Historia ja tarinat

Kulta-aarretta sateenkaaren alta ovat tuhannet miehet etsineet Ivalojoelta vuodesta 1868 alkaen. Kuvassa saateenkaaren pää on Kultalan alakoskessa, joka on yksi kultahistorian rikkain paikka.

Lapin vanhat kultareitit ja maantiet on 1898 julkaistuun Uschakoffin karttaan merkinnyt Erkki Lilja. Kartta on ollut esillä Lapin tiestön kehitystä esittelevissä näyttelyissä.

Tälle sivustolle on koottu tarinoita Lapin kullankaivun historiasta, kullankaivajista ja heidän erikoisista kohtaloistaan, kultalöydöistä, isojen hippujen löytämisestä, kadonneista kulta-aarteista, toiveista ja pettymyksistä, sankareista, veijareista ja huijareista.

Lemmenjoen Miessiltä 2004 löytynyt 283 g painava Tähtihippu on Lapin kultahistorian suurimpia.

Sisältö:

Klikkaa hiiren näppäimellä yläpalkin pää- ja alaotsikoita avataksesi jutut ja kuvat. Jokaisen otsikon takana on tarinaa. Pääset siirtymään jutusta ja otsikosta toiseen hiiren nuolella ja avaamaan yksittäisen jutun otsikkoa napsauttamalla. Juttujen sisällä on linkkejä historian dokumentteihin, jotka ovat PDF:nä.

Alla kaksi mielenkiintoista artikkelia Lapin kultahistorian synnystä. Autonomisen Suomen senaatti lähettin keväällä 1868 Suomen Rahapajan apulaisjohtaja J.C. Lihrin johtaman retkikunnan etsimään Lapin kullan lähteitä. Miltei neljä kuukautta kestänyt seikkailu Ounasjoen, Tenojoen, Vaskojoen ja Ivaljoen vesistössä aloitti Lapin kullankaivun.

Kaksi vuotta myöhemmin Ivalojoen rannat täyttyivät kullanetsijöistä Inarin pitäjän väkiluku miltei kaksikertaistui hetkessä, kun noin 500 miestä etsi kultaa tai työtä kultavaltauksilla. Alimmainen linkki johtaa Julius Krohnin Suomen Kuvalehdessä julkaistuun juttuun elämästä kultaryntäyksen melskeissä vuosina 1871-73.

Kertomus kullanetsintäretkestä 1868

Linkki J.C.Lihrin matkaraporttiin, jonka hän laati Suomen senaatille.

Linkki kirjailija ja kansanrunouden tutkija Julius Krohnin Suomen Kuvalehteen kirjoittamasta jutusta oleskelustaan Ivalojoella kiihkeimpinä kultaryntäyskesinä 1871-1873:

Pari-kesaa-ivalojoella