Palsinoja on kullankaivun ammattiopisto  | Kultahippu.fi

Lue lisää Palsinojan värikkäästä kultahistoriasta ja nykypäivästä klikkaamalla kuvaa tai tekstiä yllä.

**********

Taiteilija Tapani Rantala

1934 – 2022

Taiteilija Tapani Rantala kuoli 88-vuotiaana Rovaniemellä 14.12. 2022. Tapani tallensi monipuolisesti Lapin luontoa ja ihmisiä, myös kullankaivua. Kuvassa hänen maalauksensa Arvo ”Tiera” Ruonaniemestä valmistui Lapin Kansan tilauksesta Tieran täyttäessä 90 vuotta 2002.

Lue lisää klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

*******

Kultahovi hukkui Juutuaan

Yksi Lapin vanhimmista hotelleissa Juutuanjoen Alakosken rannalla sijaitseva Kultahovi vaihtoi omistajaa, uusi imagonsa ja avautuu joulukuun puolivälissä 2022 Wilderness Hotel Juutuana. Uudet omistajat lupaavat jatkaa paikan kunniakkaita perinteitä ja tuoda siihen uutta sisältöä. Perheyritys Nellim Wilderness Hotels & Safaris Oy:llä on viisi hotellia Inarin kunnan alueella: kaksi kirkonkylässä Juutua ja Inari, Nellim Inarijärven itäpuolella, Nangu Inarijärven etelärannalla ja Muotka Saariselällä.

Inarin Matkailuhotelli, Majala, Maijala, Matkailumaja, Kultahovi, Perinnehotelli, Koskihotelli, Aanaar, Wilderness Hotel Juutua; tässä on tiivistetty historia pohjoisen Lapin vanhimmasta ”matkailuhotellista” vuosilta 1937–2022. Jokien joki Juutua laskee sen vieressä koskena Inarijärveen. Virran kohina on tuudittanut matkailijat uneen  85 vuotta, lähes kaikki muu on monesti muuttunut ja muuttui taas. Kultahovi kasvoi tällä vuosituhannella yhdeksi Lapin parhaimmista ja palkituimmista hotelleista.

Juutuanjoen alakosken rannalle nousi 1937 Matkailijayhdistyksen matkailumaja, jota pohjoisen Lapin ensimmäiseksi matkailuhotelliksi kutsuttiin. Upealle paikalle kosken rannalle keskelle kirkonkylää sijaitseva hotelli oli osa  SMY:n pääsihteeri Wolter Stenbäckin suunnitelmaa koko maan ja erityisesti Lapin matkailupalvelujen rakentamiseksi. Hän oli ostanut itselleen 1935 Inarista tiettömän taipaleen takaa Paadarjärven rannalta Sotkajärven erämaatilan, Inari oli hänelle rakas toinen koti.

Matkailun kasvoi lupaavasti 1930-luvun lopulla, mutta talvisota ja jatkosota muutti kaiken. Lapin sodan kiihkeimmässä vaiheessa saksalaiset sotilaat tuhosivat Inarin matkailumajan marraskuun 12.–13. päivä 1944. Uusi rakennus valmistui vanhoille perustuksille 1956 valtion rahoittamana, ja Matkailijayhdistys hoiti sitä 30 vuotta vuoteen 1986 saakka. ”Majalan” ovet olivat lukossa runsaan vuoden, kunnes sen johtajana parikymmentä vuotta toiminut Maija Nikula osti paikan ja teki täydellisen remontin perustamansa yhtiö nimissä.  Matkailumaja muuttui Kultahoviksi, sen seiniä koristivat vakioasiakkaiden, Lemmenjoen kullankaivajien kuvat.

Toinen sukupolvi Nikuloita, Kaisu ja Heikki, ottivat vuosituhannen vaihteen tienoilla hotellin hoitaakseen. He uudistivat tiloja ja palveluita nostaen keskeisiksi arvoikseen perinteet, paikallisuuden, luonnonläheisyyden ja saamelaisuuden. Omaleimallisuudellaan Kultahovi ravintoloineen keräsi mainetta, kunniaa ja palkintoja. Syksyllä 2022 Kultahovi vaihtoi omistajaa. Mari ja Jouko Lappalainen muuttivat sen Wilderness Hotel Juutuaksi.  Wilderness-hotelliketju avasi uudistetun Juutuan joulusesongiksi.

Näin toiveikkaasti uusi  omistaja jättää jäähyväiset Kultahoville yleisradion haastattelussa:

– Muutamme Juutua-hotellia joki- ja luontoteemaan sopivaksi. Kultateema jää vähemmälle, ja inspiraatiota haetaan luonnosta, paikallisesta kulttuurista ja elämäntavasta. Ravintola Aanaar jatkaa entisellään. Henkilökunta myös säilyy aika lailla samana, kertoo Jouko Lappalainen.

En malta olla kertomatta  Nipa Raumalan tarinaa kolmesta Lemmenjoen kullankaivajasta, jotka meinasivat hukkua Juutuanjoen koskeen saunoessaan Majalan rantasaunassa joskus 1960-luvulla. Nipa, Yrjö ja Pelle lähtivät löylyjen lomassa kastautumaan Alakoskeen. Ajautuivat liian kauaksi ja virta vei miehiä vuolaasti kohti Inarijärveä ja kosken pahoja kuohuja. Pisimmälle ehtinyt Pelle huusi takana tuleville; ”Menkää rantaan, on parempi, että yksi meistä hukkuu kuin kaikki”. Jokainen pääsi takaisin saunan löylyihin.

Tarinassa on aasinsilta jutun otsikkoon, sillä Majala oli Lemmenjoen kullankaivajille tuttu paikka viime vuosituhannella. Siellä pidettiin monet juhlat muistelot, joissa Pyrkyripalstalle saatetulla oli aina tyhjä tuoli pitkän pöydän päässä. Nikulan Maijalle kullankaivajat olivat mieliasiakkaita, joiden kunniaksi hän uutena omistajana antoi hotellille nimeksi Kultahovi. Kullankaivu näkyi myös hotellin sisutuksesta; vanhan Majalan ”karvahattubaariin” Lapin Kullankaivajain Liitto sijoitti 1978 isokyröläisen valokuvaaja K.J. Mieltyn kahdeksan maalausta kullankaivajista. Valokuvasuurennosten päälle tehdyt maalaukset saivat näyttävän paikkansa myös uuden Kultahovin baarissa kultarännin yläpuolella. Nyt taulut on luovutettu takaisin LKL:lle oltuaan lainassa 44 vuotta.

Seppo J. Partanen, rakkaudella Inarin Majala, Kultahovi, Juutua

*********

Lapin kulta kimaltaa taas televisiossa

Åke Lindmanin vuosikymmenien haave elokuvan tekemisestä Lapin kullankaivusta toteutui moninaisten vaiheiden jälkeen vuosituhannen vaihteen tienoilla. Syntyi kolmeosainen tv-sarja ja lähes kahden tunnin elokuva ”Lapin kullan kimallus”. Ajatus elokuvasta syttyi 1952 Åken tehdessä Inarissa elokuvaa ”Valkoinen peura”. Vuosien varrella tehtiin kolme käsikirjoitusta; Paavo Pitkänen, Gerhard Wilson ja lopulta rahoittajien vaatimana toteutunut Heikki Vuento.

Åken alkuperäinen ajatus oli kuvata suuri osa elokuvaa Ivalojoen Kultalassa. Hankalien ja koskisten kulkuyhteyksien takia rakennettiin ”Kulissi Kultala”, kullankaivajien kämppä ja työmaa pahimpien koskien yläpuolelle, jonne oli tasaisemmat kulkuyhteydet veneillä Kutturasta. Muita kuvauspaikkoja oli muun muassa Tankavaarassa, Oulussa, Helsingissä ja Inarissa.

Keskeisenä juonena elokuvassa on merimiesten Jaakob Ervast ja Nils Lepistö kova kohtalo

Ivalojoen kullan löytäjinä 1869, heidän viisi vuotta kestänyt riitansa kruunuvouti Konrad Plantingin kanssa kaivuoikeudesta, Frans Björklundin rikas kultalöytö ja äkkikuolema, ihminen luonnonvoimien armoilla tiettömässä erämaassa. Maisemakuvaus on yksi elokuvan parhaista puolista. Åke itse valitti, että ”ongelmana on löytää rumuutta ja rosoisuutta; kauneutta on kaikkialla, mihin kameran kääntää”.

Elokuvan ensi-ilta oli Savonlinnassa 1999 ja tv-sarja nähtiin pari vuotta myöhemmin TV:ssä. Elokuva esitetään ties monennenko kerran televisiossa tiistaina 8.11.2022.

Taustatietoa Lapin kullan kimalluksesta täältä:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/lapin-kullankaivun-historia/lapin-kullan-kimallus-tv-sarjan-tapahtumista/

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/lapin-kullankaivun-historia/lapin-kullan-kimallus-elokuvan-taustoja/

Kultala

Hippulista on päivitetty 22.10.2022

Klikkaa kuvaa tai linkkiä kuvien alla

 

 

 

 

 

 

Hippulista 22.10.2022

*******

Peroniuksen Antti Lapin Kansassa

Kullankaivun edunvalvoja Antti Peronius ja hänen kultasukunsa esittäytyy monipuolisesti Lapin Kansan erikoisartikkelissa 22.10.2022. Jutun ”Mukava mies Mulkujärveltä” on kirjoittanut Risto Pyykkö, joka tunnetaan monista Lapin elämästä, ihmisistä ja historiasta kertovista jutuista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Antti on geologi, kullankaivun puolustaja, itsekin kullankaivaja ja monipuolisesti perehtynyt kultaan ja kaivostoimintaan eri puolilla maailmaa. Lehtijuttu kertoo myös isovanhemmista Elinasta ja Maxista, joiden elämäntarina Laanilan majatalon pitäjinä ja Tankavaaran kullankaivajina vaikutti paljon Antin elämänpolkujen valintaan. Hän on auttanut ja opastanut satoja kullankaivajia byrokratian viidakoissa, seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa.

Juttu löytyy Lapin Kansan viikonlopun numerosta. Sen voi lukea myös nettiversiona, sillä lehti tarjoaa lukuoikeutta kaikkiin numeroihinsa kuukauden aja 1 euron hintaan. Ohjeet löytyvät Lapin Kansan nettisivuilta.

 

Lisätietoa Antin isovanhemmista linkistä:

Kullankaivua Saariselällä 1930 | Kultahippu.fi

Maxin tarina sai jatkoa

Tarina Max Peroniuksesta jatkui Lapin Kansan viikonloppunumerossa 28.10. 2022. Risto Pyykkö kertoo jutussa Maxin elämäntarinan sekä monipuolisesta työstä kullankaivajana, valokuvaajana, oppaana niin turisteille kuin saksalaisille sotilaille ja ennen sotavuosia karhunkaatajille. Jutun kuvat kertovat taitavasta valokuvaajasta. Tässä yksi jutussa oleva Maxin kuva Laanilan majatalon pihapiiristä. Siinä Purnumukan shamaani Niilo Hirvasvuopio vanhempi ja hiihtoturisti kohtaavat 1930-luvulla.

