Lapin kullan kimallus 2018

Isoja hippuja löytyi Laanilasta

Hiljainen hippukesä 2018 sai täydennystä Mika Telilän Ruittuäytsistä kesäkuussa

Laanilan Kultareitin opaskartta Kutturan tien lähtöpisteessä.

löytämän 225 grammaisen jälkeen syyskuun lopulla. Pohjoisen lehdet Kaleva ja Lapin Kansa julkaisivat 25.9. nettisivuillaan Laanilasta löydetyistä 36 ja 24 gramman hipusta Tolosjokeen laskevalta Hangasojalta. Paikka on kultahistoriallinen, sillä siellä toimi 1900-luvun alussa yksi kultahistorian suurimmista kaivosyrityksistä Prospektor Oy, jolla oli satoja valtauksia, kymmeniä kultakaivoksia ja työmaita. Löydön läheisyydessä on tuolta ajalta peräisin oleva Everstin kaivos, joka on saanut nimensä yhtiön osakkaalta, Aulangon rakentajalta ja asekaupoilla rikastuneelta Hugo Standerskjöldiltä.

Löytöpaikka sijaitsee Heikki Saviharjun kaivospiirissä ja löytäjä oli raahelainen Aimo Karttunen. Löytöpaikka sijaitsee aivan Kultamuseon ja Metsähallituksen viitoittaman Laanilan kultareitin vierellä.  Reitti 5-7 km kulkee Kutturan tieltä Kaarle Kustaan kaivokselta Tolosjoelle, Kerkelän kaivosalueelle ja sieltä nelostielle Laanilan Paukkulassa.

Laanilan hipuilla on muutenkin historiallista arvoa, sillä noin puolen kilometrin päästä löysi Aleks Kiviniemi 1910 kultahistorian toiseksi suurimman hipun 385 g. Suurin hippu 393 g löytyi myös Laanilasta Luttojoen latvoilta. Hippujen löytöpaikoista on esitetty paljon epäilyjä, koska muita isomuksia on ollut niukasti. Eikä se ole ihme, sillä nyt löydetyt hiput olivat noin 10 metrin syvyydessä ja ne nousivat esille konekaivulla.

Hiput ovat esillä ja myynnissä Janne Kanniston Kuru-Koru myymälässä Oulussa.  Janne on itsekin kaivanut kauan kultaa löytöpaikan lähettyvillä Kuivakurussa ja hänen nykyinen kultamaansa on Vuotsossa.

Tässä linkki Kalevan juttuun:

Laanilan historialliset hiput 2018

Lisätietoa alueen historiasta:

Laanilan kultahistoria 

 

Tästä alkoi Lapin kultakuume 16.9. 1868

Lihrin patsas paljastettiin Nulkkamukassa kesällä 1987, puhumassa Herman Stigzelius.

Lihrin hauta Hietaniemessä Helsingissä.

Vuori-insinööri Johan Conrad Lihr tiesi, että erämainen Lappi oli suurten muutosten edessä, kun hän poimi pieniä kultahippuja peruskallion kolosta  150 vuotta sitten. Hän oli kolunnut lähes neljä kuukautta pohjoisen Lapin jokia ja puroja, kunnes lopulta vaskoolissa kimmelsi muutama kultahippu Ivalojoen Nulkkamukassa.

Näin alkoivat kultaryntäykset parikymmentä vuotta aiemmin Kaliforniassa ja Australiassa. Seurauksena oli kaaos, kansainvaellukset, riidat, kapinat, laittomuudet, rikokset, uuden tuleminen ja kaiken vanhan katoaminen.  Sitä Lihr tuskin aavisti, että 150 vuoden kuluttua tuhannet kullankaivajat vaskaavat samoja hippuja.

Kuva ja siinä oleva teksti Herman Stigzeliuksen kirjasta ”Kultakuume, Lapin kullan historia”.

 

Lapin kullankaivun pitkä  historia on täynnä dramatiikka.  Ryntäykset seurasivat toisiaan, muuttivat maata ja maisemaa, toivat teitä, siltoja ja uusia ihmisiä pohjoiseen Lappiin: Ivalojoki 1870, Sotajoki ja Palsinoja 1880, Laanilan ja kalliokultakuume 1901, sen uusi aalto 1924, Tankavaara 1934, Lemmenjoki 1945, hiljaiset vuosikymmenet 1950-1960, uusi nousu 1970 ja se jatkuu edelleen.

Kullankaivu on 150 vuoden ajan etsinyt suuruuttaan tai pienuuttaan, kulkenut kuin vuoristorataa. 5-7. sukupolvi etsii hippuja samoilta paikoilta.

Ihminen toiveineen ja unelmineen säilyy samanlaisena, lait, asetukset, määräykset, niiden tulkinnat ja tulkitsijat muuttuvat. Siksi kullankaivu on koko historiansa ajan taistellut olemassaolostaan, sen loppumista on ennustettu monta kertaa ja näin nytkin.

Lihr teki pitkän uran Suomen Rahapajan johtajana ja seurasi työssään hyvin läheltä Lapin kullankaivun vaiheita.  Hän työskenteli kesän 1870 Ivalojoen Kultalassa vuorimestarin apulaisena eli toiseksi tärkeimpänä virkamiehenä Ivalojoen kultaryntäyksessä.

Kullankaivulla on parhaillaan menossa kolme perättäistä juhlavuotta. Kesällä 1869 merimiehet Ervast ja Lepistö löysivät senaatin erikoisluvalla Ivalojoen Nulkkamukasta yli 2 kiloa kultaa.  Tämä poisti epäilyn kullan olemassaolosta ja avasi tien kultaryntäykselle, joka kaksinkertaisti Inarin pitäjän väkiluvun kesällä 1870

Lue Lihrin raportti kullanetsintäretkessä Lappiin kesällä 1868 klikkaamalla vasemmalla olevaa kuvaa.

Kullankaivajien juhlahetki Lihrin löytöpaikalla

Kuvat Kai Rantanen

Lapin Kullankaivajain liiton retkikunta nostaa 16.9. 2018 kiitosmaljan 150 vuotta sitten tapahtuneelle kultalöydölle ja löytäjille Ivalojoen Nulkkamukassa. Takana oikealla peruskallio, jonka koloista 0,2 mg kultaa löytyi lähtölaukauksena Lapin kultahistorialle.

Jäkäläseppele jäi kiitoksena yli 4000:lta LKL:n jäseneltä Kultamuseon 1987 pystyttämälle Lihrin patsaalle.

***************

Lemmenjoella paistoi kuu…

”Lemmenjoella paistoi kuu” erilaisena kuin tavallisesti heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena 27.-28. Liekö Suomessa parempaa paikkaa punaisen kuun ja pimennyksen katsomiseen kuin Lemmenjoen kuulut tunturit. Tässä Tytti Tupuna Bräysyn kuvia mystisestä yöstä ja kuusta ”Martin Iiskonpalo”-tunturin laelta lentokentän laidalta.

Kuu kuumottaa lentokentän ja kirjaston yläpuolella ja toisessa kuvassa Tytti tanssii elämänriemua sen tunturin laella, jonka kahdella puolella ovat Lapin rikkaimmat kultapurot Miessi, Pusku ja Ruittu.

Eiköhän sieltä kohta lennä maailmalle suuria hippu-uutisia, jotka yleensä tulevat elo- ja syyskuussa

Alla linkki Tytin Facebook-sivuille, josta kuvat on poimittu. Tytin sivustolla on paljon muutakin mielenkiintoista:

https://www.facebook.com/tytti.braysy

Tankavaarassa kisailtiin ja juhlittiin

Kullanhuuhdonnan SM-kisat alkoivat Sodankylän Tankavaarassa torstaina 19. heinäkuuta ja kestivät loppuviikon. Tarjolla oli kisoja, monipuolista oheisohjelmaa, leikkimielisiä kisailuja  lapsille ja aikuisille. Mikä parasta; sisäänpääsy Tankavaaran tapahtumiin oli maksuton. 

Tässä linkki ohjelmaan:

http://www.tankavaaragold.fi/language/fi/kullanhuuhdonnan-sm-kilpailut/

Tankavaaran Tietosanomat 1984 – 2013 näköispainoksena

Tästä alkoi Tankavaaran kasvu kansaiväliseksi matkailukeskukseksi, vuosi oli 1984.

