Nikkelimyrkytys vei Petsamon Suomelta

Petsamo  100 vuotta sitten

Petsamo 1921 – 1944

 Keisari Aleksanteri toinen lupasi Petsamon Suomelle 15.2.1864 vaihtokauppana Suomenlahteen laskevan Siestarjoen suulla Kivenlahden pitäjässä sijainneen tehdasalueen siirrosta Venäjälle. Lupaus toteutui Tarton rauhassa 14.10. 1920. Suomi otti alueen hallintaansa 14.2. 1921.

Omaksi lääniksi Petsamo tuli 22.1.1921 ja maaherraksi nimitettiin Uudenmaan läänin maaherra Ilmari Helenius. Lääninhallinto sijoittui aluksi Alaluostarin hevostalliin. Lääni lakkautettiin ja liitettiin vuoden 1922 alusta Oulun lääniin ja 1938 uuteen Lapin lääniin.

Talvisodassa 30.11. 1939–13.3. 1940 Neuvostoliitto miehitti Petsamon. Moskovan rauhassa 12.3. 1940 Kalastajasaarennon läntinen osa saarineen luovutettiin Neuvostoliitolle ja muu Petsamon alue jäi Suomen haltuun.

Petsamo menetettiin jatkosodassa ja sitä seuranneessa Lapin sodassa, jolloin Neuvostoliitto ja Suomi karkottivat saksalaiset joukot alueiltaan. Suomalaiset poistuivat Petsamosta syyskuun alussa 1944, jonka jälkeen Petsamossa taisteltiin kiivaasti neuvostojoukkojen ja Norjaan vetäytyvien saksalaisten välillä. Petsamon menetys sinetöitiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2. 1947. Nikkeli oli keskeinen vaikuttaja Petsamon kohtaloon. Arvoton ”vain porojäkälää kasvava maa” muuttui kansojen väliseksi kiistakapulaksi, nikkelimyrkytys vei sen Suomelta.

Petsamon geologinen kartta vuodelta 1926 antoi suunnan alueen myöhemmälle historialle. Kartta GTK:n arkistosta. Tämäkin kartta kuuluu sarjaan ”kielletyt kartat” eli se piti valvontakomission määräyksestä hävittää sodan jälkeen.

Linkki isompikokoiseen karttaan:

https://drive.google.com/file/d/1fD2YJAVFeq4SHerc79v1K0WovLgwz4Kq/view?usp=drivesdk

Karttamerkit suomeksi

1. Kvartääriset jokisedimentit, 2. Metadiabaasi, 3. Serpentiniittikivet, 4. Meta-andesiitti, 5. Liuskettuneet vihreäkivet, 2–5 Vihreäkivi-muodostuma, 6. Savikivi, 7. Kvartsiitit ja hiekkakivet, 8. Konglomeraatti, 6–8 Finnmark-muodostuma, 9. Dolomiitti, 10. Kvartsiitti, 11. Hienorakeinen kvartsimaasälpäkivi, 12. Prekambrinen konglomeraatti, 13. Graniitit ja pegmatiittigraniitti, 14. Sydvarangerin magneettisen rautamalmin muodostuma, 15. Vanhat massiiviset amfiboliitit, 16. Sarvivälkeliuske, 17. Vanhimmat gneissit, gneissigraniitit ja migmatiitit, 18. Gneissien liuskeisuuden suunnat.
Streichen=Liuskeisuuden suunta, Konglomerat=Konglomeraatti, Magnetkies m. Nickel=Magneettikiisu sekä nikkelimineraalit, Kupferkies=Kuparikiisu, Bleiglanz m. Zinkblende=Lyijyhohde ja sinkkivälke, Asbest= Asbesti, Dreieckpunkt=Kolmiomittauspiste, Reichsgrenze=Valtakunnanraja, Telegr. Linie=Lennätinlinja  

Oliko Petsamo ja sen nikkeli Suomelle kiusaus vai kirous, olimmeko maailman myrskyssä vain ajopuu virrassa tai lastu laineilla? Vastaus on hakusessa ja siellä se saattaa pysyäkin. Suomi otti 1930- ja 1940-luvuilla monta varovaista ja horjuvaa askelta kohti läntistä aatemaailmaa. Ne ovat lopulta johtaneet onnelliseen maahan, osaksi Eurooppaa. Petsamon Suomi aika on ollut välietappi tällä matkalla.

