Vanhoille kullankaivajille tarkoitettu Kultakoti valmistui Inarin kirkonkylän Petronellantien varteen alkuvuodesta 1979. Siinä on neljä pientä asuntoa, sauna ja pesuhuone, pyykkitupa ja takkahuone. Jokaisessa huoneistossa on olohuone, keittiönurkkaus, kylpyhuone ja eteinen. Kultakoti on kymmenien vuosien ajan tarjonnut turvallisen vanhuudenkodin ja lepopaikan niille, joille asuminen erämaassa on käynyt liian vaikeaksi. Moni kullankaivaja on siinä sivussa ehtinyt oikaista Kultakodin ohi suoraan Inarin hautausmaan Pyrkyripalstalle.
Arkkitehti Pekka Martikaisen suunnitelma käsitti alussa kymmenen asuntoa, mutta kokoa pienennettiin lainahakemuksen saamiseksi puolella. Rahaa koottiin monenlaisin tapahtumin ja tempauksin. Helsingissä ja Tampereella järjestettiin kultaviikkoja, joilla myytiin aitoa Lapin kultaa, kultamiesten hattuja ja monenlaista muuta kultakamaa. Tapahtumien saama laaja julkisuus edesauttoi rahan keräämisessä ja ohjelmien toteuttamisessa.
Kultakoti toimii kiinteistöyhtiönä, jonka osake-enemmistö on Kullankaivajain liitolla. LKL sai useina vuosina vanhusten taloille tarkoitetun avustuksen, joilla rakennusaikaiset lainat, velat ja laskut hoidetiin ja koti saatiin velattomaksi. Inarin kunta tuki kodin aikaansaamista lahjoittamalla 40 000 mk:n arvoisen sähköurakoinnin
Ensimmäisinä asunnon saivat kullankaivajat Veikko Lehtonen, Ville Keurulainen ja Aaro
Raumala. Myöhemmin kodissa ja vanhuudenpäiviä viettänyt muun muassa Niilo Raumala, Heikki Pihlajamäki, Unto Koivunen ja Jaakko Mäkinen. Lapin Kullankaivajain Liitolla on toimisto yhdessä asunnoista ja sieltä hoidetaan noin 4000 jäsenen yhdistyksen toimintaa. Valmistumisen aikaan rakennus oli Kiekerötien varrella, eivätkä kaikki pitäneet nimen muutoksesta Petronellantieksi.
Lapin Kullankaivajain Liiton kolmas puheenjohtaja Heikki Kokko muistelee Kultakodin aikaansaamista:
- Ville Keurulainen oli vuokrannut Metsähallitukselta tontin Inarin kirkonkylässä 1940-luvulla. Siihen hän oli rakentanut arviolta 2,50 x 3, -ei siis mikään luksus hotelli! Ville oli kaikkien kaveri ja t kaikki kultamiehet ja muutkin ystävät tulivat joskus iltaa istumaa. Välillä kämppä oli niin täynnä väkeä, että nukkuneet kaverit nostettiin seinän viereen pinoon, Näissä illan istujaisissa varmaankin syntyi ensimmäisen ajatus isommasta asumuksesta kultamiehille.
Metsähallituksen tarjottua 1960–70-luvun vaihteessa vuokratontteja lunastettavaksi oli Ville ottanut tontin itselleen, hintakaan ei ollut kovin korkea. Kodista vanhoille kultamiehille puhuttiin ja suunniteltiin monet kerrat kultamiesten keskuudessa tupakka tarinana.
Ensikerran asia tuli esille LKL:n 25-vuotiskokouksessa 21.9.1974 Pahaojan Kultalassa. Lapin Paja ja Yhdyspankki lahjoittivat kumpikin 500 mk perustettavaa Kultakotia varten. Lapin Pajan omistaja Pekka Muhonen ja Yhdyspankkia Matti Lemmetty olivat kokouksessa läsnä. Tämä oli merkittävä tapahtuma Kultakodin alkuvaiheessa, kun pohdittiin, mihin koti voitaisiin rakentaa. Ville sanoi, että onhan minulla iso oma tontti, sinnehän se mahtuu.
Näin Kultakoti asia lähti liikkeelle ja alettiin keräämään lisää varoja Kultakotia varten ja saatiin. Seuraavan kerran Kultakoti tuli esille LKL:n vuosikokouksessa 29.3.1975. Johtokunnalle annettiin tehtäväksi perustaa asiaa hoitava toimikunta. Johtokunnan kokouksessa 2.5.1975 päätettiin kodin perustamista varten kutsua avuksi toimikunta. Sen kokoonkutsuja on Pekka Muhonen sekä jäseninä Kimmo Ahonen, Matti Lemmetty ja Kalle Loukamo.
Johtokunta antoi toimikunnalle seuraavan tehtävän: Laadittava suunnitelma hankkeen ajoittamiseksi, rahoittamiseksi, tutkittava tilantarve, tehtävä piirustukset, tontin selvittäminen, kodin alustavien sääntöjen laatiminen, toimenpiteet mahdollisten lahjoitusten saamiseksi. Kodista tulee kultamiehille oikea koti vanhuuden turvaksi. Koti tulee rauhoittaa täysin kaikelta liiketoiminnalta. Tämä tulee selvittää kaikille lahjoittajille.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.