150 vuotta Lapin kultaa 2018

Julkaistu: 16.1.2018 | Kirjoittanut: Seppoj

Lapin kultahipuilla 150-vuotisjuhla

Juhlaseminaarin osanottaja merkkiin oli saatu värikuva Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationin virallisesta vaakunasta, joka komeili kullanhuuhdonta-aseman ulko-oven yläpuolelle vuodesta 1870 1920-luvulle saakka. Sitten se siirrettiin Museoviraston kokoelmiin.

Lapin 150 vuotta täyttävät kultahiput olivat näyttävästi esillä kullankaivajien seminaariristeilyllä 9-11. helmikuuta 2018. Perinteeksi muodostunut vuosittainen tapahtuma kokosi ennätysmäisen suuren osanottajajoukon. Kaikkiaan yli 400 kullankaivajaa matkasi Helsingin ja Tukholman väliä, kuunteli ja keskusteli kullankaivun värikkäästä historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta. Tukholmassa ohjelmassa oli kullanhuuhdontakisat.

Tapahtuman järjesti Lapin Kullankaivajain liitto, seminaarin suunnittelu ja junailu on Antti Peroniuksen käsissä. Ennen laivan irtoamista Katajanokan laiturista liitto oli kutsunut toimittajia ”Lapin kultahippujen 150-vuotisjuhliin”. Tapahtuma toi paljon valtakunnallista julkisuutta. Antti Aarnio-Wihuri esitteli medialle ja seminaari väelle yli sadan isomushippu-kokoelmansa aarteita.

******************************************

Kultakuume – perinnöllinen tautiko?

Onko kultakuume perinnöllinen tauti. Siitä voisi kertoa se, että Lapin kullankaivu on kulkenut monessa suvussa ja sukupolvessa. Tuttuja sukunimiä kultahistoriassa ennen ja nyt ovat Kangasniemi, Korhonen, Ranttila, Mäkipuro, Merenluoto, Telilä, Ervasti ja monet muut. Monille inarilaisille suvuille kullankaivu on arkista ja jokakesäistä lisäansiota.

Lapin kullankaivun 150-juhlavuoden merkeissä kokosimme luettelon kaikista niistä kullankaivajista, jotka kirjattiin työntekijöiksi Ivalojoen kultaryntäyksen vilkkaimpana kesänä 1871. Tiedot on poimittu Kansallisarkistossa säilytettävistä Vuorihallituksen asiakirjoista. Kultalan kirjurit kirjoittivat valtausten eli tehdaspiirien omistajien ilmoituksen mukaisesti jokaisen paikalla olevan työntekijän henkilötiedot, kotipaikan, ajankohdat yms. papereihinsa.

Etsipä tästä joukosta sukulaisiasi sukupolvien takaa. Jos mielesi polttelee kesäisin kultapurojen rannoille, syy voisi löytyä tästä luettelosta. Ehkä se kultakuumeen aiheuttaja livahti geeneihisi Ivalojoella kesällä 1871. Klikkaa alla olevaa tekstiä, pääset luetteloon.

Työväki tehdaspiireissa 1871

Saimme viestin; sukuvika löytyi

– Oli taas mielenkiintoinen kirjoitus, ”kullankaivu ja perinnöllisyys”. Kun aloitin kullankaivun Tankavaaran huuhtomo-oppaana, en tiennyt silloin, että siitä tulee loppuelämän sairaus. Tänäkin päivänä tämä sairaus runtelee ja ”satuttaa” joskin – hyvällä tavalla. Tuosta kirjatusta nimilista 1871; valtaukselta 25 löytyy sukujuuria. Irtolainen Nissilä sekä Moilanen Puolangalta ovat sukuani isän ja äidin puolelta.

”Kurimofabriikin” toimittama liesi Kultalassa on sekin vankka todiste siitä, että esi-isäni ovat todellakin olleet läheisessä yhteydessä kultahistoriaan. Tämä on hyvin mielenkiintoista.

Kurimofabrik on isoisäni isän perustama yritys. Järvimalmin jalostaminen

Tällä Kurimo hellalla on valmistettua ateriat Ivalojoen Kultalassa vuodesta 1870.

masuunitoimin aloitettiin Puolangan Kurimossa, jossa oli otollinen paikka vesivoiman haltuunottoon. Olemme siellä pitäneet sukukokouksia ja herätelleet sukuhistoriaa eloon. Eräs sukulaisemme on kirjoittanut pienimuotoisen kirjan yrityksen ja suvun eri vaiheista. Olemme jopa miettineet sukukokouksen järjestämiseksi Ivalojoen Kultalaan. Kun yritys haettiin aikoinaan konkurssiin, vanhoille hiilille perustettiin uusi yritys nimeltään Rautaruukki.
Järvimalmin nostamiseen käytettiin kyseisen alueen vesistöjä Sangin, Särkijärven, Juorkunan, Vaalan, Oulujärven ympäristöä. Tältä alueelta moni lähti kullankaivuuseen; Ervastit ovat myös sukupuussamme.

Niin, onhan se kullankaivuu sukurasite. Poikani ja tyttäreni ovat Karisaaren/ Saijetsin sukua ja he liittyvät tiiviisti kultahistoriaan; mm. Mickel Karisaari möi Kivekkäälle Ritakosken.

Olen sanonutkin lapsilleni, että vaikka olettekin Inarin saamelaisia, olette kullankaivuussa myös jatkumo. Tämä on erittäin tärkeää muistaa.

Ari Nissilä

Ari käyttää titteliä ”Ohjelmapalvelujen tuottaja Ivalojoen matkailupalvelut Ky”. Hän pyörittää Kutturan tien varressa olevaa Köysivaaran Eräkeskusta, järjestää kullankaivu-, kanootti, koira- ja pororetkiä kesällä ja talvella, vuokraa kanootteja jne. Tietoja löytyy yrityksen sivuilta:

https://www.facebook.com/Koysivaara

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä

Lapin kullan kimallus 2017

Julkaistu: 31.12.2017 | Kirjoittanut: isomus

Kiitos kuluneesta vuodesta

Josef Aurénin piirros Lihrin retkikunnan kultalöydöstä Ivalojoen Nulkkamukassa syyskuun puolivälissä 1868. Tästä peruskallion kolosta löytyneestä 0,2 gramman kultalöydöstä alkoi 150 vuotta jatkunut tarina, jonka loppua ei ole näkyvissä.

Kultahipun tekijät toivottavat kaikille lukijoilleen onnellista Lapin kullankaivun juhlavuotta 2018. Me kaikki jatkamme sitä perinnettä, joka alkoi varmuudella 150 vuotta sitten. Saattoihan se toki alkaa jo aiemminkin, sillä ensimmäiset tiedot kullasta Lapin jokirannoilla kirjattiin 1500-luvulla.

Kiitämme kuluneen vuoden lukijoitamme, joita jälleen kerran oli ennätysmäärin. Vuoden aikana sivustomme keräsi kaikkiaan 163 800 näyttökertaa, mikä on parituhatta enemmän kuin edellisenä vuonna. Paras kuukausi oli hippurikas elokuu, jolloin näyttöjä oli 24 957 eli keskimäärin 805 näyttöä vuorokaudessa. Vuodesta 2012 alkaen sivustomme juttuja on avattu noin 765 000 kertaa.

Lapin kultaunelmaa 150 vuotta

Juhlavuoden kalenterin helmikuu esittelee kultahistoria 10 suurinta hippua eli isommusta.

Harva unelma on jaksanut elää yhtä kauan kuin Lapin tunturipurojen kulta. Se on ollut vähällä toteutua monta kertaa vuodesta 1868 alkaen, ja sen epäillään toteutuneenkin. Toteutumisen tekee lähes mahdottomaksi vanhojen kullankaivajien huomaama erityispiirre; kesällä kultaa aina löytyy vähän vähemmän, mitä talvella kuluu. Tämä totuus on riippumaton kultasaaliin määrästä.

Norjalainen geologi Tellef Dahll löysi kultaa Tenojoelta 1867. Seuraavana kesänä senaatin lähettämä retkikunta poimi kultahippuja yli 3 kk kestäneellä etsintäretkellä monelta Lapin joelta ja lopulta syyskuussa Ivalojoen Nulkkamukasta. Kolme merimiestä laukaisi epäilyt kullan olemassaolosta syyskesällä 1869 kaivamalla yli 2 kiloa kultaa Ivalojoen Saariporttikoskesta, jonka rannalle rakennettiin valtion huuhdonta asema keväällä 1870 juuri ennen kultaryntäyksen alkamista. Kalenterin kuvat ja tekstit kertovat lisää näistäkin tapahtumista.

Lapin kullankaivun 150-vuotinen historia on mielenkiintoinen ja monivaiheinen tapahtumasarja, jonka loppua ei ole näkyvissä, vaikka sitä on monta kertaa odotettu. Uusi sukupolvi etsii kullan emäkalliota entisen kaltaisine unelmineen. Kultaa löytyy, mutta on myös uudenlaisia vastuksia: yhteiskunnan rajoitukset ja kielteinen asenne sekä paperisodat ovat vastustajina peruskalliotakin lujempia.

Lapin Kullankaivajain liiton juhlavuoden kunniaksi julkaisema juhlakalenteri kertoo kuvin ja sanoin tarinoita unelmista, loppumattomasta uskosta parempaan huomiseen, onnen hetkistä, pettymyksistä, erikoisista ihmiskohtaloista ja aarteesta sateenkaaren alla.

Kalenteri sisältösuunnittelusta ja käsikirjoituksesta ovat vastanneet Aki Karvonen, Kai Rantanen ja Seppo J. Partanen, taitto on ollut Anu Törmän ja Ilkka Ärrälän käsissä. Upea kuvitus on koottu monesta lähteestä: GTK:n Geokuvat ja kartat, Tankavaaran Kultamuseo, Ilkka Ärrälä, Arvo Tiera Ruonaniemi, Viljo Mäkipuro ja monet muut kultamaiden kuvaajat.

Kullankaivun juhlakalenterin 2018 hinta on á 15 euroa (+ lähetyskulut). Kalenterin voi tilata Hipputeoksen nettikaupasta osoitteesta:

http://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=63

Tietoa löytyy kullankaivajat.fi sivustolta, josta voi myös tilata kalenterin ja Tytti Präysyn suunnitteleman 150-v. rintamerkin.

Jättihippujen jäljillä

Kari Kinnunen

Eevertti

Aleks

Kultahippujen ja arvometallien tutkija Kari Kinnunen jää eläkkeelle virastaan vuodenvaihteessa. Hän on työskennellyt erikoistutkijana GTK:ssa Espoossa yli 40 vuotta. Kari ehti olla siellä kesätöissä ennen virkauran alkua v. 1975. Hän on tutkinut noin 30 isomusta ja tuhansia pienempiä kotimaisia ja ulkomaisia kultahippuja. Työhön on kuulunut myös koru- ja jalokivien sekä meteoriittien tutkimus.

