Vanhoja ja uusiakin Lappi- ja kultakirjoja on myynnissä:
KIRJAT ja TAULUT LAPISTA ja KULTAMAILTA arkistot – Hippukulta
Laanila sai oman kirjansa
- Tämän kannen sisällä on paljon tietoa Laanilan historiasta.
Oululaisen Lauri Skantsin kirja Laanilan menneisyydestä, kullasta ja kullankaivajista, sotamuistoista ja partisaanien tihutöistä on ilmestynyt uusittuna painoksena. Ensimmäinen painos kirjasta myytiin nopeasti loppuun. ”Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa – Pieni pala Lapin historiaa”-kirjassa on yli 250 sivua, runsaasti kuvia, karttoja, historiallisia dokumentteja ja kultalegendojen omakohtaisia muistelmia. Toisen painoksen on julkaissut Hipputeos.
Lisätietoja täältä
https://www.kultahippu.fi/kirjat/jarkale-laanilan-ja-saariselan-menneisyytta/
Niehoff Kaija
UTUPILVIÄ unennäkijän päiväkirjoista, runokirja
UUTUUS 2016
Kaija Niehoff piti koruliikettään vuosikymmeniä Kaunispään Huipulla
ja hän on tunnettu kullankaivajien sekä Lapin ystävien keskuudessa.
Kaija Niehoffin runoteos UTUPILVIÄ unennäkijän päiväkirjoista on vahvasti omakohtainen.
Tekijä kuvailee runojaan seuraavasti: ”Kaikki kirjoitettu on todellista, minulle tapahtunutta, unteni ja intuitioitteni antamia sysäyksiä.”
Runoissa on usein mukana luonto tärkeässä roolissa.
Runot puhuttelevat lukijaansa, niistä löytyy myös yhteneväisyyksiä lukijan elämänkokemuksiin.
Runot antavat voimaa ja uskoa tulevaan…
Erkki Lilja
JÄÄMERENKÄYTÄVÄ
Pohjois-Suomen rata- ja tiehankkeiden historiaa
näkijöitä – tekijöitä – kulkijoita – salaisia suunnitelmia
Jäämerelle johtavien kulkuyhteyksien historiaa, toteutuneita ja toteutumattomia tie- ja ratahankkeita on tässä Jämerenkäytävä-teoksessa käsitelty yhtenä kokonaisuutena, jonka päätepiste on Pohjois-Atlantin ja Jäämeren rannikko ja eteläinen päätepiste leviää hajajuuristona Itämeren maihin.
Katso tästä kirjan esittely Jäämerenkäytävä sisältö ja esipuhe
Sidottu, kovakantinen, suojapaperi, 304 sivua
ISBN 978-952-5617-25-2
Kustantaja Hipputeos Oy
Kirja on ilmestynyt 18.2.2013, 304 sivua, hinta 38 euroa
Arvo Tiera Ruonaniemi
Povipullon kultaa
Runoja suurta Erämaan Henkeä kiitellen
Tiera kirjoitti vuonna 2012 muutamia uusia runoja. Nämä ja joukon vanhempia runojaan hän lähetti kustantajalle syksyllä 2012. Runoista syntyi 100 sivuinen runokirja, joka julkistettiin Tieran 101-vuotispäivän kynnyksellä. Tiera täytti 22.1.2013 101 vuotta.
Runoissaan hän muistelee kokemuksiaan vaelluksiltaan erä- ja kultamailla. Uusissa runoissaan hän herkistyy odottamaan kevättä ja Lapin kesää unohtamatta syksyä ja kaamosta. Hän kiittää Luojaansa.
Katso tästä pdf kirjan sisältö Povipullon kultaa runokirja sisältö
Jarmo Lahtinen
Asser Siitonen – malmimies
Monitaitoisen malminetsijän ja kultamiehen tarina
Kirjassa Malmimies Asser Siitonen kerrotaan Asserin elämäntaival ansiokkaana malmikivien löytäjänä ja tuntijana, kullanetsijänä ja -kaivajana sekä taiteiden harrastajana.
Asserin merkittävin löytö oli vuonna 1963 valtionpalkinnollakin huomioitu mangaanimalmilohkare Kittilän Porkosen-Pahtavaaran alueelta, josta maanmittari P.W. Aurén oli löytänyt sata vuotta aikaisemmin laaja-alaisen rautaesiintymän. Useat malmiyhtiöt monine asiantuntijoineen tutkivat rautamalmeja pitkälle 1900-luvulle, mutta mangaanista eivät tutkijat tehneet havaintoja. Aurénin ensi löydöstä kului lähes sata vuotta, kunnes Asser Siitonen löysi alueelta ensimmäisen mangaanimalmiviitteen. Havainnosta poiki mittava työmaa yli kymmeneksi vuodeksi.
Malmilöytö muutti Asserin elämän suunnan ja hän palveli vuosikymmeniä eri malmiyhtiöitä kymmenissä kohteissa tutkien malmiesiintymiä muun muassa:
– Kittilän Saattoporassa, johon perustettu kultakaivos toimi 1980-luvun lopulta alkaen useita vuosia
– Kolarissa Rautuvaaran – Hannukaisen alueella Rautaruukki Oy:n rautamalmituotannon aikana. Tänä päivänä Hannukaisen esiintymää tutkii Northland Mines Oy tavoitteenaan jatkaa tuotantoa esiintymällä
Kirjasta saa hyvän kuvan 1900-luvun jälkipuoliskon malmitutkimuksista, jotka ovat perusteena monen tämän päivän kaivoshankkeille.
Malmiyhtiöiden palvelusten jälkeen Asser teki merkittävää pioneerityötä pienkaivostoiminnassa kullan etsinnässä ja rikastamisessa. Hän kehitti ja rakensi erotusmenetelmiä omalta synnyinkotinsa läheisyydessä olevalla valtaukseltaan louhimalleen irtomaahan liittyvään kultaan.
Rovaniemellä 1960-luvun lopulta lähtien asunut Asser harrasti myös monia malmeihin liittymättömiä asioita, kuten musiikkia, maalausta ja valokuvausta. Hyvänä kädentaitajana hän paitsi suunnitteli, myös pitkälti valmisti itse useimmat kullanetsintään ja rikastukseen tarvittavat laitteet.
Asser oli myös monella tavoin syvä ajattelija. Hänellä oli voimakas halu pohtia miljardien vuosien takaisia geologisia tapahtumia ja niiden yhteyttä erityisesti Lapin kultaesiintymien muodostumiseen. Elämän syvien kysymysten pohdinta oli keskeinen osa Asserin persoonaa. Hän menehtyi vaikeaan sairauteen maaliskuussa 2010.
Asser Siitonen – malmimies
Kustantaja Hipputeos Oy
ISBN 978-952-5617-24-5, 112 sivua, ohjehinta 18 euroa
Myynti KIRJAT ja TAULUT LAPISTA ja KULTAMAILTA arkistot – Hippukulta
Kirja menneisyyden Lapista;Ivalojoen kultaryntäyksestä ja Inarin Lapista 1800-luvun lopussa
Ei ollut Lapinmatkailijalla helppoa vuonna 1867. Matka porokyydillä Sodankylästä Ivaloon saattoi pahimmassa tapauksessa kestää kaksi viikkoa.
Hipputeos Oy on julkaissut kirjan Petter Wilhelm Aurénin matkoista ja kokemuksista Lapista 1800–luvun loppupuolelta.
P. W. Aurén oli maanmittarina Lapissa vuodesta 1853 alkaen. Kirjassa hän kertoo matkastaan vuonna 1867 Rovaniemeltä Altaan sekä Ivalojoen kultalöydösten alkuhistoriaa. Lisäksi kirjassa on tarkkoja tietoja Utsjoen, Inarin ja Sodankylän väestöstä ja elinkeinoista 1800-luvulla. Mukana on kuvaus vierailustaan Lars Levi Leastadiuksen luona 1857.
Inari, Sodankylä, Ivalojoen kultaryntäys ja matka tiettömään Lapinmaahan ovat Petter Wilhelm Aurénin keskeisiä aiheita kirjassa, joka on juuri ilmestynyt ensi kertaa suomenkielisenä. Tekijä kirjoitti kirjan ruotsiksi ja se ilmestyi omakustanteena 1894. Hänellä oli tarkoitus kirjoittaa useampiosainen teos tuolloisesta Oulun läänistä, johon myös nykyinen Lappi sisältyi. Mutta tämä jäi toteutumatta hänen heikentyneen terveytensä vuoksi. Maanmittarina ja yhteiskunnallisena vaikuttajana Aurénilla oli erinomainen näköala koko Pohjois-Suomeen ja sen murroskauteen.
Suurin osa Lappia oli vielä tietöntä erämaata, jossa kuljettiin vuosisataisia kulkukeinoja veneillä, patikoiden ja poroilla. Aurén syntyi Nilsiän Palokylässä 1826 ja sai nimen Pekka Ville Eronen. Hän opiskeli rakennusmestariksi ja maanmittariksi ja nimitettiin komissiomaanmittarin virkaan Rovaniemelle 1855. Siellä hän osallistui aktiivisesti kunnan ja seurakunnan toimintaan ollen muun muassa Rovaniemen pitäjäkokouksen ensimmäinen puheenjohtaja ja vaikuttaen keskeisesti Rovaniemen kouluolojen kehittymiseen.