Katso tarkemmin klikkaamalla yllä olevaa kuvaa

 

Lapin kulta sai juhlamitalin

Lapin kullankaivun 150-vuotista historiaa on juhlistettu myös muistomitalilla. Suomen Moneta on suunnitellut ja Kultakeskus valmistanut messinkimitalit, jossa on mukana aito Lemmenjoen kultahippu. Muodoltaan mitali muistuttaa kullankaivajan vaskoolia. Toisella puolella on Lapin kartta, johon Lemmenjoen kohdalle on sijoitettu kultahippu. Vastapuolella on levollinen tunturimaisema, joka voisi olla vaikka Palsitunturi, Lapin kullan löytöpaikka 1868. Rannalla istuu kullankaivaja vaskoolinsa kanssa huuhtomassa hippuja.

Moneta on huomioinut Lapin kullankaivun muissakin tuotteissaan. Suomen kansalliseläin karhu on sekin saanut oman mitalinsa, johon on istutettu Lemmenjoen kultahippu. ”Tunturikulta on aitoa kultaa, joka on hankittu suoraa Lapin yksityisiltä kullankaivajilta. Kyseessä on keräilytuotteiden ja korujen markkinoinnissa käytetty termi, joka korostaa kullan suomalaista alkuperää”, sanoo yhtiö esitteessään ”Lumoava Lappi, kullankaivua ja luonnon rauhaa”.

Juhlamitalin halkaisija 3,86 mm, paksuus 3 mm ja paino 30,5 g. 

Monetan julkaisema aikakauslehti  ”Raha & Historia” on viime numeroissaan esitellyt näyttävästi Lapin kullankaivun historiaa ja nykyisyyttä.  Lehden numerossa 2/2017 oli kuvajuttu Lapin kullan 150-vuotisesta historiasta, reportaasi Lemmenjoen kultakesästä ja Mika Telilän hipuista. Lapin Kullankaivajain liiton laivaseminaari, Antti Aarnio-Wihurin hippukokoelma,  edellisen kesän isommusten löytäjät ja LKL:n tuore puheenjohtaja Maija Vehviläinen esiteltiin lehden ykkösnumerossa 2018. Vieressä kuva juhlaristeilyn jutun alusta. Lehden jutuissa on käytetty runsaasti sivustoltamme löydettyä aineistoa sekä LKL:n seminaarissa järjestämän tiedotustilaisuuden antia.

Kulta, kullankaivu ja kultahistoria on ollut aiheena tai aineena monissa juhla- ja muistomitalleissa. Tässä kuva Rahapaja Monetan markkinoimasta ja Kanadan rahapajan lyömästä Klondiken kultaryntäyksen 100 v mitalista ja kultarahakirjeestä vuodelta 1996.

Suomen Moneta on kansainväliseen konserniin kuuluva mitalien ja rahojen asiantuntija, tuottaja ja markkinoija. Se toimii yhteistyössä eri maiden keskuspankkien ja rahapajojen kanssa. Norjassa perustettu Samlerhuset on ollut toiminnassa vuodesta 1994 lähtien. Kuluneiden vuosien aikana yritys on vakiinnuttanut paikkansa keräilyrahojen asiantuntijana. Konsernilla on toimintaa neljässätoista Euroopan maassa. Aiemmin Moneta toimi Suomen Rahapajan markkinointiyhtiönä.

Lisätietoa löytyy osoitteesta  https://www.suomenmoneta.fi/

*******

 

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Lapin kullan kimallus 2018

Kultakesä alkoi komeasti: 225 g

Mika jatkoi isomusten sarjaa: 225  g

Uusi hippulista 12.6.2018 

Kultakesä alkoi komeasti ja ennätysmäisen aikaisen 2018.  Mika Telilä poimi rännistä

Mika Telilä löysi vuoden 2017 suurimman hipun 228 g ja uusi kesä alkoi 3 g pienemmällä kultakimpaleella. Kuvassa Mika toimittajien haastateltavana helmikuun laivaseminaarissa.

kultahistorian 6. suurimman kultahipun 225 g kesäkuun 12. päivä Lemmenjoen Puskuojalta.  Hippu sai nimekseen ”Isä Riston opinnäyte pohjan teosta”.

