Juha kultakämpässään Tankavaarassa.
Kullankaivaja ja geologi Markku Juha Kalervo Kauhanen menehtyi pitkään sairastettuaan 6.8.2022 naantalilaisessa hoitokodissa, missä hän ennätti asua muutaman kuukauden. Poistumista vauhditti vielä saamansa koronatartunta. Hän oli syntynyt 28.3.1947 Virolahdella ja tottui muuttamaan upseeri-isänsä, kullankaivajanakin myöhemmin tunnetun Kalervo Kauhasen, ”Veri-Kauhasen” työpaikkojen mukaan eri puolille Suomea.
Valmistuttuaan ylioppilaaksi Saarijärvellä hän lähti Ruotsiin, missä viipyi kaikkiaan kahdeksan vuotta, suurimman osan ajastaan Södertäljessä SAAB-Scanian tehtailla. Hän oli teknisesti lahjakas, mistä osoituksena oli Formula Vee-luokassa yksi Ruotsin mestaruus taitavan ajajan mekaanikkona. Hän suoritti siellä myös yksityislentäjän teoriat, mutta lentotunnit jäivät lentämättä. Myöhemmin kuittasimme sitä lentelemällä Ivalossa kerhon pikkukoneilla kultamaita kierrellen ja valokuvaten.
Hän palasi Suomeen 1977 ja lähti heti ajamaan autollaan Lappiin tapaamaan kullankaivajaksi eläköitynyttä isäänsä Tankavaaran Kotkakurulle, jonne tämä oli vanhojen kullankaivajaystäviensä avustamana rakentanut kämpän. Tällöin tapasimme ensi kerran kultakisoissa, jolloin Kekkonen muurasi Kultamuseon peruskiven. Siitä alkoi elinikäinen ystävyytemme. Hänen tietomääränsä alueen sota- ja kultahistoriasta oli vertaansa vailla, ja niinpä hän aloitti geologian opiskelun Åbo Akademissa.
Seuraavana vuonna hän sai oman valtauksen Loijakkokurulle työskennellen Matti Mähösen naapurina. Tällöin hän tapasi myös tulevan vaimonsa Tuulan, jota hän nimitti isomushipukseen. Kun valtaus aikanaan meni umpeen, hän ilmoitti sen olevan vapaana vallattavaksi, ja niinpä sai alkunsa Siipiveikkojen Ilmakuoppa-valtaus vuonna -84, ja Juha nimettiin saman tien jäseneksi porukkaan. Hän oli vaimonsa kanssa perustanut perheen ja siirtynyt asumaan Naantaliin. Kalervo-isän kuoltua vuoden päästä hänen valtauksensa kämppineen siirtyi vuorotellen Juhan perheenjäsenille. Siipiveikkojen porukan vaihtuessa Sippiveikoiksi Juha pysyi mukana.
Geologina Juha kierteli laajalti maamme lisäksi myös ulkomailla. Hän kävi kahteen otteeseen vuosina 89-90 Kanadassa, missä Ontarion Red Lakella Norseman -lentokoneen ympärille perustetussa ilmailutapahtumassa käydessäni sain suomalaisena vastata kysymykseen, tunnenko Juha Kauhasen. Totta kai hän oli jo sielläkin saavuttanut kuuluisuutta! Hänen työmatkansa ulottuivat Kanadan itä- ja länsirannikon lisäksi myös kauas Venäjän Karjalan puolelle. Näin sai mies kerrankin lentää tarpeekseen kaikenlaisilla ilma-aluksilla!
Hän työskenteli laboratoriomestarina Åbo Akademissa, mistä työstä hän jäi eläkkeelle 2015. Nyt meillä oli paremmin aikaa kulkea yhdessä mielenkiintoisia paikkoja tutkien ja suunnitelmia tehden. Hän oli varsinainen monipuolisuus, hyvä kynän käyttäjä ja tarkka havainnoitsija, joka osasi elää luonnon kanssa sopuisassa yhteisymmärryksessä. Tajutessaan paluunsa Lappiin mahdottomaksi kuntonsa vuoksi, hän päätti siirtää valtauksensa Siipiveikkojen kuopukselle, joka osaisi pitää valtauksesta ja kämpästä asianmukaista huolta tulevaisuudessa.
Paljon häneltä opin, paljon jäi oppimatta.
Juhaa jäivät kaipaamaan vaimo Tuula ja tytär Saana Petronella.
HANSKI AALTIO
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.