Geologinen Tutkimuskeskus muuttaa syksyllä 2018 nykyisestä toimitilastaan, jossa se on ollut vuodesta 1956 alkaen. Uusi toimitila on samalla alueella VTT:n entisessä päärakennuksessa ja laboratoriot muuttavat Aalto Yliopiston tiloihin. Uudet ”avokonttoritilat” jäävät Karilta kokematta.

– Kivet ovat olleet harrastuksenani kouluajoista alkaen. Tätä harrastusta aion jatkaa ja sitä varten kotonani on hyvät mikroskoopit, valokuvauslaitteet ja alan kirjasto. Jatkan Mineralia lehden päätoimittajana, sillä yhteistyö lehden kustantajan Tampereen Kivikerhon, toimitussihteerin, toimituskunnan, kirjoittajien ja kuvaajien kanssa on sujunut hyvin, linjaa Kari tulevaisuuttaan.

Mineralia on laadukkaalle paperille painettu nelivärinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljänä numerona vuodessa. Lehteä voi tilata vuosikertana 22 eurolla tai irtonumerona 6 euroa/kpl osoitteesta info@tampereenkivikerho.fi. Lehden numerossa 3/2017 on mm. Seppo J. Partasen kuvajuttu Yrjö Korhosesta, ikäpolvensa viimeisestä elinkautisesta sekä Kari Kinnusen artikkeli ”Jättihippujen jäljillä”, jonka voi lukea klikkaamalla alla olevaa tekstiä.

Jättihippujen jäljillä

Lue legenda Yrjö Korhosen elämästä klikkaamalla kuvaa alla

Yrjö Korhonen; piirros Lasse Kock

”””””””””””””””””””””””””””

Kaikkien aikojen hippukesä kultamailla

Tältä Puskun ja Ruitun väliseltä jängältä ovat löytyneet kesän 2017 suurimmat hiput. Kuva kesäisen rankkasateen jälkeen 1980-luvun alussa.

Julkisuuteen on lokakuun 10. päivään 2017 mennessä tullut enemmän suuria kultahippuja kuin milloinkaan aikaisemmin. Yli 20 g painavien kultahippujen lista päivittyi kymmenellä uudella hippulöydöllä. Luettelosta löytyy kaikkiaan 129 kultahistorian suurinta hippua. Ensi kerran lista julkaistiin vuonna 2004 Kullankaivajan oppaan ensipainoksessa. Silloin luettelossa oli 50 hippua.

Hippujuhlia on vietetty erityisesti Lemmenjoella Ami ja Mika Telilän työmailla. Riemuun on sekoittunut melkoinen määrä myös surua ja epätoivoista yrittämistä, sillä konekaivua uhkaa loppuminen vuosikymmen vaihteen tienoilla.

Linkki uusimpaan hippulistaan löytyy alempaa.

228 g ”Ukkoäijih” Mika Telilä ja Pekka Postila Lemmenjoki Ruittuäytsi elokuu
167,4 g ”Suomi100” Ami Telilä Lemmenjoen Kaarreoja elokuu
93 g ”EiOo” Mika Telilä ja Pekka Postila Ruittuäytsi elokuu
73,8 g ”Haudatkaa sydämenne Lemmenjoelle”, Mika Telilä ja Pekka Postila Ruittuäytsi syyskuu
60 g ”Fossiili” Sirkka ja Kari Merenluoto Lemmenjoen Puskuoja elokuu
48 g ”Haistakaa paska” (viesti valtiovallalle) Mika ja Risto Telilä Ruittuäytsi elokuu
42,5 ”Hyvä draivi” Ami Telilä ja Aki Karvonen Kaarreoja syyskuu
30 g ”Siili” Seppo Mauno Vuotson Mäkärä elokuu
22,5 ”Jtmo” Ami Telilä ja Veikko Jaskari Kaarreoja elokuu
22 g Mika ja Ukko Telilä Ruittuäytsi kesäkuu
13 g Seppo Mauno Vuotso Mäkärä heinäkuu

Hippulista 12.6. 2018 päivitetty

klikkaa tekstiä yllä

Lemmenjoella juhlittiin jälleen; 228 g

Mika Telilän Ukkoäijih 228 g. Kuva Ilkka Ärrälä

Lemmenjoella on menossa todellinen ennätyshippujen kesä. Mika Telilällä julkisti sunnuntaina 27. elokuuta 228 gramman isommushipun veljensä Amin hippujuhlilla. Nuorempi veli Ami sai muutaman päivän pitää hallussaan kesän suurinta hippulöytöä 167 g löydöllään. Mika oli tätä ennen löytänyt 93 g ja 48 g hiput. Syyskuussa isot hiput saivat täydennystä, sillä kuun 9. päivänä Mika Telilä ja Pekka Postila löysivät 73,8 g painavan isommuksen, jolle annettiin nimi ”Haudatkaa sydämenne Lemmenjoelle”.

Lemmenjoen uusin isommus oli ammattitaidon ja yhteistyön tulos

Julkisuudessa on kerrottu, miten kullankaivaja Ami Telilä löysi kaksi viikkoa sitten 167 gramman kultahipun. Hippu on kaikkien aikojen listalla seitsemänneksi suurin ja se sai Suomen leijonaa muistuttavan ulkonäkönsä perusteella nimen Suomi100.

Amin velipoika Mika Telilä pisti paremmaksi. Hän löysi viidenneksi suurimman hipun (231 grammaa) naapurinsa Sirkka ja Kari Merenludon kaivospiiriltä Lemmenjoen Puskuojalta. Näin suurten kultahippujen löytyminen on harvinaista. Yli 300 g hippuja kultahistoria tuntee vain kaksi, joista molemmat löytyivät 1900-luvun alkupuolella Laanilasta. Yhtä harvinaisia ovat olleet 200 – 300 g hiput. Ensimmäisenä sellaisen löysi Amin ja Mikan äiti Marjut 1998. Marjut oli yhtenä löytäjistä myös hippulistan kolmanneksi suurimman, 282,6 g Tähtihipun löytämisessä 2004.

Uusin hippulöytö sai nimekseen Ukkoäijih Mikan pojan Ukon mukaan. Hän oli kesän isänsä mukana kaivutöissä ja toisena löytäjänä 22 g hipussa kesäkuun lopulla. Ukko osallistui äitinsä ja siskonsa kanssa hippujuhliin ottaen sitä varten koulusta lomaa ja matkustamalla Nokialta Lemmenjoelle.

Mika oli Pekka Postilan kanssa töissä Merenluotojen kaivospiirin alueella Puskuojan ja Ruittuojan välisellä jängällä, kun isommus löytyi. Pekka on ollut Lemmenjoella kullankaivajana kymmeniä vuosia ja kuuluu erottamattomana osana tunturimaan luontoon.

Kari ja Sirkka Merenluoto edessään Lemmenjoen tämän kesän isommuksia ja takanaan ”Nipan kaivoksilla” työskennllyt joukko vasemmalta Ukko ja Mika Telilä, Pekka Postila ja Heikki Nikkinen. Hiput vasemmalta Ukkoäijih, EiOo, Fossiili ja Haistakaa paska. Kuva Ilkka Ärrälä.

Mikan hippuun liittyy dramaattisia vaiheita. Kovat sateet ja tulvat ovat vaikeuttaneet kaivutyötä ja erityisesti Mikan naapuria Kulta Prospektoria. Pumppurikon vuoksi kaivupaikalta pääsi Lemmenjokeen sameaa vettä ja työt jouduttiin asian korjaamiseksi keskeyttämään kymmenen päivän ajaksi.

Mika lainasi naapurilleen ylimääräistä pumppukalustoa ja lisäavuksi päätettiin avata kaivurintama Mikan alueelta ja ohjata osa tulvavedestä Mikan puhdistusjärjestelmään, jotta helpotettaisiin naapurin paljon hankalampaa tilannetta.

Tarkoituksena oli myös pyörittää tuotantoa ja yhdistää omat ja naapurin edut taloudellisesti, kertoo Mika Telilä. Avaus tehtiin kuitenkin vesijärjestelmän ehdoilla. Jos tarkoitus olisi ollut optimoida kullan tulo, olisi avaus tehty toisin ja ehkäpä iso hippu olisi jäänyt löytämättä, nauraa Mika.

Vaikka vuodesta 1992 alueella kaivanut Kari Merenluoto Kulta Prospektor Oy:sta tuntee kultamaan hyvin, maa yllätti kokeneen kultamiehen. Mikan naapuriapuna tekemä avaus osui hämmästyttävän rikkaaseen maahan ja 228 gramman kultahippu näki päivänvalon.

Kultahippu löytyi siis Kulta Prospektor Oy:n kaivospiiriltä, muutaman kymmenen metrin päästä rajasta.

Kari Merenluoto kertoo, että Lapin Kullankaivajain Liiton legendaarinen puheenjohtaja Heikki ”Kultasilmä” Kokko puhui julkisesti siitä, että Puskuoja on Lemmenjoen kultamaista kaikkein huonoin. Karin mielestä Pusku on varmaankin ollut huono lapiokaivajan näkökulmasta, mutta kultaa siinäkin on – Kokko-Heikkikin saattoi olla joskus väärässä.

Puskun kaivun tekee vaikeaksi maapeitteen paksuus ja ongelmia lisää sen tulvaherkkyys. Oja kerää veden laajalta alueelta ja sateet nostavat pintaa hetkessä. Myös pohjaveden pinta nousee nopeasti ja edellisenä päivänä vielä kuivat kaivumontut tulvivat hetkessä. Samentunutta vettä puhdistetaan pumppaamalla pintaimeytyskentälle ja laskeuttamalla kaikkiaan kymmenessä kiertovesialtaassa. Pintaimeytyksen pumppausmäärä on tällä hetkellä n. 7000 litraa minuutissa ja pumppausta jatketaan toistaiseksi päivin ja öin. Oman kaivupaikan tuotanto seisoo toistaiseksi kertoo Kari Merenluoto.

Kari Merenluoto kertoo, että he käyttävät tällä hetkellä kaikki voimansa ja taitonsa veden puhdistamiseen. Hän pyytää anteeksi Lemmenjokeen päässyttä samenemapulssia ja lupaa, että Kulta Prospektor tekee ihan varmasti parhaansa, jotta toiminta pysyisi koko ajan lupaehtojen mukaisena ja Lemmenjoki kirkkaana.

Monta uhkaa kullankaivajan niskassa

Kari Merenluodon mukaan kullankaivaja saa riesakseen kaikki vanhan testamentin vitsaukset, heinäsirkkoja lukuun ottamatta. Heillä sateet ja vesiongelmat ovat laittaneet sekä miehet että koneet koville ja elämä on välillä näyttänyt ankealta. Taustalla painaa vesiasioiden aiheuttama mahdollinen keskeytysuhka ja kaivun päättyminen vuonna 2020. Ja sitten kun sitä vähiten odottaa, niin maasta putkahtaa iso hippu.

Mika Telilän löytämä hippu julkistettiin Ami Telilän hippujuhlissa.

Ami Telilä vakuuttaa, että veljen löytö ei harmita ollenkaan. Siellä niitä isoja hippuja on vaikka kuinka paljon, mutta itsestään ne eivät kuitenkaan maasta nouse, sanoo Ami Telilä. Kyllähän näitä mielellään kaivaisi esiin useamminkin, mutta vanhan totuuden mukaisesti hippu etsii löytäjänsä, eikä toisin päin, jatkaa Merenluoto.

Ami Telilän moottoripyöräretken suunnitelmista ja kyytiläisen puuttumisesta on myös uutisoitu. Vielä ei ole löytynyt kyytiin ketään. Toistaiseksi ainoa ilmoittautunut on noin 140 kg painava miespuolinen kullankaivaja, leveäharteinen ja sänkitukkainen. Häntä ei kuitenkaan kelpuuteta seuraksi, kertoo Ami.

Ami ja Mika Telilä ovat kaivaneet Lemmenjoella kultaa lapsesta saakka 1970-luvun lopulta lähtien. Ensin lapiolla ja sitten vanhempien apuna koneella ja myöhemmin omilla kaivospiireillään.

Kulta Prospektor Oy on taustaltaan inarilainen ja Inarin saamelainen yritys. Kaivutyötä vetävä Kari Merenluoto on sukujuuret vievät Petsamoon. Sirkan geenit ovat inarilaisista Mattus ja Paadar suvuista. Sieltä löytyy kertomus Posti-Hannu Mattuksesta, Sirkan isoisästä, joka teki kultalöydön Lemmenjoelta 1919, mutta kuoli seuraavana talvena pitäjässä riehuneeseen Espanjantautiin ehtimättä paikkaa tarkastaa.

Yhteistä Merenluodon ja Telilän perheille on se, että molemmat ovat saaneet oppinsa Lemmenjoen vanhoilta veteraaneilta. Kummassakin perheessä on kullankaivajia kolmessa sukupolvessa.

Jutun on Lapin Kullankaivajain liiton tiedotteeksi laatinut Antti Peronius, muokkaukset lisäykset Seppo J. Partanen

Lemmenjoen huonoin kultapuro muuttui aarreaitaksi

Nimismies Pitkäsen kartta Lemmenjoen valtauksista 1902 kertoo paljon myös muuttuneesta nimistöstä.

Ruittu- ja Puskuoja ovat olleen huonojen kultapurojen maineessa aivan syyttä. Kultaa sieltä on löytynyt ennenkin 1940-luvun lopulta alkaen. Näitä kahta syvissä kuruissa Lemmenjokeen laskevia puroja yhdistää Puskujänkä, jonka pohjalle syvien jänkämaiden alle muinaiset virrat ovat kultakimpaleet tallentaneet. Ensimmäisenä isomuksia löysi Raumalan Nipa, joka kymmeniä vuosia niitä lapiopelillä jäljitti. Vasta 1990-luvulla alkanut konekaivu on nostanut suuria hippuja esille ja muuttanut Puskujängän Lemmenjoen aarreaitaksi kesällä 2017.

Lue lisää Puskun ja Ruitun kultahistoriasta klikkaamalla vanhan kartan kuvatekstiä. Juttu löytyy osiosta Historia ja tarinat/Lemmenjoki.

”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””

Lentokapteeni ja kullankaivaja

Reijo Raumala 23.12.1942 – 23.8.2017

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

Seppo löysi Mäkärästä 30 g Siilin

Siili 30 g ja mittatikkuna tulitikkuaski. Kuvakaappaus TeaDeadwoodin Facebook-sivulta, jossa on lisää kuvia ja tietoa.

Veteraanikaivaja Seppo Mauno poimi 30 grammaa painavan kultahipun TeamDeadwoodin kaivupaikalta Sodankylän Mäkärästä elokuun 18. päivä 2017. Löydön hän nimesi Siiliksi ja kirjautui sillä ensi kertaa suurten kultahippujen listalla löytöhetkellä sijalle 91. Siili tulee listalle lähiaikoina.

Seppo Mauno

Seppo jos kuka on löytönsä ansainnut kovalla työllä ja ammattitaidolla. Hän aloitti kullankaivajauransa 1970-luvun puolivälissä kaivaen Ivalojoella, Sotajoella, Vuijemilla, Laanilassa, Tankavaarassa ja nyt muutaman vuoden Mäkärässä. Hän oli pari vuotta Kanadan kultakentillä, harrasti useita vuosia sukellusta ja imurikaivua monilla kultapuroilla sekä saanut useista palkintoja kullanhuuhdontakisoissa niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin mittelöissä.

Siili on suurin Sepon löytämistä hipuista. Vuijemilta hän löysi 17 g hipun 1985. Tankavaaran Lauttojan hipuista suurin painaa 2,3 g.

Kuusankoskella 1948 syntynyt Sepe on tunnetuimpia ja kuvatuimpia kultamiehiä, hän kantaa kunnialla valkoista partaa myöten veteraanien perinnettä.

Olet Seppo hippusi ansainnut yli 40-vuotisella työllä. Onneksi olkoon!

Lemmenjoki palkitsi veteraanejaan: 167 ja 60 g

Löytäjän onnea: Ami Telilä ja ”Suomi100”. Kuva Ilkka Ärrälä.

Kvartsi on kullan äiti ja sitä on näkyvästi tässä uudessa Amin hipussa. Kuva Ilkka Ärrälä.

”Jängän alla on kultaa” ja päällä paljon hilloja elokuussa 2017.

Ei taida hippukirjuri hillasuolle ehtiä, niin kiireeksi vetää elokuun hippu-uutistenpäivittäminen. Juuri kun hän sai rustattua alla olevan tarinan 60 g hipun löytymisestä Lemmenjoen Puskuojalta, kiiri kaiku Martin Iiskon Palo-tunturin toiselta puolelta Miessijokeen laskevalta Kaarreojalta: Ami Telilä nosti rihloista 167,4 g painavan isommuksen. Sillä hän asemoi itsensä kaikkien aikojen hippulistalla sijalle seitsemän. Sen kunniaksi hippu on saanut nimen ”Suomi100”.

Telilän suku esiintyy varsin usein hippulistalla ja nyt löydetty mukaan lukien nimi näkyy neljä kertaa 11:sta suuriman löydön kohdalla. Noin 120 hipun listalla on jo kolme sukupolvea Telilöitä, sillä Amin veli Mika ja poikansa Ukko kirjasivat heinäkuussa listalle 22 g hippulöydön.Pieni Kaarreoja ja siitä hieman itään oleva Kivikkopuro ovat viime vuosina olleet varsin kultarikkaita. Ne laskevat Miessijokeen ja Kaarreojan suussa sijaitsee Jaakko Isolan kämppä ja vanha kulta-alue, joka on nykyisin Lapin Kullankaivajain liiton hallussa.

Fossiiliksi nimetyn hipun muoto ja kvartsikiteet panevat odottamaan uusia isomuksia.

Puskuojan isommukset lisääntyivät

Elokuu 2017 kypsytti Lapin hillat ja kultahiput löydettäväksi. Ensimmäisenä ehättivät Sirkka ja Kari Merenluoto uutisoimaan noin 60 gramman kultahipusta Lemmenjoen Puskuojalla. Paikka ja löytäjät ovat ennestään tuttuja, sillä samalta Puskujängältä löytyi viime vuonna tuplaten suurempi 119 g hippu ja vuonna 2012 vielä suurempi 127 g hippu. Fossiiliksi nimetty hippu löytyi elokuun 1. päivänä.

Säältään erikoinen kesä kasvatti Lappiin myös hyvän hillasadon, joka oli parhaimmillaan elokuun puolivälissä.

Sirkka ja Kari Merenluoto ovat kaivaneet kultaa pian 40 vuotta Lemmenjoen Miessijoella ja Puskuojalla sekä muutaman vuoden Laanilan alueella. Opin kullanetsintään he saivat vanhoilta veteraaneilta Nipa Raumalalta, Heikki Kokolta ja monelta muulta 1980-luvulla. Kari on ollut myös Kullankaivajain liiton puheenjohtajana ja sihteerinä sekä insinöörinä kehittänyt kullan etsinnän ja kaivamisen taitoja ja tekniikkaa.

Vuosi sitten he poimivat rihloista useita hippuja, joista painavin oli kaksi kertaa nyt löydettyä kookkaampi ja palkittiin kuluneen vuoden suurimpana.

Lapin Kansa uutisoi löydöistä ensimmäisenä. Alla linkki Lapin Kansan Facebook- sivuille, josta löytyy uutinen hippulöydöistä Kaarreojalla ja Puskuojalla. Sinun täytynee kirjautua Facebookiin omilla tunnuksillasi etsiäksesi ja lukeaksesi jutun kokonaan?

Lapin Kansan Facebook 8/17

Sirkan ja Karin viime kesän löydöistä kerrotaan tarkemmin tämän osion lopussa kullankaivajien tammikuisen seminaariristeilyn yhteydessä, jossa kuluneen vuoden suurimmat hiput palkittiin. Siellä on myös Sirkan kuvakertomus kultaperheen kesästä 2016.

Lue juttu ja katso siinä olevat linkit klikkaamalla vasemmalla olevaa viime vuoden suurinta kultahippua Ursusta.

Kuvat Ilkka Ärrälä, Sirkka Merenluoto ja Raimo Niemelä

*****************************************************************

Keeneltä uutuuksia

Seulasarja

Katso http://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=29_53

Rihlamatot

Katso http://www.hipputeos.fi/index.php? cPath=29_9

Nettikauppamme toimii normaalisti www.hipputeos.fi

Raimo Niemelä

**************

Kesän avaus löytyi Lemmenjoelta: 22 g

Tämän kesän ensimmäisen julkisuuteen tulleen isamuksen löysi 30.6. Mika Telilä ja poikansa Ukko kivenheiton päässä kämpästäni Ruihtuäytsin latvoilta. Löytyi viimeisen kasetin toiseksi viimeisimmästä rihlan rakosesta. Ei kai ollut mennyt isomuksia yli! Maa roudassa, jota ei konekaivajankaan systeemi riko. Viime kesän ensimmäinen isomus 33 gr, nyt 22 gr. Ei kai niin, että ensi kesänä 11 gr, jahkailee Mika. Routa ja vetinen maa viivästyttänyt Lemmenjoen kaivun alkua. Huomenna palaan kultamaille. Edellinen jakso oli vetinen ja nollan tienoilla.

Uutinen on lähtenyt liikenteeseen LKL:n puheenjohtaja Hannu Virannolta 9.7. 2017

Vuots0n Mäkärästä löytyi heinäkuun lopulla 13 gramma painava isomus. Löytäjä on vanha kultavetaraani Seppo Mauno ja löytöpaikka TeamDeadwoodin kullanhuuhdonta-alue Mäkärässä.

