KULTAVUOSI 2021 tapahtumia


Tervetuloa Kultahippu.fi sivustolle

Sivua ovat ylläpitäneet Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä vuodesta 2012 alkaen. Seppo on ansioitunut Lapin ja kullankaivun historian tutkija ja kirjailija, Raimo on kirjakustantaja ja kullankaivaja 1990-luvun alusta lähtien Sotajoen kulta-alueella. Seppo ja Raimo ovat kirjoittaneet yhdessä Kullankaivajan oppaan.

Tällä etusivulla on kirjoituksia historiasta ja tapahtumista vuodesta 2016 alkaen.  Sivun oikealla puolella on palkki (sivukartta) tallennetuista kirjoituksista aiheen tai mukaan lajiteltuna. Täältä löydät helposti sinua kiinnostavat asiat.

Tämä kartta vuodelta 1906 ja paljon Lapin kullankaivun dokumentteja ja valokuvia 150-vuoden ajalta löytyy GTK:n Hakku tietokannasta: https://hakku.gtk.fi

Katso lisää täältä: Lapin kullankaivun historia | Kultahippu.fi

******

Jalostuuko nikkeli

Liinahamarin matkailuhelmeksi

Petsamon nikkelikaivos lopetti toimintansa joulukuussa 2020. Kaivoksen omistajayhtiö Norilsk Nickel aikoo rakentaa Liinahamarista suuren matkailukeskuksen ja on muodostanut sitä varten uuden yhtiön ”Port Liinakhamari”. Sen tavoitteena on kehittää Muurmannin alueen matkailua ja keskittyä erityisesti Liinahamariin, kertoo yleisradio 24.2.2021. Uutinen perustuu Barents Observer uutissivustoon, jonka mukaan matkailusuunnitelmaa on esitelty Kremlissä Moskovassa.

Viidessä vuodessa Liinahamariin nousisi Saariselän kokoinen ”lomakaupunki” noin 300 000 vuosittaiselle matkailijalle 20 miljardilla ruplalla. Suunnitelmassa on useita hotelleja, uusia teitä, pieni lentokenttä sekä monenlaisia luontoaktiviteetteja erityisesti talvimatkailijoille.

Suomen ja Lapin nykymatkailu sai alkunsa Petsamosta 1930-luvun lopulla Jäämeren tien

Liinahamarin hotelli kesällä 1938. Laajennus ja kolmas kerros valmistui juuri ennen talvisodan syttymistä. Kuva SMY/ A.Pietinen

valmistuttua perille Liinahamariin vuosikymmenen alussa. Alueesta kasvoi kansainvälinen kohde koko Euroopan automatkailijoille, ainoa autotie Jäämeren rannalle. Sodat tuhosivat Lapin ja Petsamon matkailukohteet ja kesti 30–40 vuotta jälleenrakentaa matkailu samalle tasolle, missä se oli ennen sotavuosia.

Liinahamari on ollut kansainvälisen matkailun tavoittamattomissa koko sodanjälkeisen ajan, myös uuden Venäjän aikana. Liinahamarin 1931 avattu ja moneen kertaan uudelleen rakennettu hotelli on säilynyt paikoillaan ja ollut sotilaallisessa käytössä. Alueella on paljon armeijan kasarmeja ja sotilaskalustoa, jonka takia sinne ei ulkomaalaisia ole päästetty. Suunnitelmissa on ollut myös Liinahamarin sataman kunnostaminen. Satama lienee viime vuosikymmeninä ollut lähinnä romulaivojen varastona.

https://yle.fi/uutiset/3-11804650      =

linkki uutiseen matkailukeskuksen suunnittelusta Liinahamariin!

*****

Nikkelimyrkytys vei Petsamon Suomelta

100 vuotta sitten:
Petsamo 1921 – 1944

 Keisari Aleksanteri toinen lupasi Petsamon Suomelle 15.2.1864 vaihtokauppana Suomenlahteen laskevan Siestarjoen suulla Kivenlahden pitäjässä sijainneen tehdasalueen siirrosta Venäjälle. Lupaus toteutui Tarton rauhassa 14.10. 1920. Suomi otti alueen hallintaansa 14.2. 1921.

Omaksi lääniksi Petsamo tuli 22.1.1921 ja maaherraksi nimitettiin Uudenmaan läänin maaherra Ilmari Helenius. Lääninhallinto sijoittui aluksi Alaluostarin hevostalliin. Lääni lakkautettiin ja liitettiin vuoden 1922 alusta Oulun lääniin ja 1938 uuteen Lapin lääniin.

