Suomen Lapissa 1970-luvun puolivälissä alkunsa saaneet kullanhuuhdontakilpailut ovat levinneet ympäri maailmaa ja saaneet aikaan tiiviin kansainvälisen yhteistyön. Kisailun siitä kuka nopeammin löytää soran seassa piilevät kultahiput aloitti opettaja Erkki Kaikkonen Luttojoella Saariselällä, jossa hänellä oli valtaus. Erkki järjesti valtauksellaan kullanhuuhdontaa matkailijoille ja kilpailuja vaskaustaidoissa. Hän teki 1974 Lapin Kullankaivajain liitolle aloitteen kullanhuuhdontakilpailujen järjestämisestä tavoitteena vaskaustaidon elvyttäminen ja varojen kerääminen Inarin kirkonkylään puuhatulle kultamieskodille.
Aloite toteutui pikavauhtia juuri perustetussa Tankavaaran Kultakylässä ja kisat saavuttivat heti valtavan suosion ja laajan julkisuuden. Siitä sikisi kullankaivajain kansainvälinen yhteistyö ja yhdistys, joka alkoi järjestää kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailuja vuosittain. Tankavaara oli kisanäyttämönä vv. 1977-1981 ja sen jälkeen eri puolilla maailmaa. Kesällä 2015 kisat pidetään Espanjassa ja 2016 Kalifornian Placervillessä.
Kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskilpailut 2016 järjestetään tässä Placervillen urheilu-, messu- ja museokeskuksessa keskellä Kalifornian suuren kultaryntäyksen tapahtumia ja muistoja.
Kullanhuuhdontakisoja järjestetään Suomessa vuosittain kymmeniä niin kesällä kuin talvella, sisällä ja ulkona. Kisailun tavoitteena on mahdollisimman nopeasti löytää hiekkaan ja soraan piilotetut kultahiput, joiden lukumäärä kilpailijat eivät tiedä ja jokaisella on sama määrä hippuja. Kultahippujen on kansainvälisten sääntöjen mukaan oltava vähintään 18/24 karaattisia ja se on 3-4 kertaa painavampaa kuin muu maa-aines. Hippuja soran joukkoon on sotkettu 4 – 15 kappaletta, ne ovat pieniä ja lähes saman kokoisia.
Kilpailijat saavat käteensä hiekkaa ja kultaa sisältävän ämpärin tai muun astian, putken tai pullon hippujen keräämiseksi sekä voivat käyttää tarkoin säännöissä määriteltyä vaskoolia. Vaskaaminen eli kullanhuuhdonta tapahtuu vedessä, joka pesee kevyen maa-aineksen vaskoolista ulos. Kilpailija poimii vaskoolin pohjalle jääneet kultahiput putkeen, sulkee korkin ja nostaa vaskoolin päänsä yläpuolella lopettamisen merkiksi.
Nopeimmillaan kultahiput löytyvät 1-2 minuutissa, mutta tuomaristo tietää, kuinka monta hippua soraan on piilotettu. Jokaisesta löytämättömästä hipusta lisätään sakkominuutteja ja tuloslulettelo selviää vasta tuomariston tarkastamisen ja laskutoimitusten jälkeen.
Kurkistus kultakisojen kulisseihin
Näin kisailu tapahtui Zetorin kultakisoissa Helsingissä maaliskuussa 2015:
Kauko Matilainen täyttää ison tuopin soralla ja Pentti Nummela sekoittaa joukoon tarkoin lasketun määrän pieniä kultahippuja.
Kilpailijat saavat tuopin käteensä edessään saavillinen vettä, vaskooli ja putki kultahippuja varten. Kilpailun alkaa, sora kaadetaan vaskooliin, tyhjä tuoppi lentää lattialle ja alkaa ankara ähellys kannustushuutojen saattelemana.
Tässä vaiheessa ei sivuilleen vilkuilla, keskitytään vain vaskooliin, jota heilutetaan kukin tyylilleen ja taidoilleen uskollisena.
- Tuomaristo seuraa tarkoin kilpailijoiden edesottamuksia ja videokamera taltioi tapahtumat, jotta jälkeenpäin pystytään selvittämään mahdolliset protesti ja erimielisyydet.
Lisätietoja kullanhuuhdontakilpailuista, tuloksista ja säännöistä löytyy muun muassa Lapin Kullankaivajain Liiton nettisivuilta osoitteesta
http://www.kullankaivajat.fi/page37.php
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.