Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen
Sotajoen ja Ivalojoen yhtymäkohta on ollut Lapin kullankaivun tuottoisimpia paikkoja.Valtavat kivikot, pitkät vesiojat, patojen ja kaivosten rauniot sekä vanhat kämpät tai niiden luurangot kertovat ihmisen uskon ja unelman voimasta. Noihin jälkiin on kätketty myös rahaa ja suuria pettymyksiä; yhtäkaikki tuo tienoo niin vaikuttava kultahistorian dokumentti, että se on syytä säilyttää tuleville sukupolville.
Sotajoki puhkaisee uomansa Ivalojokeen rantapengerten läpi syvässä kurussa muodostaen runsaan puoli kilometriä pitkän ja kivisen kosken. Sotajoen nimi on yksi harvoja ennen kultaryntäystä syntyneitä. Nimi lienee lähes suora käännös pohjoissaamelaisesta vainolaista tarkoittavasta sanasta cuhti tai tsuudi.
Kullan esiintyminen Ivalojoen varrella on arvaamaton. Tallgren sai tehdaspiiristään yli 30 kiloa kultaa, mutta yläpuolinen raahelaisten merimiesten valtaukselta löytyi muutama sata grammaa ja miehet muuttivat Palsinojalle. Keltaiset kohdat ovat kaivupaikkoja ja siinä olevan numerot kertovat käänetyt maakuutio kuutiojalkoina.
Nämä jäljet Sotajoen suun rantapenkalla ovat Ivalojoki Oy:n aikaansaamia 1920-luvulla.
Museoviraston ja Kultamuseon retkikunta kahvitauolla Sotajoen suussa Ivalojoen rannalla. Tallgrenin ja Ekbergin työmaaat ja talot sijaitsivat joen vastarannalla näkyvällä tasanteella.
Helsinkiläinen urakoitsija Johan Tallgren oli ensimmäisten joukossa hakemassa kullanetsintälupaa Ivalojoelle vuorihallituksesta huhtikuun alussa 1870 keisarin allekirjoitettua lain. Hän saapui Kyröön ja näytti etsintälupansa nimismiehelle toukokuun 11. päivä. Saman tien kiiruhdettiin joelle odottamaan jäitten lähtöä ja etsimään kultapaikkaa.
Johan Tallgren löi valtauspaalunsa Sotajoen suun tienoille jokirantaan ja sai kesäkuun lopulla 1870 tehdaspiirin numero 2, joka oli toinen lähes 2 km:n pituinen valtaus Ivalojoella. Kahdeksan vuoden aikana Tallgren sai kultaa lähes 25 kiloa ja parhain saalis oli 1871, jolloin kultaa ilmoitettiin viranomaisille 5,73 kiloa. Hänen työmaallaan tehtiin töitä enemmän kuin millään muulla valtauksella enimmillään 38 miehen voimin.
Helsingissä käytiin kauppaa tehdaspiiristä
Tyhjäksi luulemansa Ivalojoen valtauksen Tallgren myi Helsingissä Edvard Ekbergille vuonna 1879. Ekberg oli menestyvä kahvilanpitäjä, leipuri ja viinitehtailija. Välimiehenä kaupassa oli Suomenlinnan entinen apteekkari Karl Ekman, joka oli matkustanut Ivalojoelle Tallgrenin mukana ja joutui siellä heti käyttämään taitojaan punataudin torjumiseen.
Ekberg ei jäänyt osattomaksi Ivalojoen kullasta, sillä hän keksi palkata työmaan päälliköksi miehen, joka osasi padota koskia. Kun joen rantapenkat oli tyhjennetty kullasta, sitä löytyi padotun kosken pohjalta viitisen kiloa kesällä 1880. Tallgren keskittyi uusiin valtauksiin Sotajoen suusta hieman ylävirtaan.
Fredrik Edvard Ekberg perusti Helsingin tunnetuimman kahvilan ja loi suomalaisen leivosperinteen. Hänen 1852 perustamansa konditoria-kahvila on tänäkin päivänä tunnetuimpia maamme kahviloita ja toimii Bulevardilla.
Ekberg kasvoi orpopoikana pankkivirkailijaperheessä ja pyrki ensin kellosepäksi, mutta ajautui leipurin kisälliksi. Hän haki oppinsa Pietarissa, Baltiassa ja Viipurissa. Hän perusti uuden leipomon 1856 Kisleffin taloon Aleksanterinkadulle ja täällä liike toimi vuoteen 1917 saakka, siellä toimi myös hänen perustamansa Ravintola Café Pariisien.
Ekberg toimi myös panimoalalla, suklaa-, viini- ja tupakkakauppiaana ja hän kuoli Helsingissä 10.4.1891. Hänen työnsä jäi kesken myös Ivalojoen kultavaltauksella, jonne hänen kerrotaan kesäisin häipyneen sukulaisten tietämättä, oliko hän Piatarissa, Viipurissa, Lapissa vai jossakin muualla. Taisi olla melkoinen velikulta, joka jätti pysyvät jälkensä niin Helsinkiin kuin Ivalojoellkin.
Helsinkiläisten jälkeen Sotajoen suun kullasta riitelivät Inarin nimismies Zenofon Nordling kyröläisten talopoikien kanssa. Heidän jälkeensä tulivat Prospector Oy, Heikki Kivekäs ja Ivalojoki Oy, joka jätti laajat kivikot, vesiojat ja kämppien rauniot. Vielä 1980-luvulla Sotajoen suussa nähtiin epätoivoinen yritys kaivaa kultaa kaivinkoneella jokien yhtymäkohdassa. Viime vuosina aluetta on suojeltu historiallisesti arvokkaana kultahistorian kohteensa
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.