Tiedot poimittu Heli Heinäahon Facebook päivityksestä

************************************

**************

Kultahovi juhli pitkää historiaansa

Kullankaivajille jo monessa sukupolvessa tuttu Inarin Kultahovi eli entinen matkailumaja juhli kesäkuun alussa 80 vuotta jatkunutta värikästä historiaansa. Sieltä löytyy yhteyksiä Suomen itsenäisyyteen, Siperian vankileireille, lutikoihin ja muihin syöpäläisiin, kuninkaallisiin ja mieheen, joka osasi vaieta kuudella eri kielellä. Maja avattiin Juutuanjoen Alakosken rannalle kesällä 1937, se hävitettiin marraskuussa 1944 Saksan armeijan vetäytyessä pohjoiseen ja rakennettiin uudelleen vanhoille perustuksille 1956.

Kaisu ja Heikki Nikula pyörittävät nyt Inarin Kultahovia perinnettä, saamelaisuutta, paikallisuutta ja Majalan historiaa kunnioittaen. Tässä se toivottavat juhlavieraat tervetulleeksi 10. kesäkuuta 2017.

Vanhat Lemmenjoen kultamiehet pitivät tapanaan poiketa majalla maalikylille eksyessään. Nipa Raumala muisteli kerran tulleensa käännytetyksi ulko-ovelta takaisin. Oli tullut kavereiden kanssa Lemmenjoelta niin myöhään yöllä, että maja oli jo suljettu. Yöpyivät Ranta-Marissa, saunoivat ja pesivät kesän liat ihostaan, kampasivat tukkansa ja lähtivät aamulla Majalaan saunakaljoille. Ulko-ovella seisoi tomera neiti Hertzberg, joka torjui miesten lähestymisen ja kehotti tulemaan hetken päästä uudelleen.

Miehet lähtivät takaisin, ostivat kylältä pimeän pullon, nauttivat sen sisällön ja marssivat parin tunnin kuluttua takaisin Majalaan. Nyt neiti oli ovella vastassa ja toivotti kultamiehet tervetulleeksi; ”Nyt te olette asiallisessa kunnossa”, sanoi.

Neidistä tuli pian Maija Nikula. Hän toimi hotellin johtajana vuoteen 1986 saakka, jolloin Matkailuliitto luopui Majalan pidosta. Tovin harkittuaan Maija lunasti paikan itselleen valtiolta. Nimi muutettiin Kultahoviksi ja nyt sitä pyörittävät Maijan lapset Kaisu ja Heikki.

Lue Kultahovin historiasta alla olevasta linkistä.

http://seppoj.suntuubi.com/?cat=37

**************

Kultakesä alkoi viiveellä

Kullankaivu pääsi tänä vuonna alkamaan 2-4 viikkoa normaalia myöhemmin. Tämä pakottaa lapiot ja vaskoolit heilumaan entistä tiuhempaan tahtiin muutenkin lyhyessä Lapin kesässä, sillä kolmen kuukauden päästä on jo syksy ja rännit jäätyvät.

Lemmenjoen veneliikenne pääsi alkamaan jäiden vapauttaessa jokiuoman kesäkuun

Kutturantien Kultakioski Gufihtareen tie ja ovet olivat avoinna, mutta siitä eteenpäin Pahaoja oli ajokunnossa vasta kesäkuun puolivälissä. Uusi omistaja Tiina Koivisto on urakoinut kahvilan kuntoon.

toisena viikonloppuna. Samaan aikaan Sotajoen ja Palsinojan kullankaivajat tuskailivat ensin lumista ja jäistä, sitten sohjoista ja upottavaa Pahaojan tietä. Perille pääsy ei vielä riittänyt kultamonttujen avaamiseen, sillä monin paikoin työmaat olivat lumessa, jäässä ja roudassa.

Ennen veneliikenteen alku Lemmenjoella olivat Merenluodot ja Kanamäet. Vain yhdet maastoauton jäljet nähtiin Pahaojan lumisohjossa 5. päivä kesäkuuta, mutta perille asti ne eivät johtaneet. Sukset olivat ainoa toimiva kulkuväline vielä muutama päivä myöhemmin, jolloin helle yllätti yli 20 asteen lämpöaallolla.

Elämä odotti elpymistä myös Lapin Kullankaivajain liiton valtauksilla. Nelostien ja Purnumukan tien läheisyydessä sijaitsevalla Petronella pysäkillä oli jo useita kaivajia, autoja ja asuntovaunuja. Suosituille kullanhuuhdontapaikoille Palsilla ja Lemmenjoella ei ollut menemistä ennen kesäkuun puoliväliä.

Latu Saariselältä ohi Laanilan oli kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen hiihtokunnossa.

Pitkän etsimisen jälkeen Saariselän ladulta löytyi vain yksi hiihtäjä kaatuneena vesiojaan.

Saariselän rinteillä ja laduilla sen sijaan nähtiin ennen kokematonta liikettä viikonvaihteessa 10-11. kesäkuuta. Hissit toimivat ja laskettelurinteissä viiletti uima- ja bikiniasuisia laskettelijoita. Jokunen maastohiihtäjäkin vilahti Saariselän ja Laanilan laduilla, vaikka tunturipurot kuohuivat valtoimenaan kiireisellä matkallaan kohti Jäämerta tai Suomenlahtea.

Kesä yllätti koko Suomen kesäkuun toisella viikolla ja lämpötila nousi useana päivinä hellelukemiin. Rajuja tulvia ei tullut eikä jääpatoja päässyt muodostumaan.

Nyt jäädään odottamaan uutisia isoista kultahipuista.

Kaunispään huipun maisema kesäkuun 2. viikolla.

**************************************************************

Kultahistorian suurin sai muistolaatan

ja uuden omistajan

Eevert Kiviniemen hippu Luton latvoilta on tilastoiduista kultahipuista painavin. Kuva GT/ Pekka Virtanen.

Eevert Kiviniemen hippu on tilastoiduista kultahipuista painavin. Kuva GT/ Pekka Virtanen.

Matti Kiviniemi, Evertin veli kertoi veljensä hipun löytyneen Lutolta. Kuva Seppo J. Partanen

Lapin kultahistorian suurin kultahippu, Evert Kiviniemen v. 1935 Luton latvoilta löytämän 392,9 gramman isommuksen oletetulle löytöpaikalle on ilmestynyt muistolaatta. Sen ovat paikalle puuhanneet Lauri Skants ja Erkki Kreivi. Lue lisää alla olevasta linkistä:

Evertin hipun löytöpaikka

Evertin hippu sai uuden omistajan ja pääsi oikeaan seuraan. Lapin Kansan 22.4.2017 numerossa on toimittaja Risto Pyykön kirjoittama kuvareportaasi miljardööri Antti Aarnio-Wihurin hippukokoelmasta, jonne Lapin suurin hippukin on päätynyt.

Lue juttu alla olevasta LK:n Facebook-sivuston linkistä:

Lapin Kansa Evertin hipusta

Täydennystä suurista kultahipuista, kullankaivusta ja se vaikutuksesta ihmisen elämään oli Risto Pyykön jutussa Janne Kannistosta 2. heinäkuuta 2017 Lapin Kansan viikonloppu numerossa. Se löytynee lehden Facebook-sivuilta hakusanalla Janne Kannisto:

***********************************************

Inari – kullalla rikastunut

Inarin kunta on saanut kullankaivusta vetoapua kohti nykyistä hyvinvointiaan. Kulta on vauhdittanut 150 vuotta alueen kehitystä, kartoitusta, maanteiden, siltojen ja talojen rakentamista ja ennen muuta matkailua. Ennen kultaryntäyksen syttymistä 1860-luvun lopulla Inarin Lapinmaa oli tietön ja tuntematon kolkka pohjoista Lappia, mutta hetkessä nimet Inari ja Ivalojoki tulivat tunnetuksi autonomisessa Suomessa, Venäjän keisarikunnassa ja miltei koko Euroopassa.

Kullankaivu on vauhdittanut 150 vuotta Inarin matkailua. Savottakahvilan Kaisa Särkelä tietää sen. Kullankaivajana hän tietää myös, ettei kullankaivulla voi elää, ellei välillä syö.

Kultaa purojen ja jokien rannoilta on historian aikana löytynyt arviolta noin 2500 kiloa. Se ei ole paljon, sillä yhden kultakaivoksen tuotto on yhdessä vuodessa monta kertaa suurempi. Hyöty Inarille on tullut toiveesta löytää Lapin kullan emäkallio. Kultaa on löytynyt koko ajan sen verran, että usko siihen ei ole milloinkaan loppunut, vaikka se monesti on ollut koetuksella, nykyisinkin.

Puistojen johtaja Pirjo Seurujärvi ja erikoissuunnittelija Tapio Tynys esittelevät Auroratuvan aina avointa taukotupaa.

Saariselän teemareittien uusi ja selkeälukuinen opastaulu.

Auroratupa

Ivalossa ja Saariselällä pidettiin maaliskuun puolivälissä kaksi yleisötilaisuutta, joiden aiheena oli ”Emäkalliota etsimässä”. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tapio Tynys esitti valmistamansa elokuvan 1900-luvun alussa toimineen kultayhtiö Prospektorin vaiheista ja henkilöistä ja kirjailija Seppo J. Partanen kertoi Ivalossa kullankaivun merkityksestä Inarin kehitykselle ja Saariselällä kultayhtiöiden jättämistä jäljistä ja legendoista alueen luontoon.

Elokuva ”Emäkalliota etsimässä – Aktiebolaget Prospektorin tarina” on noin 20 minuutin pituinen ja se on katsottavissa lähiaikoina Youtubessa. Linkki löytyy Luontoon.fi sivustolta UK-kansallispuiston reittien alta.

Ivalossa tapahtuma pidettiin kunnan hallinnoimassa elokuvateatteri Aslakissa ja Saariselällä uudessa Aurora kämpässä. Se on rakennettu uuden lähiretkeilyreitin viereen Luttojoen töyräälle. Metsähallitus on rakentanut ja merkinnyt Saariselän alueelle useita helppokulkuisia lähiretkeilyreittejä palveluineen. Niitä voi kulkea vaikkapa pienten lasten kanssa. Yksi reiteistä esittelee kultayhtiö Prospektorin historiaa ja työn jälkiä maastossa.

Alla linkki Seppo J. Partasen esitykseen, elokuvaan Emäkalliota etsimässä (20 min.) ja Metsähallituksen Luontoon sivustoon:

Inari, kullalla rikastunut.doc Emäkalliota etsimässä Prospectorin tarina

****************************************************************

Erämökki kultapuron rannalla, matkailupalveluiden vierellä, vuokrattavana Laaninojalla

Hippumökki sijaitsee Laanilan ja Saariselän puolivälissä Kievariravintolan eteläpuolella.

