Kiista kullan löytäjästä

Ervastin kirjoitus Oulun Wiikko-Sanomissa 1869

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen

Rahapajan apulaisjohtaja J.C.Lihrin kullanetsintäretki 1868 aloitti Lapin kultatutkimukset, mutta yli 3 kuukautta kestäneen matkan lopputulokset olivat grammoissa ja markoissa mitattuina vähäiset. Lopulta epäilyt ja vähättelyt Lapin kultaan poistuivat, kun merimiehet Jaakob Ervast Oulusta ja Nils Lepistö Raahesta löysivät Ivalojoen Saariporttikosken rannalta kultaa noin 2 kiloa syyskesällä 1869.

Lihr vähätteli merimiesten löytöä lehtikirjoituksessaan ja asiasta syntyi miesten välillä kiista. Ervast kirjoitti vastineen Oulun Wiikko-Sanomien marraskuun 1869 numeroon.

 ”Wähä vastinetta Helsingfors Dagbladin numerossa 240 olleeseen herra C.Lihrin kirjoitukseen kullan löytämisestä Lapista. Saatuani hallitukselta, siitä toisena kesänä tehdystä pyynnöstäni, luvan hakea kultaa Kuusamon pitäjästä ja muualla maassa, läksin minä, kun sinä kesänä jäin merimatkalta pois, yhden toisen merimiehen kanssa Kuusamoon kultaa etsimään, jos sitä sieltäpäin löytyisi. Mutta emme sitä löytäneet niiltä paikoin, jossa ennätimme sinä kesänä kävellä.

Mutta emme siihen työlästyneet, vaan päätimme lähteä vielä samana kesänä Lapista kullan etsintään hallituksen luvan mukaan, ja niin menimme. Matkamme ja työmme onnisti niin hyvästi, että saimme oivallisen työansion. Nyt tämä kirjoittaja C.L. näkyy Dagbladin mukaan, omistavan sen ansion, että hän muka olisi löytänyt ne paikat, joissa me olimme kultaa löytäneet ja että hänen työmiehensä olisivat sen meille neuvoneet aivan tarkkaan.

Tämän puheen minä saatan sanoa aivan perättömäksi, sillä niissä paikoin, joissa me työtä teimme, ei kukaan ihminen meidän nähdäksemme ollut moneen herran aikaan käynyt, eli senkaltaista työtä toimittanut, kuin kullan kaivaminen tai hakeminen on.

Herra C.L. syyttää, että hänellä ei ollut työkaluja ja sen tähden jäi häneltä kulta löytämättä; eihän siihenkään ole kukaan muu syyllinen kuin hän itse. Eli paniko hallitus hänen sinne ilman työkaluja, tyhjään varojaan menettämään, ja onko hallitukselle siitä hyötyä, että matkat menevät ja ei niiden edestä tule mitään vastinetta? Vielä C.Lihr syyttää meitä valehtelijoiksi, että olisimme eksyksissä kävelleet ja olleet poissa ihmisten ilmoilta tietymättömissä; vaan meillä köyhillä työmiehillä ei ollut varoja niin ruhtinaallisesti kuleksia ja pitää niin paljon oppaita, kun olimme omilla vähillä varoillamme lähteneet matkaan, saadaksamme jotakin toimitetuksi, ja niin jouduimme eksyksiin. Ei se ole ihme, että C.Lihr  ei ole eksyksissä kävellyt. Olihan hänellä hallituksen varoja yltäkyllin, pitääksensä alaisia ja oppaita.

6. 11. 1869 Oulun Wiikko‑Sanomat

Jacob Ervast”

 

Merimiesten 1869 kaivama oja on näkyvissä Kultalan pihapiirissä. Kuvassa luonnonuoma laskee oikealle Ivalojoen kanjoniin ja kaivettu oja suuntaa vetensä päärakennuksen alapuolelta kohti merimiesten kaivupaikkaa, jota kymmenet miehet ja sukupolvet ovat myöhemmin myllertäneet.
Jacob ja Maria Ervast 1

Jakob Ervast syntyi 3.4.1926 ja kuoli 2.6.1886 Piippolassa, vaimo Maria os. Tallgren. Kuva Jaakko Leistin arkisto Oulu. kuvan on ottanut J. Paldan.

Nils Lepistöstö tuli kotikaupungissaan Raahessa kuuluisa mies ja hänestä kertoo muun muassa Samuli Paulaharju. Kuvassa Lepistön hauta, kuva Kaarina Lepistö Espoo.