Metallinpaljastin

METALLINPALJASTIN KULLAN ETSINNÄSSÄ

Metallinpaljastin on tehnyt läpimurron kullanetsinnässä Lapissa. Viime vuosina ja viimeksi

Lapiokaivajan monttu, mihin suuntaan jatketaan.

Lapiokaivajan monttu, mihin suuntaan jatketaan.

kesäkuun alussa 2016 metallinpaljastimella on löydetty isomushippuja. Useimmat löydöt on tehty jo lopetetuissa lapiokaivumontuissa.

Tässä on linkki suomalaiseen hippulöytöön

https://youtu.be/90xRR2dhQw0

Metallinpaljastin eli metallinilmaisin tai miinaharava on omimmillaan kullanetsinnässä jo kaivetulla alueella, jossa maanpeite ei haittaa tutkimusta. Lapiolla kaivettaessa montun pohjalle jää aina hiekkaa ja tutkimattomia kivenkoloja. Konekaivussa voi jäädä vielä enemmän tutkimatonta ainesta montun pohjalle.

Kaivamattomilla alueilla kuntan paksuus estää tehokkaan etsinnän ja mahdolliset rautaesineet ja

Kultahippu on havaittu, nyt tutkitaan tarkasti miltä kohtaa.

Kultahippu on havaittu, nyt tutkitaan tarkasti miltä kohtaa.

pullonkorkit antavat virheilmoituksia.

Uusimmat metallinpaljastinmallit erottavat raudan ja jalometallit toisistaan. Laitteen näyttö ilmoittaa minkä metallin paljastin on havainnut. Paljastimen asetuksilla voidaan määrittää myös mihin metalliin se reagoi ja eliminoida rauta kokonaan pois.

Metallinpaljastin tunnistaa kohteet muutaman kymmenen sentin syvyydeltä. Pienet kultahiput 2-10 cm, isomukset jopa 20 cm, isot rautaesineet puolisen metrin syvyydeltä.

Maa-aines otetaan muoviastiaan ja astiaa liikutetaan paljastimen kelan ohi.

Maa-aines otetaan muoviastiaan ja astiaa liikutetaan paljastimen kelan ohi.

Signaalin voimakkuus riippuu myös kohteen muodosta.

Metallinpaljastimien hinnat alkavat parista sadasta aina useisiin tuhansiin. Kullanetsinnässä realistinen hintataso on tuhannen euron molemmin puolin. Paljastimen hankintaa suunniteltaessa mieti laitteen käyttötarkoitusta, jos tarvitaan erikoisominaisuuksia esimerkiksi kullan tunnistamista, niin hanki paras mahdollinen laite. Edullisen laitteen ostaja monesti hankkii vuoden kuluttua kalliimman version. Laitteella on käytännössä melko vähän käyttötunteja, joten on viisasta hankkia yhteinen laite kahden kolmen kaverin kanssa.

Metallinpaljastinta käytetään kullanetsinnän lisäksi moniin muihin tarkoituksiin, eniten

Hiekkaa kaadetaan pois toiseen astiaan. Aines, joka ei anna merkkiääntä, heitetään pois kunnes hipun voi poimia sormin hiekan seasta. Vaskausta ei tarvita.

Hiekkaa kaadetaan pois toiseen astiaan. Aines, joka ei anna merkkiääntä, heitetään pois kunnes hipun voi poimia sormin hiekan seasta. Vaskausta ei tarvita.

historiallisten löytöjen tekemiseen. Tällä saralla on myös tehty viime aikoina merkittäviä löytöjä. Paljastin auttaa myös arkisissa asioissa, maastoon pudonneiden koneiden osien etsinnässä sekä kadonneiden sormusten tai avaimen löytymiseen. Nykyajan auton avain maksaa satoja euroja.

Jokamiehen oikeuksiin kuuluu malminetsintä maastossa. Metallinpaljastimen käyttö on myös sallittu, mutta kaivannon tekeminen on jo harmaalla alueella, kuinka ison kuopan saa tehdä. Parasta on kysyä maanomistajalta lupa etsintäkuoppien tekemiseen. Lapissa valtion maalla tehtävästä kullanetsinnästä kullanhuuhdontalupa-alueiden ulkopuolella on ilmoitettava Metsähallituksen Ivalon toimistoon: milloin, missä ja kuka etsii.

Näin pieni hippu löytyi metallinpaljastimella.

Näin pieni hippu löytyi metallinpaljastimella.

Tämä koskee kaikenlaista etsintää välineistä riippumatta. Siivoa aina jälkesi, jos kaivat maata.

Yksinkertaisimmillaan metallinpaljastin on oskillaattori, jonka läpi kulkee vaihtovirtaa käämiin, mikä tuottaa vaihtelevan magneettikentän. Sähköä johtavan metalliesineen joutuessa lähelle käämiä, käämin luoma magneettikenttä indusoi metalliesineeseen pyörrevirtauksen, joka tuottaa oman magneettikentän. Mikäli toista käämiä käytetään magnetometrinä, magneettikentän eron voi havaita metalliesineen yllä.Metallinpaljastimen tunnistinkela toimii

Onnellinen Löytäjä. Kuvasarja on kuvattu Kaliforniassa 2014 muutaman kymmenen kilometrin päässä tämän vuoden 2016 Kullanhuuhdonnan MM kisapaikkaa Placervilleä.
Onnellinen löytäjä.

Kuvasarja on kuvattu Kaliforniassa 2014 muutaman kymmenen kilometrin päässä tämän vuoden 2016 Kullanhuuhdonnan MM kisapaikkaa Placervilleä.  Alueella on etsitty kultaa 1800-luvulla suihkuttamalla voimakkaalla vesitykillä vuorenrinteitä, maastoon on jäänyt runsaasti pieniä hippuja ja niitä löytyy vielä yli sadan vuoden jälkeenkin.