Mökkiä vuokraa Raimo Niemielä puh 0405454833, raimo.niemela(ät)kultahippu.fi kesäkausi 350 /vko, syyskausi 450 /vko, myös alle viikon vuokraukset mahdollisia. Avaimen luovutus ja huolto Laanilan Savottakahvila puh 0400603903.

Ilmoitus Prospektorintien mökin vuokrauksesta 23032017 A4

Varaustilanne

https://www.kultahippu.fi/palvelut/

***************************************************************************

Tuntsan kulta odottaa löytäjäänsä

Jorma Korpela ja Nuoluskuru, kuva Seppo J. Partanen

Sallan koillisnurkassa itärajan tuntumassa oli 1990-luvulla kultavaltauksia kilometrien pituudelta Tuntsan Nuoluskurussa. Uuden vuosituhannen alkaessa kullankaivajat yksi toisensa perään lopettivat valtausajan päätyttyä. Syynä ei ollut kullan puute, ehkä pikemminkin sen vähäisyys verrattuna kovaan työhön kivikkoisessa maassa. Yksi kultaryntäyksessä mukana olleista, sallalainen Jorma Korpela kertoo Tuntsan kultavuosista Kultahipulle tekemässään jutussa. Hänellä on hyviä muistoja Tuntsan kullasta ja kullankaivajista parin vuosikymmenen takaa. Ennen Tuntsaa Jorma ehti kaivaa kultaa kymmenkunta kesää Lemmenjoen Puskuojalla. Hän on valmis antamaan ohjeita ja neuvoja jokaiselle, joka haluaa mennä kokemaan kullankaivua yhdessä Euroopan suurimmassa erämaassa.

Lue juttu tästä linkistä: Tuntsan kulta

***********************************************************

Oikeutta ja emäkalliota haettiin kultaristeilyllä

Ennätysmäärä eli 311 kullankaivajaa ja kullankaivun ystävää osallistui tammikuun viimeisenä viikonloppuna 2017 laivaseminaariin Helsingin ja Tukholman välillä. Ensimmäisen päivän teemana oli kullankaivun oikeudelliset väännöt ja lainmuutokset, toisena päivänä haettiin asiantuntijavoimin Lapin kullan emäkalliota. Siinä välissä kisailtiin vaskaamisessa, tavattiin tuttuja, muisteltiin menneitä ja aprikoitiin tulevia.

Lauantain aiheena oli mieliä kiihottava KULLAN EMÄKALLION SALAISUUS. Ansiokkaat geologit pitivät esitelmiä kullan synnystä 1,8 miljardin vuoden takaa nykypäivään, jolloin kulta löytyy. Esitelmien mukaan Suomen Lapissa on vielä runsaasti löytämättömiä huuhdontakulta-alueita. Nyt jokainen etsimään uusia alueita.

Lapin Kullankaivajain liiton jo perinteiseksi muodostunut seminaari sai paljon kiitosta

Lapin Kullankaivajain liitto nimesi Marko Tourun vuoden 2016 kullankaivajateon arvoiseksi ansioistaan yhteistyön ja Tankavaaran kultakylän kehittäjänä. Etualalla liiton toiminnanjohtaja Kai Rantanen, Marko takana kiitospuhetta pitämässä.

niin ohjelmastaan kuin kaikesta muusta järjestelystä. Niistä kiitos kuuluu Heli Rapakolle, Kai Rantaselle ja Antti Peroniukselle, joka geologina ja 3. sukupolven kullankaivajana vastasi ohjelmasta. Seuraava seminaariristeily on 9.-11. helmikuuta 2018 ja sen yhtenä teemana on Lapin kultalöytö 150-vuotta sitten; senaatin lähettämä retkikunta löysi silloin Ivalojoen kullan.

Kokoamme keskeisimmät seminaarissa pidetyt asiantuntijaluennot kaikkien tutustuttavaksi sivuillemme. Lisäämme tänne esitelmät sitä mukaa kun saamme aineistoa. Luento avautuu klikkaamalla haluttua kohtaa alla olevassa luettelossa

Kultariidat ja oikeusjutut kultahistoriassa, Seppo J. Partanen
Placer kultaesiintymän synty Antti Peronius, geologi
Antin esitelmässä keskitytään miksi ja minne rikkaat huuhdontakultaesiintymät eli placerit ovat kerääntyneet. Placerien syntymiseen tarvitaan aikaa, rapautumista, aikaa, korkeuseroja, aikaa, vettä ja taas aikaa ja tietysti sitä kultaa. Lapissa esiintyy huuhdontakultaa lähes joka paikassa, mutta useimmiten kultahiput ovat niin suuressa moreeni ja soramäärässä, ettei kullanhuuhdonta ole mahdollista.
Tranfer – Siirtymä-Kulta ja poikittaissiirrokset Juhani Ojala, geologi
Kulta ja poikittaissiirrokset; maaperän poikittaissiirroksissa syntyy syvä halkeama, josta pääsee sulaa magmaa, jossa on eri mineraaleja ja tietenkin kultaa, maakuoren pintakerroksiin. Esitelmässä on mm Lapin maaperäkarttoja, joissa näkyy siirrokset sekä kulta-alueet. Kulta-alueet esiintyvät usein siirrosten läheisyydessä.
Kvartsijuonne poikittaissiirtymässä lapiokaivajan montun pohjalla. Onko tämä ollut ”kullan lähde”?
Inarin kalliokulta, kuinka se tehtiin, (ehkä) Pasi Eilu, FT, GTK
Kallioperässä on lämpöä yli 300 astetta 10 km syvyydessä, kun tässä kerroksessa on suolapitoista vettä, niin veteen liukenee kovassa paineessa ja kuumuudessa kultaa ja muita mineraaleja. Kallioon syntyy railoja, joihin paineellinen vesi purkautuu, paine pienenee, vesi jäähtyy nopeasti ja siihen liuenneet mineraali saostuvat noin 2 kilometrin syvyydessä. Jääkaudet kuluttavat Lapin maaperää ja nyt nämä saostusalueet ovat pintamaita.
Kullan lähteet Pekka Tuisku, FT, Oulun yliopisto
TUTKIMUSTIEDOSTA EMÄKALLIOLÖYTÖIHIN Jari Nenonen, geologi, GTK

Esitelmissä on useita viittauksia eri tutkimuksiin. Nämä tutkimukset pääosin löytyvät GTK:n HAKKUPALVELUSTA, jossa valtavasti raportteja ja kartta-aineistoja http://hakku.gtk.fi/

Geologit ja tutkijat ovat sitä mieltä, että Lapissa on vielä useita löytymättömiä kultaesiintymiä. Vaikka he työnsä puolesta ovat kulkeneet ja tutkineet Lapin erämaita vuosikymmeniä, niin heidänkään työpanos on pisara meressä, eikun suuressa erämaassa. He toivovat, että kullasta kiinnostuneet henkilöt suuntaavat retkensä Lapissa ja muuallakin ennen tutkimattomille alueille suuren kulta-aarteen toivossa. Mitä enemmän tutkijoita on, sitä paremmat on mahdollisuudet löytää …

###################################################

Kultavuosi 2017 alkaa positiivisissa merkeissä

Tukes on myöntänyt 13.1. 2017 kaksi kullanhuuhdonta-alue-lupaa ja lisää on tulossa. Toivottavasti kaikki hakemukset tulee käsiteltyä ennen kaivukautta. Positiivista lupien lausuntojen joukossa on Hammastunturin paliskunnan lausunto, ”Hammastunturin paliskunta ei vastusta lapiokaivuu lupia”.

Vuoden 2016 suurimmat hiput

Kultainen Minna 29.6

Tässä ovat vuoden 2016 suurimmat kultahiput, viisi kuudesta. Tarinoita menneen kesän löydöistä on sivuillamme ja siellä on myös uusin päivitys 116:sta kultahistorian suurimmasta hipusta. Mukana ovat myös kuvamme hiput ja niiden löytäjät. Alla linkki menneen vuoden löytöihin.

Hippuvuosi 2017 Hippuvuosi 2016

Kategoriat: Etusivu | Kommentit pois päältä

Tapahtumia kultamailta – menneitä ja tulevia

Julkaistu: 1.1.2017 | Kirjoittanut: isomus

Ennätysvuosi 2016

Kiitos lukijamme menneestä vuodessa. Viiden vuoden aika Kultahippusivusto on nostanut suosiotaan joka vuosi. Vierailuja kuluneena vuonna oli kaikkiaan 163 604. Vilkkain kuukausi oli maaliskuu, jolloin sivustoissamme kirjattiin lähes 20 000 käyntiä.

Tässä vuosittaiset vierailuluvut viiden vuoden aikana:

2012 48582 (avautui toukokuussa)

2013 104686

2014 128667

2015 163317

2016 163604

Vajaan viiden vuoden aikana kultahippu-sivustolla käytiin yhteensä 608 856 kertaa.

Tässä ovat vuoden mittaan eniten luetut sivut:

Avaussivu 34 028, Oma kaivos 16 165, Henkilötiedosto 8 292, Hippulista 7 322, Lemmenjoki 3 774, Välineitä 3 254, Kullankaivajaksi 3 235, Metallispaljastin 2 932, Hipputiedosto 2 757, Hipputeos Kultakauppa 2 730, Lapin kultahistorian suurin harha 2 660, Oman kaivoksen kustannuksia 2 410, Asia- ja paikkatiedosto 2 280, Huuhdonta 2 153, EriIaisia rännejä 2143, Rengiksi haetaan ja etsitään 2 122, Sotajoki ja Palsinoja 2 090 ja Pyrkyripalsta 2 015, Petronella, legenda vailla vertaa 1999.

++++++++++++++++++++++++++++++

Heitä ei enää ole

Kun tuuli käy hänen ylitseen ei häntä enää ole: Lemmenjoen kultaryntäyksen eläneet ihmiset ovat käymässä vähiin. Samana päivänä 30.12. 2016 maallisen vaelluksensa Inarissa päättivät Tyyne Mikkonen ja Linnea Hepo-oja. Molemmat olivat läheisesti mukana suurten kultavuosien tapahtumissa ja asuivat koko ikänsä Inarin kirkonkylässä.

Tyyne ja Jussi kihlamatkalla Inarista Rovaniemelle 1947.

Linnea ja Jalmari Hepo-oja vauvoineen Lemmenjoen Miessillä 1950-luvun alussa. Kuva Viljo Mäkipuro/Kultamuseo

Lue lisätietoja täältä:

Tyyne ja Linnea

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Kalajoelta löytyi kultalohkare – lue juttu linkistä

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Tarinoita ja tietoa Lapin menneisyydestä

Erkki Liljan suurtyö Lapin reiteistä, poluista, teistä ja niillä vuosisatoja kulkeneista ihmisistä ”Tuntureiden yli Jäämerelle” julkistettiin joulun alla 2016 Rovaniemellä. Yli 500 sivuinen kirja täydentää kolmisen vuotta sitten ilmestynyttä ”Jäämerenkäytävä” teosta ja yhdessä ne muodostavat arvokkaat lisän pohjoisen Suomen menneisyyden kartoitukseen.

