Järkäle Laanilan ja Saariselän menneisyyttä

Kultaunelmia ja sodan kauhuja 

Tämän kannen sisällä on paljon tietoa Laanilan historiasta.

Tämän kannen sisällä on paljon tietoa Laanilan historiasta.

Saariselän lomakaupungin historiallinen keskus Laanila on saanut oman kotiseutukirjan. Kirjan ”Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa” keskiöstä sisältö laajenee käsittelemään laajan alueen itäisen Lapin menneisyyttä Vuotsosta ja Tankavaarasta Ivaloon, Sompiosta Ivalojoen kultamaille. Kirjan on koonnut oululainen Lauri Skants kymmenien vuosien aikana.  Työ alkoi siitä, kun Lauri hankki itselleen mökkipaikan Laanilan Hangasojalta v. 1965.

Kirjasta on ilmestynyt heinäkuussa 2016 toinen, tarkistettu painos, johon tekijä on tehnyt useita korjauksia ja täydennyksiä. Kirjan parasta antia ovat harvinaiset henkilöhaastattelut, valokuvat, asiakirjat ja muut historialliset dokumentit alueen värikkäästä historiasta. Vuosisatoja nämä seudut olivat metsästys- ja peuranpyyntiseutuja, ja se on jättänyt jälkensä nimistöön: Laanila, Kakslauttanen, Hangasoja, Purnumukka jne. Ikivanhat kulkuyhteydet, kesäpolut ja talvikeinot, alueen halki tunnettiin jo keskiajalla, mutta vasta 1900-luvun alussa maantie tavoitti tunturialueen.

Sitä ennen kullankaivajat ja Norjasta lähteneet porosaamelaiset samosivat näille tuntureille ja jokilaaksoihin muuttaen historian kulkua. Uusi maantie toi ensimmäiset matkailijat 1910-luvulla, jolloin kultayhtiön tyhjäksi jääneestä päämajasta kunnostettiin Laanilan keskikievari. Sotien raunioittamassa Lapissa matkailu nousi uudelleen eloon 1970-luvun alussa, jolloin ryhdyttiin toteuttamaan yhtä matkailuhistoriamme suurinta hanketta, Saariselän lomakaupunkia. Sen toteutumisen myötä Laanila jäi hieman syrjään rakentamiselta ja säilytti  osa historiallista aitoudestaan. Jäin kirjassa kaipaamaan tietoja alueen matkailun kehittymisestä ja kehittäjistä viime vuosikymmeninä. Siellä on monta legendaa!

Lauri 2014

Kirjailija esittelee nyt ilmestyneen kirjansa tietoja Tankavaaran Kultasymposiumissa syksyllä 2014. Kultamuseo myönsi Laurille kultaisen ansiomitallin juhlatilaisuudessa elokuun lopulla 2016 mainiten perusteluissa pitkäaikaisen työn alueen kultahistorian taltioinnissa sekä museotalkoissa.

Lauri Skants näki omakohtaisesti koko Saariselän valtavan muuttumisen, sillä 50 vuotta sitten täällä oli paljon muistoja ja jälkiä niin menneistä vuosisadoista kuin sotien tuhotöistä. Ja niitä oli vielä enemmän niiden ihmisten muistoissa, joihin Lauri ehti vuosikymmenten aikana tutustua. Näistä lähtökohdista syntyi ajatus kirjan kokoamisesta ja sen toteuttaminen vei aikaa toistakymmentä vuotta.

Kirjassa on yli 250 sivua, runsaasti kuvia ja karttoja. Satakunta kirjan sivua esittelee kullankaivua, sen historiaa ja parinkymmenen kultahistoriasta tutuksi tuleen henkilön muistelmia joko Laurin itsensä haastattelemana tai löytyneiden, harvinaistenkin dokumenttien avulla. Sieltä nousevat esille muun muassa kahden kultahistorian suurimman kultahipun löytötarinat, Max Peronius, Heikki Kokko, Petronella ja monet muut. Kirjassa on runsaasti Geologian Tutkimuskeskuksen arvokkaasta arkistosta poimittuja kuvia ja dokumentteja 1900- ja 1920-luvulta, jolloin Laanilan purot ja Luttojoki olivat suurten kultayhtiöiden haaveiden hautausmaana.

Runsaat 30 sivua käsittelee sotiin liittyviä tapahtumia ensimmäisen maailmansodan pumpulisavotasta jatkosodan partisaani-iskuihin ja sotavankileireihin, joita tällä alueella oli useita.

Kirjan toimitustyön on tehnyt Laurin mökkinaapuri Reija Satokangas historioitsijan ammattitaidolla ja taitto on Essi Salorannan. Toisen painoksen julkaisijana on Hipputeos Oy, jonka pyörittäjällä Raimo Niemelällä on hänelläkin mökki Laanilassa.

Seppo J.