Turisti voisi olla Gunnar Stenfors (1903-1955). Hän retkeili paljon ystäviensä kanssa Äkäslompolon ympäristössä ja Saariselällä, oli maamme ensimmäinen alppihiihdon opettaja, laskettelun ja hiihtourheilun kehittäjä, Suomen Ladun perustajajäsen ja paljon muuta. Hän perusti Äkäslompoloon hiihtomajan, joka on edelleen suvun omistama.  Gunnar  kuoli kesäkuun 6. päivä 1955 melontaretkellä Äkäsjoella kanootin kaaduttua koskessa. Hän pystyi  uimaan rantaan, josta hänet löydettiin ja todettiin saaneen sydänkohtauksen.

Laanilan tyttö kertoo lisää

Elinan, Maxin, Peroniusten ja Virtasten elämästä Laanilan majatalossa kertoo myös Aune Huovisen v. 2004 ilmestynyt kirja ”Laanilan tyttö”. Aune oli vauva, kun Virtasen perhe muutti maaliskuun 2. päivä 1927 Laanilaan hoitamaan Volmari Kangasniemen jälkeen kievaria. Mukana olivat äiti Elina, isä Eemeli ja  isoveljet Jouko ja Tauno.

Eemeli kuoli yllättäen vaikeaan sairauteen 1931, äiti jatkoi kievarin pitoa, mutta kievarioikeudet olivat voimassa vain saman vuoden loppuun. Kievarin pitkäaikainen asukas Max Peronius tuli uudeksi isännäksi. Hänelle myönnettiin Laanilan kestikievarin isännyys 12900 markan vuotuista urakkamaksua vastaan Oulun läänin maaherran päätöksellä 24.11.1931 vuosiksi 1932–1934. Valtio maksoi tuon summan kyydityksistä, majoituksista ja ruokatarjoilusta, mutta määritteli myös hinnat palveluksista. Elina ja Max vihittiin pian avioliittoon ja hänestä tuli myös ”isi” Virtasen lapsille. Elinasta tuli kahden kultasuvun kantaäiti.

Laanilan tyttö kertoo lapsen ja nuoren tytön näkemyksen ja muistot monista dramaattisista tapahtumista Laanilassa ja Tankavaarassa 1920-luvun lopulta sotien jälkeiseen aikaan.  Kirjaa ei liene enää saatavissa kirjakaupoista, mutta kirjastoista ja divareista sen  voi löytää. Julkaisija oli Pilot Kustannus ja ISBN 952-464-266-2.

********

                           JOMSA Kullanhuuhdontaa Suomessa videot on  lisätty linkkisivulle.

Käy katsomassa:

 JOMSA VIDEOT Kullankaivu Suomessa

******

Kaksi kirjaa Lemmenjoen kaivajista

Lemmenjoella konekaivajauran tehneistä Risto Mäläskästä sekä Telilän suvusta on äskettäin ilmestynyt kaksi hyvin erilaista kirjaa.  Lue enemmän kirjoista klikkaamalla alla olevia kansia.

Mäläskän kirjan esittely löytyy myös Hippukulta Oy:n sivulta: Uutuuskirja Risto Mäläskä

Kirjojen hinta kustantajien sivuilla Kultakiima 25 e ja Ädin kullat 26,90  euroa

********

Selperinojalta löytyi kesän toiseksi suurin

Ivalojokeen laskevan Palsinojan sivupurolta Selperinojalta löytyi syyskuun alussa 28,5 g kultahippu, toiseksi suurin tältä kaivukaudelta. Löytäjä on 17 vuoden ajan kultaa kaivanut Veikko Jaskari Karvialta ja hän antoi hipulla nimeksi ”Selberin Iivari” löytöpaikan ja yksivuotiaan pojanpoikansa Iivarin mukaan. Hippu sijoittuu sijalle 112 hippulistalla, jossa on kaikkiaan 145 historian suurinta yli 20 g hippua. Kesän suurimmaksi saattaa jäädä Sotajoelta elokuussa löytynyt 61,5 g kultakimpale.

Vajaan 4 km mittainen Selperinoja on saanut nimensä Ivalojoen Kultalan kapakoitsija Henrik Zellbergin luovuttua kapakan pidosta 1873 ja siirryttyä kullankaivajaksi silloin nimettömälle purolle. Puroa kutsuttiin ensin Löytyojaksi kunnes se merkittiin karttoihin ensimmäisen kaivajansa nimellä. Nyt löytynyt kultakimpale lienee painavin purolta löytynyt, arvelee valtausalueen haltija.

Hippu löytyi konekaivulla noin 4 m syvyydestä Heikki Kallio-Mannilan ”Kuninkaiden laakso” valtausalueelta yllättävän korkealta paikalta 80–90 m puron uomasta. ”Lemmenjoella oli enemmän ja karkeampaa kultaa, Palsilla kulta on kovemman työn takana. Kulunut kesä oli aika onnekas, lisäksi löytyi 6,5 g ja 7,6 g hiput hengettömien, täiden, lutikoiden ja russakoiden lisäksi”, kommentoi löytäjä.

Palsinoja sivupuroineen on nykyisin yksi vilkkaimpia Lapin kullankaivualueita. Siellä on

noin 80 huuhdonta-aluetta, joista osa on valitusten ja lisäselvitysten takia odottamassa lupapäätöksiä. Palsin suosiota ovat kasvattaneet Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenilleen tarkoitetut kullanhuuhdonta-alueet, joissa monet ovat oppineet kullankaivun tiedot ja taidot ennen oman työmaan hankkimista. Kullankaivajien liiton jäsenmäärä on sekin kasvanut jäsenvaltausten ansiosta sadoista tuhansiin.

Kuvat Tuula ja Heikki Kallio-Mannila, Veikko Jaskari

Lisätietoa Palsinojan ja Selperinojan vaiherikkaasta historiasta:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/palsinoja-on-kullankaivun-ammattiopisto/

*******

Palsinoja – 150 vuotta kullankaivun ammattiopistona

• Palsinojan kultaryntäykset 1902 ja 2022

Palsinoja sivupuroineen on ollut keskeinen kullankaivun kohde yli 150 vuotta. Tässä kaksi karttaa Palsin vilkkaimmista vuosista, ylimpänä valtaukset 1902 ja alempana kullanhuuhdonta-alueet 2022.

Vanhemmassa kartassa punaisella merkityt ovat kultayhtiö Prospektorin valtauksia, joiden lisäksi kymmeniä yksityisiä valtauksia, suurin osa inarilaisia. Valtauksen koko oli tuolloin pieni, ympyränmuotoinen 178 m keskipaalusta. Lähes samat alueet ovat kullankaivun kohteena 2022, karttaote Tukesin kartasta kertoo kullankaivualueita olevat lähes 80. Vaalealla värillä merkityt ovat saaneet käynnistysluvan, tummat odottavat päätöstä. Palsi on ihmisen mittainen kultamaa ja kultaa on löytynyt yllättävistä paikoista!

Lisää Palsinojan vaiherikkaasta historiasta ja värikkäästä nykypäivästä alla linkistä:

Palsinoja on kullankaivun ammattiopisto  | Kultahippu.fi

Lisätietoa, kuvia ja karttoja Palsin kullankaivun vuosikymmenistä löytyy myös Mineralia ja Prospäkkäri lehtien numeroista 2 / 2022. Kummatkin lehdet ovat myös PDF:nä  Tampereen Kivikerhon ja Lapin Kullankaivajain Liiton nettisivuilta.

Isomushippu Sotajoelta

Isomukset eivät jääneetkään Lemmenjoelle. Ivalojokialueelta löytyy vielä isoja hippuja. 10.8.2022 löytyi Sotajoelta Kalervo Ruohoniemen konekullanhuuhdonta-alueelta 61,5 grammaa painava kultahippu. Hippu sijoittuu sijalle 48 Seppo J Partasen ylläpitämälle Hippulistalle.

