Lemmenjoki

Lemmenjoen kulta on pienissä, tuntureilta Lemmenjokeen tai Vaskojokeen virtaavissa puroissa. Tässä kuva alueen rikkaimmista maisemista Miessijoelta.

Viime vuosikymmenien rikkain kulta-alue on Lemmenjoki. Sieltä on löytynyt suurin osa vuosittaisesta 20 – 30 kg kultamäärästä sekä lähes kaikki isomushiput.  Lemmenjoen kullankaivualueet sijaitsevat 40 – 50 km päässä Ivalojoelta pohjoiseen tunturialueella virtaavissa pienissä puroissa.

Helsinkiläisen Johan Tallgrenin kullanetsintälupa oikeutti tukimaan Lemmenjoen aluetta jo Ivalojoen kultaryntäyksen alkuvuonna 1870. Kultaa ei silloin löytynyt ja vasta yli 70 vuoden kuluttua alue täyttyi kullanetsijöistä.

Lemmenjokea tutkittiin  Lapin kultaryntäyksen alkuvuosina 1870-luvun alussa. Sinne syntyi yli 70 valtausta ja kultaa kaivettiin kiivaasti kesällä 1902. Kultaa ei nytkään löytynyt ja alue painui unohduksiin.

Kultahistoriaan Lemmenjoki nousee toisen maailmansodan jälkeen.  Inarinjoen varrella asuneet Ranttilan veljekset Uula, Veikko ja Niilo lähtivät loppukesällä 1945 nousemaan jokea ylös etsiäkseen kulta. Niilo puraisi hampaanjäljet Morgamojalta löytyneeseen 5 gramman kultahippuun syyskuun puolivälissä ja muutaman päivän aikana pussiin kertyi noin 30 g kultaa.

Hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer jätti lähtemättömän jäljen Lemmenjoen kultahistoriaan, maisemaan ja kullankaivajien mieleen. Kuvassa hän ensi kertaa elämässään tutustuu kullankaivajaan Tolosjoella Laanilassa, josta hän käveli geologi Klaus Säynäjärven kanssa kairan poikki Ivalojoen kautta Lemmenjoelle kesällä 1949. Kuva Säynäjärvi/Seppo J. Partanen.

Lemmenjoki kullankaivajineen oli voimakkaasti esillä lehdissä, kirjoissa ja elokuvissa. Lapin Kullankaivajain Liitto perustettiin vilkkaimpana kaivuvuonna 1949 ajamaan kaivajien yhteisiä etuja, ratkaisemaan keskinäisiä erimielisyyksiä ja hoitamaan asiointia viranomaisten suuntaan. Vilkkaimmillaan Lemmenjoen kullankaivu oli vuosina 1949 – 1951, jonka jälkeen kultaryntäys hiipui jättäen jälkeensä muutamia ”elinkautisia”.

Pellisen kämppä eli Morgamin Kultala on keskuspaikka, jonka syntyi kuulun kultamiesjoukon Pellinen, Kokko, Korhonen ja Isola voimin 1948. Nykyisin paikka on Metsähallituksen autio- ja varaustupana.

 

Mitä jääkään jäljelle kuulusta kultamiehestä tarinoiden ja legendojen lisäksi; kymmeniä katkenneita hakkuja ja lapioita, ainakin saman verran loppuun kuluneita kumisaappaita. Nämä ovat Raumalan Nipan muistoja kämppänsä seinustalla. Puskun kämppä on Aarne Alhosen omistuksessa.

Parin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen kullankaivu Lemmenjoelle alkoi vilkastua 1970-luvulla. Tankavaaran kullanhuuhdontakisat, Kultamuseo, Kekkosen vierailut ja niiden tuoma julkisuus lisäsivät yleistä mielenkiintoa kullankaivua kohtaan. Uusi sukupolvi ehti oppia kullankaivun taidot vanhoilta veteraaneilta, uudet laitteet ja tekniikat antoivat mahdollisuuden kaivaa sellaisistakin paikoista, minne aiemmin ei päässyt.

Tässä palanen katoavaa kansanperinnettä; Risto Mäläskä kaivinkoneineen ja kultarumpuineen töissä Miessillä 1990-luvulla.

Kullankaivu ja luonnonsuojelu ajautuivat ristiriitoihin 1980-luvulla. Lemmenjoen kansallispuistoa laajennettiin kaksi kertaa ja maamme suurin puisto nieli sisäänsä kullanhuuhdonta-alueet, jotka alueperin 1956 jätettiin rajojen ulkopuolelle. Puiston runkosuunnitelmassa 1987 esitettiin koneellisen kullankaivun lopettamista ja tämä oli lähtölaukaus vuosia kestäneille oikeusjutuille.  Uuden kaivoslain mukaan Lemmenjoen kansallispuistossa konekaivu päättyy 10 vuotta kestävän jatkoajan jälkeen v. 2021.

Tässä kaksi Lemmenjoen historian legendaa Heikki Pihlajamäki kuvernöörin istuimella viettämässä 65-vuotisjuhliaan syksyllä 1984 ja häntä Inarin kunnan puolesta onnittelee Veikko-Aatami Heikkilä, politiikko, kunnallismies, kullankaivaja ja paljon muuta.

Tässä kaksi Lemmenjoen historian legendaa Heikki Pihlajamäki kuvernöörin istuimella viettämässä 65-vuotisjuhliaan syksyllä 1984 ja häntä Inarin kunnan puolesta onnittelee Veikko-Aatami Heikkilä, politiikko, kunnallismies, kullankaivaja ja paljon muuta. Miessinmaan kuvernöörin kämppä sijaitsee keskellä Miessin rikasta kulta-aluetta, josta viime vuosikymmeninä on löytynyt suurin osa suurista kultahipuista. Heikki ei ehtinyt nähdä 90-luvun suurta kaivinkoneryntäystä.

Kirjailija ja toimittaja Matti Poutvaara kävi lentokoneella Lemmenjoen kultamailla kesällä 1951, jolloin kullankaivu oli vielä hyvin vilkasta. Hän teki retkestä kuvajutun Suomen Matkailun lokakuun -51 numeroon.  Tutustu juttuun alla olevasta linkistä.

Lemmenjoki 51 pdf

Raha-automaattiyhdistyksen lehti teki kesällä 2013  pitkän reportaasin Lemmenjoen kullankaivajista. Siinä esiintyvät mm. Raimo Kanamäki, Risto Mäkipuro, Sirkka Ja Kari Merenluoto. Jutun kirjoitti Noora Mattila ja kuvat ovat Aapo Huhtan.Tässä linkki juttuun.

http://www.raymond.fi/#!kultaa-lemmenjoelta

Linkki Seppo J. Partasen ”Kultaiset muistoni” valokuviin:

https://picasaweb.google.com/seppojpartanen/KultaisetMuistoni40VuottaKultamaidenRannivahtina

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen