Tyyne Mikkonen +30.12.2016 Linnea Hepo-oja +30.12.2016
Kun tuuli käy hänen ylitseen ei häntä enää ole: Lemmenjoen kultaryntäyksen eläneet ihmiset ovat käymässä vähiin. Samana päivänä 30.12. 2016 maallisen vaelluksensa Inarissa päättivät Tyyne Mikkonen ja Linnea Hepo-oja. Molemmat olivat läheisesti mukana suurten kultavuosien tapahtumissa seitsemän vuosikymmentä sitten ja asuivat koko ikänsä Inarin kirkonkylässä.
Tyyne (4.3.1927 – 30.12.2016) avioitui Jussi Mikkosen, ”Isä Jussin” kanssa elokuussa 1947 ja vihkisormukset olivat tietenkin Lemmenjoen kullasta. Jussi oli mukana Lemmenjoen kullankaivussa muun muassa Heikki Kokon ja Niilon Raumalan valtauksilla. Heikistä ja Nipasta tuli lasten Eilan ja Ailan kummeja. Mikkosten kodista muodostui Lemmenjoen kullankaivajien kyläpaikka silloin, kun he tulivat kirkolle asioilleen. Isä-Jussi oli syntynyt 1907 ja kuoli 9.1.1988. Hän oli kullankaivajien tapahtumissa, Tankavaaran kultakylän talkoissa ja perustamisessa sekä muissa yhteisissä rienoissa kuolemaansa saakka.
Tyyne teki elämäntyönsä Inarin matkailumajalla ja oli aktiivisesti mukana monissa yhdistyksissä, muun muassa SPR:n toiminnassa ja kuorossa. Kullankaivajain liiton jäsenenä hän oli loppuun saakka ja osallistui mm. Tankavaaran kullanhuuhdontakisoihin. Tyyne rakasti luontoa, viihtyi metsässä, opetti lapsensa sienten ja marjojen keräämiseen.
![Linnea Hepo-oja leipoo Miessijoen kodin pihallla olevassa kiviuunissa.](https://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2017/01/Hepo-ojan-Linnea-leipoo-191x300.jpg)
Linnea Hepo-oja leipoo Miessijoen kodin pihallla olevassa kiviuunissa. Kuva Viljo Mäkipuro / Tankavaaran Kultamuseo. l
Linnea Hepo-oja työskenteli kultaporukan kokkina Lemmenjoella 1940-luvun lopulla. Siellä hän tapasi miehensä Jalmari Hepo-ojan, joka oli siirtynyt Laanilan Hangasojalta 1947 Miessijoen alajuoksulle rakentaen valtaukselleen kämpän. Hepo-ojan perhe asui Lemmenjoella vuoteen 1956, jolloin he perheen kasvaessa muuttivat Inarin kirkolle.
Jallu jatkoi kullankaivua vuoteen 1960 saakka. Linnea ja Jalmarin elämän tarinasta ovat kertoneet kirjoissaan muun muassa Arvo Ruonaniemi ja Viljo Mäkipuro, joka antoi Jallulle lisänimen ”Miessin pankkiiri”. Nimi syntyi siten, että Jallu takoi ison hipun rahan muotoiseksi ja kaiversi siihen arvon ja sanat ”Miessin pankki”.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.