-
Ennätysvuosi 2016

Kiitos lukijamme menneestä vuodessa. Viiden vuoden aika Kultahippusivusto on nostanut suosiotaan joka vuosi. Vierailuja kuluneena vuonna oli kaikkiaan 163 604. Vilkkain kuukausi oli maaliskuu, jolloin sivustoissamme kirjattiin lähes 20 000 käyntiä.
Tässä vuosittaiset vierailuluvut viiden vuoden aikana:
2012 48582 (avautui toukokuussa)
2013 104686
2014 128667
2015 163317
2016 163604
Vajaan viiden vuoden aikana kultahippu-sivustolla käytiin yhteensä 608 856 kertaa.
Tässä ovat vuoden mittaan eniten luetut sivut:
Avaussivu 34 028, Oma kaivos 16 165, Henkilötiedosto 8 292, Hippulista 7 322, Lemmenjoki 3 774, Välineitä 3 254, Kullankaivajaksi 3 235, Metallispaljastin 2 932, Hipputiedosto 2 757, Hipputeos Kultakauppa 2 730, Lapin kultahistorian suurin harha 2 660, Oman kaivoksen kustannuksia 2 410, Asia- ja paikkatiedosto 2 280, Huuhdonta 2 153, EriIaisia rännejä 2143, Rengiksi haetaan ja etsitään 2 122, Sotajoki ja Palsinoja 2 090 ja Pyrkyripalsta 2 015, Petronella, legenda vailla vertaa 1999.
++++++++++++++++++++++++++++++
Heitä ei enää ole
Kun tuuli käy hänen ylitseen ei häntä enää ole: Lemmenjoen kultaryntäyksen eläneet ihmiset ovat käymässä vähiin. Samana päivänä 30.12. 2016 maallisen vaelluksensa Inarissa päättivät Tyyne Mikkonen ja Linnea Hepo-oja. Molemmat olivat läheisesti mukana suurten kultavuosien tapahtumissa ja asuivat koko ikänsä Inarin kirkonkylässä.

Tyyne ja Jussi kihlamatkalla Inarista Rovaniemelle 1947.

Linnea ja Jalmari Hepo-oja vauvoineen Lemmenjoen Miessillä 1950-luvun alussa. Kuva Viljo Mäkipuro/Kultamuseo
Lue lisätietoja täältä:
Tyyne ja Linnea
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Kalajoelta löytyi kultalohkare – lue juttu linkistä
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Tarinoita ja tietoa Lapin menneisyydestä
Erkki Liljan suurtyö Lapin reiteistä, poluista, teistä ja niillä vuosisatoja kulkeneista ihmisistä ”Tuntureiden yli Jäämerelle” julkistettiin joulun alla 2016 Rovaniemellä. Yli 500 sivuinen kirja täydentää kolmisen vuotta sitten ilmestynyttä ”Jäämerenkäytävä” teosta ja yhdessä ne muodostavat arvokkaat lisän pohjoisen Suomen menneisyyden kartoitukseen.