Petter kartoitti Lappia 1860-luvulla piirtäen kuvernöörin määräyksestä pitäjäkartat. Suurin osa näistä kartoista on taltioitu Kansallisarkistoon, jonne ne luovutettiin muutama vuosi sitten Metsähallituksen arkistosta. Keväällä 1870 Petter kartoitti Ivalojoen kullanhuuhdonta-aluetta ja hän oli ensimmäinen asukas valmistumassa olevassa Ivalojoen Kultalassa. Hänet määrättiin kulta-alueen viralliseksi maanmittariksi yhdessä veljensä Josefin ja Fredrik Lönnqvistin kanssa. Veli oli ollut mukana insinööri J.C. Lihrin johtamalla kullanetsintäretkellä, joka johti Ivalojoen kulta-alueen löytämiseen 1869.
Aurén kertoo kirjassaan Kultalassa vietetyistä juhannusjuhlista 1870; alla olevassa kuvassa etualalla oleva kivimuistomerkki pystytettiin näiden juhlien aikana. Taustalla joen vastarannalla Ivalojoen historiallinen Kultala, jonka ensimmäinen asukas Aurén oli.
Petter Aurén oli löytänyt malmia Porkonen-Pahtavaara alueelta Kittilästä ja tehnyt sinne valtauksen 1865. Syrjäisen sijainnin vuoksi kaivostoiminta ei kannattanut. Ivalojoella hän innostui kullanetsintään ostaen itselleen merimies Otto Korhosen valtauksen Kultalan yläpuolisen kosken rannalta. Hän siirsi valtausta hieman alemmaksi ja lähemmäksi Kultalan rannan rikkaita kultamaita, mutta kultaa ei nytkään löytynyt riittävästi.
Kirjoittaminen oli Aurénille tapa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja hän kirjoitti ahkerasti Oulun Wiikko-Sanomiin. 1894 hän julkaisi omalla kustannuksellaan ruotsikielisen kirjan ”Anteckningar om Utsjoki, Enare och Sodankylä”. Siinä hän kertoo yksityiskohtaisesti matkastaan Kittilästä Ivalojoen kautta Inariin, Utsjoelle ja Jäämeren rannalle Altaan v. 1867. Lisäksi kirjassa on runsaasti tietoa ja tilastoa Inarin, Utsjoen ja Sodankylän elämästä 1800-luvun lopulla sekä tiivis matkaopas tuon ajan Lapinmaahan. Petter muutti Rovaniemeltä Ouluun 1874 hoitamaan sieltä käsin Lapin virkaansa jääden eläkkeelle 1894. Hän kuoli 24.5.1896.
Kirjaa ei tähän asti ole kokonaisuudessaan julkaistu suomenkielisenä. Lapin Yliopiston saamen kielen ja kulttuurin lehtori Leif Rantala on kääntänyt kirjan suomeksi ja sen on julkaissut Hipputeos Oy.
Matkani Lapinmaassa 1867
ISBN 9789525617214, sidottu kovakantinen, 176 sivua, hinta 22 €
Myynti: kaikki kirjakaupat, www.hipputeos.fi
Matkani Lapinmaassa 1867 kirjan julkistaminen, Leif Rantala ja Seppo J. Partanen
Kirja julkistettiin Saariselällä BARENTSIN MESSUILLA perjantaina 14.9.2012.
VUOSI SATA Tulilappia tutkimassa Petsamoa peräämässä
Lue kirjan esittelyteksti tästä VUOSI SATA Tieran juhlakirjan lehdistötiedote
Kirja Onnen hippuja ilmestyi joulukuun alussa 2011
Lue tästä kirja esittely Kirja Onnen hippuja
Kirjoja myyttien ja menneisyyden Lapista, linkki Seppo J. Partasen esitelmään Helsingin kaupunginkirjastossa;
http://seppoj.suntuubi.com/?cat=17
VANHAT KIRJAT
Pääotsikon ”Kirjat” alla on kolme alaotsikkoa vanhoista kirjoista. Katso kirjaluettelot alavalikoista (laita kursori palkin Kirjat sanan päälle).
– Kirjat kivistä ja Lapin geologiasta
– Kirjat Lapin kullasta ja kullankaivajista
– Kirjat Lapista ja Lapin kultamaista
Osa vanhoista kirjoista on myynnissä Hippukullan nettikaupassa KIRJAT ja TAULUT LAPISTA ja KULTAMAILTA arkistot – Hippukulta
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.