Etsi omat hippusi Lapin kultakentiltä

Jäsenistölle varatut kaivupaikat ovat kasvattaneet Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmäärän sadoista tuhansiin, herättäneet monissa kultakuumeen ja johtaneet oman valtauksen etsimiseen. Jokaisella jäsenellä on oikeus omia työvälineitä käyttäen etsiä kultaa liiton huuhdonta-alueilla. Niitä oli vuoden 2022 alussa neljätoista. Sallitut työvälineet ovat lulla, ränni, pieni vesipumppu, vaskooli ja lapio, sekä irtomaiden pehmittämiseen tarvittavat kuokat, hakut, kanget ja muut käsityökalut. Jäsenvaltauksia yli 70-vuotiaalla liitolla on ollut nelisenkymmentä vuotta, tänä aikana liiton pääluku on kasvanut 300:sta yli 4000 jäseneen.

Jäsenvaltaukset saivat alkunsa erikoisella tavalla; riidasta ja oikeusjutusta. Lapin Kullankaivajain liitto riitautui perustamansa Tankavaaran kultamuseon kanssa sen jälkeen, kun museo oli siirtynyt Kultamuseoyhdistyksen (perustettu 1981) ja Tankakulta Oy:n (perustettu 1977) hallintaan. Oikeudessa selviteltiin sitä, oliko museon ja sen varojen siirto laillinen. Vastakkain olivat myös museon tavoitteet suojella kultahistoriallisia jälkiä sekä vilkastuneen konekaivun toimintamahdollisuudet.

Riidasta alku omille valtauksille

Tankavaarassa 1970-luvulla LKL:n järjestämät kullanhuuhdontakilpailut nostivat kullankaivun näkyvästi julkisuuteen. Presidentti Kekkosen vierailu kultamailla 1977, Kultamieskoti, Pyrkyripalsta Inariin ja monet muut yhteishankkeet käänsivät liiton toiminnan kasvu-uralle. Riidan takia kultakisojen pitäminen Tankavaarassa koettiin mahdottomaksi ja sille etsittiin vaihtoehtoa.

LKL:n Ivalon toimikunta esitti ylimääräiselle kokoukselle 9.1.1983 kisojen paikaksi Saariselkää, jossa oli valmiit palvelut. Puheenjohtaja Usko Luostarinen ja sihteeri Heikki Korhonen ehdottivat, että liitto tekisi Saariselän alueelle valtauksen, jota käytettäisiin ”turistihuuhtomona” ja kultakisojen pitopaikkana.

Valtaus myönnettiin 15.6.1983 Laaniojan (Piispanojan) ja Pikku-Piispanojan varrelle. Kisoja siellä ei kuitenkaan pidetty, ne olivat heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena Saariselän Kelohovissa ja lähellä lammen rannalla. Valtaus annettiin koeajaksi Reijo Huotarille matkailuhuuhtomoksi ja hän sai periä rännityksestä 50 mk ja vaskaamisesta 10 mk päivässä. Liiton jäsenille vaskaus oli ilmainen ja vanhoille kullankaivajille varattiin oikeus kaivaa valtauksella opastusta ja neuvontaa vastaan.

Laanilan puroilla on moni kullankaivajan taitonsa opetellut. Toimintaa jäsenvaltauksella vuosituhannen alussa.

Tästä sai alkunsa kullankaivajain liiton jäsenille suunnattu palvelu, joka on nostanut jäsenmäärän sadoista tuhansiin. Tätä ennen LKL oli saanut Jaakko Isolan rauenneen valtauksen rakennuksineen Meissijoella ja Kaarreojalla 14.1. 1983, ja muutettiin kaivospiiriksi 1996 nimellä ”Isolan kaivos”. Se ei ole ollut yleisessä jäsenkäytössä, vaan kaivu- ja asumisoikeus on myönnetty hakemusten perusteella. Kaivussa on noudatettavan ”Isolan perinteen” mukaista kaivutapaa ja kulujen kattamiseksi on peritty vuokraa, jonka on voinut maksaa rahana tai kultana. ”Isolan kaivos” on liitolla vuoteen 2030 saakka.

Palsinojan valloitus

Uusi vuosituhat laukaisi lopullisesti jäsenvaltausten suosion ja nosti Palsinojan liiton jäsenkasvun veturiksi. Elsanojan kohdalla avattiin 2002 jäsenhuuhtomo Jussi Vuorelan valtauksen tultua liiton hallintaan. Pari vuotta myöhemmin Esa Noukkalan ja Raimo Niemelän valtaukset siirtyivät liitolle ja jäsenistön käyttöön. Esa oli saanut tarpeekseen viereisen jäsenvaltauksen aiheuttamasta rauhattomuudesta ja Raimo, Tuusulan silloisia asukkaita molemmat, totesi olevansa samaa mieltä.

