Lapin tunturipurojen ja jokivarsien kultahiput ovat löytäneet tiensä monenlaisiin koru-, koriste- ja käyttöesineisiin. Kullankaivajana kohta 40 vuotta työskennellyt kultaseppä Arska Alhonen aloitti 1980-luvulla kultahippujen käytön koruissa luomalla Lemmenjoki-korut. Hän käyttää hippuja sellaisenaan kaula- ja korvakoruissa sekä yhdistää hippuja hiottuihin koru- ja jalokiviin. Vuosikymmenien pioneerityö kullan- ja kullankaivun arvon nostamiseksi on kantanut hedelmää ja uusia kultahippujen ”jatkojalostajia” on syntynyt useita.
Korpiorvokeissa on kultaa ja hopeaa.
Yksi heistä on inarilainen Tytti Bräysy. Hän on valokuvaaja, graafikko ja korutaiteilija, joka kaivaa myös kultaa Lemmenjoen Karukorvenkurussa. Ideat hippukoruihinsa Tytti etsii Lemmenjoen maisemista ja kullankaivajien elämästä siellä. Kauneuden ja herkkyyden lisäksi hänen koruistaan löytyvät myös ne pelot ja uhkakuvat, joiden vallassa kullankaivajat siellä työskentelevät.
Valste triste, kuolitanssi Lemmenjoen kultasadulle, kuvaa koruna myös kullankaivajien tämän hetken tunnelmia. Hopeaa ja kultahippu
Näitä tunnelmia kuvaa Tytin ”Valse Triste”, joutsenen kuolintanssi-kaulakoru. Herkkyyttä ja kauneutta kantavat hopeiset korpiorvokit. Kummassakin korussa on aito Lemmenjoen hippu.
Tytti Bräysy
Tytti kertoo tarkemmin itsestään ja koruistaan Hippu-osiossa. Pääset sinne tästä linkistä: https://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/tytti-etsii-kultahipun-sielua-ja-sydanta/
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.