Mineralia-lehti 1/2021 on omistettu Petsamon värikkäälle historialle, joka avasi 100 vuotta sitten tien Lapin ja koko maan matkailun kehitykselle. Arvottomaksi luultu Petsamo muuttui maailmaa kiinnostavaksi kiistakapulaksi, kun sodan alla nikkeli nousi arvoon arvaamattomaan. Saksa, Venäjä, Englanti ja Yhdysvallat tavoittelivat nikkelikaivosta, nuori tasavalta ajautui historiansa ehkä pahimpaan kriisiin ja maksoi siitä kovan hinnan. Nikkelillä on keskeinen vaikutus Petsamon historialle ja sen lopulliselle menetykselle.

Mineralia-lehden Petsamo numero ilmestyy maaliskuussa 2021 Tampereen Kivikerhon julkaisemana. Lehti löytyy yhdistyksen nettisivuilta ilmestymisensä jälkeen.

*****

Jalostuuko nikkeli Liinahamarin matkailuhelmeksi

Petsamon nikkelikaivoksen sulattamo lopetti toimintansa joulukuussa 2020. Sulattamossa jalostettiin kaivoksen nikkelìmalmi ja aiheutti laajaa ympäristötuhoa, joka havaittiin Suomenkin puolella. Kaivoksen omistajayhtiö Norilsk Nickel aikoo rakentaa Liinahamarista suuren matkailukeskuksen ja on muodostanut sitä varten uuden yhtiön ”Port Liinakhamari”. Sen tavoitteena on kehittää Muurmannin alueen matkailua ja keskittyä erityisesti Liinahamariin, kertoo yleisradio 24.2.2021. Uutinen perustuu Barents Observer uutissivustoon, jonka mukaan matkailusuunnitelmaa on esitelty Kremlissä Moskovassa.

Viidessä vuodessa Liinahamariin nousisi Saariselän kokoinen ”lomakaupunki” noin 300 000 vuosittaiselle matkailijalle 20 miljardilla ruplalla. Suunnitelmassa on useita hotelleja, uusia teitä, pieni lentokenttä sekä monenlaisia luontoaktiviteetteja erityisesti talvimatkailijoille.

Suomen ja Lapin nykymatkailu sai alkunsa Petsamosta 1930-luvun lopulla Jäämeren tien valmistuttua perille Liinahamariin vuosikymmenen alussa. Alueesta kasvoi kansainvälinen kohde koko Euroopan automatkailijoille, ainoa autotie Jäämeren rannalle. Vuosikymmenen puolessavälissä avautui nikkelikaivos, joka sotien seurauksena siirtyi Neuvostoliiton haltuun.

Suomen Matkailijayhdistys kehitti Petsamoon monenlaisia matkailupalveluja; opastettuja kalastusretkiä, laivaristeilyjä, erävaelluksia, pakettimatkoja junalla, linja-autolla, jopa lentäen Helsingistä Yläluostarin kentälle. Matkailijoille kartoitettiin retkeilyreittejä Liinahamarin tuntureille, rakennettiin turvekammeja kalapaikoille, tehtiin opaslehtisiä kalastuksesta, retkeilystä, autoteistä.

Sodat 1939–1844 tuhosivat Lapin ja Petsamon matkailukohteet ja kesti 30–40 vuotta

Liinahamarin hotelli kesällä 1938. Laajennus ja kolmas kerros valmistui juuri ennen talvisodan syttymistä. Kuva SMY/ A.Pietinen

jälleenrakentaa matkailu samalle tasolle, missä se oli ennen sotavuosia. Kansainvälinen matkailupalvelu oli kuitenkin opittu Petsamossa ja Inarissa. Tälle pohjalle oli hyvä luoda koko maan matkailukuva 1900-luvun loppupuolella.

Liinahamari on ollut kansainvälisen matkailun tavoittamattomissa sodanjälkeisen ajan. Liinahamarin 1931 avattu ja moneen kertaan uudelleen rakennettu hotelli on säilynyt paikoillaan ja ollut sotilaallisessa käytössä. Alueella on paljon armeijan kasarmeja ja sotilaskalustoa, jonka takia sinne ei ulkomaalaisia ole päästetty. Suunnitelmissa on ollut myös Liinahamarin sataman kunnostaminen. Satama lienee viime vuosikymmeninä ollut lähinnä romulaivojen varastona ja koko Liinahamarin alue sotilaallisessa käytössä rappeutuvine kasarmeineen.

Linkki YLEn uutiseen: 

https://yle.fi/uutiset/3-11804650 

*****