnostuksen jälkeen ja tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944. Sodan jälkeen tähän rakennettiin Metsäntutkimuslaitoksen tukikohta ja nykyisin se on osana Laanilan Kievaria.

Luonnon helmassa Laanilassa. Henkilöt vasemmalta: Insinööri W. Y. A. Hall, maisteri Arvid Pönnelin, insinööri K. A. Niinikoski, insinööri Emil Sarlin, insinööri Knut Granfelt, tohtori Hugo Forsell, insinööri Theodor Roos ja rakennusmestari Ernst Filppula sekä koirat "Remu" ja "Tschappis". Kuva: Emil Sarlin, 10.8.1902. GTK, Vanhatkuvat nro 2398.

Luonnon helmassa Laanilassa. Henkilöt vasemmalta: Insinööri W. Y. A. Hall, maisteri Arvid Pönnelin, insinööri K. A. Niinikoski, insinööri Emil Sarlin, insinööri Knut Granfelt, tohtori Hugo Forsell, insinööri Theodor Roos ja rakennusmestari Ernst Filppula sekä koirat ”Remu” ja ”Tschappis”. Kuva: Emil Sarlin, 10.8.1902. GTK, Vanhatkuvat nro 2398.

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kenen kulta?

Seppo Partanen kultaseminaari 2014 IMG_2765Seppo J. Partanen piti Kultaseminaarissa 31.1.2014 esitelmän

Lapin kullankaivun erikoisasema kaivoslaeissa

”Kultahistoria niin meillä kuin muuallakin on täynnä oikeusjuttuja, riitoja, lakien uudistamista ja lakien erilaisia tulkintoja, erimielisyyksiä kullankaivajien ja heitä valvovien viranomaisten välillä.” Esitelmän lopuksi Seppo esittää kysymyksen: Kuka omistaa sen kullan, jota ei vielä ole löydetty ?

Lue tästä Sepon esitelmä: Lakialamaiset

Jouko Korhonen kultaseminaari 2014IMG_2774LKL:n puheenjohtaja Jouko Korhonen sai Sepon esityksestä kimmokkeen blogiinsa

Se perimmäinen kysymys

   Näin suuren osteoporoosiseminaarin jälkeisinä maininkeina pysähdyin pohtimaan suurta perimmäistä kysymystä. Seminaarissa kultahistorioitsija Seppo J. Partanen valotti meidän kullankaivajien jo 145 vuotta kestänyttä kahnausta virkamiesten kanssa. Senhän kiistämättä aloitti Kittilän kruununvouti Planting, joka varasti kullankaivajilta valtauksen. Sittemmin näitä ristiriitoja on riittänyt. Loistavan esityksensä loppukaneettina Seppo Jii tiivisti ongelmat yhteen perimmäiseen kysymykseen: Kenelle kuuluu maassa oleva kaivamaton kulta?
Lue tästä Joukon blogi helmikuu 2014  Se perimmäinen kysymys

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kultaa ja geologiaa netistä

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen
Geologian tutkimuskeskus on avannut uuden nettisivuston kullankaivusta ja geologiasta kiinnostuneille. Sieltä löytyy tuhansia valokuvia, karttoja, tutkimusraportteja, julkaisuja, paikkatietoja ja paljon muut. Sivusto avautuu kirjoittamalla selaimen hakukenttään osoitteen hakku.gtk.fi (ei etuliitteitä htttp tai www).
Hakusanalla kullankaivu löytyy 250 valokuvaa ja 104 karttapiirrosta kultahistorian varrelta. Sivustossa on kaikkiaan 10 000 kuvaa ja dokumenttia. Valtaosa aineistosta on kenen tahansa vapaasti ja ilmaiseksi käytettävissä ja julkaistavissa lähdetiedot mainiten. Aineiston käyttöoikeuksista löytyy selkeät ohjeet
Alla malliksi sivustolta poimittu vanha valokuva kullankaivuyhtiö Prospektorin päärakennuksen edestä Inarin Laanilasta. Tämä rakennus palveli myöhemmin Laanilan kestikievarina perusteellisen kunnostuksen jälkeen ja tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944. Sodan jälkeen tähän rakennettiin Metsäntutkimuslaitoksen tukikohta ja nykyisin se on osana Laanilan Kievaria.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kaivoslakiin muutosaloite

Enemmistö kansanedustajista on Heikki Auton tekemän lakialoitteen takana. Aloite helpottaisi kullankaivajien työtä ja pelkoa ammattinsa loppumisesta. Näin asiaa uutisoi Helsingin Sanomat 20.2.2014 taloussivullaan:
Lakialoite kaivoslaista

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

MOBILIA-PALKINTO Erkki Liljalle

Vuoden 2014 Mobilia-palkinto myönnettiin kirjailija Erkki Liljalle teoksesta JÄÄMERENKÄYTÄVÄ, Pohjois-Suomen rata- ja tiehankkeiden historiaa,  näkijöitä – tekijöitä – kulkijoita – salaisia suunnitelmia.

Erkki Lilja Mobilia palkinto IMG_2698

IMG_2703Palkinnon jakoivat Mobilia museossa 30.1.2014 museojohtaja Heidi Rytky ja palkintolautakunnan pj dos. Marko Tikka.

 

 

 

Palkinnon perusteeksi dos. Marko Tikka sanoi onnittelupuheessaan seuraavaa:

Aikaisempina vuosina on tieliikennehistoriana palkittu niin tietä, kuin erilaisia tienkäyttäjiä tarkastelleita teoksia. Nyt palkittava teos on korostetusti tien – kuvitellun, suunnitellun, olemassa olevan, suljetun ja jo kadonneidenkin teiden historia.

Vuoden tiehistoriallinen teos 2014 on

HT26 Jäämerenkäytävä kansiErkki Lilja, Jäämeren käytävä. Pohjois-Suomen rata- ja tieverkkohankkeiden historiaa. Näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia.

Palkinnon myöntämisperusteissa todetaan, että Erkki Liljan teos Jäämeren käytävä on helposti lähestyttävä yleiskatsaus rauta- ja maatiehankkeisiin Suomen alueelta Jäämeren rannalle.

Tämä Suomen alueen yhteyksiä Jäämerelle tuhannen vuoden perspektiivillä valottava teos on jo aiheeltaan kunnianhimoinen, joten on luonnollista, että työ on vaatinut tekijältään paljon ja monenlaista panostusta. IMG_2730 palkinto kirja2Monet tarinat ja reitit ovat selvästikin tulleet teoksen tekijälle tutuksi jo kymmenien vuosien työn tuloksena ja ohessa, mutta on miellyttävä havaita, että arkistotyötäkään tekijä ei ole kaihtanut, pikemminkin päinvastoin.

Kirjoittaja yhdistelee taitavasti eritasoista tietoa kokonaisuudeksi, joka on osin haastava rakenteeltaan, mutta perusteltu ja hallittu. Käytetty kirjallisuus on pääosin tuoretta ja sitä on käytetty luovasti.

Teoksella on miellyttävän rauhallinen taittoilme. Palkintoperusteissa todetaan myös, ettei tekijän mieltymys kartta-aineistoon jää salaisuudeksi.

Kustantaja Hipputeos Oy onnittelee myös kirjailijaansa Erkki Liljaa palkinnosta. Hän on tehnyt elämätyönsä Lapin tiepiirissä tiensuunnittelijana. Palkintotilaisuudessa häneltä kysyttiin montako vuotta kirjan tekemiseen on kulunut. Varma vastaus tuli heti; 60 vuotta. Näin monta vuotta hän on kerännyt elämänkokemusta sekä taitoja niihin kaikkiin vaiheisiin, joita kirjateossa on tarvittu – piirtäminen, valokuvaus, suunnittelu, aineiston kerääminen, lajittelu sekä käsittely ja tietenkin kirjoittaminen tavalla, joka kiinnostaa lukijoita.

Kirja on myynnissä Mobilia museossa Kangasalalla, Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä, kaikissa kirjakaupoissa sekä Hipputeoksen nettikaupassa.

www.hipputeos.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Tiera 102 vuotta 22.1.2014

 

 Arvo ja Eva Ruonaniemi

täyttivät 198 vuotta 22.1.2014

Tiera otti vastaan onnitteluja 102 vuotispäivänään kotonaan Rovaniemellä. Taustalla elämänkuppani Eva, joka on syntynyt samana päivä 6 vuotta aikaisemmin.

Tiera otti vastaan onnitteluja 102 vuotispäivänään kotonaan Rovaniemellä. Taustalla elämänkuppani Eva, joka on syntynyt samana päivä 6 vuotta aikaisemmin. Seinällä kuva heidän Inarin kirkonkylään rakentamastaan hirsimökistä. Kuva Rainer Hiuspää.

Katso Yle uutinen tästä

http://yle.fi/uutiset/suomen_vanhin_toimittaja_arvo_ruonaniemi_taytti_102_vuotta/7046041?fb_action_ids=10152203689302340&fb_action_types=og.recommends


 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kultaseminaari

Kullankaivajain Liiton laivaseminaari 2014 Viking Line M/S Mariellalla

KULTARISTEILY 31.1.-2.2.2014
Kultaseminaari 2014 osallistujatIMG_2749PÄÄTEEMANA: SATA TAPAA EROTTAA HIPUT
Seminaarissa esiteltiin rikastamisen perusperiaatteet ja valtavan määrän vakiintuneita menetelmiä: liuotus, bioliuotus, vaahdotus ja ennen kaikkea kymmeniä erilaisia painovoimaan ja keskipakoisvoimaan perustuvia menetelmiä.
Perjantaina alkupuheissa kerrottiin käynnissä olevista oikeustapauksista – missä mennään nyt ja miten tässä käy.
Vuoden kullankaivajateko palkinnon sai Jukka Kela. Hän on ollut yhteydessä aktiivisesti Lapin alueen kansanedustajiin ja oli järjestämässä syksyllä 2013 tilaisuutta eduskunnassa kaivoslain vaikutuksista kullankaivajien tulevaisuuteen. Tämä on johtanut lakialoitteeseen, jossa kullanhuuhdontaluvan saaja voisi aloittaa kaivutoiminnan, vaikka luvasta olisi valitettu. Nyt kaivua ei voi aloittaa ennen valitusten käsittelyä, joka vie vuosia.
Kutaseminaari voittajatIMG_2775Kullanhuuhdontakisan voitti Seppo Maunu ja täpärästi toiseksi tuli Maija Vehviläinen.

Seminaarissa oli 262 osallistujaa. Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2007 jäseniä oli noin 2500 ja 2013 jo yli 3500.

Jorma Kivisaari on päivittänyt 1. – 9.1.2014

henkilö-, asia- ja kirjallisuustiedot sekä kulta-, platina- ja korunditiedot. Katso HAKEMISTOT- ja HIPUT-sivuilta.

http://www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/asia-ja-paikkatiedosto/

http://www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/henkilotiedosto/

http://www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/kirjallisuus/

http://www.kultahippu.fi/henkilotiedosto/hipputiedosto/

Helsingin Sanomat kertoi 27.1.2014 koko sivullaan, kuinka kultakuume iskee ja miten se vaikuttaa. Lue jutun lyhennelmä tästä linkistä:

http://www.hs.fi/paivanlehti/27012014/talous/Kultakuume+iski+perint%C3%A4pomoon/a1390767178795

 

Tallennettu kategorioihin Etusivu | Kommentit poissa käytöstä