Kultahippu.fi

Hipputeos on suunnitellut uuden seularännin lapiokaivajille. Ensimmäiset prototyypit tulleet tehtaalta ja testaus alkaa toukokuun puolivälin jälkeen. Katso lisätietoja Hipputeos Kultakauppa

Tankavaarassa on kaivettu kultaa 85 vuotta. Sauva-Aslak Peltovuoma löysi kultaa Ruosteojalta unen johdattamana ja Purnumukan kylän asukkaat aloittivat kullankaivun kesällä 1933. Pari vuotta ehdittiin kaivaa suhteellisen sovinnossa ilman lupia, mutta viranomaiset painostivat hakemaan valtauksia, tieto kultapuroista alkoi levitä ja tuoda paikalle uusia yrittäjiä ja yhtiöitä.

Kirjailija Lauri Skants selvitti alueen historiaa tekeillä olevaan kirjaansa ja löysi Oulun Maakunta-arkistosta Sodankylän uuden nimismies Reino Vallin raportit käynnistään Tankavaaran kultatyömailla syyskesällä 1933. Hän kehotti kaivajia hakemaan kaivoslain mukaisia kultavaltauksia. Tämä todistaa Sauva-Aslakin kultalöydön tapahtuneen vuotta aiemmin, kuin tähänastiset historiankirjat kertovat. Kultamuseo pystytti löytöpaikalle patsaan vuonna 2014 ja siihen on kirjattu vuosiluku 1934.

• Menin sinne ja menin juuri siihen paikkaan, mihin unen valkopartainen mies oli 
  

  Sauva Aslakin patsaan vuosiluku aikaistuu!

  neuvonut, tein kuopan siihen ja ryhdyin kaivamaan. No niin, näen; tämähän on kultamaa.

Näin Aslak kertoo kultalöydöstään. Purnumukan kylän saamelaisille kullankaivu oli ennestään tuttua Ivalojoelta, Sotajoelta, Palsinojalta ja Laanilasta. Niila Hirvasvuopio sai Tankavaaraan ensimmäisen valtauksen keväällä 1935. Aslak Peltovuoma haki valtausta hänkin, mutta sitä ei hyväksytty puutteellisten tietojen perusteella.

Mikään kultalöytö ei pysy kauan salassa. Sitten tulivat muut: Ruotsalainen kaivosyhtiö Boliden, saksalaiset Werner ja Otto Thiede, kirjailija, kielenkääntäjä, helmenpyytäjä, kalastaja, sotavanki ja seikkailija Otto Ville Itkonen tavoittelivat näitä Sauva-Aslakin unimaita vuonna 1936. Heidän jälkeensä monet muut Heikki Kokosta ja Kullervo Korhosesta alkaen.

Tankavaara lienee ainoa saamelaisten löytämä kultamaa Lapin kultahistoriassa. Saamelaiset kuten laajemminkin paikalliset asukkaat ovat aina jääneet sivustakatsojan osaan silloin, kun kultakuume on valloillaan. Niila Hirvasvuopio oli Heikki Kivekkään ja Lapin Kulta Oy:n luottomies 1910- ja 1920-luvuilla, kullankaivu oli hänelle tuttua kuten monille muillekin Purnumukan saamelaisille.

Tankavaaran kultakylä sai alkunsa vuona 1970 pienestä matkailijoille tarkoitetusta

Kullankaivaja karistaa toukokuussa 2018 lumipuvun hartioiltaan ja Tankavaaran purot täyttyvät kullan etsijöistä kuten jo 85 vuotta.

”turistihuuhtomosta”. Museotoiminta alkoi Lapin Kullankaivajain liiton aloitteesta 1973, Tankakulta Oy perustettiin 1977, ensimmäinen museorakennus ”Mutterikämppä” avattiin 1975, presidentti Kekkonen muurasi uuden museon peruskiven ”Härkäselän Kultalan” 1977, uusi ja nykyinen museo avattiin 1983 ja se sai lisärakennuksen koko maailman kultanäyttelyä varten 1994.

Unilla, uskolla, toivolla ja unelmilla on valtava voima. Se muutti myös Ruosteojan nimen Hopeaojaksi.

Lisätietoa Lauri Skantsin kirja ”Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa, pieni pala Lapin historiaa”, 254 sivua, 19,90 euroa/ hipputeos.fi

Lapin Kullankaivajain liitto valitsi 9. puheenjohtajaksi Maija Vehviläisen maaliskuun lopulla 2018 pidetyssä vuosikokouksessa. Valinta on kahdella tavalla ainutkertainen liiton 69 vuoden historiassa. Maija johtaa ensimmäisenä naisena yli 4000 jäsenen liittoa ja hänen kaivupaikkansa on Sotajoella. Kaikki muut puheenjohtajat ovat olleet miehiä Lemmenjoelta.

Rovaniemeläinen Maija ja hänen aviomiehensä Risto ovat toisen polven kullankaivajia. He

Maija ja Risto Vehviläinen sekä vuoden 2008 suurin kultahippu, 192 gramman Unna

jatkavat Riston vanhempien Meeri ja Reino Vehviläisen 1980-luvun alussa aloittamaa työtä Sotajoen Matinkiven ja Ruotsalaispankin maisemissa Moberginojan yläpuolella. Siellä he ovat työskennelleet 25 vuotta ja löytäneet useita yli 20 g painavia kultahippuja. Vuoden 2008 suurin hippu painaa 192 g ja on kaikkien aikojen hippulistalla sijalla 6. Paikalta on löytynyt myös 2,5 g platinahippu.

Kullankaivajain liitto perustettiin syksyllä 1949 Lemmenjoella. Sen puheenjohtajina on olleet 1949 Kullervo Korhonen, 1951 Jukka Pellinen, 1953 Heikki Kokko, 1982 Jaakko Kangasniemi, 2000 Kari Merenluoto, 2003 Pekka Salonen, 2008 Jouko Korhonen ja 2015 Hannu Viranto.

Maijan lisäksi hallituksessa ovat nyt Ami Telilä, Marko Touru, Hannu Raja, EnsioKaustinen, EskoOrava ja Kai Rantanen.