Kirjailija, tienrakentaja ja kulttuurin moniottelija Erkki Lilja kirjoittaa omistuskirjoituksia uuden kirjansa alkulehdille Rovaniemellä 15.12.2016.
Lue asiasta enemmän alla olevasta linkistä:
https://www.kultahippu.fi/kirjat/tarinoita-ja-tietoa-lapin-kulkijoista-ja-keinoista/
Joululahjat peruttu?
Saamelaiskäräjät vastustaa kullanhuuhdontalupien jatkolupia sekä uusia lupia (5.12.2016)
Saamelaiskäräjät on antanut yhteislausunnon Tukesille koskien kullanhuuhdontalupahakemuksista Ivalojokeen laskevien Sota-, Uiem- ja Kyläjokien sekä niihin laskevien sivuhaarojen alueille. Saamelaiskäräjät vastustaa kaikkien kullanhuuhdontalupien myöntämistä ko. alueelle. Lausunto on 10 sivua pitkä, allekirjoittajina ovat Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja ja Anni-Helena Ruotsala ympäristösihteeri.
Katso lisää Oma kaivos välilehdeltä https://www.kultahippu.fi/oma-kaivos/
Joululahjoja kullankaivajille?
Tukes on myöntänyt ensimmäisen 10 vuotisen kullanhuuhdontaluvan.
Toivottavasti näitä tippuu ennen joulua useampiakin. Lupien myöntäminen on ollut jäissä syyskauden, koska jos lupa olisi tullut lainvoimaiseksi tämän vuoden aikana, niin vuosittaiset korvaukset olisi pitänyt maksaa myös vuodelta 2016.
Katso linkki Kullanhuuhdontapaatokset
Lupaava kultalöytö Somerolla
Australialainen ja kanadalainen kultayhtiö ovat tutkineet lupaavaa kultalöytöä Someron, Tammelan ja Jokioisten rajamailla Satulinmäellä. Asian on yleisradio julkistanut näyttävästi 21.11. 2016, tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/uutiset/3-9306055
Kyseessä on Geologian tutkimuskeskuksen vuosina 2001-2006 tutkima valtausalue, joka löytyi Outokumpu Oy:n kansannäytetoiminnan kautta 1980-luvulla. Satulinmäki sijaitsee noin 100 km Helsingistä luoteeseen Varsinais-Suomen ja Hämeen rajoilla.
Alueen tutkimuksista on luettavissa Niilo Kärkkäisen ja Esko Koistisen laatima raportti. Se löytyy osoitteesta http://tupa.gtk.fi/raportti/valtaus/m06_2024_2010_59.pdf.
Jättimäinen kultahippu Australiasta
Kuva Minelab uutisesta
Australian Victorian vanhoilta kultakentiltä on jälleen löytynyt jättimäinen kultakimpale, jolle punnittiin painoa 4,12 kiloa. Se löytyi metallinetsimen avulla noin 30 cm syvyydestä ja sai nimekseen ”Friday’s Joy”. Kultahippu ei ole läheskään suurin tältä alueelta löytynyt, sillä 1869 maasta nostettiin 72 painoinen ”Welcome Stranger” ja muutama vuosi sitten 5,5 kilon painoinen hippu noin 60 cm syvyydestä. Vuosi sitten löytyi 3,5 kg kultahippu. Löytäjä on useita vuosia kaivanut kultaa alueella käyttäen metallispaljastimia apunaan. Hän muisteli epäilleensä metallispaljastimen reagoineen johonkin vanhaan metallisromuun vaikkapa hevoskenkään ja asia selvisi vasta kaivamalla löytö esille. Hipulle arvioidaan hinnaksi noin 170 000 euroa. Suuri kultaryntäys suuntautui tälle ”Kultaisen kolmion” alueelle 1850-luvulla. Se tuli tunnetuksi muun muassa ”Eurekan kapinasta”, jossa kullankaivajat nousivat asein vastustamaan viranomaisten mielivaltaa 1854. Yhteenotossa menehtyi 27 miestä.
Löydön on saattanut julkisuuteen australialainen teknologiayritys Minelab, jonka tuotteita ovat muun muassa metallinetsimet.
linkki uutiseen:
Friday Joy
########
Suurimpien kultahippujen lista on päivitetty
neljällä kuluneen kesän isommuksella:
Hippulista 26.1.2017
********
Riku Ilonen sai kutsun Pyrkyripalstalle
27.1.1928 – 28.11.2016

Riku vaskaa edustusasussaan Tankavaaran kisoissa
Muistokirjoitukseen alla olevasta linkistä
https://www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/ilosen-riku-sai-kutsun-pyrkyripalstalle/
65 vuotta Lemmenjoen kultaa

Viljo Mäkipuro vieraili Lemmenjoella kesällä 1950 ja tältä jutuntekomatkalta on tämä kuva kullanivajista ja heidän emännistään Pellisen kämpällä Morganojalla. Kultakuume tarttui häneen ja poikiin. Sitä kesti 65 vuotta. Kultamuseon digiarkisto.
Yksi aikakausi Lapin ja Lemmenjoen kultahistoriassa on päättynyt. Kirjailija Viljo Mäkipuro teki poikiensa Sakarin ja Riston kanssa ensimmäisen valtauksensa Lemmenjoelle kesällä 1951. Pojat olivat tuolloin 21- ja 11-vuotiaita. Siitä lähtien nimi on ollut Lemmenjoen valtauslistalla. Viljo kirjoitti kullankaivusta kolme kirjaa ja dokumentoi kamerallaan vuosikymmeniä kullankaivajien elämää tuhansin otoksin, jotka on tallennettu Tankavaaran Kultamuseon arkistoon. Sakarista tuli kullankaivaja ja tunnettu taiteilija, Ristosta kullankaivaja ja sillanrakentaja, jonka ammattitaidolla ja asiantunemuksella on ollut käyttöä monissa kullankaivajien riennoissa. Risto siirtyi viimeiselle valtaukselle kesäkuussa 2016. Isä ja pojat jättivät kaikki persoonallisen jälkensä Lapin kullan tarinaan. Muistokirjoitus heistä on julkaistu lokakuussa 2016 ilmestyneessä Prospäkkäri-lehdessä 3/2016. Mukana on Riston itsensä kirjoittama muistelma Lemmenjoen kullankaivusta vuosina 1951 – 1991. Sen hän kirjoitti veljensä kuoleman jälkeen. Riston muistelman toinen osa julkaistaan seuraavassa lehdessä.
Viljon, Sakarin ja Riston muistikirjoitus löytyy myös sivuiltamme:
https://www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/makipurot-lemmenjoen-elinkautiset
Muistoja ja mitaleja Kalifornian MM-kisoista

Suomi näkyi ja kuului kisoissa ja onhan se kullanhuuhdonnan kisakuumeen synnyttäjä. Kuva Pirjo Muotkajärvi.
Suomalaiset ottivat kullanhuuhdonnan MM-kisoissa Kaliforniassa voiton kolmessa virallisessa kisassa. Toinen mokoma kertyi muita mitaleja, mainetta ja kunniaa myös epävirallisissa ja viihteellisissä mittelöissä. Mitalisateen lisäksi Kalifornian vanhat kultakentät antoivat 60 suomalaiselle monta unohtumatonta elämystä. Sieltähän kullankaivun tiedot ja taidot tuotiin Suomen Lappiin 1860-luvun lopulla ja nyt suomalaiset saattoivat viedä taidonnäytteensä takaisin sinne, mistä ne oli opittu yli 160 vuotta sitten.
Kullanhuuhtojat kautta maailma kokoontuivat kilpailemaan vaskaustaidoistaan Kaliforniaan Placervilleen, yhteen 1850-luvun suuren kultaryntäyksen keskukseen. MM-kisoissa oli lähes 500 osallistujaa 20 maasta.

