Hiput

Lapin kultamailta on vuodesta 1870 alkaen löydetty  kultaa 200 – 3000 kiloa. 27 ensimmäisen vuoden aikana viranomaisille ilmoitettiin löydetyn 424,7 kiloa.  Parhaimmat vuosittaiset saaliit olivat 1871 ja 1872 eli 56,7 ja 55 kiloa. Viimeisten vuosien aikana 2000-luvulla kultasaaliit ovat olleet 20 – 30 kiloa kesässä. Yhdessä sorakuutiossa on kultaa keskimäärin 0,6 – 0,8 grammaa. Nämä luvut koskevat huuhdonta- eli plaserkultaa.

Kullankaivajilla on omat nimityksensä kultahipuille koon mukaan:

Hengetön = alle 0,5 mm, saivare = 0,6 – 0,9 mm, penikkatäi = 1-2 mm, täi = 2-4 mm, lutikka = 5-9 mm, russakka = 10-14 mm ja kaikki tästä suuremmat ovat isomuksia tai isommuksia. Viime vuosina on tullut tavaksi antaa isoille hipuille nimi.

Sotajoelta 2008 löydetty Unna painaa 192 g ja se oli löydettäessä kultahistorian 5. suurin.

Lapin kulta on hyvin puhdasta eli kultapitoisuus on keskimäärin 95 – 96 painoprosenttia. Kulta on noin 7 kertaa muuta maa-ainesta painavampaa ja tähän perustuu kullan rännittäminen ja vaskaaminen. Puolen litran viinapulloon mahtuu kokemuspohjaisesti noin 6 kiloa kultaa ja sulatetussa muodossa tämä pullo painaa yli 9 kiloa.

Hippulistassa ovat yli 20 grammaiset hiput, jotka on ilmoitettu tai ne on mainittu lehdissä tai kirjoissa.

Uutiset hippulöydöista on kerätty vuodesta 2004 lähtien. Tällöin listalla oli 50 suurinta hippu,  luku on v. 2023 kolminkertainen.

Hippulista PDF:

Hippulista täydennetty 7.1.2025

 

Jättihippujen jäljillä: lue erikoistutkija Kari Kinnusen artikkeli Suomen ja maailman suurista kultahipuista Mineralia lehdessä 3/2017 klikkaamalla alla olevaa tekstiä:

Jättihippujen jäljillä

Oliko Aleksi Kiviniemen v. 1910 löytämä Aleksi hippu sittenkin kultahistorian suurin. Lue juttu Kullankaivajien jäsenlehdestä tästä linkistä:

 Aleksihippu_Prosp_02_2010

 

Vastaa