Kultavuosi 2022

Palsinoja – 150 vuotta kullankaivun ammattiopistona

Palsinoja 1902

  • Palsinojan kultaryntäykset 1902 ja 2022

Palsinoja 2022

Palsinoja sivupuroineen on ollut keskeinen kullankaivun kohde yli 150 vuotta. Tässä kaksi karttaa Palsin vilkkaimmista vuosista, ylimpänä valtaukset 1902 ja alempana kullanhuuhdonta-alueet 2022.

Vanhemmassa kartassa punaisella merkityt ovat kultayhtiö Prospektorin valtauksia, joiden lisäksi kymmeniä yksityisiä valtauksia, suurin osa inarilaisia. Valtauksen koko oli tuolloin pieni, ympyränmuotoinen 178 m keskipaalusta. Lähes samat alueet ovat kullankaivun kohteena 2022, karttaote Tukesin kartasta kertoo kullankaivualueita olevat lähes 80. Vaalealla värillä merkityt ovat saaneet käynnistysluvan, tummat odottavat päätöstä. Palsi on ihmisen mittainen kultamaa ja kultaa on löytynyt yllättävistä paikoista!

Lisää Palsinojan vaiherikkaasta historiasta ja värikkäästä nykypäivästä alla linkistä:

Palsinoja on kullankaivun ammattiopisto  | Kultahippu.fi

Lisätietoa, kuvia ja karttoja Palsin kullankaivun vuosikymmenistä löytyy myös Mineralia ja Prospäkkäri lehtien numeroista 2 / 2022. Kummatkin lehdet ovat myös PDF:nä  Tampereen Kivikerhon ja Lapin Kullankaivajain Liiton nettisivuilta.

Isomushippu Sotajoelta

Hippulista on päivitetty, 144 suurimman hipun luettelo löytyy klikkaamalla kuvaa tai tekstiä alla.

Hienosti luonnon muokkaama hippu. Mitä muistuttaa?

Hippulista 20.8. 2022

Isomukset eivät jääneetkään Lemmenjoelle. Ivalojokialueelta löytyy vielä isoja hippuja. 10.8.2022 löytyi Sotajoelta Kalervo Ruohoniemen konekullanhuuhdonta-alueelta 61,5 grammaa painava kultahippu. Hippu sijoittuu sijalle 48 Seppo J Partasen ylläpitämälle Hippulistalle.

Kalervo löysi 2013 samalta kohtaa mutta joen toiselta puolelta 45 grammaisen hipun Sitkeys palkittiin. Lähialueilta on löytynyt lukuisia isomuksia.

Hippukullan myynnissä olevat hiput ovat lähes kaikki löydetty tältä alueelta (Ruohoniemen ja Vehviläisen alueilta). Katso Kultahiput Sotajoelta

Näin Sotajoen isomus löytyi

Hippu sai odottaa rihloissa sen aikaa, kun miehet söivät. Sen se kesti kuljettuaan muutaman tuhat vuotta!

Pohjanmaan pojat eivät hötkyile. Siinä missä isommuksen löytäessään toinen kiljuu kuin tekisi kuolemaa tai saisi sydänkohtauksen, pohjalainen tekee sen tavallaan. Isäntä lähti kämpille lämmittämään ruokaa, rengit viimeistelivät kaivuutyötä ja näkevät suuren kultahipun lilluvan rännin rihloissa. Jättävät isomukset siihen ja lähtevät syömään.

Kertovat syödessä suuren kultakimpaleen olemassaolosta. Syödään rauhassa, puhutaan kaikki puhuttava ja varmistetaan, että kaikki uskovat kaikkien aikojen isommuksen odottavan. Sitten kävellään rauhassa kultatyömaalle, kuvataan hippua rihlassa, pyöritetään kädessä, veikataan sen painoksi 40-62 grammaa.

Löytäjät vasemmalta Jari ”Igor” Myllykangas, Kassu Ruohoniemi ja Markku Hannu, isomus keskellä!

Näin tekivät Sotajoella Kalervo Ruohoniemi, Jari ”Igor”  Myllykangas ja Markku Hannu. Kun kultakimpale ensi kerran punnitaan näyttää vaaka lähes 62 grammaa. Kuivuttuaan putoaa puoli grammaa pois. Se on suurin kahteen vuoteen ja Kassulle lähes 40 vuoteen; luo uskoa toivoa ja unelmia kaikille kullankaivajille, joiden usko on pari vuotta ollut kovalla koetuksella.