Kirjailija, tienrakentaja ja kulttuurin moniottelija Erkki Lilja kirjoittaa omistuskirjoituksia uuden kirjansa alkulehdille Rovaniemellä 15.12.2016.

Lue asiasta enemmän alla olevasta linkistä:

https://www.kultahippu.fi/kirjat/tarinoita-ja-tietoa-lapin-kulkijoista-ja-keinoista/

Joululahjat peruttu?

Saamelaiskäräjät vastustaa kullanhuuhdontalupien jatkolupia sekä uusia lupia (5.12.2016)

Saamelaiskäräjät on antanut yhteislausunnon Tukesille koskien kullanhuuhdontalupahakemuksista Ivalojokeen laskevien Sota-, Uiem- ja Kyläjokien sekä niihin laskevien sivuhaarojen alueille. Saamelaiskäräjät vastustaa kaikkien kullanhuuhdontalupien myöntämistä ko. alueelle. Lausunto on 10 sivua pitkä, allekirjoittajina ovat Tiina Sanila-Aikio puheenjohtaja ja Anni-Helena Ruotsala ympäristösihteeri.

Katso lisää Oma kaivos välilehdeltä https://www.kultahippu.fi/oma-kaivos/

Joululahjoja kullankaivajille?

Tukes on myöntänyt ensimmäisen 10 vuotisen kullanhuuhdontaluvan.

Toivottavasti näitä tippuu ennen joulua useampiakin. Lupien myöntäminen on ollut jäissä syyskauden, koska jos lupa olisi tullut lainvoimaiseksi tämän vuoden aikana, niin vuosittaiset korvaukset olisi pitänyt maksaa myös vuodelta 2016.

Katso linkki Kullanhuuhdontapaatokset

Lupaava kultalöytö Somerolla

Australialainen ja kanadalainen kultayhtiö ovat tutkineet lupaavaa kultalöytöä Someron, Tammelan ja Jokioisten rajamailla Satulinmäellä. Asian on yleisradio julkistanut näyttävästi 21.11. 2016, tässä linkki uutiseen:

http://yle.fi/uutiset/3-9306055

Kyseessä on Geologian tutkimuskeskuksen vuosina 2001-2006 tutkima valtausalue, joka löytyi Outokumpu Oy:n kansannäytetoiminnan kautta 1980-luvulla. Satulinmäki sijaitsee noin 100 km Helsingistä luoteeseen Varsinais-Suomen ja Hämeen rajoilla.

Alueen tutkimuksista on luettavissa Niilo Kärkkäisen ja Esko Koistisen laatima raportti. Se löytyy osoitteesta http://tupa.gtk.fi/raportti/valtaus/m06_2024_2010_59.pdf.

Jättimäinen kultahippu Australiasta

Kuva Minelab uutisesta

Australian Victorian vanhoilta kultakentiltä on jälleen löytynyt jättimäinen kultakimpale, jolle punnittiin painoa 4,12 kiloa. Se löytyi metallinetsimen avulla noin 30 cm syvyydestä ja sai nimekseen ”Friday’s Joy”. Kultahippu ei ole läheskään suurin tältä alueelta löytynyt, sillä 1869 maasta nostettiin 72 painoinen ”Welcome Stranger” ja muutama vuosi sitten 5,5 kilon painoinen hippu noin 60 cm syvyydestä. Vuosi sitten löytyi 3,5 kg kultahippu. Löytäjä on useita vuosia kaivanut kultaa alueella käyttäen metallispaljastimia apunaan. Hän muisteli epäilleensä metallispaljastimen reagoineen johonkin vanhaan metallisromuun vaikkapa hevoskenkään ja asia selvisi vasta kaivamalla löytö esille. Hipulle arvioidaan hinnaksi noin 170 000 euroa. Suuri kultaryntäys suuntautui tälle ”Kultaisen kolmion” alueelle 1850-luvulla. Se tuli tunnetuksi muun muassa ”Eurekan kapinasta”, jossa kullankaivajat nousivat asein vastustamaan viranomaisten mielivaltaa 1854. Yhteenotossa menehtyi 27 miestä.

Löydön on saattanut julkisuuteen australialainen teknologiayritys Minelab, jonka tuotteita ovat muun muassa metallinetsimet.

linkki uutiseen:

Friday Joy

########

Suurimpien kultahippujen lista on päivitetty

neljällä kuluneen kesän isommuksella:

Hippulista 26.1.2017

********

Riku Ilonen sai kutsun Pyrkyripalstalle

27.1.1928 – 28.11.2016

Riku vaskaa edustusasussaan Tankavaaran kisoissa

Muistokirjoitukseen alla olevasta linkistä

https://www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/ilosen-riku-sai-kutsun-pyrkyripalstalle/

65 vuotta Lemmenjoen kultaa

Viljo Mäkipuro vieraili Lemmenjoella kesällä 1950 ja tältä jutuntekomatkalta on tämä kuva kullanivajista ja heidän emännistään Pellisen kämpällä Morganojalla. Kultakuume tarttui häneen ja poikiin. Sitä kesti 65 vuotta. Kultamuseon digiarkisto.

Yksi aikakausi Lapin ja Lemmenjoen kultahistoriassa on päättynyt. Kirjailija Viljo Mäkipuro teki poikiensa Sakarin ja Riston kanssa ensimmäisen valtauksensa Lemmenjoelle kesällä 1951. Pojat olivat tuolloin 21- ja 11-vuotiaita. Siitä lähtien nimi on ollut Lemmenjoen valtauslistalla. Viljo kirjoitti kullankaivusta kolme kirjaa ja dokumentoi kamerallaan vuosikymmeniä kullankaivajien elämää tuhansin otoksin, jotka on tallennettu Tankavaaran Kultamuseon arkistoon. Sakarista tuli kullankaivaja ja tunnettu taiteilija, Ristosta kullankaivaja ja sillanrakentaja, jonka ammattitaidolla ja asiantunemuksella on ollut käyttöä monissa kullankaivajien riennoissa. Risto siirtyi viimeiselle valtaukselle kesäkuussa 2016. Isä ja pojat jättivät kaikki persoonallisen jälkensä Lapin kullan tarinaan. Muistokirjoitus heistä on julkaistu lokakuussa 2016 ilmestyneessä Prospäkkäri-lehdessä 3/2016. Mukana on Riston itsensä kirjoittama muistelma Lemmenjoen kullankaivusta vuosina 1951 – 1991. Sen hän kirjoitti veljensä kuoleman jälkeen. Riston muistelman toinen osa julkaistaan seuraavassa lehdessä.

Viljon, Sakarin ja Riston muistikirjoitus löytyy myös sivuiltamme:

https://www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/makipurot-lemmenjoen-elinkautiset

Muistoja ja mitaleja Kalifornian MM-kisoista

Suomi näkyi ja kuului kisoissa ja onhan se kullanhuuhdonnan kisakuumeen synnyttäjä. Kuva Pirjo Muotkajärvi.

Suomalaiset ottivat kullanhuuhdonnan MM-kisoissa Kaliforniassa voiton kolmessa virallisessa kisassa. Toinen mokoma kertyi muita mitaleja, mainetta ja kunniaa myös epävirallisissa ja viihteellisissä mittelöissä. Mitalisateen lisäksi Kalifornian vanhat kultakentät antoivat 60 suomalaiselle monta unohtumatonta elämystä. Sieltähän kullankaivun tiedot ja taidot tuotiin Suomen Lappiin 1860-luvun lopulla ja nyt suomalaiset saattoivat viedä taidonnäytteensä takaisin sinne, mistä ne oli opittu yli 160 vuotta sitten.

Kullanhuuhtojat kautta maailma kokoontuivat kilpailemaan vaskaustaidoistaan Kaliforniaan Placervilleen, yhteen 1850-luvun suuren kultaryntäyksen keskukseen. MM-kisoissa oli lähes 500 osallistujaa 20 maasta.

Suomen kisajoukkue marssimassa Placervillen vanhan kultakaupungin keskustassa. Etunenässä Vilma ja Jouko Muotkajärvi, kuva Pirjon.

Matkaohjelmaan sisältyi 1-2 viikon mittainen tutustuminen alueen kultahistoriaan ja nykyisyyteen. Muutamat suuntasivat Yosemite kansallispuiston komeisiin maisemiin, Tahoejärvelle tai kultaryntäyksen muistolle nimetyn tie 49:n historiallisille kohteille. Paikallisilla huuhtomoilla saivat suomalaiset kokeilla vaskaamista paahtavan auringon alla, sillä lämpötila oli koko viikon lähes 40 astetta Celsiusta.

Kisaviikko alkoi 11.syyskuuta ja mittelöt 13.9.2016 paraatilla, jossa kunkin maan joukkueet esittäytyivät yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Paraatin erikoisuutena olivat Villin Lännen hevoset ratsastajineen ja kärryineen.

Kisapaikka oli suurella messualueella, jonne oli rakennettu tapahtuman vaatimat altaat ja ajanotto- ja muut tilat. Paikalliset tarjosivat palveluitaan ja tuotteitaan. Kisapaikan vieressä on alueen historiasta kertova museo.

Palkintojenjakotilaisuuteen voittajat tuotiin areenalle hevosten vetämissä vankkureissa ja päätteeksi oli näyttävä ilotulitus. Kauko Launoselle ja Inkeri Syrjäselle luovutettiin WGA:n Eli Mailman Kullanhuuhdontayhdistyksen (World Goldpanning Association) vuoden 2016 kunniapalkinto työstä kullanhuuhtojien kansainvälisen yhteistyön hyväksi.

MM-kisojen aikana pidetty Maailman Kullanhuuhtojien liiton(WGA) kokous hyväksyi vuoden 2019 MM-kisat Suomelle. Ne pidetään Tankavaaran tutuissa maisemissa, missä maailmanmestaruuksista kilpailtiin ensi kerran vuonna 1977. Viimeisimmät MM-kisat toteutettiin Lapissa vuonna 2006 ja niihin osallistui 600 kilpailijaa parista kymmenestä maasta, kisoista vastasi Kultamuseo Ry.

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 150 vuotta Ivalojoelle suuntautuneesta kultaryntäyksestä

MM-kisojen tuloksia

Seppo Mauno on voittanut MM-mitalin kolmena viime vuonna. Kuva Pirjo Muotkajärvi.

Veikko Keränen otti voiton VIP-sarjassa ja perhe keräsi kaikkiaan 7 mitalia. Kuva Kauko Launonen.

