Tässä lisäys Hippulistan sijalla 14. (2017) olevan ”Merenluoto” isommuksen löytäjiin. Tämän 127 g hipun löysivät vuonna 2012 Kari Merenluoto ja työmiehemme Paavo Herukka.
Kari ja Paavo, isomuksen löytäjät. Paikka on Lemmenjoen Puskuoja.
Oli sateinen syyskuun 15. aamu ja työmaalla kasettien pesu. Miehet lähtivät edeltä tyhjentämään rännin. Sovittiin, että keittelen kahvit ja tulen perässä.
Miehet olivat pikkurännin luona käynnistämässä pumppua. Kasetit olivat pinossa peräkärryn päällä ja eikös siinä päällimmäisessä näkynyt jotain silmiinpistävää keltaista.
Olipas hieno hippu ja kamera ei ollut mukana. Kukaan ei ollut siihen koskenut. Se oli samassa paikassa, mistä Pate sen oli äkännyt kolmatta kasettia rännin yläpäästä irrottaessaan.
Pate lähti kämpältä hakemaan sadehousujaan ja toi kameran. Hippu kuvattiin alustallaan ja vasta sitten itse kukin arvio painon kämmenellään.
Otapa tuosta onnellisten miesten malja Markku Arrelan ja Kari Merenluodon seurassa. Tässä perinteiseen tapaan juhlitaan samalta paikalta neljä kesää 127 gramman hipun jälkeen 2016 löytynyttä Ursus hippua. Hipuilla on ainakin yhtä paljon samaa näköä kuin löytäjillä ja laseilla!
Alku hämmästyksen ja ihmetyksen jälkeen päästiin varsinaiseen työhön, pesemään ne kasetit. Minun tehtäviini kuuluu lapioida kultamaa kaseteista pikkuränniin ja pestä matot.
Kultaa oli ihan mukavasti, rännin yläosa keltaisenaan. Kaivuporukalla oli suut messingillä. Harmi, että toinen työmiehemme Matti Jaara ehti lähteä kotiinsa, eikä päässyt jakamaan löytämisen iloa. Vaskasin kullan ja työt lopetettiin tältä.
Kämpällä hippu punnittiin; 127,1 g. Se on meidän suurin, päästiin 100 gramman kerhoon.
Pieneen tilaan mahtuu paljon onnea ja iloa, 127 g.
”Jäkälätuvalla” Mikan kämpällä on kaivukauden päättäjäiset. Menimme sinne ja veimme ”ISOMMUKSEN” ja pidämme hippujuhlat siellä. Kari lähti kutsumaan porukkaa hippujuhliin ja emännälle tuli kiire; taikinan teko ja munkin paisto, juomaakin löytyi, keräsin muuta syötävää mukaan ja riekkoja oli pataan pantavaksi.
Jaoimme löytämisen ilon ystävien kanssa. Parikymmentä henkeä oli paikalla. Illasta tuli mukavaa yhdessäoloa, kaikki olivat iloisia puolestamme. Puhelimitse tuli onnitteluja. Nuoret Facebookissa olivat levittäneet tietoa.
Tuossa nyt oli vähän sitä hippuhöpinää, on se mukava olla tässä touhussa mukana. Jokainen kerta on omanlaisensa, harvoin olen mukana hetkessä. kun hippu löytyy. Joka tapauksessa kaikki isommukset kannetaan ja esitellään ylpeänä minulle.
Kesä 2017 oli yhtä ilotulitusta, kun Mika kantoi niitä nähtäväksi ja juhlittavaksi.
Tärkeää tässä oli se, että Paavon nimi tulee siihen listaan, se oli Pekan ja Antin tahto. Kunnia sille jolle kunnia kuuluu, jää kultahistoriaan.
Terveisin Sirkka Merenluoto
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.