Markku Hannu on kirjannut ylös löytöpäivän 10.8.2022 tapahtumat Sotajoella. Lue juttu alla olevasta linkistä:

https://www.kultahippu.fi/?page_id=7779&preview=true

************

Juha Kauhanen

28.3.1947 -6.8.2022

Juha Kauhanen   In memoriam

Hanski Aaltio kertoo ystävänsä poismenosta muistokirjoituksessa, linkki ylhäällä

Muru muistoissani

Nina Petelius-Lehto menehtyi kotiseudullaan Kouvolassa 19.7. 2022. Hän työskenteli isänsä Pentin ja veljensä Pirkka-Pekan kanssa Tankavaaran kultakylässä 1970-luvulla tutustuen laajasti Lappiin ja kullankaivajiin. Aila Mikkonen muistelee ystävyyttään Murun kanssa. Se alkoi kaatosateessa Tankavaaran kultakylässä 1970-luvun alussa, kun Nina tuli isänsä skootterin kyydissä Kuusankoskelta Lappiin. Ailan ja ”Murun” ystävyys jatkui läpi elämän.

Muistokirjoitus avautuu alla olevasta linkistä:

Muru muistoissani

*********

Lapin kullankaivu kiinnostaa kirjan tekijöitä

Risto esittelee kultahippuja Seppo J Partaselle Inarissa 1980-luvun lopulla. Kuva Seppo J Partanen

Minerva kustannus julkaisi 29.8.2022 Tankavaarassa Seppo Konttisen kirjoittaman kirjan Lemmenjoen konekaivun 1976 aloittaneesta veteraanista: ”KULTAKIIMA, kullankaivaja Risto Mäläskä”.

Riston tarina on ihmeellinen kertomus siitä, kuinka Lapin poltetun maan köyhästä pojasta kasvoi kullankaivajalegenda.

Katso kirjan esittely Hippukulta Oy:n sivulta Uutuuskirja Risto Mäläskä

Kullankaivajain Liiton jäsenlehti 2 /2022 ehti nettiin. Löytyy täältä: https://www.kullankaivajat.fi/

********

Telilän kultasuvun tarina kirjana

Lapin kultapurot synnyttävät uusia legendoja unelmista, jotka ovat monesti olleet vähällä

toteutua 150 vuoden ajan. Tai ehkäpä ovat toteutuneetkin, mikäli ehdoksi asetetaan vaskoolissa kimaltavat kultakilot tai rihloista poimittu isommushippu. Toteutunut unelma ei välttämättä johda onnelliseen elämään, se voi tuoda ongelmia, rikkoa ihmissuhteita, pakottaa etsimään vieläkin suurempia kultakimpaleita ja unohtamaan muun elämän. Näistä onnen ja epäonnen kokemuksista kertoo Milla Peltosen uusi kirja ”Äidin kullat, kultaperheen tarina”.

Marjut ja Risto Telilä hurahtivat 1970-luvun alussa kultaan Tankavaarassa ja Lemmenjoella. Mukana olivat alle kouluikäiset pojat Mika ja Ami. Tästä alkoi legenda, joka muutti Lapin kultahistorian ja josta yli 250-sivuinen kirja kertoo porautuen hyvinkin syvälle, miltei peruskallioon saakka. Kirjan on julkaissut Into Kustannus Oy, jonka aiemmin ilmestynyt Peltosen kirja ”Erakot” kertoi muun muassa Jaakko Isolan tarinan. Äidin kullat-kirjan hinta kustantajan nettisivuilla on 26,90 euroa.

Marjut Telilä sai vanhoilta Lemmenjoen veteraaneilta oppia kullan kaivamiseen. Tässä hän istuu Yrjö Korhosen (oikealla) ja Ville Keurulaisen keskellä LKL:n kokouksessa 1980-luvulla.

Muita uusia kultakirjoja

”Kultamaan tyttäret”-kirja ilmestyi vuosi sitten Väyläkirjat Oy:n kustantamana. Anne Roth on koonnut kirjaan tietoa ja tarinoita naisten kohtaloista Lapin kultahistoriassa Rasti Ralla-Kaisasta 1870 nykypäivän vaikuttajiin: Inkeri Syrjänen, Maija Vehviläinen, Anne Rooth ja monet muut, noin kolmekymmentä. Kirjaa saa kustantajan lisäksi myös Tankavaraan kultamuseosta. Lisätietoa väyläkirjat.fi nettisivuilta.