Näin syntyi valtauskeskittymä, joka muutti Palsinojan kultahistorian ja moninkertaisti liiton jäsenmäärän. Vajaan 10 km pituinen Ivalojoen Ritakoskeen laskeva Palsinoja on tänä päivänä varattu jokaista sivupuroa myöten. Moni odottaa pääsevänsä kultaansa kaivamaan hakemallaan kaivualueella, mutta päätöksentekoa ovat viivästyttäneet valitukset ja lisäselvitykset.

Palsinoja on yli 150 vuoden ajan toiminut kullankaivun ammattiopistona. Ivalojoen kultaryntäyksen alkuvuosina 1870-luvun alussa Kultalan poliisipäällikkö Xenofon Nordling oppi ammattilaiseksi kaivamalla kilokaupalla kultaa Palsinojan suulla. Muutama vuosi myöhemmin hänen alaisensa Anton Schneider, ”Neeteri”, sai hyvin kultaa hieman ylempää. Sinne tuli myös Kultalan kapakoitsija, oululainen puuseppä Henrik Zellberg jättäen nimensä sivupurolle, joka ei häntä rikastuttanut.

Palsinoja on kokenut monta kultaryntäystä 150 vuoden aikana. Näin nytkin, sillä Palsilla sivupuroineen on nykyään lähes sata kultatyömaata.

Palsinojan valtauskartta vuodelta 1902 on täynnä valtauksia. Suurin osa niistä oli kultayhtiö Prospektorin. Kultaa haettiin yllättävistä paikoista, kuten nytkin!

Palsi on nähnyt monta kultaryntäystä, hiljaisia vuosia ja vuosikymmeniä, yksinäisiä erakoita ja elinkautisia, valtauksien myynnillä rikastuneita liikemiehiä, sankareita, huijareita ja veijareita. Purojen mutkat, rotkot ja louhikot voisivat kertoa monenlaisia tarinoita ja legendoja.

Lapin Kullankaivajain Liiton valtaukset  2022

  1. Isolan kaivos, Lemmenjoki, Miessijoki ja Kaarreoja, 14.1.1983 Isolan Kartano, Isolan Kartano II kaivospiiriksi 27.12.1996, kullanhuuhdonta-alueeksi 10 vuotta 8.7.2020. Ei ole jäsenten yleisessä käytössä, vuokrataan hakemuksesta veteraanikaivajalle, noudatettava ”Isolan perinteen” mukaista kaivutapaa.
  2. Piispanpysäkki 43.3, Laanila Pikku-Piispanoja, Piispanoja I 30.3.2000 – 31.12.2004, Piispanpysäkki 43 19.5.2005 – 23.6.2020, Piispanpysäkki 43.4 jatkoaika 10 v. .5.2021.
  3. Gollediggi, Palsinoja ja Elsanoja, Humu-Kulta 2,5 ha siirto Jari Isotalo, Jussi ja Matti Vuorela LKL:lle 12.2003, Sopu-Kulta 4,95 ha 16.3.2004, Gollediggi jatkoaika 10 v. 19.4.2018.
  4. Nurkanvaltaus, Lemmenjoki Morgamojaan laskeva Kotaoja. Siirto Nousiainen ja Kalenius LKL:lle  2.2004, jatkoaika 10 v. 6.4.2018.
  5. Bizebazé Palsi, Ivalojokeen laskevan Palsinojan keskijuoksulla, 9.2005, Esa Noukkala ja Raimo Niemelä luovuttivat  samanaikaisesti ”Palsin paras” ja ”Palsin suo” valtaukset LKL:lle, Bibebazé Palsi (pohj. saameksi Havupuun käpy)15.3.2010, jatkoaikaa 3 v 11.6.2019.
  6. Karuoja II, Lemmenjoen Jäkäläpäällä nimetön puro, siirto Lena Lindberg 19.5.2008, Karuoja kakkonen 31.12.2011, jatkoaikaa 10 v 30.1.2017.
  7. Petronellan Pysäkki, Tankavaaran kultakylästä pari km pohjoiseen Purnumukan tien eteläpuolella, 10.6.2011, jatkoaikaa 10 v 20.4.2017.
  8. Rönkön neloset, Laanilassa nelostien itäpuolella 1,5 km Kutturan tieltä pohjoiseen, 31.8.2012, jatkoaikaa 10 v. 21.12.2016. siirto Anna-Maija ja Kari Lehtiseltä, jatkoaikaa 10 v. 12.2016.
  9. Buhtesaja Pulkkinen, Palsinojaan etelän suunnasta laskevalla Pulkkisenojalla, 13.4.2017 Bizebazé Palsi jäsenvaltauksen vierellä, jatkoaikaa 10 v. 14.4. 2021.
  10. Pihlajamäki, Lemmenjoen Miessijoella 3.2.2020, Pekka Salosen osuus entisestä Pihlajamäki-Klondyke kaivospiiristä (toinen haltija Pekka Itkonen), voimassa 10 v.
  11. G.Standertskjöldin vakavesi, Laanila pari kilometriä nelostieltä Kutturan tien pohjoispuolella, siirtoTapani Kukkonen Kultalampi. 10 v jatkoaikaa  14.4.2021
  12. Paavinpalikka, Laanioja Piispanpysäkki 43:n täydennykseksi, 25.3.2020, voimassa vuoteen 2024.
  13. Rivolli, Laanila Rönkönoja, siirto Pasi Pohjanheimolta 23.11.2021. Lupa voimassa 13.7.2022 saakka.
  14. Kuvernöörin viraston takamettä, Lemmenjoki Miessijoki 16.6.2022, Pihlajamäen laajennus.