Suomen kisajoukkue marssimassa Placervillen vanhan kultakaupungin keskustassa. Etunenässä Vilma ja Jouko Muotkajärvi, kuva Pirjon.
Matkaohjelmaan sisältyi 1-2 viikon mittainen tutustuminen alueen kultahistoriaan ja nykyisyyteen. Muutamat suuntasivat Yosemite kansallispuiston komeisiin maisemiin, Tahoejärvelle tai kultaryntäyksen muistolle nimetyn tie 49:n historiallisille kohteille. Paikallisilla huuhtomoilla saivat suomalaiset kokeilla vaskaamista paahtavan auringon alla, sillä lämpötila oli koko viikon lähes 40 astetta Celsiusta.
Kisaviikko alkoi 11.syyskuuta ja mittelöt 13.9.2016 paraatilla, jossa kunkin maan joukkueet esittäytyivät yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Paraatin erikoisuutena olivat Villin Lännen hevoset ratsastajineen ja kärryineen.
Kisapaikka oli suurella messualueella, jonne oli rakennettu tapahtuman vaatimat altaat ja ajanotto- ja muut tilat. Paikalliset tarjosivat palveluitaan ja tuotteitaan. Kisapaikan vieressä on alueen historiasta kertova museo.
Palkintojenjakotilaisuuteen voittajat tuotiin areenalle hevosten vetämissä vankkureissa ja päätteeksi oli näyttävä ilotulitus. Kauko Launoselle ja Inkeri Syrjäselle luovutettiin WGA:n Eli Mailman Kullanhuuhdontayhdistyksen (World Goldpanning Association) vuoden 2016 kunniapalkinto työstä kullanhuuhtojien kansainvälisen yhteistyön hyväksi.
MM-kisojen aikana pidetty Maailman Kullanhuuhtojien liiton(WGA) kokous hyväksyi vuoden 2019 MM-kisat Suomelle. Ne pidetään Tankavaaran tutuissa maisemissa, missä maailmanmestaruuksista kilpailtiin ensi kerran vuonna 1977. Viimeisimmät MM-kisat toteutettiin Lapissa vuonna 2006 ja niihin osallistui 600 kilpailijaa parista kymmenestä maasta, kisoista vastasi Kultamuseo Ry.
Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 150 vuotta Ivalojoelle suuntautuneesta kultaryntäyksestä
MM-kisojen tuloksia

Seppo Mauno on voittanut MM-mitalin kolmena viime vuonna. Kuva Pirjo Muotkajärvi.

Veikko Keränen otti voiton VIP-sarjassa ja perhe keräsi kaikkiaan 7 mitalia. Kuva Kauko Launonen.
Viralliset sarjat:
- Naiset
- Miehet
- Nuoret
- Veteraanit
- Classic
- 5 hengen joukkuekilpailu
- 3 hengen joukkuekilpailu
- 2 hengen joukkuekilpailu
- Kansallinen joukkuekisa
Naiset
- Pia Turunen 1,36,6 11 (hippujen lukumäärä)
- Anette Rosén Ruotsi 2,06,7 11
- Sonet Vermaak E. Afrikka 4,30.06 10
- Vilma Muotkajärvi (12 v) 5. Maija Keränen 6. Helvi Mäkilaurila 7. Arja Repola 8. Leila Seppälä
Miehet
- Dirk Mehlhorn Saksa 1,10,4 8
- Pit Mehlhorn Saksa 1,18,69 8
- Kasper Von Wuthenau Saksa/Tankavaara 1,20,7 8
- Antti Seppälä, 6. Jukka Ojanpää, 7. Seppo Mauno
Veteraanit
- Vittora Mauri Italia 1,06,1 10

Ensikertalainen kisakävijä Vilma Muotkajärvi urakoi monessa kisassa hyvällä menestyksellä. Kuvat Tytti Bräysy
- Helvi Mäkilaurila 1,16,5 10
- Leila Hongisto 1,26,6 10
Perinnevakooli
- Seppo Mauno 3,18,7 10
- Pit Mehlhorn Saksa 3,20,2 10
- Frank Hartmann Saksa 3,32,15 10
Joukkue 5 henkeä
- Keräset: Veikko ja Maija Keränen, Jarkko ja Pia Turunen, Aiju Repola
Epävirallisia kisasarjoja:

Kisatunnelmia Pirjo Muotkajärven kuvakoosteena.
Mestareitten mestarit
- Pia Turunen 1,17,1
- Matti Mäkilaurila 1,18,9
- Pirjo Muotkajärvi 1,32,9
Vipit (Very Important Panners)
- Veikko Keränen 0,42,9
- Mike Matus CA 0,56,7
Poimintoja sijoituksista
Seppo Mauno on maailmanmestari jo kolmansissa MM-kisoissa peräkkäin ja hän on saanut kisoista noin 15 mitalia. Keräsen perheelle kertyi Placervillessä mitaleja kaikkiaan seitsemän, joista viisi virallisissa kisoissa. Muiden suomalaisten sijoituksista tässä muutama poiminta: Turuset 2-hengen kisassa 4. ja Kukkolat 6. Jussi Jauhiainen oli perinnesarjassa 5. Tero Kyllönen oli veteraaneissa 4. ja Antti Seppälä samalla sijalla Mestareissa. Mestarit-kisaan pääsivät mukaan aiemmat maailmanmestarit. Vip-kisassa Pentti Nummela oli 7., Raija Arho 9. ja Esko Orava 10. Kolmen hengen joukkuekilvassa olivat Seppälät 4., Mäkilaurilan 7. ja Keräset 8. Väinö Kukkola voitti leikkimielisen ”Millä tahansa paitsi vaskoolilla”-huuhdontakisan. Ensikertalainen Vilma Muotkajärvi otti 4. sijan naisten sarjan lisäksi myös Junioreissa. Loviisan pikavaskari Antti Seppälä voitti ”hupisarjan” sokkovaskauksessa.
Kiitokset jutun aineksista ja kuvista Pirjo Muotkajärvelle, Jouko Korhoselle ja Kauko Launoselle. Ja onnittelut kaikille kisoihin osallistuneille. Kalifornian kultakentät on vaikuttava kokemus ja elämys!
Seppo J. Partanen
Videoita kisoista
https://www.youtube.com/channel/UC0-1ulxw-4kjKKe-WY7zJSw/featured
Kisajärjestäjän tulospalvelun linkit:
hakusanalla El Dorado Gold 2016
tai netissä http://www.eldorado2016.com/
Sunnuntain tuloslistat 19.9.2016
Tuloksia lauantailta 17.9.2016
Tuloksia 16.9.2016
Tuloksia 15.9.2016
Kullanhuuhdonnan MM Tankavaarassa 2019

Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailun pidetään kolmen vuoden kuluttua syyskesällä 2019 Sodankylän Tankavaarassa. Asia sai siunauksen maailman kullankaivajien järjestön kokouksessa MM-kisoissa Placervillessä Kaliforniassa syyskuun puolivälissä 2016. Kisailu sai alkunsa Tankavaarassa 1970-luvun alkupuolella ja maailmanmestaruuksista siellä on tähän mennessä kisailtu kymmenkunta kertaa vuodesta 1977 alkaen.
***********************************************************************************
Joutsenten Klodyken kultatarina esillä

Näyttely kertoo turkulaisista veljeksistä Karl Fredrik Joutsenesta ja Anton Fabian Johnssonista, jotka osallistuivat vuosisatojen 18 ja 19 vaihteessa Klondiken kultaryntäykseen. Veljekset onnistuivat ahkeralla työllä keräämään itselleen valtavan kultaomaisuuden, jolla 1900-luvun alussa takaisin Suomeen palattuaan ostivat mm. kokonaisen kerrostalon Pohjoisesplanadilta. Valtaosa veljesten omaisuudesta testamentattiin Turun yliopistolle ja muun muassa Turun yliopiston pääkirjasto on rakennettu Alaskan kullalla.
Näyttelyn keskiössä on veljesten sisukas matka Klondiken kultamaille, kullalla aikaansaatu yhteinen hyvä ja yliopiston kulta-aarteet.
Näyttely avautui Vanhalinnan uudistetussa Makasiini-rakennuksessa 28.8.2016. Se on auki 27.8.2017 saakka. Talvikaudella museo on auki sunnuntaisin klo 13-16 ja tiistaisin on yleisöopastus klo 18-19, ainakin syys- ja lokakuun 2016. Liput 5€, opiskelijat 3€. Museokortilla vapaa pääsy! Osoite on Vanhalinna Vanha Härkätie 111, 21410 Lieto.
Kullalla rikastuneet

Ammattitaito oli Klodykessäkin onnistumisen avain. Näin tarkkoihin suunnitelmiin perustui kullan kaivaminen. Kuva Kai Brodkin.
Veljesten Karl ja Anton rikastuminen kullankaivulla on tunnetuin tarina suomalaisten seikkailuista maailman kultakentillä. He tulivat eri aikaan suureen länteen ja kohtasivat satumalta Seattlen suomalaisessa ravintolassa. Sieltä alkoi heidän seikkailunsa marraskuussa 1897 Chilkootin solan kuulua reittiä kohti Klodyken kultakenttiä. Muutama vuosi meni metsästäen, kalastaen, kullankaivun taitoa opetellen renkeinä muiden valtauksilla. Ensimmäisen oman valtauksen he saivat kesällä 1900. Miehet kehittivät konevoimalla toimivan höyrysulatusmenetelmän, jolla ikiroutainen kultamaa saatiin nopeasti rikastettavaksi. Se tuotti tulosta.

Näyttelyssä on esillä veljesten kultaa ja tarvaroita Turun Yliopiston kokorlmista. Kuva näyttelystä Kai Brodkin.
Veljekset matkustivat takaisin Suomeen osa kullasta mukanaan. Kullasta saadut rahat siirtyivät turvallisesti pankkien kautta KOP Helsingin pääkonttoriin. Elokuussa 1905 he ostivat käteisellä Helsingin komeimman talon Pohjois-Espan ja Mikonkadun kulmasta asuen sen viidennessä kerroksessa elämänsä loppuun saakka. Anton kuoli 1942 ja Karl 1948. Koko omaisuus siirtyi testamentilla kotikaupunki Turun yliopistolle, joka on koonnut mielenkiintoisen näyttelyn lahjoittajiensa seikkailurikkaasta elämästä, esineistä ja kullasta. SJP
***************
Lemmenjoen Puskuojalta 119 g isommus
Sirkka ja Kari Merenluoto löysivät Lemmenjoen Puskuojalta perjantaina 19. 8. 2016 toistaiseksi kesän suurimman hipun, joka tuoreena punnittaessa painoi 119 grammaa. Uutinen asiasta ehti samana päivävänä sanomalehti Kalevaan Janne Kanniston kommentoimana. Tässä linkki:
Kalevan uutinen Puskuojan isomuksesta
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kesan-suurin-kultahippu-loytyi-lemmenjoelta/736066/
Inarilainen uutisoi 24.8.16 ilmestyneessä numerossaan Lemmenjoen Miessijoelta Eldorado kaivospiiristä löydetystä 46 gramman kultahipusta. Löytäjän nimeä ei jutussa mainittu, ajankohta oli heinä- ja elokuun vaihde. Kaivospiirin omistaa Risto Mäläskä. Tämä hippu ehti olla kesän suurin muutaman viikon Merendon hippulöytöön saakka. Sen painosta on pesun ja kuivumisen jälkeen pudonnut muutama milligramma.
Elsanojalta 30 g isommus

Tarkka paino löytämisen jälkeen.

Onnellinen löytäjä ja Elsanojan uusi isommus.
Palsinojan pieni sivupuro on jälleen lahjonut kaivajansa lähes 30 gramman painoisella isomushipulla. Löytöpaikka on Kultaisen Pukin kullanhuuhdonta-alue ja löytäjät ovat Ilmajoelta kotoisin olevat Anssi Niemelä ja Harri Rasku. Valtaus on Harri Mäkelän nimissä.
Kyseessä näyttää olevan todellinen ”onnenkantamoinen”, sillä kullankaivuhistoriaa löytäjillä oli takanaan vain vajaat 20 päivää, joista edellisenä kesänä kaksi päivää. Hippu löytyi heinä- ja elokuun vaihteessa 2016 ja sai nimekseen ”Kultainen Minna” löytäjän äidin Minna Niemelän mukaan. Punnitus näytti painoa 29,6 grammaa.
Runsaan kilometrin pituinen Elsanoja laskee Palsinojaan noin 2 km Sotajoen

Palsinojan latvojen pienet sivupurot olivat suurimmalta osaltaan nimettömiä 1881, jolloin alue alkoi täyttyä valtauksista Sotajoen lupaavien kultalöytöjen jälkeen. Suupuolelta löytyi hyvin kultaa jo vuosikymmen aikaisemmin. Karttaluonnos on GTK:n arkistosta.
Pahaojan tiehaarasta ja poroaidasta. Alueella on viime vuosina ollut vilkasta ja sieltä on löydetty useita suuria kultahippuja. Tältä valtaukselta löysi Eila Heikkilä 22 g hipun kesällä 2014 ja samana kesänä viereiseltä LKL:n paikasta löytyi 21,4 g hippu. Tietoja näistä löydöistä ja Palsinojan kullankaivuhistoriasta löytyy alla olevan linki takaa:
https://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/
************************************************************
Laanila sai oman kirjansa

Tämän kannen sisällä on paljon tietoa Laanilan historiasta.
Oululaisen Lauri Skantsin kirja Laanilan menneisyydestä, kullasta ja kullankaivajista, sotamuistoista ja partisaanien tihutöistä on ilmestynyt uusittuna painoksena. Ensimmäinen painos kirjasta myytiin nopeasti loppuun. ”Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa – Pieni pala Lapin historiaa”-kirjassa on yli 250 sivua, runsaasti kuvia, karttoja, historiallisia dokumentteja ja kultalegendojen omakohtaisia muistelmia. Toisen painoksen on julkaissut Hipputeos.
Lisätietoja täältä
https://www.kultahippu.fi/kirjat/jarkale-laanilan-ja-saariselan-menneisyytta/
Kaivoslain muutokset hyväksyttiin

Aleks Kiviniemen kultahippu (jäljennös) 385 g, hippulistan toiseksi suurin
Tasavalla presidentti on allekirjoituksellaan hyväksynyt kaivoslain muutosesitykset 15.6.2016. Ne helpottavat suuresti kullankaivajien elämää; kullanhuuhdontalue laajenee, luvan voimassaolo pitenee, viranomaiset saavat lisää harkintavaltaa jatkolupien myötämiseen ja töiden jatkamiseen valituksista huolimatta. Asiasta uutisoi tuoreelta Lapin Kansa nettisivuillaan. Alla linkki:
http://www.lapinkansa.fi/lappi/montuilla-riemuitaan-presidentti-vahvisti-kaivoslain-muutokset/
Moberginojalta lähes 30 gramman kimpale
Kultakesä 2016 on avautunut lupaavasti etuajassa. Mogerginojalta löysivät Kaarina ja Jussi
Jauhiainen 29,12 g painavan isommuksen. Moberginoja laskee Sotajokeen ja siitä Ivalojokeen. Sinne suuntautui kultaryntäys 1880-luvun alussa sodakyläläisen Gustav Mobergin löydettyä sieltä lupaavan kultamäärän.
Löytäjät ovat kaivaneet kultaa vuosikymmeniä, tätä samaa paikkaakin jo yli 16 vuotta. Veljekset Jussi, Matti ja Pekka Jauhiainen tulivat kultamaille ja Moberginojalle 1980-luvun alussa.
Hippu lymysi tiepenkan alla. Naapurit kulkivat kultamailleen hipun ylitse. Ilmeisesti hippu antoi aina kipinän yliajajalleen, jotta kultakuume ei hellitä. Kuvassa tie on siirtynyt pikku hiljaa oikealle.
Hippu löytyi perinteisen lapiorännin yläosasta, jossa kiviä pestään rännin levennyksenä olevassa ”pesulaatikossa”. Kaarina pesi kiviä ja käteen sattui savimöntti, joka tuntui painavalta. Hän ajatteli, olisipa tämä kultaa. Jussi pyöritteli savista möhkälettä käsissään huudahtaen ”Tämä on kultaa!” Kultahippu oli melko pinnassa kuntan alla peruskallion leveässä raossa. Hipun päällä oli iso ja raskas vihreä kivi.