Mika ja hänen isänsä Risto lopettelivat viime syksynä kultatyömaataan ja nostivat maata syvältä jängän pohjasta kasaksi. Isä kehotti kaivamaan maata vähän syvemmältä, vaikka Mika luuli olevansa jo pohjassa. Hän kaivoi vielä puoli metriä ja siinä kasassa talvehti nyt löytynyt hippu.

Risto jatkoi viime kesänä aloittamaansa kultatyömaata Sirkka ja Kari Merenluodon kaivospiirissä Puskujängällä, jolta saavat alkunsa Lemmenjokeen laskevat Pusku- ja Ruihtuojan kultapurot. Sieltä löytyi kesällä 2017 isommuksia, jotka painavat 229, 93, 74 ja 60 g.

225 gramman ”Isä Riston opinnäyte pohjan teosta” on kaunis ja vuosituhansien saatossa hiotunut kultahippu, jossa on näkyvästi mukana kvartsia, kullan äitiä ja emäkalliota. Kuvat lähetti Sirkka Merenluoto kiipeämällä kämpän katolle johtaville tikapuille,

Uutinen hippulöydöstä lensi Lemmenjoelta uutisiin harvinaisen nopeasti. Sirkka Merenluoto ilmoitti löydöstä Janne Kannistolle ja hänen kauttaan uutinen ehti Lapin Kansan nettiuutisiin Veikko Väänäsen kirjoittamana ja Sirkan kuvaamana noin kolmen tunnin kuluttua.

Kuvat hipusta ovat Sirkka Merenluodon kamerasta. Sirkan ”tietotoimisto” sijaitsee kämpän katolle johtavilla tikapuilla, josta löytyy sen verran kenttää, että kuva ja puhe kulkee puhelimen avulla maailman ääriin.

Vuoden 2017 suurin kultahippu, 228 g Ukkoäijih, löytyi hyvin läheltä uutta ja 3 g kevyempää hippua. Muistuttavat paljon toisiaan kuin veljekset. Uusi hippu on saanut enemmän muotoja ja kolhuja maapallon mylleryksissä. Kuva Ilkka Ärrälä.

Uutinen hippulöydöstä sai runsaasti huomiota ja siitä  kerrottiin muun muassa Lapin Kansassa, Kalevassa, Iltasanomissa, MTV:n uutisissa jne.

Lue viime kesän hippulöydöistä ja Mika Telilän hippusateesta: https://www.kultahippu.fi/page/3/

Sivustoltamme löytyy paljon tietoa Lemmenjoen kultapuroista ja Puskuojasta, joka on viime vuosina noussut Lemmenjoen tuottoisemmaksi kultapuroksi. Alla kartta löytöpaikasta; Puskujänkä ja Ruittuäytsi, rikas kultamaa paksun jänkäkerroksen alla. Pohjana on Lemmenjoen vanha topograafikartta 1960-luvun lopulta.

Viime vuosien rikkain kultamaa Puskujänkä ja Ruittuäysin latva.

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kultakesä alkoi komeasti: 225 g

Kultakioski avattu Kutturantiellä

Kultakioski on avattu ennätysaikaisin Kutturantien ja Sotajoentien kulmassa. Kioski tarjoaa kultatien kulkijoille kahvia ja virvokkeita sekä purilaisia ja keittoa. Kioski on myös tärkeä kohtaamispaikka kullankaivajille ja sieltä saa mukaan juoma- ja ruokatarpeita sekä kotiin unohtuneita kullankaivuvälineitä.

Tiina Koivisto sekä apujoukot pitävät yllä erämaan keidasta.

kultakioski sotajoki kutturantiekultakioskiKutturantie ja Sotajoentie ovat kesäkuun alussa erittäin hyvässä kunnossa. Harvinainen kevät koko Suomessa. Toukokuussa hellettä ja kesäkuun alkupäivinä Lapissa hallaa. Yleisin lappilaisten ja kullankaivajien puheenaihe; miten kävi Hillan /Lakan kukinnan? Saammeko kullan lisäksi keltaista herkkua?

Kymmenet kullankaivajat ovat saapuneet kaivupaikoilleen, neljäasteinen vesi huuhdontarännissä on armottoman kylmää, kaasua palaa asuntovaunuissa ja teltoissa palellaan.

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kultakioski avattu Kutturantiellä