Sankari, veijari ja huijari

Heikki Kivekäs

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen

 Yksi Lapin kultahistorian värikkäimmistä henkilöistä on  rakennusmestari Heikki Kivekäs. Hänellä oli varsin kirjava menneisyys takanaan tullessaan Lapin kultamaille 1901, jolloin teki valtauksen Sotajoen Härkäselän alueelle.  Hän oli syntynyt Nurmeksessa 1863, asui Vaasassa ja Helsingissä ja työskenteli vv. 1885 – 1888 Alaskassa kaivoksilla. Vallankumouksen alla hän kävi kullankaivajana myös Siperiassa. Pitkä kultamiesura päättyi  keväällä 1927; poliisit vangitsivat hänen Pahaojan kämpän pihalla pirtureseptin väärentämisestä ja hän kuoli vankilassa saman vuoden lopulla.

Näin sanomalehti Kaleva uutisoi Kivekkään kultamaiden valloituksesta joulukuussa 1901-
Näin sanomalehti Kaleva uutisoi Kivekkään kultamaiden valloituksesta joulukuussa 1901.

Kivekäs rakensi ensimmäisen tukikohtansa Härkäselkään tutkien laajasti alueen kultapitoisuuksia. Kivekkäällä oli valtauksia ja työmaita Ivalojoella muun muassa Kultalassa ja Ritakoskella, jonne hän suunnitteli Lapin kullankaivun keskusta 1910-luvulla. Näihin aikoihin hän ryhtyi puuhaamaan terveyskylpylän rakentamista Saariselän alueelle, mutta siitä jäivät vain lahoavat hirret rahoittajan vetäydyttyä hankkeesta.

Nestor Toivonen osti Kivekkään Ritakosken omaisuuden ja palkkasi Amerikan kultakentillä seikkailleen Charles Hillin valvomaan etujaan.

                             Tänne Luton rannalle Kuutuan tien läheisyyteen Saariselän pohjoisosaan Kivekäs suunnitteli terveyskylpylää ja ehti kuljettaa hirret, jotka ovat lahonneet  maastossa1910-luvulta .saakka Tänne Luton rannalle Kuutuan tien läheisyyteen Saariselän pohjoisosaan Kivekäs suunnitteli terveyskylpylää ja ehti kuljettaa hirret, jotka ovat lahonneet maastossa1910-luvulta saakka.

Into kullan kaivamiseen ja rahat lienevät olleet loppumaisillaan 1920-lukua lähestyttäessä, jolloin Kivekäs asui talvet Helsingissä erään leskirouvan luona. Hänellä oli nimissään useita valtauksia, joiden rahallinen arvo nousi huomattavasti insinööri Will Hallin julkaistua 1918 kiistanalaisen ”tutkimuksen” Ivalojoen kultarikkauksista. Ritakosken kultavaltaukset osti itselleen Nestor Toivonen Helsingistä. Hän oli ollut mukana jo Prospektor Oy:n toiminnassa vuosisadan alussa.

Monien epäonnisten kultayritysten ja –yhtiöiden jälkeen Kivekäs sai rahoittajikseen kauppaneuvos Rafael Haarlan ja hänen avullaan suuren joukon muita Tampereen ja Turun suurliikemiehiä. Perustettiin Lapin Kulta Oy v. 1924. Keskeisimmän työmaansa yhtiö sijoitti Sotajoen Pahaojalle, jonne rakennettiin tie ja pystytettiin 7 rakennusta. Toinen tukikohta rakennettiin Härkäselkään, josta Härkäselän Kultalana tunnettu rakennus siirrettiin 1977 Tankavaaran Kultamuseon päärakennukseksi.

Kauppaneuvos Haarla käväisi tarkastamassa sijoituksiaan Lapissa yhtiön toiminnan alkuvaiheessa. Kivekkään luottomies Niila Hirvasvuopio opasti kauppaneuvosta kullanhuuhdontaan ja kuten tapaan kuuluu, vaskoolin pohjalta löytyi näyttävä määrä isoja kultahippuja.

Yhtiön johtaja insinööri Toivo Koivisto ja Heikki Kivekäs ajautuivat riitoihin, joka yleensä oli merkki yhtiön  taloudellisista vaikeuksista. Pahaojalle oli kuljetettu Englannista rahdattu höyrykone, jonka piti toimia kultatyömaan koneiden voimanlähteinä. Kivekäs vaati Koiviston takavarikoimia koneen käyttöohjeita itselleen uhaten myydä yhtiön omaisuutta. Nämä erimielisyydet päättyivät, kun poliisit vangitsivat Kivekkään Pahaojan kämpän pihalla työmiestensä edessä huhtikuussa 1927. Kivekäs oli saanut ostoluvan 20 litralle spriitä laboratoriolaitteiden pesua varten, mutta hän oli väärentänyt määrän 220 litraan. Väärentämisestä ja alkoholin salakaupasta tuli 1 vuoden ja 3 kuukauden kuritushuonetuomio, jota kuluttaessaan Kivekäs kuoli.

Kivekäs vangittiin Pahaojan kämpän pihalla Sotajoella. Kuvassa näkyvällä vellikellolla kutsuttiin Lapin Kulta Oy:n työväki syömään.

Sankarin, veijarin ja huijarin lisäksi Kivekäs oli myös hurmuri, ainakin nuoruudessaan.

Sama mies 30 vuotta myöhemmin kasvoillaan eletyn elämän koko kirjo.

Kirjailija Viljo Mäkipuro koetti löytää kuvaa Kivekkäästä tehdessään kirjoja Lapin kullasta. Lehtien yleisönosastojutuista huolimatta kuvia ei löytynyt. Professori Herman Stigzelius keksi Kultakuume-kirjaa tehdessään, että Kivekkään kuva löytyy rikosrekisteristä. Sieltä kuva saatiin kirjan 1. painokseen. Kirjan ilmestyttyä pankinjohtaja Raimo Louko Pohjanmaalta otti yhteyttä kertoen löytäneensä Kivekkään sukulaisia ja heiltä uusia kuvia. Kultakuumeen 2. painoksessa on studiokuva herrasmies Heikki Kivekkäästä. Näitä kuvia katsellessani keksin nimen uudelle kultakirjalleni 1999; ”Sankareita, veijareita ja huijareita”. Nehän olivat saman henkilön erilaisia rooleja Lapin kullankaivun historiassa.