Kullankaivajien jäljet Laaniojalla

Laanilan majatalossa kohtasivat saamelaiset, kullankaivajat ja turistit. Tässä Max Peroniuksen 1930-luvun lopulla ottamassa kuvassa hiihtoturisti kohtaa Purnumukan tietäjän Niila Hirvasvuopion, joka oli mukana myös kullankaivussa Heikki Kivekkään luottomiehenä.

Laanilan kestikievarissa oli 1930-luvulla lämmitettävä kasvilava, jossa voitiin kasvattaa vihanneksia varhainb keväällä lumien sulettua Laaniojalle avautuvasta rinteestä. Kuvassa kestikievarin emäntä Elina Peronius, kuva Max Peronius / Antti.

Laanilan kestikievarissa oli 1930-luvulla lämmitettävä kasvilava, jossa voitiin kasvattaa vihanneksia varhain keväällä lumien sulettua Laaniojalle avautuvasta rinteestä. Kuvassa kestikievarin emäntä Elina Peronius, kuva Max Peronius / Antti.

Laanioja on yksi Lapin kultahistorian keskeisimpiä kultajokia, jota on kaivettu 1880-luvulta lähtien. Laaniojalta on alkanut monen kuulun kullankaivajan ura. Vierellä kulkeva Petsamon tie, nykyinen 4-tie ja 1910-luvulla avattu Laanilan majatalo toivat Laaniojalle niin kullankaivajia kuin matkailijoitakin. Kullankaivu jatkuu Laaniojalla edelleenkin, joskin viimeinen kultavaltaus alla olevien kuvien maisemista päättyi jokunen vuosi sitten eikä uusia ole myönnetty.

Arkistojen kätköistä putkahti esille Otso Pietisen 1930-luvun lopulla ottama valokuva kullankaivajista työssään Laaniojalla. Kuvassa (alhaalla) tyhjennettään kultamonttua vedestä.

Paikka vaikutti kovin tutulta ja lähdimme syyskuussa 2012 etsimään tuota vanhaa kaivupaikkaa ja löytyihän se; muutama sata metriä Propektorintien päästä Laaniojan länsirannalle ja siellä jokitörmältä työntyvä kivinen kallionkieleke johdatti oikealle paikalle. Maisemaa olivat myöhemin myllertäneet kevättulvat ja monen sukupolven kullankaivajat. Menneisyys alkoi entistä vahvemmin elää valokuvan kautta.

Otso Pietisen kuva Laaniojan kullankaivajista on vuodelta 1939. Oikealla ylhäällä näkyvän kivikon perusteella kuvauspaikka löytyi. Kuva SMY:n arkisto/ Seppo J. Partanen

Sama paikka syksyllä 2012 ; loputtomat kaivujäljet, kivikkoa ja monttuja, joita kevättulvat ovat tasoitelleet jokiuoman ympäriltä.  Kuva Seppo J. Partanen

Laanioja on 6-7 km pituinen puro, joka saa alkunsa nelostien itäpuolelta Ahopään ja Vävypään tuntureiden alarinteiltä ja virtaa luodetta kohti Tolosjokeen. Joen nimenä nelostien itäpuolella on kartoilla Piispanoja neuvostoliittolaisten desanttien 4. heinäkuuta 1943 suorittaman tihutyön muistoksi. He tulittivat yöllä pohjoiseen matkalla ollutta  linja-autoa Laaniojan sillan kohdalla ja tulituksessa sai surmansa piispa Yrjö Wallinmaa ja kolme muuta siviilimatkustajaa. Toinen ryhmä hyökkäsi Laanilan majataloon, jossa sai surmansa kullankaivaja  Väinö Mäki.

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen