Huuhdonta

Rännin teko-ohjeita, katso tästä Ränni vesivanerista

Rännitys

Kullan erottelu perustuu kullan ominaispainoon. Kulta on noin seitsemän kertaa painavampaa kuin normaali kiviaines. Kultapitoinen maa-aines lapioidaan tai muuten nostetaan huuhdontaränniin, jossa virtaa vesi. Vesi kuljettaa huuhdottavan maa-aineksen läpi rännin, kulta painavampana laskee rännin pohjalle. Rännin pohjalla on rihloja, jotka estävät veden vapaan virtauksen rännin pohjalla. Kulta painavana metallina ei pääse nousemaan rihlojen ylise ja se jään ”vangiksi” rihlojen väliin. Rihlat voivat olla metallista, muovista tai kumista. Kuvissa on esitetty rihlojen rakenne ja toimintaperiaate.

Lapiokaivajan rännit on valmistettu yleisimmin laudasta, vanerista, alumiinista tai muovista. Konekaivajien huuhdontalaitosten rännit ovat yleensä metallirakenteisia. Lapiokaivajan rännin leveys on riippuvainen huuhdontaveden määrästä ollen 10 – 25 cm.

Ränni asennetaan tukevasti kivien päälle tai erillisten tukijalkojen varaan kaltevaan asentoon. Rännin kaltevuus pitää olla riittävän suuri. Rihlojen välit eivät saa tukkeutua. Aluksi rännin voi asentaa siten, että lasku on noin 10 cm metrillä. Jos rihlat tukkeutuvat, niin pitää lisätä veden määrää tai kaltevuutta. Useinmiten ollaan liian varovaisia ja rännitetään liian pienellä virtauksella ja kaltevuudella. Ränni tukkeutuu ja kulta saattaa mennä rihlojen ylise. Nyrkkisääntö voisi olla: Nyrkinkokoinen kivi pitäisi mennä rännin läpi.

Tärkeintä rännityksessä on, että kiviaines peseytyy kunnolla ja kaikki savikokkareetkin hajoavat. Peseytymistä voidaan tehostaa tekemällä rännin alkupäähän pesuallas tai laittaa ränniin ”pato” ruuveilla tai pitkulaisella kivellä. Maa-aines jää kiven taakse ja peseytyy hyvin. Nostamalla kiveä ylös aika-ajoin, niin rännissä maa-aines huuhtoutuu hyvin. Isot kivet heitetään erikseen pois rännistä.

Rännitys sujuu joutuisasti kahden henkilön yhteistyössä, toinen kaivaa ja toinen hoitaa ränniä ja avustaa kaivajaa välillä irroittamalla kovaa moreenia rautakangella. Määräajoin vaihdetaan lapionheiluttajaa eikä kumpikaan väsy liikaa.

Kullan saanti ja hukkaprosentti

Lapiokaivat, käykää joskus katsomassa konekaivajien huuhdontaränniä. Sen jälkeen uskallatte kolminkertaistaa veden määrän sekä rännin kaltevuuden. Lapiokaivajan suurin synti on näpertely ja liian tarkka tiskiharjan käyttö. Tällöin varsinainen rännitys hidastuu ja myös kullan saanti. Jos kultaa näkyy hyvin vähän rännissä, niin nostakaa vesipumpun kierroksi ja jyrkentäkää kaltevuutta. Tällöin maa-aineksen läpäisy rännissä moninkertaistuu ja kullankaivaja voi käsitellä enemmän soraa ja moreenia.

Hukkaprosentti (ylimenevä kulta) on on pieni, jos ränni on kunnossa. Kullan saanti on varmasti noin 90 prosentin luokkaa. Jos rännin tehoja nostetaan kolminkertaiseksi, niin saantiprosentti voi pysyä samana ja vaikka putoasikin 70 prosenttiin, niin kokonaissaanti kasvaa. Vaikka hienokulta menisikin rännin yli, niin varmasti kaikki isot pysähtyvät ränniin.

Kirjoittajan kaikki isommat hiput ovat jääneet kumimaton viiteen ensimmäiseen ruuturiviin. Tämän jälkeen on vielä kaksi isompiruutuista ja syvempää kumimattoa rihlana. Koskaan ei vaskaukssa ole löytynyt yli 0,2 grammaista hippua. Löytynyt on useita 0,5 – 1,5 grammaisia ensimmäiseltä matolta.

Kiinnitä kumirihlat huolellisesti metallilistan avulla. Hyvä ja tukeva lista on tavallinen mattolista, jossa on 2 – 10 mm tasoero. Tarkista huolellisesti, että mattolistan toinen reuna on tiiviisti rännin pohjaa vasten, ettei kulta mene listan ali. Tästäkin on tositapahtumiin liittyvä esimerkki. Kaveri teki uudella valtauksella pari päivää tutkimuksia. Hän vaihtoi nopeasti paikkaa, kun kumimatolle ei ilmestynyt kultahippuja. Toisen päivän jälkeen hän totesi, ettei tällä valtauksella ei ole rikkaita kultapaikkoja. Purkaessaan rännin rihloja niin kumimaton alla oli reilusti kultaa. Arvatkaa lähtikö hän uudelleen kiertämään koekuoppiansa, jotka oli täyttänyt.