Kultavuosi 2022

Lapin kultakuume – tuhti tietopaketti

Iltalehti on julkaissut 15.3. 2022 teemalehden yli 150 vuotta jatkuneesta Lapin kullankaivusta. ”Lapin kultakuume” on asiantuntemuksella toimitettu ja hyvin kuvitettu  yli 60-sivuinen tietopaketti kullankaivun värikkäästä menneisyydestä ja nykypäivästä. Erikoisliite on myynnissä Iltalehden oheistuotteena hintaan 4,95 euroa ja se löytyy myös nettiversiona ostamalla yhden euron maksavan Iltalehden kuukauden kestävän tarjouksen.

Näin vastaava tuottaja Ilkka Enkenberg kertoo lehden sisällöstä:

Magneettinen Lapin kulta: Lapin maaperässä piilevä kiiltävä metalli on ollut monen ihmisen kohtalo ja jättänyt jälkeensä unohtumattomia tarinoita.
Kun kahden merimiehen, Ervastin ja Lepistön löytämä kultasaalis ropisi kruununvouti Plantingin pöydälle, voi vain kuvitella, mitä tämän päässä liikkui. Conrad Planting oli pohjoisimman Suomen ylin virkamies mutta etsinyt tämän uran ohella kultaa likipitäen koko ikänsä. Nyt sitä valuttivat pussukastaan nämä kaksi kansanmiestä.
Voi olettaa, että katkeruuden pitkäkyntinen koura otti Plantingin sisuskalut hetkeksi otteeseensa, sillä kaksikon poistuttua ovesta Planting alkoi hetimiten järjestää kullan löytöpaikkaa itselleen.
Ervastin ja Plantingin taistelu kullasta ei suinkaan jäänyt Lapin kultamaiden viimeiseksi.
Lapin kullan olemassaolo sai virallisen vahvistuksensa 1860-luvun lopulla, minkä jälkeen se on vetänyt puoleensa erilaisia ihmisiä: irtolaisia, kauppiaita, huijareita, Venäjän porvareita, sotaveteraaneja, hollantilaisia seikkailijattaria… Vain muutamia mainitakseni. Kullasta on taisteltu ja sitä on yritetty kaivaa niin joen pohjista kuin kalliostakin.
Merimiesten kultalöydön lähistölle pystytettiin Kruunun stationi, joka toimi virkamiesten keskuspaikkana Lapin ensimmäisen kultaryntäyksen aikaan. Muutaman vuoden kukoistettuaan siitä tuli revontulitutkijoiden tukikohta.
13 tonnia kultaa! Niin paljon Wille Hall sitä laski Ivalojoella ja Laanilassa ottajaansa odottavan. Prospektorit innostuivat. Perustettiin osakeyhtiö ja rakennettiin kaivos. Tuotiin höyryvoimalla toimivia koneita, palkattiin työvoimaa. Olihan Hall insinööri ja tutustunut kaivuuseen Uralilla. Hän varmasti tiesi, mitä teki. Vai tiesikö?
Sotien jälkeen alkoi Lappiin kerääntyä kullankaivuusta innostunutta väkeä. Syntyi Lemmenjoen legendaarinen kultavaltausten alue, jonka keskuksena toimi Morgamojan kultala. Sieltä riittää tarinoita, joista kaikkia ei varmasti vieläkään ole kerrottu.
Morgamojalla majaansa pitivät ”Kultasilmä” Kokko, Pellis-Jukka, Hiljainen Jaska ja Kulta-Korhonen. Nelikko kaivoi aluksi yhdessä, mutta hajosi muutaman vuoden kuluttua. Heillä oli keittiöapulaisena ja pyykkiä pesemässä muun muassa eräs Petronellaksi kutsuttu hollantilaiskaunotar, joka vain kahden kuukauden läsnäolonsa aikana ehti jättää lähtemättömän jäljen kullankaivajiin. Ja myös Lapin karttaan, josta yhä löytyy Petronellan kukkulat.
Eikä Lappi ole vieläkään nähnyt viimeisiä kullankaivajia. Heitä on kairassa yhä, ja uusia yrittäjiäkin erämaa ja kullan kimallus varmasti kutsuu.

Lapin Kullankaivajain Liiton vuosikokous 2022

Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n vuosikokous pidetään Saariselällä Hotelli Riekonlinnanauditoriossa lauantaina 26.3.2022 alkaen kello 13.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, valitaan LKL ry:n edustajat Kultakodin yhtiökokouksiin sekä käsitellään hallituksen esitykset.

Suunnitteilla on myös yhteistä ohjelmaa kokouksen yhteydessä, seuratkaapa LKL:n nettisivuja: https://www.kullankaivajat.fi/

Laivaseminaari peruuntui taas

Lapin kullankaivajain perinteinen laivaseminaari peruuntui toisen kerran koronaepidemian takia. Jo perinteeksi muodostunut laivaristeily seminaariohjelmineen on koonnut enimmillään noin 400 kullankaivajaa usean vuosikymmenen ajan. Seminaarin ohjelma ehdittiin rakentaa valmiiksi ja ilmoittautumisia kertyi riittävä määrä, mutta tammikuun viimeiseksi viikonlopuksi 2022 suunniteltu seminaari jouduttiin peruuttamaan tammikuun alussa nopeasti levinneen pandemian takia.

Muisto ajasta ennen koronaa: LKL:n juhlaseminaarin 2018 alussa suurten kultahippujen keräilijä Antti Aarnio-Wihuri esitteli kullankaivajille hippukokoelmaansa. Se oli ensi kertaa esillä julkisuudessa ja mukana oli myös viimeisin, kultahistorian suurin hippu Evert 382,9 g vitriinissä ylimpänä. Edellisen kesän isommusten löytäjät vasemmalta Mika Telilä, Seppo Mauno, Antin takana Kari Merenluoto ja Ami Telilä. Juhlittiin kullankaivun 150-vuotista historiaa; OI NIITÄ AIKOJA!

Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmaksu on alkaneelle vuodelle 28 euroa ja liittymismaksu 12 euroa. Kullalla maksettaessa vuosimaksu on 1 gramma. Liitossa on noin 4000 jäsentä. Tärkeimmät jäsenedut ovat oma jäsenlehti Prospäkkäri, useat kullanhuuhdontapaikat jäsenille, edunvalvonta ja neuvonta. Lisätietoa löytyy liiton nettisivuilta Lapinkullankaivajat – jottei yksikään hippu hukkuisi.

Kategoria(t): Etusivu, Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.