 

kHz-alueella. Esimerkiksi Minelab-tunnistimien taajuusalue on mallista riippuen 3-100 kHz. Alempi taajuus tuottaa syvemmän tunkeuman maaperään, mutta herkkyys pienille metallikappaleille on huonompi. Korkealla taajuudella tunkeuma on pienempi, mutta herkkyys pienemmille metallikappaleille on parempi.(Viimeinen kappale peräisin Wikipediasta)

Sacramentolainen kullanetsijä on pukeutunut täydelliseen varustukseen metallispaljamiella tapahtuvaa hippujen metsästystä varten vanhalla kaivosalueella Kalifornian vuoristossa.

Sacramentolainen kullanetsijä on pukeutunut täydelliseen varustukseen metallispaljamella tapahtuvaa hippujen metsästystä varten vanhalla kaivosalueella Kalifornian vuoristossa.

 

Tehoruiskulla 1800-luvulla hajoitettu kultavuori on hyvä paikka etsiä kultaa Kalidornian vanhoilla kultamailla.

Tehoruiskulla 1800-luvulla hajoitettu kultavuori on hyvä paikka etsiä kultaa Kalifornian vanhoilla kultamailla.

 

Australiasta on löytynyt isomushippu metallinpaljastimella, tässä linkki

http://www.goldprospectors.org/News/News-Details/ArtMID/3269/ArticleID/173/Monster-145-ounce-gold-nugget-unearthed-Down-Under

Metallinpaljastin tärkeä työkalu tukinsahauksessa

Kenttäsirkkelisahaajille tarjotaan usein pihapuita sahattavaksi lankuiksi ja pihakalusteiden rakennusaineeksi. Sahurit eivät mielellään ota puita vastaan, koska pihapuihin on aikojen kuluessa kiinnitetty vaikka mitä rautanauloilla ja -langoilla.

Metallinpaljastimella tukista löytyy rautapalat. Kuvasarjassa sahuri ensin löysi rautanaulat sahan terällä ja vasta sitten kaivettiin esiin Garrettin AT Gold metallinpaljastin.

Pari rautanaulaa tuhosivat vannesahan terän.

Pari rautanaulaa tuhosivat vannesahan terän.

Metallinpaljastin tukinsahauksessa IMG_2094

Garrett AT Gold

Garrett AT Gold

Kultakesä 2016 avautui komeasti Mäkärässä

Löytäjä Isomushippu ehti löytyä ennen lumipeitteen tuloa Mäkärästä kesäkuun alussa 2016. Euroopan kultamaita kierrellyt prospektori Niels Gijzel löysi 7. kesäkuuta 5,5 g kultahipun metallinetsimellä TeamDeadwoodin kullanhuuhdonta-alueelta Vuotson Mäkärästä. Pari päivää löydön jälkeen maisema peittyi lumella, kuten Lapissa joskus kesäkuussa käy. Sitä ennen ehdittiin nauttia oikeasta kesähelteestä, mikä on näillä korkeuksilla harvinaisempaa kuin lumi tähän aikaan. Kuvassa onnellinen löytäjä ja kultakesän avannut hippu hänen kädessään. Lue asiasta enemmän: https://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/isomus-metallinetsimella-makarasta/

Suuri kultahippu löytyi metallinilmaisimella 2015 Ivalojoelta

Harrin hippu 1

Harrin hippu 2

KUVAT Sointu ja Harri Vaarala

        Ivalojoen Pataojan eli Björklundinojan suusta on löytynyt  20,38 g painava kultahippu metsallisetsimellä. Löytäjät ovat rovaniemeläinen Sointu ja Harri Vaarala, jotka ovat kaivaneet tällä historiallisella paikalla toistakymmentä vuotta. Löytö lienee toiseksi suurin metallinetsimellä löydetty. Kaavilta kotoisin oleva Kalevi  Tiilikainen löysi 19.6. 1988 klo 20,22 Laanilan Hangaojalta 39,6 g hipun, jolle hän antoi nimen Siiri.

Tämä Kalevi Tiilikaisen Hangasojalta 1998 löytämä Siiri lienee painavim metallinetsimellä löydetty Lapin kultahippu.

Tämä Kalevi Tiilikaisen Hangasojalta 1988 löytämä 39,6 gramman Siiri lienee painavin metallinetsimellä löydetty Lapin kultahippu.

Näin Harri Vaarala kertoo lähettämässään viestissä Björklundinojan löydöstä: ”Hippu löytyi 16.7.2015 Lupposutti-nimiseltä valtaukselta uudella Garrett ATX deepseeker detektorilla.  Valtauksen omistaja on Sointu Vaarala ja se sijaitsee Ivalojoen varrella Björklundinojan suualueella. Olemme kaivaneet alueella toistakymmentä vuotta. Heti ensimmäisinä päivinä kokeilimme detektoria eri paikoissa ilman  merkittäviä löytöjä. Päätimme palata uudelleen vanhaan paikkaan jonka olimme hylänneet kullan ehtymisen vuoksi ja tutkimme aluetta tarkemmin. Aika pian löysimme merkittävän signaalin paikasta, jossa olimme ”tallustelleet” yli viiden vuoden ajan. Perinteiset seremoniat suoritettiin löydön jälkeen vanhojen mongolilaisten jurttaperinteiden mukaisesti!” Harri Vaarala on kirjoittanut kirjan nimeltä ”Kultahippujen rännitys ja korundien tunnistus”