Monttu

Montun avaaminen on aina kovan työn takana. Kaikkien toive olisi löytää paikka, jossa voisi kaivaa jatkuvasti ”samassa” montussa. Tällöin työjärjestyksen voisi suunnitella siten, ettei maita tarvitsisi turhaa siirrellä monta kertaa. Aina aloittaessa mieti tarkkaan, mihin lasket ränninperämaat ja mihin heität kivet. Kaikkein raskainta on siirtää heittokivikasoja ja ränninperämaita.

Luonnonsuojeluvaatimukset kiristyvät koko ajan, ränni ei saisi enää johtaa suoraan puroon tai jokeen, vaan lapiokaivajankin pitäisi padottaa lietemaa rannalle. Tämä on usein vaikeaa ja vaatii lisätyötä ja suunnittelua montun avaksessa.

Tässä on esimerkkejä lietteen pääsyn estämisestä jokeen tai laajemmalle maastoon. (Klikkaa kuvia suuremmaksi)

1) Lietepumpulla pumpataan liete vanhaan monttuun

2) Tee kivistä reunapato lietteelle 3) ”Selkeytysallas” Palsinojalle Liiton valtauksella

Pidä aina kamera mukana. Kun aloitat uuden montun, niin kuvaa maasto ennen ensimmäistä lapionpistoa. Ja jos monttua kaivetaan pitkään, niin ota aina välillä kuvia edistymisestä.

Tässä esimerkki ennen – jälkeen kuvaparista:

Huomaa sama kuusi taustalla. Tässä on tehty muutamia vuosia samalla montulla ja tavoite on saavuttaa kuusi, jonka juurelle viimeistään on se suuri hippu.

Kaivettu alue maastoutuu nopeasti, kun mättäät siirretään jo kaivetun montun päälle. Tässä on jätetty keskelle uoma vedelle. Huomaa keskimmäisessä kuvassa kaksi patoa lietettä varten. Kaivannossa on edetty siten, että ränniä on siirretty eteenpäin ja ränninperämaat ovat täyttäneet edellisen montun.