Leijonantassu oli tiepenkan alla lähellä maan pintaa. Olisikohan se löytynyt metallinpaljastimella?
Jussi oli hankkinut keväällä KEENEN spiraalivaskoolin, jotta saisi kaiken hienokullan talteen. Leijonantassuhipun löytämiseen spiraalivaskoolia ei tarvittu, se ei ehtinyt rännissä edes rihloille saakka.
Myös muiden teiden alla on varmasti kultaa. Vuonna 1997 Tielaitos nimesi valtatie 4:n Vuotson ja Ivalon välisen osuuden Kultaiseksi tieksi, koska tiepenkan alle jäi runsaasti kultaa. Tien esittelytaulu on Tankavaaran eteläpuolella olevalla levähdysalueella.
Huhupuheiden mukaan Suomen suurimmat kultahiput ovat löytyneet tältä samalta alueelta. Tutkimme aihetta, ehkä saamme jotain lisätietoja huhun vastineeksi.
Lue lisää Lapin Kansasta
Isommus Moberilta
Kulta koukutti erämessuilla
Lapin kulta ja kullankaivajat esittäytyi näyttävästi Erämessuilla Riihimäellä kesäkuun 9. – 12. 2016. Lapin Kullankaivajain liiton osastolla riitti kävijöitä ajoittain tungokseen asti. Eniten ihmisiä kiinnosti suurten kultahippujen kokoelma. Toinen kullanetsintään koukuttava tapahtuma oli lapsille tarkoitettu huuhdonta-allas, jossa jokainen sai pitää vaskaamansa kultahiput. Kultakuume tarttui silminnähden moneen messukävijään ja heille jaettiin tietoa kullankaivajain liiton toiminnasta ja jäseneduista. Monille kullankaivajat ja kultamaat olivat jättäneet lähtemättömän muiston Lapin retkestä ja heitäkin oli, joille kullankaivu oli ennestään tuttua vuosien takaa. Kullan kaivusta, kaipuusta, Petronellasta ja muista kultamaiden legendoista laulettiin ja puhuttiin myös viereisellä Lappi-areenalla. LKL:n puolesta messuosastosta vastasi Pertti Sotaniemi. Zetorin Kullanhuuhtojat puolestaan hoiteli rutiinilla lasten huuhdonta-allasta. Raimo Niemelä esitteli osastolla Hipputeoksen maahantuomia kullanhuuhdontavälineitä ja varusteita.

- Lapset saivat huuhtoa aitoa Lapin kultaa vaskoolilla. Lauantaina opastuksesta vastasivat etualallla Kauno Kuusela ja takana Kari Wili Wilkman.

-
Lapin kultamailta löydettyjen suurten hippujen kokoelma kiinnosti ja koukutti messuvieraita. Hippujäljennökset lahjoitti kullankaivajain liitolle geologinen tutkimuslaitos.
Kävijöitä messuilla oli noin 40 000. Vilkkain päivä oli lauantai, messuvieraita 15 000. Tuotteittaan ja palvelujaan esitteli 370 yritystä ja yhteisöä. Seuraavan kerran kullankaivu on esillä Kolin Erämessuilla 8. – 10. heinäkuuta tapahtumapaikkana Merilänranta.
Etelä-Suomen kultarikkain esiintymä Riihimäellä.
Sadat onnelliset huuhtojat löysivät ensimmäiset kultahippunsa vaskoolin pohjalta. Joitakin hippuja meni vaskoolin reunan ylikin.

Hippujen metsästystä imuputkella

Kultarikasta kultahiekkaa

Erämessujen huuhdonta-allas täynnä kultahippuja
Kultakesä avautui komeasti Mäkärässä
Isomushippu ehti löytyä ennen lumipeitteen tuloa Mäkärästä kesäkuun alussa 2016. Euroopan kultamaita kierrellyt prospektori Niels Gijzel löysi 7. kesäkuuta 5,5 g kultahipun metallinetsimellä TeamDeadwoodin kullanhuuhdonta-alueelta Vuotson Mäkärästä. Pari päivää löydön jälkeen maisema peittyi lumella, kuten Lapissa joskus kesäkuussa käy. Sitä ennen ehdittiin nauttia oikeasta kesähelteestä, mikä on näillä korkeuksilla harvinaisempaa kuin lumi tähän aikaan. Kuvassa onnellinen löytäjä ja kultakesän avannut hippu hänen kädessään. Lue asiasta enemmän: https://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/isomus-metallinetsimella-makarasta/
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.