Viralliset sarjat:

Naiset
Miehet
Nuoret
Veteraanit
Classic
5 hengen joukkuekilpailu
3 hengen joukkuekilpailu
2 hengen joukkuekilpailu
Kansallinen joukkuekisa

Naiset

Pia Turunen 1,36,6 11 (hippujen lukumäärä)
Anette Rosén Ruotsi 2,06,7 11
Sonet Vermaak E. Afrikka 4,30.06 10
Vilma Muotkajärvi (12 v) 5. Maija Keränen 6. Helvi Mäkilaurila 7. Arja Repola 8. Leila Seppälä

Miehet

Dirk Mehlhorn Saksa 1,10,4 8
Pit Mehlhorn Saksa 1,18,69 8
Kasper Von Wuthenau Saksa/Tankavaara 1,20,7 8
Antti Seppälä, 6. Jukka Ojanpää, 7. Seppo Mauno

Veteraanit

Vittora Mauri Italia 1,06,1 10
Ensikertalainen kisakävijä Vilma Muotkajärvi urakoi monessa kisassa hyvällä menestyksellä. Kuvat Tytti Bräysy
Helvi Mäkilaurila 1,16,5 10
Leila Hongisto 1,26,6 10

Perinnevakooli

Seppo Mauno 3,18,7 10
Pit Mehlhorn Saksa 3,20,2 10
Frank Hartmann Saksa 3,32,15 10

Joukkue 5 henkeä

Keräset: Veikko ja Maija Keränen, Jarkko ja Pia Turunen, Aiju Repola

Epävirallisia kisasarjoja:

Kisatunnelmia Pirjo Muotkajärven kuvakoosteena.

Mestareitten mestarit

Pia Turunen 1,17,1
Matti Mäkilaurila 1,18,9
Pirjo Muotkajärvi 1,32,9

Vipit (Very Important Panners)

Veikko Keränen 0,42,9
Mike Matus CA 0,56,7

Poimintoja sijoituksista

Seppo Mauno on maailmanmestari jo kolmansissa MM-kisoissa peräkkäin ja hän on saanut kisoista noin 15 mitalia. Keräsen perheelle kertyi Placervillessä mitaleja kaikkiaan seitsemän, joista viisi virallisissa kisoissa. Muiden suomalaisten sijoituksista tässä muutama poiminta: Turuset 2-hengen kisassa 4. ja Kukkolat 6. Jussi Jauhiainen oli perinnesarjassa 5. Tero Kyllönen oli veteraaneissa 4. ja Antti Seppälä samalla sijalla Mestareissa. Mestarit-kisaan pääsivät mukaan aiemmat maailmanmestarit. Vip-kisassa Pentti Nummela oli 7., Raija Arho 9. ja Esko Orava 10. Kolmen hengen joukkuekilvassa olivat Seppälät 4., Mäkilaurilan 7. ja Keräset 8. Väinö Kukkola voitti leikkimielisen ”Millä tahansa paitsi vaskoolilla”-huuhdontakisan. Ensikertalainen Vilma Muotkajärvi otti 4. sijan naisten sarjan lisäksi myös Junioreissa. Loviisan pikavaskari Antti Seppälä voitti ”hupisarjan” sokkovaskauksessa.

Kiitokset jutun aineksista ja kuvista Pirjo Muotkajärvelle, Jouko Korhoselle ja Kauko Launoselle. Ja onnittelut kaikille kisoihin osallistuneille. Kalifornian kultakentät on vaikuttava kokemus ja elämys!

Seppo J. Partanen

Videoita kisoista

https://www.youtube.com/channel/UC0-1ulxw-4kjKKe-WY7zJSw/featured

Kisajärjestäjän tulospalvelun linkit:

hakusanalla El Dorado Gold 2016

tai netissä http://www.eldorado2016.com/

Sunnuntain tuloslistat 19.9.2016

Tuloksia lauantailta 17.9.2016

Tuloksia 16.9.2016

Tuloksia 15.9.2016

Kullanhuuhdonnan MM Tankavaarassa 2019

Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailun pidetään kolmen vuoden kuluttua syyskesällä 2019 Sodankylän Tankavaarassa. Asia sai siunauksen maailman kullankaivajien järjestön kokouksessa MM-kisoissa Placervillessä Kaliforniassa syyskuun puolivälissä 2016. Kisailu sai alkunsa Tankavaarassa 1970-luvun alkupuolella ja maailmanmestaruuksista siellä on tähän mennessä kisailtu kymmenkunta kertaa vuodesta 1977 alkaen.

***********************************************************************************

Joutsenten Klodyken kultatarina esillä

Näyttely kertoo turkulaisista veljeksistä Karl Fredrik Joutsenesta ja Anton Fabian Johnssonista, jotka osallistuivat vuosisatojen 18 ja 19 vaihteessa Klondiken kultaryntäykseen. Veljekset onnistuivat ahkeralla työllä keräämään itselleen valtavan kultaomaisuuden, jolla 1900-luvun alussa takaisin Suomeen palattuaan ostivat mm. kokonaisen kerrostalon Pohjoisesplanadilta. Valtaosa veljesten omaisuudesta testamentattiin Turun yliopistolle ja muun muassa Turun yliopiston pääkirjasto on rakennettu Alaskan kullalla.

Näyttelyn keskiössä on veljesten sisukas matka Klondiken kultamaille, kullalla aikaansaatu yhteinen hyvä ja yliopiston kulta-aarteet.

Näyttely avautui Vanhalinnan uudistetussa Makasiini-rakennuksessa 28.8.2016. Se on auki 27.8.2017 saakka. Talvikaudella museo on auki sunnuntaisin klo 13-16 ja tiistaisin on yleisöopastus klo 18-19, ainakin syys- ja lokakuun 2016. Liput 5€, opiskelijat 3€. Museokortilla vapaa pääsy! Osoite on Vanhalinna Vanha Härkätie 111, 21410 Lieto.

Kullalla rikastuneet

Ammattitaito oli Klodykessäkin onnistumisen avain. Näin tarkkoihin suunnitelmiin perustui kullan kaivaminen. Kuva Kai Brodkin.

Veljesten Karl ja Anton rikastuminen kullankaivulla on tunnetuin tarina suomalaisten seikkailuista maailman kultakentillä. He tulivat eri aikaan suureen länteen ja kohtasivat satumalta Seattlen suomalaisessa ravintolassa. Sieltä alkoi heidän seikkailunsa marraskuussa 1897 Chilkootin solan kuulua reittiä kohti Klodyken kultakenttiä. Muutama vuosi meni metsästäen, kalastaen, kullankaivun taitoa opetellen renkeinä muiden valtauksilla. Ensimmäisen oman valtauksen he saivat kesällä 1900. Miehet kehittivät konevoimalla toimivan höyrysulatusmenetelmän, jolla ikiroutainen kultamaa saatiin nopeasti rikastettavaksi. Se tuotti tulosta.

Näyttelyssä on esillä veljesten kultaa ja tarvaroita Turun Yliopiston kokorlmista. Kuva näyttelystä Kai Brodkin.

Veljekset matkustivat takaisin Suomeen osa kullasta mukanaan. Kullasta saadut rahat siirtyivät turvallisesti pankkien kautta KOP Helsingin pääkonttoriin. Elokuussa 1905 he ostivat käteisellä Helsingin komeimman talon Pohjois-Espan ja Mikonkadun kulmasta asuen sen viidennessä kerroksessa elämänsä loppuun saakka. Anton kuoli 1942 ja Karl 1948. Koko omaisuus siirtyi testamentilla kotikaupunki Turun yliopistolle, joka on koonnut mielenkiintoisen näyttelyn lahjoittajiensa seikkailurikkaasta elämästä, esineistä ja kullasta. SJP

***************

Lemmenjoen Puskuojalta 119 g isommus

Sirkka ja Kari Merenluoto löysivät Lemmenjoen Puskuojalta perjantaina 19. 8. 2016 toistaiseksi kesän suurimman hipun, joka tuoreena punnittaessa painoi 119 grammaa. Uutinen asiasta ehti samana päivävänä sanomalehti Kalevaan Janne Kanniston kommentoimana. Tässä linkki:

Kalevan uutinen Puskuojan isomuksesta

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kesan-suurin-kultahippu-loytyi-lemmenjoelta/736066/

Inarilainen uutisoi 24.8.16 ilmestyneessä numerossaan Lemmenjoen Miessijoelta Eldorado kaivospiiristä löydetystä 46 gramman kultahipusta. Löytäjän nimeä ei jutussa mainittu, ajankohta oli heinä- ja elokuun vaihde. Kaivospiirin omistaa Risto Mäläskä. Tämä hippu ehti olla kesän suurin muutaman viikon Merendon hippulöytöön saakka. Sen painosta on pesun ja kuivumisen jälkeen pudonnut muutama milligramma.

Elsanojalta 30 g isommus

Tarkka paino löytämisen jälkeen.

Onnellinen löytäjä ja Elsanojan uusi isommus.

Palsinojan pieni sivupuro on jälleen lahjonut kaivajansa lähes 30 gramman painoisella isomushipulla. Löytöpaikka on Kultaisen Pukin kullanhuuhdonta-alue ja löytäjät ovat Ilmajoelta kotoisin olevat Anssi Niemelä ja Harri Rasku. Valtaus on Harri Mäkelän nimissä.

Kyseessä näyttää olevan todellinen ”onnenkantamoinen”, sillä kullankaivuhistoriaa löytäjillä oli takanaan vain vajaat 20 päivää, joista edellisenä kesänä kaksi päivää. Hippu löytyi heinä- ja elokuun vaihteessa 2016 ja sai nimekseen ”Kultainen Minna” löytäjän äidin Minna Niemelän mukaan. Punnitus näytti painoa 29,6 grammaa.

Runsaan kilometrin pituinen Elsanoja laskee Palsinojaan noin 2 km Sotajoen

Palsinojan latvojen pienen sivupurot olivat suurimmalta osaltaan nimettömiä 1881, jolloin alue alkoi täyttyä valtauksista Sotajoen lupaavien kultalöytöjen jälkeen. Suupuolelta löytyi hyvin kultaa jo vuosikymmen aikaisemmin.

Palsinojan latvojen pienet sivupurot olivat suurimmalta osaltaan nimettömiä 1881, jolloin alue alkoi täyttyä valtauksista Sotajoen lupaavien kultalöytöjen jälkeen. Suupuolelta löytyi hyvin kultaa jo vuosikymmen aikaisemmin. Karttaluonnos on GTK:n arkistosta.

Pahaojan tiehaarasta ja poroaidasta. Alueella on viime vuosina ollut vilkasta ja sieltä on löydetty useita suuria kultahippuja. Tältä valtaukselta löysi Eila Heikkilä 22 g hipun kesällä 2014 ja samana kesänä viereiseltä LKL:n paikasta löytyi 21,4 g hippu. Tietoja näistä löydöistä ja Palsinojan kullankaivuhistoriasta löytyy alla olevan linki takaa:

https://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/

************************************************************

Laanila sai oman kirjansa

Tämän kannen sisällä on paljon tietoa Laanilan historiasta.

