Saamelaiset kullankaivajana

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen
 
Purnumukan saamelaiskylä Sodankylän pohjoisosassa on koko 140 vuotisen historiansa ajan ollut mukana kullankaivussa.  Uutta kylän infotaulua kuvassa tutkivat Lauri ja Timo Hetta.

Purnumukan saamelaiskylä Sodankylän pohjoisosassa on koko 140 vuotisen historiansa ajan ollut mukana kullankaivussa. Uutta kylän infotaulua kuvassa tutkivat Lauri ja Timo Hetta.

Kullankaivua Lapissa on pidetty etelän ihmisten harrastuksena ja haihatteluna. Näin ei kuitenkaan ole, sillä saamelaiset ovat olleet koko historian ajan mukana kullan tavoittelussa.  Paikallinen väki on aina osannut käyttää hyväkseen kullankaivun tarjoamaan lisäansiota ja moni talo  on osittain kullalla rahoitettu. Saamelaisille kuten  muillekin Lapin asukkaille kulta on ollut samassa asemassa kuin muut luontaiselinkeinot ja ”kultametsään” on lähdetty silloin, kun ei ole ollut tärkeämpää kuten kalastus, porohoito, hillastus, metsästys.

Saamelaiskäräjät on uuden kaivoslain antamin oikeuksin valittanut  kullanetsintälupien hakemuksista ja näin pitkittänyt lupapäätösten tekemistä. Asia on kärjistänyt kullankaivajien ja Saamelaiskäräjien keskinäisiä välejä. Valitukset ovat koskeneet sekä uusia lupahakemuksia että vanhojen valtausten muuttamista uuden lain edellyttämiksi kullanetsintäluviksi.

Asian tiimoilta käydyssä keskustelussa on väitetty, ettei saamelaisilla olisi koskaan ollut mitään tekemistä kullankaivun kanssa. Tämä ei ole totta, sillä kultahistorian alkuvuosista 1870-luvulta lähtien saamelaisia on työskennellyt kullankaivussa ja kulta on tuonut lisäansioita monille saamelaisperheille myös muulla tavoin. Saamelaisia on ollut mukana kullankaivussa kaikkialla siellä, missä kultaa on aktiivisesti kaivettu eli Sodakylän pohjoisosassa, Inarissa ja Utsjoella Tenonjoen vesistöalueella.

1870-luvun kultaryntäyksessä oli mukana muutamia ”lappalaiseseksi”  viranomaisten asiakirjoihin merkittyä miestä  kultavaltauksilla. Yksi heistä oli inarilainen Anders Morottaja,  lienee Ranta-Anttina tunnettu saamelainen ja hän kaivoi kultaa merimiesten Ervast ja Lepistö valtauksella Saarnakönkäällä 1871.

Hän omisti runsaan porokarjan ja isot maa-alueet kirkonkylästä ja ympäristöstä. Antin omaisuus siirtyi myöhemmin hänen tyttärelleen  Marille, joka tunnettiin Ranta-Marin nimellä Hän meni naimisiin kullankaivaja Aaro Raumalan kanssa ja vaihtoi 1950-luvun alussa aviomiestä kilolla kultaa;  otti miehekseen kullankaivaja Heikki Kokon. Ranta-Antti oli mukana myös tuntemattomaksi jääneessä Lemmenjoen kultaryntäyksessä 1900-luvun alussa; hänellä oli oma valtaus Morgamojaan laskevan Kotaojan varrella.

Valtion 38 henkilöä käsittävässä virkamieskunnassa Ivalojoen Kultalassa 1870 oli yksi saamelainen. Aslak Laiti valittiin toiseksi tarkastajaksi.

Myös muita saamelaisia nimiä ja sukuja esiintyy Ivalojoen suurten kultavuosien henkilöluetteloista;  Johan Peltovuoma Muonionniskasta Ruikan suvun valtauksella, Eiran veljekset Niilo ja Juhani Muoniosta  rovaniemeläisen Matti Korvan valtauksella.

Purnumukan saamelaiset kaivavat kultaa Tankavaarassa 1934 tai 1935. Kuva Max Peronius.

Purnumukan kylän saamelaiset kaivavat kultaa Tankavaarassa 1934 tai 1935. Kuva Max Peronius.

Peltovuoman nimi nousee kultahistoriassa esille Tankavaaran kullan löytäjänä. Purnumukassa asuvan ”Sauva-Aslak” Peltovuoman johdatti kultapurolle unessa ilmestynyt valkopartainen ukko. Lähes koko Purnumukan kylän väki osallistui kullankaivamiseen 1930-luvun puolivälissä. Kullankaivu oli heille tuttua jo aikaisemmin, sillä kylän päällikkö Niila Hirvasvuopio oli mukana kullanetsinnässä Heikki Kivekkään oppaana , apurina ja luottomiehenä. Hänen poikansa Niilo  kuten monet muutkin paikalliset saamelaiset kaivoivat kultaa vuosikymmenien vuosien ajan Tankavaarassa, Laanilassa, Sotajoella ja Ivalojoella.

Monet saamelaiset nimet löytyvät kultahistorian lehdiltä. Ivalojoen  Kutturan kylän Maggoille kulta ja kullankaivu on tuttu ja arkipäiväinen asia. Kaapin Aslak alias Gabriel Aikio asui muutaman vuoden keskellä Ivalojoen kulta-aluetta 1900-luvun alussa ja muutti sieltä Lemmenjoelle ollen kummassakin paikassa tekemisissä kullan ja kullanetsinnän kanssa. Hänen poikansa Kaapin Jouni eli mukana Lemmenjoen kultaryntäyksen 1940- ja 1950-luvuilla.

Tässä muutamia saamelaisia nimiä kullankaivun dokumentista ja kirjoista;  Jomppaset Lemmenjoelta, Saijets viimeisenä Ivalojoen kulta-alueen valvoja, Mattus, Morottaja, Aikio, Sarre,  Näkkäläjärvi, Peltovuoma, Hirvasvuopio, Hetta, Nikodemus jne. Saamelaiset ovat olleet mukana kullankaivussa kaikkialla siellä, missä kultaa on löydetty ja kaivettu. Saamelaiskäräjien kannanotoissa näkyy, että siellä päätöksentekoa johtavat ne henkilöt, jotka eivät ole kotoisin kullankaivuseuduilta.