Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat

Kultaryntäyksen henkilögalleria ja nimistön synty 1870

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen, Ivalojoki, kulkijan kultamaa kirja, Hipputeos Oy 2005

Kullan määrä Ivalojoen rannoilla oli kultaryntäyksen alkuvuosina arvaamatonta. Kultalan kohdalla kauppias Goveniuksen tehdaspiirissä numero 1 sekä kiistanalaisessa tehdaspiirissä numero 9 kultaa tuli kymmeniä kiloja, mutta niiden alapuolella Vantaan Königstedtin kartanon omistaja Robert Ullner kyllästyi 1870 muutamassa viikossa saaden vain 201 grammaa tehdaspiiristä numero 18. Seuraava tehdaspiiri 3 tuotti torniolaiselle kauppias Aspegrenille hyvin ja hän perusti yhtiön kauppias Goveniuksen kanssa. Valtaus tuotti kymmenessä vuodessa 22 kiloa. Rovaniemenkoskelle antoi nimen sieltä kotoisin oleva Samuel Korva. Tehdaspiiristä 15 saatiin kymmenessä vuodessa kultaa yli 22 kiloa.

Onnekkain alkuvuosien kaivajista oli Kuopiosta lähtöisin ollut ja Oulun kotipaikakseen ilmoittanut Frans Björklund. Tarinan mukaan hänet jätettiin ryyppäämään Kultalan kapakkaan, josta hänet lopulta heitettiin ulos. Frans horjui huonokuntoisena jokivartta alaspäin nukahtaen pienen puron rannalle. Siinä hän näki unen, jossa lappalaiseukko kehotti häntä nousemaan ylös kullan päältä. Frans valtasi paikan, joka osoittautui Ivalojoen rikkaimmaksi. Ensimmäisenä kesänä tehdaspiiristä 8 kultaa tuli 837 grammaa, toisena 10,4 kiloa ja kolmantena 9,9 kiloa. Kulta koitui Fransin kohtaloksi, sillä hän kuoli Oulussa viinaan keväällä 1873. Frans oli keskeisessä osassa Åke Lindmanin elokuvassa ja televisiosarjassa Lapin kullan kimallus.

Kauppias Goveniuksen ja merimies Björkmanin valtaus Kultalan kohdalla sai numeron 1. ja työn siellä aloitettiin juhannuksen tienoilla 1870. Tästä valtauksesta käytiin vuosien riita merimiesten Lepistö ja Ervast kanssa.

Ivalojoen rikkain kultapaikka 1870-luvun alussa oli Frans Björklundin tehdaspiiri numero 8.

 

Elämä Björklundin valtauksella oli värikästä. Kolme miestä karkasi 1871, kuusi hukkui 1872 ja Fransilla oli mukanaan myös piikoja, joista yksi karkasi. Tämä Sanna Hurnasti lienee ollut esikuvana Rastin Ralla-Kaisalle, josta kertoo niin Samuli Paulaharju kuin Lindmanin elokuvakin. Kauppias Govenius oli Björklundin rahoittaja ja hän kuittasi elokuussa 1872 Fransin kapakkavelan noin 250 kultagrammalla kultaa ja miestä itseään paranneltiin ooppiumilla.

Björklundin rajanaapurina alapuolella oli loviisalainen perämies Fredrik Grönholm. Hän oli mukana Kalifornian Eldoradon kultaryntäyksessä, Lihrin retkikunnassa 1868 asiantuntijana ja teki Ivalojoelta kullanetsintäretkiä Lemmenjoelle, Tenolle ja Vaskolle.

Loviisalainen perämies Fredrik Grönholm oli Ivalojoen kultaryntäyksen kokenein kullankaivaja ja tulos sen mukainen.

Grönholm sai kuutena vuotena kultaa tehdaspiiristä17 lähes 30 kiloa. Toisena kesänä hänen palkkalistoillaan oli peräti 36 miestä ja yksi nainen. Toukokuun lopulla havaittiin Abram Pellikan lompakon kadonneen miesten herätessä laavussa, jossa heitä nukkui kymmenen. Kultalan poliisit löysivät lompakon sen paikan kattopuiden välistä, missä Jakob Kaveri nukkui. Mies vangittiin, siirrettiin Kittilän puulinnan kautta Oulun lääninvankilaan, josta hänet marraskuussa vietiin tuomiolla Mirhaminpirtin käräjätuvalle Kittilän ja Inarin rajalle. Hänet tuomittiin raipparangaistukseen. Muita rikkeitä ei Kaverin tilillä ollut. Hänen nimensä katosi kirkonkirjoista ja mies itse jäljettömiin.

Grönholmin- ja Björklundinkoskien rantoja ovat myöhemmin kaivaneet monet sukupolvet. Henry Kerkelä kaivoi alueella kalliokultaa, Kivekäs suunnitteli kosken patoamista, Prolle Janssonin porukka imuroi kultaa joen pohjalta jne. Rovaniemeläinen Harri Vaarala on Björlundinojan suun viimeisin valtaaja.

Lue elämästä Ivalojoella kultaryntäyksen alkuvuosina 1870-luvulla Seppo J. Partasen Geologisessa seurassa pitämästä esitelmästä, joka täydentää tässä olevia karttoja:

Ivalojoki 1870

Kuvat:

  • Ivalojoki 1870 – 1874, tehdaspiirit, rakennukset, kaivupaikat, GTK
  • Ivalojoen valtaukset eli tehdaspiirit 1870 - 1873. Karttaan on merkitty myös rakennukset ja kaivupaikat.

    Tehdaspiirit 1870-, pohjakartta GTK, täydennykset Seppo J. Partanen; ensimmäiset valtaajat, kaivuvuodet, löydetyt kultakilot 1870-luvulla.

Ylimmät valtaukset 1870-luvulla, Ivalojoki 1

  • Ivalojoen yläjuoksun ensimmäiset valtaajan ja löydetyt kultakilot

Ruikanmutkasta Kultalaan Ivalojoki 2

Ruikanmutkasta Kultalaan Ivalojoki 2 1870.Kultalasta Sotajoen suuhun Ivalojoki 3

Kultalan alapuolelta Sotajoen suuhun, Ivalojoki 3 1870Sotajoen suusta Ritakoskelle Ivalojoki 4

Ivalojoen alimmat valtaukset Vaskissuvannossa 1870, Ivalojoki 4

Torniolaisen kauppias Frans Nordbergin tehdaspiirin 23 kartta on kuin taideteos. Nordbergi oli yksi niistä Tornion kauppiaista, jotka nopeasti kyllästyivät kullankaivuuseen ja perustivat olut- ja juomatehtaan, myöhemmän Lapin Kulta Oy:n

Ivalojoen nimistö Kutturasta alavirtaan

Lähes kaikki Ivalojoen kosket ja sivupurot Kutturasta Ritakoskelle ovat saaneet nimensä kultaryntäyksen alkuvuosien henkilöiden tai tapahtumien perusteella. Ennen sitä kaikkia noin 30 koskea kutsuttiin Porttikoskiksi, joiden kautta jokiuoma koversi tiensä syvässä kanjonissa Inarijärveä ja sen tasaisia rantamaita kohti.

  • Porttiniva 350/1,4 m = alkuperäinen (kosken pituus/korkeusero)
  • Porttikoski 1400/5,3 m = alunperin koko koskiosuutta tästä Ritakoskelle kutsuttiin Porttikoskiksi
  • Kyläjoki = alkuperäinen, myös Sids(u)orro
  • Kummitusoja = Rulloja;Truollo = piru, paholainen saameksi
  • Timanttiköngäs , -oja = löydettiin titaanirautaa1874
  • Väänäseniva 700/1,6 m, -oja = Pekka Väänänen 1916-
  • Möllerinkoski 550/1,4 m, -oja, -niva = kauppias G . Möller 1870-
  • Saarnaköngäs 70/1,2 m= saarnastuolimainen hiidenkirnu könkään alla
  • Yrjönoja, -vaara = Yrjö Heikkinen 1890-
  • Surmaköngäs 500/2 m = kuusi hukkui 1872
  • Ruikanmutka, -oja = Matti Ruikka ja hänen poikansa 1870-
  • Penttilänkoski 900/3,7 m = Pehr Bengtilä työnjohtaja ja yhtiömies 1870- Robert Snellmanin tehdaspiirissä
  • Saarikorva = saari koskessa, Penttilänkosken jatke
  • Anellinkorvat  150/0,8 m= O. U. Anell 1870
  • Appisjoki, -köngäs 250/0,7 m = Appisjoki, Abbesjohka alkuperäinen
  • Korhosenkoski 1250/8,4 m, -oja = Otto Korhonen 1870
  • Saunakoski/ Savonakoski 150/0,8 m = päättyy Kultalan saunasuvantoon
  • Kultalan nimistöä: Paavonkallio, Lihrin kallio, Kartano-oja, Kotioja, Paavonoja
  • Kultalankoski 350/2,5 m
  • Kolmoskoski t. Kolmosenkoski 350/1,3 m =kosken rannalla sijaitsi vuodesta 1870 lähtien tehdaspiiri eli valtaus numero 3.
  • Rovaniemenkoski 200/0,8 m= rovaniemeläinen Matti Korva 1870
  • Björklundinoja, -koski 500/2 m = Frans Björklund 1870. Björklundinojan esiintyy myös Pataojan nimellä=Patatunturilta tuleva haara
  • Grönholmankoski 800/3,8 m, -oja = Fredrik Grönholm 1870
  • Yliansajoki
  • Ylialaoja
  • Merimiestenkoski t. Merimieskoski 200/1 m  = raahelaiset merimiehet 1871
  • Hunajanpisama = pieni puro Ivalojoen pohjoisrannalla Sotajoen suun vastarannalla
  • Sotajoenkoski 700/2,4 m
  • Vaskisjoki = Alaoja
  • Sotajoenniva 500/0,5 m =Mattleininkoski ; J.G. Mattlein Ekbergin työnjohtaja 1882
  • Iisalmenoja, -vaara = Iisalmelainen kauppias Auugust Nylundin tehdaspiiri 1870
  • Ritakoski 1400/6,5 m, -oja = alkuperäinen
  • Palsinoja = alkuperäinen
  • Louhioja = alkuperäinen
  • Nulkkamukka = paikka, missä poro saattoi juosta eli nulkata; tasainen  ja mutkainen jokiranta