Vanhat jäsenvaltaukset:

AuH Aureus, Laanila Lato-oja Kutturantien eteläpuoli. 22.8.2007 – 23.4.2015, Nelikko Aureus siirto Vuorelat, Isotalo, Veijalainen. Liitto luopui jatkoajan hakemisesta1.12.2016, koska Inarin kunta vastusti luvan myöntämistä tulevan kaavamerkinnän mukaisen matkailupalvelun vuoksi.

Kulta-Laani II, Laanila Laanioja ja Pikku-Piispanoja, 15.6.1983 – 31.12.1998 , 10 g hippu keväällä 1996. Valtaus tehtiin kullanhuuhdontakisoja, opastettua elämyskaivua ja jäsenten kullankaivua varten.

Liiton Laani, Kutturantien pohjoispuolella  Lato-ojan varrella, 31.8. 1994 – 2001.

Kulta-Laani II,  Laanioja 4-tien itäpuolella,  21.9.1999 – 21.9.2004 (eri paikka kuin n:ro 2, haettiin nimellä Kulta-Laani III, päätöksessä n:ro II)

Kiekerä, Ristiinamorostovaarasta Ivalojokeen laskevassa purossa, siirto Heikki Rantala, Niilo Lukki ja Pauli Väänänen, 3.3.1998 – 22.11.1998.

Yhteinen, Palsinoja, 14.7.1999 – 14.7.2009, maisemoitu sen jälkeen.

Aurum, Tankavaara, LKL vuokrasi valtauksen jäsenistön käyttöön kaivukaudeksi 2015 Team Deadwood r.y:ltä, koska valitusten takia olisi ollut käytössä vain kolme valtausta: Lemmenjoella, Palsilla ja Purnumukassa.

Tarkempia tietoja jäsenvaltauksista, niiden käytöstä, ajo-ohjeista, yöpymisisistä, työvälineistä jne. löytyy Lapin Kullankaivajain Liiton nettiosoitteesta. Liiton jäsenmaksu vuonna 2022 on 28 euroa ja liittymismaksu 12 euroa. Kullalla maksettaessa jäsenmaksu on 1,0 grammaa Lapin kultaa.

Alle 18-vuotiaan nuorisojäsenen jäsenmaksu on 14 euroa eli yhdistyksen sääntöjen mukaisesti puolet vuosikokouksen vahvistamasta jäsenmaksusta. Nuorisojäseniltä ei peritä erillistä liittymisjäsenmaksua.

Kun liitto haki ensimmäisen valtauksensa Isolan vanhan valtauksen paikalle 1982, oli liiton jäsenmäärä 334 henkeä. Toimintakertomuksen 2020 mukaan jäseniä on 4192. Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenistön vapaassa käytössä olevat jäsenetuvaltaukset ovat muodostuneet sisäänheittotuotteeksi. Kuka tahansa saa kaivuoikeuden LKL:n jäsenvaltauksilla liittymällä jäseneksi  netissä, Laanilan Savottakahvilassa tai Tankavaaran Kultakylässä.