Seppo J. Partanen

*****

Waskoolisinfonia jäi soimaan:

Matti Rag Paananen 1939 – 2022

Säveltäjä, kirjailija, taiteilija, jazzmuusikko Matti Rag Paananen päätti maallisen vaelluksensa 24. huhtikuuta 2022 kotikaupungissaan Turussa. Hänen valtavaan elämäntyöhönsä kuului myös kulta ja kullankaivu, jonka tuloksena syntyi Waskoolisinfonia vuosina 1976-1977. Vuosikymmenen alussa Matti vietti useita kesiä Sotajoen kultamailla vaskaten kultaa, tutustumalla jylhään luontoon, kultamiehiin ja kultahistoriaan.

Lue lisää täältä:

Waskoolisinfonia jäi soimaan | Kultahippu.fi

””””

Etsi omat hippusi Lapin kultakentiltä

Jäsenistölle varatut kaivupaikat ovat kasvattaneet Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmäärän sadoista tuhansiin, herättäneet monissa kultakuumeen ja johtaneet oman valtauksen etsimiseen. Jokaisella jäsenellä on oikeus omia työvälineitä käyttäen etsiä kultaa liiton huuhdonta-alueilla. Niitä on vuoden 2022 alussa toista kymmentä. Sallitut työvälineet ovat lulla, ränni, pieni vesipumppu, vaskooli ja lapio, sekä irtomaiden pehmittämiseen tarvittavat kuokat, hakut, kanget ja muut käsityökalut. Jäsenvaltauksia yli 70-vuotiaalla liitolla on ollut nelisenkymmentä vuotta, tänä aikana liiton pääluku on kasvanut 300:sta yli 4000 jäseneen.

Tarkempia tietoja jäsenvaltauksista, niiden käytöstä, ajo-ohjeista, yöpymisisistä, työvälineistä jne. löytyy Lapin Kullankaivajain Liiton nettiosoitteesta. Liiton jäsenmaksu vuonna 2022 on 28 euroa ja liittymismaksu 12 euroa. Kullalla maksettaessa jäsenmaksu on 1,0 grammaa Lapin kultaa.

Lue asiasta enemmän täältä:

Etsi omat hippusi Lapin kultakentiltä | Kultahippu.fi

*********

Lapin kultakuume – tuhti tietopaketti

Iltalehti on julkaissut 15.3. 2022 teemalehden yli 150 vuotta jatkuneesta Lapin kullankaivusta. ”Lapin kultakuume” on asiantuntemuksella toimitettu ja hyvin kuvitettu yli 60-sivuinen tietopaketti kullankaivun värikkäästä menneisyydestä ja nykypäivästä. Erikoisliite on myynnissä Iltalehden oheistuotteena hintaan 4,95 euroa ja se löytyy myös nettiversiona ostamalla yhden euron maksavan Iltalehden kuukauden kestävän tarjouksen.

Näin vastaava tuottaja Ilkka Enkenberg kertoo lehden sisällöstä:

