Tankavaaran kultakylän toiminta on uusien yrittäjien myötä aktivoitunut ja yhteistyö alkanut lupaavasti. Alueella toimii kultamuseo, kultakylä sekä metsähallituksen luontokeskus. Ne ovat löytäneet toisensa ja ryhtyneet yhteistyössä kehittämään palvelujaan. Helsingin Matkamessuilla tammikuussa 2016 ne esittelivät toimintaansa, ja ovat tuottaneet yhteisiä esitteitä ja nettisivuja tavoitteenaan maailmanlaajuinen markkinointi. Kultamuseo sai alkunsa 1970-luvun alussa ja sen ympärille rakentui vuosikymmenien aikana monipuolinen matkailukeskus. Matkailupalvelut ja museotoiminta eriytyivät ja uudet omistajat ottivat kultakylän matkailupalvelut hoitaakseen 2013.
Yhteistyötä toteuttamaan on luotu Tankavaaran Gold Park, joka on tehnyt korkeatasoiset ja monikieliset nettisivut osoitteeseen www.visitgoldpark.fi . Se esittelee Tankavaaran kultakylän, Kultamuseon ja opastuskeskuksen palveluja ja tapahtumia. Toinen projekti ”Team Deadwood” on luonut nettisivuston nostamaan esille kullankaivun vihreitä arvoja. Sivusto löytyy nettiosoitteesta www.teamdeadwood.fi . Kummankin sivuston käytännön toteuttajina ovat Kultakylän uudet omistajat Marko ja Sami Touru sekä toisen polven kullankaivaja Marko Lauronen. Hän kertoo työn lähtökodista ja tavoitteista näin:
– Lapin kullankaivajat ovat yhtenäinen joukko, mutta olemme kuitenkin hajallaan, mikä sopiikin kullankaivajien luonteenpiirteeksi. Me olemme täällä pohtineet kullankaivun tulevaisuutta ja sitä kuinka meidät luomukaivajat rinnastetaan suurten kaivosyhtiöiden kaltaisiksi toimijoiksi, miten saisimme nuorennettua jo ikääntyvää kullankaivu-yhteisöä ja tuotua julki sitä elämäntapaa, jonka äärellä me vapaaehtoisina toimimme.
– Team deadwood on perustettu vastaamaan tuohon tarpeeseen ja Lapin kullankaivun kokonaisvaltaiseen esittelyyn, väärien luulojen poistamiseen sekä oikaisuihin. Olemme perustaneet myös reilunkaupan kulta- sekä vihreäkulta-projektit,
joiden tarkoitus on luoda vahva brändi Lapin kullasta. Meneillä on tällä hetkellä mielenkiintoisia projekteja suurten koruvalmistajien ja kullan ostajien kanssa.
– Vihreä brändi voisi olla vahva tekijä kullankaivun näkyvyydelle ja se saattaisi auttaa koko kaivukulttuuria positiivisella julkitulollaan, mikäli siihen ollaan valmiita ja sikäli jos sellaista halutaan. Mietimme Tankavaaran sijaintia ihmisten tutustuttamisessa kultaan sekä kullankaivajiin. Heitähän täällä aina on sekä omien valtausteni sijaintia kullankaivun esittelyssä aiheesta kiinnostuneille. Lapin kullankaivun porttina ja kullankaivun esittelijänä Tankavaaralla on suuri rooli sekä merkitys.
Yhteistyössä eteenpäin
– Kultamuseon ja luontokeskuksen kanssa aloittamamme Tankavaara Gold Park tukee tätä ajatusta ja toimii vahvasti Lapin kullankaivun julkituojana. Sillä on Tankavaaran alueella tulevaisuudessa suuri merkitys. Teemme työtä Vuotson alueella paikallisten ihmisten kanssa ja koitamme selvitellä ristiriitoja. Niitä on hyvä pohtia yksissä tuumin ja kaikkia kunnioittaen, koska se on ainoa tie saada meidät näkyville siten, kuin me ansaitsemme.
– Olemme huomanneet, että lähtö ei ole ollut edes vaikeaa ja ihmisiä kiinnostaa tämä elämäntapa, jossa me kahlaamme. Olemme luottavaisin mielin menossa kohti hyvää päämäärää, mutta siihen me tarvitsemme koko kullankaivuyhteisön tukea ja reipasta mieltä.
– Olen ollut isäni ja setäni kanssa kullankaivussa pikkupojasta lähtien. Ensimmäinen kesä vuonna 1980 vietettiin Utsjoella Luppokurussa. Sieltä aikuisten jaloissa pyörittyämme muutimme pitkäksi aikaa Tankavaaran liepeille ja olimme neljä vuotta Sallan Naruskassa vuosituhannen vaihteen tienoilla. Sitten isäni Juhani Lauronen valtasi alueen Vuotson Mäkärästä, jossa olemme olleet viimeiset viisitoista vuotta.
– Isäni jäi oloneuvokseksi viime kesänä ja jätti valtauksen minulle; ”Koitahan saada aikaan jotain hyvää, kun sinulla siihen kaikki kyvyt on”. Otin mukaan veljeni Antti Laurosen, Tankavaaran tarpeeseen Marko ja Sami Tourun sekä elinkautisen kullankaivajan Seppo Maunon ja tällä kuviolla ja porukalla teemme tätä työtä.
Kullanhuuhdonnan SM-kisat ovat Tankavaarassa 28.-30. heinäkuuta 2016
Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.