Lapin kullan kimallus 2019


Valtaushakemisto 1869 – 1974 avautui

Ivalojoen kultaryntäyksen ensimmäisten valtausten kartta vuosilta 1870-1874.

Olemme avanneet historiallisen kultavaltausluettelon kultahipun hakemistot osiossa. Luettelossa on mukana noin 4050 valtausta ja kaivospiiriä vuosilta 1869 – 1974. Suurin osa valtauksista sijaitsee Inarin kunnassa. Historian saatossa kultaa on haettu monessa muussakin Lapin kunnassa: Sodankylä, Utsjoki, Enontekiö, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Salla. Onpa luetteloon mahtunut jokunen valtaus myös eteläisestä Suomesta Evijärveltä

Venäläiset liikemiehet saivat Lapin ensimmäiset kultavaltaukset syksyllä 1869, mutta eivät koskaan siellä kultaa kaivaneet.

Tiedot hakemistoon on koonnut geologi Kauko Puustinen. Hän aloitti historiallisen luettelon kokoamisen ja julkaisemisen ollessaan työssä Geologian Tutkimuskeskuksessa ja jatkoi päivittämistä eläkkeelle siirryttyään. Julkaisemme Puustisen hakemistosta tiivistetyn version. Mukana ovat vuosiluvut, organisaatio tai henkilönimet, kunta, tarkempi sijainti ja sekä muuta historiaa uudella tavalla avaavaa aikalaistietoa. Tiedosto on Excell-taulukkona ja sen pitäisi avautua lähes kaikilla erilaisilla vempaimilla tietokoneista kännyköihin.

Valtausluettelo täydentää Hakemistot-osiossa aiemmin olleita historiallisia luetteloita. Siellähän on Jorma Kivisaaren kokoamat kullankaivun henkilö-, asia- ja paikkatiedostot, luettelot historian suurimmista kulta- ja platinahipuista sekä luettelo Lapin kullasta kertovasta kirjallisuudesta.

Historiallinen valtaushakemisto löytyy Hakemistot-osiota klikkaamalla. Alla suora linkki:

https://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2019/06/Valtaukset-1869-1974_31.5.19.xls

******

Jäähyväiset Lemmenjoelle

Sirkka-Liisa Alhonen 1942 – 2019

⇑ klikkaa ♥

Viimeinen kesä on alkamassa monelle Lemmenjoen kaivajalle, sillä koneiden käyttö kullankaivussa loppuu heinäkuun alussa 2020 ellei jatkoaikaa tule. Se päättää yli 30 vuotta jatkuneen taistelun kaivuoikeuksista ja on kuolinisku ammattikullankaivulle. Miessi, Pusku ja Ruittu ovat olleet viime vuosikymmenien parhaita kultapuroja, joista on konevoimalla noussut suurin osa kultasaaliista 4-6 metrin syvyydestä. Miltei jokainen uutisoitu isommushippu on löytynyt Lemmenjoen puroilta.

Sirkka-Liisa ja Arska Alhonen Puskun kämpän edessä.

 

Kultaa, spektroliittia ja lumikvartsia.

Kultakuume iski Aarne Alhoseen kesällä 1974 Lemmenjoen retkellä vaimon Sirkka-Liisan kanssa. Siitä alkoi ainutkertainen ja elämänmittainen tarina, jolla on paikkansa Lapin kultahistoriassa. Kultaseppä opetteli kullankaivun taidot Antti Jomppasen valtauksella Morgamilla. Hän hankki oman valtauksen ja kämpän 1979 Puskuojalta Raumalan Nipalta, yhdeltä oppi-isistään. Arska erikoistui koru- ja jalokivien etsintään paikan edellisen haltija jalanjäljissä. Tästä käynnistyi uusi aikakausi Lapin kullan historiassa; Arska ryhtyi valmistamaan koruja Lemmenjoen kultahipuista sekä suomalaisista koru- ja jalokivistä. Hänen käsissään syntyi noin 50 000 korua. Niihin on tarvittu ainakin 40 kiloa kultahippuja, hän itse arvioi. ”Jokainen hippu on saanut yksilöllisen kohtelun sormissani”.

Valtaosa koruista on hippuriipuksia ja korvakoruja, joissa hipun paino on vaihdellut 0,2 – 1 g välillä. Isomuksiakin on, painavin Mäläskän Riston 87 -grammainen ”Roope”. Noin 5000 korussa on ollut Lemmenjoen granaatti, Luoston ametisti tai Luumäen berylli. Sama määrä koruja on syntynyt Lemmenjoen lumikvartsista ja epidootista, Kittilän jaspiksesta ja Ylämaan spektroliitista. Noin 80 % on ollut hippukoruja ja 20 % kullan ja kivien yhdistelmiä.

”Luokittelin ensimmäisenä kultahistoriassa hiput viiteen kokoluokkaan 0,05 – 0,3 grammasta 10-20 grammaan. Määrittelin sen perusteella täsmälliset grammahinnat koon mukaan. Maksoin hipuista 2-, 3-, 4- ja 5-kertaisesti harkkokullan maailmanmarkkinahintaan verrattuna. Olin se kultasormi, jonka hyppysissä hippujen hinta nousi, kovan kysynnän vauhdittamana”.

Arska Alhonen ansaitsee paikan siinä museossa, jonka joku joskus Lemmenjoen kullankaivajille perustaa. Aineksia siihen löytyy hänen omista muistelmistaan ja kotisivuiltaan www.lemmenjokikoru.net, ellei hän itse ehdi tai mahdu museon vitriiniin.

Arskan omat jäähyväiset Lemmenjoen kullalle, jalokiville, muistoille ja luonnolle löytyvät alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

*********

Lapin kulta esillä Bulevardilla

Kulta ja kullankaivu ovat näyttävästi esillä Lapin ikivanhojen matkailumyyttien rinnalla uudessa Bulevardia hotellissa Helsingissä. Ravintola on saanut nimekseen ”Kultá”, kullankaivajan vaskoolit koristavat keraamisina auloja ja asuinkerroksia, juhla- ja kokouskerros on saanut kulta-aiheisen nimen ”Rikastamo”, neljätoistametrinen baaritiski on väriltään kultainen.

Kulta kimaltelee Anu Pentikin keraamisissa vaskooleissa uuden hotellin seinillä.

Kultá ei sanana tarkoita mitään, ”heittomerkki vain tuntui hyvältä kullan päällä”, sanoo aluejohtaja Leena Turunen. Inarin saameksi kulta on ”golle” tai ”kolli”. Kulta istuu hyvin Bulevardille, sillä lähes vastapäätä kadun toisella puolella on Ekbergin kahvila ja leipomo, yksi Helsingin vanhimmista ja hienoimmista. Sen perustaja leipurimestari Fredrik Ekberg innostui kullankaivusta 1879 ja

Noitarumpu on saanut paikkansa Lapin mystiikan luojana.

osti kaksi kultavaltausta Ivalojoelta Sotajoen suun vastarannalta insinööri Johan Tallgrenilta. Ekberg kaivoi siinä useita vuosia kohtalaisella menestyksellä ja vaihtoi 1887 muutamia kilometrejä ylävirtaan ostamalla valtiolta kaivuoikeuden Kultalan rannan rikkauksiin. Häneltä kullankaivu jäi kesken, mies kuoli 1891.

Suurin yksityinen hotelliketju Lapland Hotels jatkaa näin koko maan valloitusta. Oulun ja Tampereen jälkeen ovat vuorossa Helsinki ja Kuopio. Lapland Hotels ketjuun kuuluu parikymmentä hotellia, yli 2100 huonetta ja huoneistoa sekä 9000 ravintolapaikkaa ympäri Suomea. Lapissa toimintaa on Ylläksellä, Levillä, Saariselällä, Rovaniemellä, Oloksella, Luostolla, Kilpisjärvellä, Pallaksella ja Hetassa.

Anu Pentikin lumisade tuudittaa uneen hotellihuoneessa. Suomen Matkailualan Seniorit tutustuvat hotelliin.

Lähes sadan vuoden kierros matkailumme historiassa sulkeutui, kun Lappihotelli avattiin Helsingin ydinkeskustassa. Visio Lapin ja Petsamon muuttamiseksi matkailukohteeksi luotiin näissä samoissa kortteleissa ja sitä lähdettiin toteuttamaan kesäkuun lopussa 1921. Nyt visio tuotiin toteutuneena takaisin lähtöpaikkaansa. Lapland Hotels avasi hotelli Bulevardin ja se on täynnä Lapin mystiikkaa ja eksotiikkaa. Sillähän Suomea on markkinoitu matkailumaana kautta aikojen, nyt se on tuotu valtiksi pääkaupunkiseudun kilpailuille majoitusmarkkinoille.

Porot ja kelot kutsuvat.

Bulevardissa on 182 keskimääräistä suurempaa huonetta kuudessa eri kategoriassa, ravintola Kultá, juhlakerros 100 hengelle, baari ja kuntosali. Lappilaisuus on näyttävästi esillä palvelussa, ruuassa, tarjoilussa, sisustuksessa, vuodevaatteissa, koristelussa. Anu Pentik on luonut keraamisia kultavaskooleja, kaikkialla on erilaisia Lapin luonnon installaatioita ja taideteoksia, porosarvia, keloista tehtyjä poroja, keloa somistuksessa ja tarjoilussa.

Katso alla olevasta linkistä, miten Lapin matkailu sai alkunsa Petsamosta 100 vuotta sitten:

Petsamo, Lapin matkailun alkukoti

*******

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.