Oululaisen Lauri Skantsin kirja Laanilan menneisyydestä, kullasta ja kullankaivajista, sotamuistoista ja partisaanien tihutöistä on ilmestynyt uusittuna painoksena. Ensimmäinen painos kirjasta myytiin nopeasti loppuun. ”Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa – Pieni pala Lapin historiaa”-kirjassa on yli 250 sivua, runsaasti kuvia, karttoja, historiallisia dokumentteja ja kultalegendojen omakohtaisia muistelmia. Toisen painoksen on julkaissut Hipputeos.

Lisätietoja täältä

https://www.kultahippu.fi/kirjat/jarkale-laanilan-ja-saariselan-menneisyytta/

Kaivoslain muutokset hyväksyttiin

Aleks Kiviniemen kultahippu (jäljennös) 385 g, hippulistan toiseksi suurin

Tasavalla presidentti on allekirjoituksellaan hyväksynyt kaivoslain muutosesitykset 15.6.2016. Ne helpottavat suuresti kullankaivajien elämää; kullanhuuhdontalue laajenee, luvan voimassaolo pitenee, viranomaiset saavat lisää harkintavaltaa jatkolupien myötämiseen ja töiden jatkamiseen valituksista huolimatta. Asiasta uutisoi tuoreelta Lapin Kansa nettisivuillaan. Alla linkki:

http://www.lapinkansa.fi/lappi/montuilla-riemuitaan-presidentti-vahvisti-kaivoslain-muutokset/

Moberginojalta lähes 30 gramman kimpale

Kultakesä 2016 on avautunut lupaavasti etuajassa. Mogerginojalta löysivät Kaarina ja Jussi Jauhiainen 29,12 g painavan isommuksen. Moberginoja laskee Sotajokeen ja siitä Ivalojokeen. Sinne suuntautui kultaryntäys 1880-luvun alussa sodakyläläisen Gustav Mobergin löydettyä sieltä lupaavan kultamäärän.

Löytäjät ovat kaivaneet kultaa vuosikymmeniä, tätä samaa paikkaakin jo yli 16 vuotta. Veljekset Jussi, Matti ja Pekka Jauhiainen tulivat kultamaille ja Moberginojalle 1980-luvun alussa.

Hippu lymysi tiepenkan alla. Naapurit kulkivat kultamailleen hipun ylitse. Ilmeisesti hippu antoi aina kipinän yliajajalleen, jotta kultakuume ei hellitä. Kuvassa tie on siirtynyt pikku hiljaa oikealle.

Hippu löytyi perinteisen lapiorännin yläosasta, jossa kiviä pestään rännin levennyksenä olevassa ”pesulaatikossa”. Kaarina pesi kiviä ja käteen sattui savimöntti, joka tuntui painavalta. Hän ajatteli, olisipa tämä kultaa. Jussi pyöritteli savista möhkälettä käsissään huudahtaen ”Tämä on kultaa!” Kultahippu oli melko pinnassa kuntan alla peruskallion leveässä raossa. Hipun päällä oli iso ja raskas vihreä kivi.

Leijonantassu oli tiepenkan alla lähellä maan pintaa. Olisikohan se löytynyt metallinpaljastimella?

Jussi oli hankkinut keväällä KEENEN spiraalivaskoolin, jotta saisi kaiken hienokullan talteen. Leijonantassuhipun löytämiseen spiraalivaskoolia ei tarvittu, se ei ehtinyt rännissä edes rihloille saakka.

Myös muiden teiden alla on varmasti kultaa. Vuonna 1997 Tielaitos nimesi valtatie 4:n Vuotson ja Ivalon välisen osuuden Kultaiseksi tieksi, koska tiepenkan alle jäi runsaasti kultaa. Tien esittelytaulu on Tankavaaran eteläpuolella olevalla levähdysalueella.

Huhupuheiden mukaan Suomen suurimmat kultahiput ovat löytyneet tältä samalta alueelta. Tutkimme aihetta, ehkä saamme jotain lisätietoja huhun vastineeksi.

Lue lisää Lapin Kansasta

Isommus Moberilta

Kulta koukutti erämessuilla

Lapin kulta ja kullankaivajat esittäytyi näyttävästi Erämessuilla Riihimäellä kesäkuun 9. – 12. 2016. Lapin Kullankaivajain liiton osastolla riitti kävijöitä ajoittain tungokseen asti. Eniten ihmisiä kiinnosti suurten kultahippujen kokoelma. Toinen kullanetsintään koukuttava tapahtuma oli lapsille tarkoitettu huuhdonta-allas, jossa jokainen sai pitää vaskaamansa kultahiput. Kultakuume tarttui silminnähden moneen messukävijään ja heille jaettiin tietoa kullankaivajain liiton toiminnasta ja jäseneduista. Monille kullankaivajat ja kultamaat olivat jättäneet lähtemättömän muiston Lapin retkestä ja heitäkin oli, joille kullankaivu oli ennestään tuttua vuosien takaa. Kullan kaivusta, kaipuusta, Petronellasta ja muista kultamaiden legendoista laulettiin ja puhuttiin myös viereisellä Lappi-areenalla. LKL:n puolesta messuosastosta vastasi Pertti Sotaniemi. Zetorin Kullanhuuhtojat puolestaan hoiteli rutiinilla lasten huuhdonta-allasta. Raimo Niemelä esitteli osastolla Hipputeoksen maahantuomia kullanhuuhdontavälineitä ja varusteita.

: Lapset saivat huuhtoa aitoa Lapin kultaa vaskoolilla. Lauantaina opastuksesta vastasivat etualallla Kauno Kuusela ja takana Kari Wili Wilkman.

Lapin kultamailta löydettyjen suurten hippujen kokoelma kiinnosti ja koukutti messuvieraita. Hippujäljennökset lahjoitti kullankaivajain liitolle geologinen tutkimuslaitos.

Kävijöitä messuilla oli noin 40 000. Vilkkain päivä oli lauantai, messuvieraita 15 000. Tuotteittaan ja palvelujaan esitteli 370 yritystä ja yhteisöä. Seuraavan kerran kullankaivu on esillä Kolin Erämessuilla 8. – 10. heinäkuuta tapahtumapaikkana Merilänranta.

Etelä-Suomen kultarikkain esiintymä Riihimäellä.

Sadat onnelliset huuhtojat löysivät ensimmäiset kultahippunsa vaskoolin pohjalta. Joitakin hippuja meni vaskoolin reunan ylikin.

Hippujen metsästystä imuputkella

Kultarikasta kultahiekkaa

Erämessujen huuhdonta-allas täynnä kultahippuja

Kultakesä avautui komeasti Mäkärässä

Isomushippu ehti löytyä ennen lumipeitteen tuloa Mäkärästä kesäkuun alussa 2016. Euroopan kultamaita kierrellyt prospektori Niels Gijzel löysi 7. kesäkuuta 5,5 g kultahipun metallinetsimellä TeamDeadwoodin kullanhuuhdonta-alueelta Vuotson Mäkärästä. Pari päivää löydön jälkeen maisema peittyi lumella, kuten Lapissa joskus kesäkuussa käy. Sitä ennen ehdittiin nauttia oikeasta kesähelteestä, mikä on näillä korkeuksilla harvinaisempaa kuin lumi tähän aikaan. Kuvassa onnellinen löytäjä ja kultakesän avannut hippu hänen kädessään. Lue asiasta enemmän: https://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/isomus-metallinetsimella-makarasta/

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä

150 vuotta Lapin kultaa 2018

Lapin kultahipuilla 150-vuotisjuhla

******************************************

Kultakuume – perinnöllinen tautiko?

Saimme viestin; sukuvika löytyi

Lapin kullan kimallus 2017

Kiitos kuluneesta vuodesta

Lapin kultaunelmaa 150 vuotta

Jättihippujen jäljillä

”””””””””””””””””””””””””””

Kaikkien aikojen hippukesä kultamailla

Hippujuhlia on vietetty erityisesti Lemmenjoella Ami ja Mika Telilän työmailla. Riemuun on sekoittunut melkoinen määrä myös surua ja epätoivoista yrittämistä, sillä konekaivua uhkaa loppuminen vuosikymmen vaihteen tienoilla.

Linkki uusimpaan hippulistaan löytyy alempaa.

Lemmenjoella juhlittiin jälleen; 228 g

Lemmenjoen huonoin kultapuro muuttui aarreaitaksi

Reijo Raumala 23.12.1942 – 23.8.2017

^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^

Seppo löysi Mäkärästä 30 g Siilin

Lemmenjoki palkitsi veteraanejaan: 167 ja 60 g

Kvartsi on kullan äiti ja sitä on näkyvästi tässä uudessa Amin hipussa. Kuva Ilkka Ärrälä.

”Jängän alla on kultaa” ja päällä paljon hilloja elokuussa 2017.

Kuvat Ilkka Ärrälä, Sirkka Merenluoto ja Raimo Niemelä

*****************************************************************

Keeneltä uutuuksia

**************

Kesän avaus löytyi Lemmenjoelta: 22 g

Uutinen on lähtenyt liikenteeseen LKL:n puheenjohtaja Hannu Virannolta 9.7. 2017

Tiedot poimittu Heli Heinäahon Facebook päivityksestä

Kultahovi juhli pitkää historiaansa

**************

Kultakesä alkoi viiveellä

**************************************************************

Kultahistorian suurin sai muistolaatan

ja uuden omistajan

Lue juttu alla olevasta LK:n Facebook-sivuston linkistä:

Lapin Kansa Evertin hipusta

***********************************************

Inari – kullalla rikastunut

***************************************************************************

Tuntsan kulta odottaa löytäjäänsä

Oikeutta ja emäkalliota haettiin kultaristeilyllä

Kultavuosi 2017 alkaa positiivisissa merkeissä

Vuoden 2016 suurimmat hiput

Tapahtumia kultamailta – menneitä ja tulevia

Ennätysvuosi 2016

++++++++++++++++++++++++++++++

Heitä ei enää ole

Tarinoita ja tietoa Lapin menneisyydestä

Joululahjat peruttu?

Joululahjoja kullankaivajille?

Lupaava kultalöytö Somerolla

Jättimäinen kultahippu Australiasta

Suurimpien kultahippujen lista on päivitetty

neljällä kuluneen kesän isommuksella:

********

Riku Ilonen sai kutsun Pyrkyripalstalle

65 vuotta Lemmenjoen kultaa

Muistoja ja mitaleja Kalifornian MM-kisoista

Joutsenten Klodyken kultatarina esillä

***************

Lemmenjoen Puskuojalta 119 g isommus

Elsanojalta 30 g isommus

************************************************************

Laanila sai oman kirjansa

Kaivoslain muutokset hyväksyttiin

Moberginojalta lähes 30 gramman kimpale

Kulta koukutti erämessuilla

Lapin kultamailta löydettyjen suurten hippujen kokoelma kiinnosti ja koukutti messuvieraita. Hippujäljennökset lahjoitti kullankaivajain liitolle geologinen tutkimuslaitos.

Etelä-Suomen kultarikkain esiintymä Riihimäellä.

Suosituimmat artikkelit & sivut

Uutisia kultamailta

Sivut

Linkit