Metsä, matkailu ja kulta elämäntyönä
Metsänhoitaja Martti Hanhivaara kuoli lokakuussa 2015 Rovaniemellä 85-vuotiaana. Hän teki mittavan elämäntyön Lapin matkailun, kullankaivun ja kulttuurihistorian edistäjänä jatkaen näin sitä perintöä, jota hänen sukunsa oli tehnyt ja kokenut monen sukupolven ajan.
Martti syntyi Kittilässä loppuvuodesta 1929 Hanhimaasta lähtöisin olleille vanhemmille. Matkailu oli suvussaan elinkeinona jo ennen hänen syntymäänsä, sillä vuonna 1921 vanhemmat perustivat Kittilään matkustajakodin. Nuoruusvuosina sitä pyöritti äiti Kristiina, ja se on säilynyt suvussa neljän sukupolven ajan. Kittilän keskustassa sijaitseva majatalo on nyt nimeltään Golden Goose Guesthouse, ja sen toiminnasta vastaa Hanhivaaran veljenpojan tytär.
Matkustajakoti toimi alusta alkaen vaeltajien, kullankaivajien ja turistien majapaikkana. Se on ollut monelle kodinomainen pysähdyspaikka, ja samalla suvun koti vuosikymmenten ajan. Jatkosodan aikana siinä toimi saksalaisten radiotukikohta, ja Lapin sodassa se tuhoutui. Tämän jälkeen Martti Hanhivaara ja hänen veljensä pitkälti vastasivat jälleenrakentamisesta.
Martti Hanhivaara opiskeli Helsingissä metsänhoitajaksi ja palasi Lappiin vuonna 1959. Työurallaan Metsähallituksen peräpohjolan piirikonttorissa hän vastasi metsästä eläneen valtion hallintoasioista pohjoisessa.
Metsien hyvinvointi sekä lappilainen kulttuurihistoria ja matkailu olivat Martin elämän keskeiset sisällöt. Hänen päätyönsä oli Metsähallituksessa, mutta maakunnan tulevaisuus oli hänelle yhtä tärkeä. Hanhivaara tunsi Lapin luonnon ja ihmiset, ja tahtoi rakentaa kotimaakuntansa elinvoimaisuutta. Sen maisemissa hän oli kotonaan, ja sen luonnon suoma rauha ja hiljaisuus olivat hänen pysähdyspaikkansa.
Hanhivaara näki varhain matkailun Lapin merkittävimpänä tulevaisuuden elinkeinona. Hän toimi Lapin matkailuyhdistyksen johdossa yli kolme vuosikymmentä. Yksi hänen toimikautensa laajimmista hankkeista oli Saariselän Laanilassa sijaitsevan Savottapihan rakentaminen ja entistäminen. Hankkeeseen sisältyi rakennusten siirtämisen ja entisöinnin lisäksi alueen historiasta kertovan museon rakentaminen. Toinen suuri hanke oli erämaatukikohdan rakentaminen Kittilän Kukasjärvelle, joka on edelleen yhdistyksen jäsenten käytössä. Savottapihasta on kasvanut suosittu matkailukohde Saariselän kulkijoille Kaisa Särkelän osaavissa käsissä.
Kutturan tytöt ja Martti Hanhivaara tervehtivät presidenttiä Kultalan pihalla kimpulla pihlajankukkia kesällä 1977.
Hanhivaara oli puheenjohtajana Museoviraston ohjauksessa toimineessa Lapin Kultala säätiössä, jonka tarkoituksena oli kultaperinteen säilyttäminen. Hän johti muun muassa Ivalojoen Kultala -hanketta, jossa entisöitiin kultahistorian merkittävin kohde muistuttamaan 1870-luvulla alkaneen kultaryntäyksen vaikutuksesta pohjoisen Suomen kehitykseen. Hän huolehti vanhojen, erämaassa sijaitsevien kullankaivun tukikohtien kunnostamisesta, niistä tärkeimpinä Sotajoen Pahaojan ja Moberginojan kämpät. Martti toimi isäntänä presidentti Kekkosen vierailulla Ivalojoen Kultalassa kesällä 1977.
Hanhivaara oli mukana kirjoittamassa vuonna 1984 ilmestynyttä kirjaa Ivalojoen kultalat, ja toimi tukihenkilönä ja neuvonantajana ohjaaja Åke Lindmanille tämän valmistaessa kultahistoriaan liittyvää televisiosarjaansa Lapin kullan kimallus. Martti oli henkilökohtaisella panoksellaan mukana siinä työssä, joka elvytti kuihtuvan ja katoavan kultakaivun uuteen nousuun 1970-luvulla.
Hanhivaara oli myös itse sivutoiminen yrittäjä perustamansa Lapin opasmatkat -yhtiön kautta. Hän veti useiden vuosien ajan suosiota ja lämpimiä muistoja synnyttäneitä matkoja Lapin kultamaille sekä muihin historiallisiin kohteisiin. Matkat ulottuivat myös Pohjois-Norjaan, Petsamoon ja Vienan Karjalaan.
Häntä jäivät kaipaamaan erityisesti puoliso, kolme lasta ja kaksi lapsenlasta.
Jussi Hanhivaara, Seppo J. Partanen
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.