Magneettinen Lapin kulta: Lapin maaperässä piilevä kiiltävä metalli on ollut monen ihmisen kohtalo ja jättänyt jälkeensä unohtumattomia tarinoita.
Kun kahden merimiehen, Ervastin ja Lepistön löytämä kultasaalis ropisi kruununvouti Plantingin pöydälle, voi vain kuvitella, mitä tämän päässä liikkui. Conrad Planting oli pohjoisimman Suomen ylin virkamies mutta etsinyt tämän uran ohella kultaa likipitäen koko ikänsä. Nyt sitä valuttivat pussukastaan nämä kaksi kansanmiestä.
Voi olettaa, että katkeruuden pitkäkyntinen koura otti Plantingin sisuskalut hetkeksi otteeseensa, sillä kaksikon poistuttua ovesta Planting alkoi hetimiten järjestää kullan löytöpaikkaa itselleen.
Ervastin ja Plantingin taistelu kullasta ei suinkaan jäänyt Lapin kultamaiden viimeiseksi.
Lapin kullan olemassaolo sai virallisen vahvistuksensa 1860-luvun lopulla, minkä jälkeen se on vetänyt puoleensa erilaisia ihmisiä: irtolaisia, kauppiaita, huijareita, Venäjän porvareita, sotaveteraaneja, hollantilaisia seikkailijattaria… Vain muutamia mainitakseni. Kullasta on taisteltu ja sitä on yritetty kaivaa niin joen pohjista kuin kalliostakin.
Merimiesten kultalöydön lähistölle pystytettiin Kruunun stationi, joka toimi virkamiesten keskuspaikkana Lapin ensimmäisen kultaryntäyksen aikaan. Muutaman vuoden kukoistettuaan siitä tuli revontulitutkijoiden tukikohta.
13 tonnia kultaa! Niin paljon Wille Hall sitä laski Ivalojoella ja Laanilassa ottajaansa odottavan. Prospektorit innostuivat. Perustettiin osakeyhtiö ja rakennettiin kaivos. Tuotiin höyryvoimalla toimivia koneita, palkattiin työvoimaa. Olihan Hall insinööri ja tutustunut kaivuuseen Uralilla. Hän varmasti tiesi, mitä teki. Vai tiesikö?
Sotien jälkeen alkoi Lappiin kerääntyä kullankaivuusta innostunutta väkeä. Syntyi Lemmenjoen legendaarinen kultavaltausten alue, jonka keskuksena toimi Morgamojan kultala. Sieltä riittää tarinoita, joista kaikkia ei varmasti vieläkään ole kerrottu.
Morgamojalla majaansa pitivät ”Kultasilmä” Kokko, Pellis-Jukka, Hiljainen Jaska ja Kulta-Korhonen. Nelikko kaivoi aluksi yhdessä, mutta hajosi muutaman vuoden kuluttua. Heillä oli keittiöapulaisena ja pyykkiä pesemässä muun muassa eräs Petronellaksi kutsuttu hollantilaiskaunotar, joka vain kahden kuukauden läsnäolonsa aikana ehti jättää lähtemättömän jäljen kullankaivajiin. Ja myös Lapin karttaan, josta yhä löytyy Petronellan kukkulat.
Eikä Lappi ole vieläkään nähnyt viimeisiä kullankaivajia. Heitä on kairassa yhä, ja uusia yrittäjiäkin erämaa ja kullan kimallus varmasti kutsuu.

Lapin Kullankaivajain Liiton vuosikokous 2022

Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n vuosikokous pidetään Saariselällä Hotelli Riekonlinnanauditoriossa lauantaina 26.3.2022 alkaen kello 13.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, valitaan LKL ry:n edustajat Kultakodin yhtiökokouksiin sekä käsitellään hallituksen esitykset.

Suunnitteilla on myös yhteistä ohjelmaa kokouksen yhteydessä, seuratkaapa LKL:n nettisivuja: https://www.kullankaivajat.fi/

Laivaseminaari peruuntui taas

Lapin kullankaivajain perinteinen laivaseminaari peruuntui toisen kerran koronaepidemian takia. Jo perinteeksi muodostunut laivaristeily seminaariohjelmineen on koonnut enimmillään noin 400 kullankaivajaa usean vuosikymmenen ajan. Seminaarin ohjelma ehdittiin rakentaa valmiiksi ja ilmoittautumisia kertyi riittävä määrä, mutta tammikuun viimeiseksi viikonlopuksi 2022 suunniteltu seminaari jouduttiin peruuttamaan tammikuun alussa nopeasti levinneen pandemian takia.

Muisto ajasta ennen koronaa: LKL:n juhlaseminaarin 2018 alussa suurten kultahippujen keräilijä Antti Aarnio-Wihuri esitteli kullankaivajille hippukokoelmaansa. Se oli ensi kertaa esillä julkisuudessa ja mukana oli myös viimeisin, kultahistorian suurin hippu Evert 382,9 g vitriinissä ylimpänä. Edellisen kesän isommusten löytäjät vasemmalta Mika Telilä, Seppo Mauno, Antin takana Kari Merenluoto ja Ami Telilä. Juhlittiin kullankaivun 150-vuotista historiaa; OI NIITÄ AIKOJA!

Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmaksu on alkaneelle vuodelle 28 euroa ja liittymismaksu 12 euroa. Kullalla maksettaessa vuosimaksu on 1 gramma. Liitossa on noin 4000 jäsentä. Tärkeimmät jäsenedut ovat oma jäsenlehti Prospäkkäri, useat kullanhuuhdontapaikat jäsenille, edunvalvonta ja neuvonta. Lisätietoa löytyy liiton nettisivuilta:

Lapinkullankaivajat – jottei yksikään hippu hukkuisi.

Kategoria(t): Etusivu, Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.