Kalervo löysi 2013 samalta kohtaa mutta joen toiselta puolelta 45 grammaisen hipun Sitkeys palkittiin. Lähialueilta on löytynyt lukuisia isomuksia.

Hippukullan myynnissä olevat hiput ovat lähes kaikki löydetty tältä alueelta (Ruohoniemen ja Vehviläisen alueilta). Katso Kultahiput Sotajoelta

Näin Sotajoen isomus löytyi

Pohjanmaan pojat eivät hötkyile. Siinä missä isommuksen löytäessään toinen kiljuu kuin tekisi kuolemaa tai saisi sydänkohtauksen, pohjalainen tekee sen tavallaan. Isäntä lähti kämpille lämmittämään ruokaa, rengit viimeistelivät kaivuutyötä ja näkevät suuren kultahipun lilluvan rännin rihloissa. Jättävät isomukset siihen ja lähtevät syömään.

Kertovat syödessä suuren kultakimpaleen olemassaolosta. Syödään rauhassa, puhutaan kaikki puhuttava ja varmistetaan, että kaikki uskovat kaikkien aikojen isommuksen odottavan. Sitten kävellään rauhassa kultatyömaalle, kuvataan hippua rihlassa, pyöritetään kädessä, veikataan sen painoksi 40-62 grammaa.

Näin tekivät Sotajoella Kalervo Ruohoniemi, Jari ”Igor”  Myllykangas ja Markku Hannu. Kun kultakimpale ensi kerran punnitaan näyttää vaaka lähes 62 grammaa. Kuivuttuaan putoaa puoli grammaa pois. Se on suurin kahteen vuoteen ja Kassulle lähes 40 vuoteen; luo uskoa toivoa ja unelmia kaikille kullankaivajille, joiden usko on pari vuotta ollut kovalla koetuksella.

Markku Hannu on kirjannut ylös löytöpäivän 10.8.2022 tapahtumat Sotajoella. Lue juttu alla olevasta linkistä:

https://www.kultahippu.fi/?page_id=7779&preview=true

Vanhoja kultakarttoja voit tutkia klikkaamalla yllä olevaa karttaa.

************

Juha Kauhanen

28.3.1947 -6.8.2022

Juha Kauhanen   In memoriam

Hanski Aaltio kertoo ystävänsä poismenosta muistokirjoituksessa, linkki ylhäällä

Muru muistoissani

Nina Petelius-Lehto menehtyi kotiseudullaan Kouvolassa 19.7. 2022. Hän työskenteli isänsä Pentin ja veljensä Pirkka-Pekan kanssa Tankavaaran kultakylässä 1970-luvulla tutustuen laajasti Lappiin ja kullankaivajiin. Aila Mikkonen muistelee ystävyyttään Murun kanssa. Se alkoi kaatosateessa Tankavaaran kultakylässä 1970-luvun alussa, kun Nina tuli isänsä skootterin kyydissä Kuusankoskelta Lappiin. Ailan ja ”Murun” ystävyys jatkui läpi elämän.

Muistokirjoitus avautuu alla olevasta linkistä:

Muru muistoissani

*********

”Kultamaan tyttäret”-kirja ilmestyi vuosi sitten Väyläkirjat Oy:n kustantamana. Anne Roth on koonnut kirjaan tietoa ja tarinoita naisten kohtaloista Lapin kultahistoriassa Rasti Ralla-Kaisasta 1870 nykypäivän vaikuttajiin: Inkeri Syrjänen, Maija Vehviläinen, Anne Rooth ja monet muut, noin kolmekymmentä. Kirjaa saa kustantajan lisäksi myös Tankavaraan kultamuseosta. Lisätietoa väyläkirjat.fi nettisivuilta.

Seppo J. Partanen

*****

Waskoolisinfonia jäi soimaan:

Matti Rag Paananen 1939 – 2022

Säveltäjä, kirjailija, taiteilija, jazzmuusikko Matti Rag Paananen päätti maallisen vaelluksensa 24. huhtikuuta 2022 kotikaupungissaan Turussa. Hänen valtavaan elämäntyöhönsä kuului myös kulta ja kullankaivu, jonka tuloksena syntyi Waskoolisinfonia vuosina 1976-1977. Vuosikymmenen alussa Matti vietti useita kesiä Sotajoen kultamailla vaskaten kultaa, tutustumalla jylhään luontoon, kultamiehiin ja kultahistoriaan.

Lue lisää täältä:

Waskoolisinfonia jäi soimaan | Kultahippu.fi

””””

Etsi omat hippusi Lapin kultakentiltä

Jäsenistölle varatut kaivupaikat ovat kasvattaneet Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmäärän sadoista tuhansiin, herättäneet monissa kultakuumeen ja johtaneet oman valtauksen etsimiseen. Jokaisella jäsenellä on oikeus omia työvälineitä käyttäen etsiä kultaa liiton huuhdonta-alueilla. Niitä on vuoden 2022 alussa toista kymmentä. Sallitut työvälineet ovat lulla, ränni, pieni vesipumppu, vaskooli ja lapio, sekä irtomaiden pehmittämiseen tarvittavat kuokat, hakut, kanget ja muut käsityökalut. Jäsenvaltauksia yli 70-vuotiaalla liitolla on ollut nelisenkymmentä vuotta, tänä aikana liiton pääluku on kasvanut 300:sta yli 4000 jäseneen.

Tarkempia tietoja jäsenvaltauksista, niiden käytöstä, ajo-ohjeista, yöpymisisistä, työvälineistä jne. löytyy Lapin Kullankaivajain Liiton nettiosoitteesta. Liiton jäsenmaksu vuonna 2022 on 28 euroa ja liittymismaksu 12 euroa. Kullalla maksettaessa jäsenmaksu on 1,0 grammaa Lapin kultaa.

Lue asiasta enemmän täältä:

Etsi omat hippusi Lapin kultakentiltä | Kultahippu.fi

*********

Lapin kultakuume – tuhti tietopaketti

Iltalehti on julkaissut 15.3. 2022 teemalehden yli 150 vuotta jatkuneesta Lapin kullankaivusta. ”Lapin kultakuume” on asiantuntemuksella toimitettu ja hyvin kuvitettu yli 60-sivuinen tietopaketti kullankaivun värikkäästä menneisyydestä ja nykypäivästä. Erikoisliite on myynnissä Iltalehden oheistuotteena hintaan 4,95 euroa ja se löytyy myös nettiversiona ostamalla yhden euron maksavan Iltalehden kuukauden kestävän tarjouksen.

Näin vastaava tuottaja Ilkka Enkenberg kertoo lehden sisällöstä:

Magneettinen Lapin kulta: Lapin maaperässä piilevä kiiltävä metalli on ollut monen ihmisen kohtalo ja jättänyt jälkeensä unohtumattomia tarinoita.
Kun kahden merimiehen, Ervastin ja Lepistön löytämä kultasaalis ropisi kruununvouti Plantingin pöydälle, voi vain kuvitella, mitä tämän päässä liikkui. Conrad Planting oli pohjoisimman Suomen ylin virkamies mutta etsinyt tämän uran ohella kultaa likipitäen koko ikänsä. Nyt sitä valuttivat pussukastaan nämä kaksi kansanmiestä.
Voi olettaa, että katkeruuden pitkäkyntinen koura otti Plantingin sisuskalut hetkeksi otteeseensa, sillä kaksikon poistuttua ovesta Planting alkoi hetimiten järjestää kullan löytöpaikkaa itselleen.
Ervastin ja Plantingin taistelu kullasta ei suinkaan jäänyt Lapin kultamaiden viimeiseksi.
Lapin kullan olemassaolo sai virallisen vahvistuksensa 1860-luvun lopulla, minkä jälkeen se on vetänyt puoleensa erilaisia ihmisiä: irtolaisia, kauppiaita, huijareita, Venäjän porvareita, sotaveteraaneja, hollantilaisia seikkailijattaria… Vain muutamia mainitakseni. Kullasta on taisteltu ja sitä on yritetty kaivaa niin joen pohjista kuin kalliostakin.
Merimiesten kultalöydön lähistölle pystytettiin Kruunun stationi, joka toimi virkamiesten keskuspaikkana Lapin ensimmäisen kultaryntäyksen aikaan. Muutaman vuoden kukoistettuaan siitä tuli revontulitutkijoiden tukikohta.
13 tonnia kultaa! Niin paljon Wille Hall sitä laski Ivalojoella ja Laanilassa ottajaansa odottavan. Prospektorit innostuivat. Perustettiin osakeyhtiö ja rakennettiin kaivos. Tuotiin höyryvoimalla toimivia koneita, palkattiin työvoimaa. Olihan Hall insinööri ja tutustunut kaivuuseen Uralilla. Hän varmasti tiesi, mitä teki. Vai tiesikö?
Sotien jälkeen alkoi Lappiin kerääntyä kullankaivuusta innostunutta väkeä. Syntyi Lemmenjoen legendaarinen kultavaltausten alue, jonka keskuksena toimi Morgamojan kultala. Sieltä riittää tarinoita, joista kaikkia ei varmasti vieläkään ole kerrottu.
Morgamojalla majaansa pitivät ”Kultasilmä” Kokko, Pellis-Jukka, Hiljainen Jaska ja Kulta-Korhonen. Nelikko kaivoi aluksi yhdessä, mutta hajosi muutaman vuoden kuluttua. Heillä oli keittiöapulaisena ja pyykkiä pesemässä muun muassa eräs Petronellaksi kutsuttu hollantilaiskaunotar, joka vain kahden kuukauden läsnäolonsa aikana ehti jättää lähtemättömän jäljen kullankaivajiin. Ja myös Lapin karttaan, josta yhä löytyy Petronellan kukkulat.
Eikä Lappi ole vieläkään nähnyt viimeisiä kullankaivajia. Heitä on kairassa yhä, ja uusia yrittäjiäkin erämaa ja kullan kimallus varmasti kutsuu.

Lapin Kullankaivajain Liiton vuosikokous 2022

Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n vuosikokous pidetään Saariselällä Hotelli Riekonlinnanauditoriossa lauantaina 26.3.2022 alkaen kello 13.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, valitaan LKL ry:n edustajat Kultakodin yhtiökokouksiin sekä käsitellään hallituksen esitykset.

Suunnitteilla on myös yhteistä ohjelmaa kokouksen yhteydessä, seuratkaapa LKL:n nettisivuja: https://www.kullankaivajat.fi/

Laivaseminaari peruuntui taas

Lapin kullankaivajain perinteinen laivaseminaari peruuntui toisen kerran koronaepidemian takia. Jo perinteeksi muodostunut laivaristeily seminaariohjelmineen on koonnut enimmillään noin 400 kullankaivajaa usean vuosikymmenen ajan. Seminaarin ohjelma ehdittiin rakentaa valmiiksi ja ilmoittautumisia kertyi riittävä määrä, mutta tammikuun viimeiseksi viikonlopuksi 2022 suunniteltu seminaari jouduttiin peruuttamaan tammikuun alussa nopeasti levinneen pandemian takia.

Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmaksu on alkaneelle vuodelle 28 euroa ja liittymismaksu 12 euroa. Kullalla maksettaessa vuosimaksu on 1 gramma. Liitossa on noin 4000 jäsentä. Tärkeimmät jäsenedut ovat oma jäsenlehti Prospäkkäri, useat kullanhuuhdontapaikat jäsenille, edunvalvonta ja neuvonta. Lisätietoa löytyy liiton nettisivuilta:

Lapinkullankaivajat – jottei yksikään hippu hukkuisi.