Talvisodassa 30.11. 1939–13.3. 1940 Neuvostoliitto miehitti Petsamon. Moskovan rauhassa 12.3. 1940 Kalastajasaarennon läntinen osa saarineen luovutettiin Neuvostoliitolle ja muu Petsamon alue jäi Suomen haltuun.

Petsamo menetettiin jatkosodassa ja sitä seuranneessa Lapin sodassa, jolloin Neuvostoliitto ja Suomi karkottivat saksalaiset joukot alueiltaan. Suomalaiset poistuivat Petsamosta syyskuun alussa 1944, jonka jälkeen Petsamossa taisteltiin kiivaasti neuvostojoukkojen ja Norjaan vetäytyvien saksalaisten välillä. Petsamon menetys sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2. 1947. Nikkeli oli keskeinen vaikuttaja Petsamon kohtaloon. Arvoton ”vain porojäkälää kasvava maa” muuttui kansojen väliseksi kiistakapulaksi, nikkelimyrkytys vei sen Suomelta.

Petsamon geologinen kartta vuodelta 1926 antoi suunnan alueen myöhemmälle historialle. Kartta GTK:n arkistosta. Tämäkin kartta kuuluu sarjaan ”kielletyt kartat” eli se piti valvontakomission määräyksestä hävittää sodan jälkeen.

Linkki isompikokoiseen karttaan:

https://drive.google.com/file/d/1fD2YJAVFeq4SHerc79v1K0WovLgwz4Kq/view?usp=drivesdk

Karttamerkit suomeksi

1. Kvartääriset jokisedimentit, 2. Metadiabaasi, 3. Serpentiniittikivet, 4. Meta-andesiitti, 5. Liuskettuneet vihreäkivet, 2–5 Vihreäkivi-muodostuma, 6. Savikivi, 7. Kvartsiitit ja hiekkakivet, 8. Konglomeraatti, 6–8 Finnmark-muodostuma, 9. Dolomiitti, 10. Kvartsiitti, 11. Hienorakeinen kvartsimaasälpäkivi, 12. Prekambrinen konglomeraatti, 13. Graniitit ja pegmatiittigraniitti, 14. Sydvarangerin magneettisen rautamalmin muodostuma, 15. Vanhat massiiviset amfiboliitit, 16. Sarvivälkeliuske, 17. Vanhimmat gneissit, gneissigraniitit ja migmatiitit, 18. Gneissien liuskeisuuden suunnat.
Streichen=Liuskeisuuden suunta, Konglomerat=Konglomeraatti, Magnetkies m. Nickel=Magneettikiisu sekä nikkelimineraalit, Kupferkies=Kuparikiisu, Bleiglanz m. Zinkblende=Lyijyhohde ja sinkkivälke, Asbest= Asbesti, Dreieckpunkt=Kolmiomittauspiste, Reichsgrenze=Valtakunnanraja, Telegr. Linie=Lennätinlinja  

Oliko Petsamo ja sen nikkeli Suomelle kiusaus vai kirous, olimmeko maailman myrskyssä vain ajopuu virrassa tai lastu laineilla? Vastaus on hakusessa ja siellä se saattaa pysyäkin. Suomi otti 1930- ja 1940-luvuilla monta varovaista ja horjuvaa askelta kohti läntistä aatemaailmaa. Ne ovat lopulta johtaneet onnelliseen maahan, osaksi Eurooppaa. Petsamon Suomi aika on ollut välietappi tällä matkalla.

Mineralia-lehti 1/2021 on omistettu Petsamon värikkäälle historialle, joka avasi 100 vuotta sitten tien Lapin ja koko maan matkailun kehitykselle. Arvottomaksi luultu Petsamo muuttui maailmaa kiinnostavaksi kiistakapulaksi, kun sodan alla nikkeli nousi arvoon arvaamattomaan. Saksa, Venäjä, Englanti ja Yhdysvallat tavoittelivat nikkelikaivosta, nuori tasavalta ajautui historiansa ehkä pahimpaan kriisiin ja maksoi siitä kovan hinnan. Nikkelillä on keskeinen vaikutus Petsamon historialle ja sen lopulliselle menetykselle.

Mineralia-lehden Petsamo numero ilmestyy maaliskuussa 2021 Tampereen Kivikerhon julkaisemana. Lehti löytyy yhdistyksen nettisivuilta ilmestymisensä jälkeen.

Kullankaivua ja kultahistoriaa

Suomen Kuvalehdessä

Suomen Kuvalehti on seurannut tiiviisti Lapin kullankaivua 1930-luvun alusta alkaen. Silloin lehdessä on moniosainen  juttusarja kuvineen retkestä kultamaille Laanilaan ja Ivalojoelle. Elettiin kultahistorian hiljaista suvantovaihetta, kun suuret kultayhtiöt Ivalojoki ja Lapin kulta olivat poistuneet jättäen teitä, siltoja, avattuja kultamonttuja yksittäisten kullankaivajien työmaiksi. Lehti oli mukana kunnostamassa rappeutunutta Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationia, joka tänäkin päivänä on 150 vuotta vanhan kultahistorian keskeinen paikka. Alla linkki lehden juttuihin, siellä on tätäkin päivää!

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-rikastut-kullalla-helppoa-kuin-heinanteko/

++++++

Oiva Arvola 

1.7. 1935 Kolari – 23.1. 2021 Rovaniemi

Oiva Arvola

 Kullankaivajan saaga

 Ihminen, ystävä! Ken lienetkin ja missä?

Suurin unelmin, kullankiilto silmissäni, tulin.

Uurastin, ahnehdin, etsin.

Joka kivenkolon kaivoin ja hain.

En löytänyt miljoonia, en aineellisia rikkauksia,

mutta löysin jotakin enemmän.

Täällä tuntureilla, kultapurojen partailla,

taivas on lähempänä, tähdet loistavat kirkkaammin

ilma on puhtaampaa, valo kuulaampaa.

Ihminen, ystävä! Ken lienetkin ja missä?

Tule ja ota tämä kaikki!

Valtaa minun kaivokseni ja vaskaa.

Tule, mutta tule yksin!

Tule hiljaisesti ja hitaasti, tule nöyränä!

Himoitsematta. Häiritsemättä pyhän erämaan rauhaa.

Oiva Arvolan kirjasta Kampsuherrain saagat 1991

Lue muistokirjoitus tästä linkistä:

Arvola Oiva, Lapin saagojen kampsuherra | Kultahippu.fi

******

Kultahipulla ennätysvuosi 2020

Lapin kullankaivajilla on takanaan monta juhlavuotta. 2020 juhlittiin siksi, että Ivalojoen kultaryntäyksestä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Edellisenä vuonna kullankaivajain liitto juhli 70-vuotista taivaltaan. LIiton puheenjohtaja Maija Vehviläinen tässä leikkaa juhlakakkua.

Lapin kulta ja kullankaivu kiinnosti vuonna 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin 10 vuoden aikana. Kultahipun juttuihin klikattiin 180 904 kertaa ja vuorokauden keskiarvoksi kertyi 494 käyntiä. Edellinen ennätys tehtiin vuonna 2017, jolloin kävijöitä oli 163 754, keskimäärin 449 vuorokaudessa. Kiinnostusta saattaa selittää erikoislaatuinen koronavuosi ja tukea antoivat monet televisiosta tulleet ohjelmat kullasta ja kullankaivajista. Isojen hippujen löytöuutisia vuoden aikana oli vain yksi, mutta sekin nosti kultahippu-sivujen kävijälukuja. Osansa kiinnostukselle lienee antanut myös 150-vuotinen historia, sillä Lapin kullankaivu alkoi 1870 Ivalojoen kultaryntäyksellä.

Kautta aikojen luetuimmat jutut Kultahipussa ovat olleet Oma kaivos, Hippulista, Henkilötiedosto, Kuvakertomuksia, Metallinpaljastin, Välineitä, Vaskoolit ja tarvikkeet ja Lemmenjoki. Hakusanoista sivustolta haettiin 2020 eniten sanoilla metallinpaljastin, vaskooli, kultahippu ja Suomen suurimmat hiput

Vuoden 2021 Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut, Tankavaara

Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut 2021 on päätetty järjestää tavalliseen tapaan heinä-elokuun vaihteessa: 29.7.-1.8.2021. (15.1.2021)

******

Vuoden 2021 Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskisat Dawson Cityssä, Kanada PERUTTU

Huuhdontakisat on valitettavasti peruttu Koronan takia. (15.1.2021)

MM huuhdonta peruttu 2021

******

Lapin Kullankaivajain Liiton Teams-seminaari

Liiton suunnittelema laivaseminaari 2021 on peruttu Koronan takia. Sen tilalla Liitto järjestää netin kautta Team-seminaarin 4.3.2021 klo 15.00 alkaen.

Teemana on hienokullan talteenotto kullanhuuhdonnassa ja pienkaivostoiminta – uusia menetelmiä maailmalta.

Seminaariin voi liittyä maksuttomasti 100-150 osallistujaa. (14.1.2021)

Katso lisätietoja http://www.kullankaivajat.fi  

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.