UUTUUS SEULARÄNNI

 

 

Hipputeos on suunnitellut uuden seularännin lapiokaivajille. Ensimmäiset prototyypit tulleet tehtaalta ja testaus alkaa toukokuun puolivälin jälkeen. Katso lisätietoja Hipputeos Kultakauppa

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa UUTUUS SEULARÄNNI

Palsinojan Neeterin tarina 1881

Neeteri koki elämänsä onnellisimmat kultakesät näillä Palsinojan rannoilla pian 150 vuotta sitten.

”Neeterin tarina on yksi tuhansista, joita nousee esille kultapurojen mutkista ja montuista. Jokainen tarina on omanlaisensa, ja yhteistä niille on se, että ne elävöittävät kultahistoriaa, luovat uutta uskoa, toivoa ja elämää Inarin tulevaisuudelle.”

Ivalojokeen laskevalla Palsinojalla on hyvin mielenkiintoinen historia. Kullankaivu siellä alkoi 1870-luvun alussa ja jatkuu kiihtyvällä vauhdilla edelleenkin. Siellä sijaitsevat muun muassa Lapin Kullankaivajain liiton jäsenvaltaukset, jotka ovat koukuttaneet monta uutta ihmistä kullankaivun pariin. Anton Schneider oli yksi Palsinojan ensimmäisiä kaivajia. Lue hänen vaiherikas elämäntarinansa, jonka onnekkaimmat hetket tapahtuivat kuvan kertomissa Palsinojan mutkissa. Linkki tarinaan alla.

Neeterin tarina

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Palsinojan Neeterin tarina 1881

Tankavaarasta kultaa 85 vuotta

Tankavaarassa on kaivettu kultaa 85 vuotta. Sauva-Aslak Peltovuoma löysi kultaa Ruosteojalta unen johdattamana ja Purnumukan kylän asukkaat aloittivat kullankaivun kesällä 1933. Pari vuotta ehdittiin kaivaa suhteellisen sovinnossa ilman lupia, mutta viranomaiset painostivat hakemaan valtauksia, tieto kultapuroista alkoi levitä ja tuoda paikalle uusia yrittäjiä ja yhtiöitä.

Kirjailija Lauri Skants selvitti alueen historiaa tekeillä olevaan kirjaansa ja löysi Oulun Maakunta-arkistosta Sodankylän uuden nimismies Reino Vallin raportit käynnistään Tankavaaran kultatyömailla syyskesällä 1933. Hän kehotti kaivajia hakemaan kaivoslain mukaisia kultavaltauksia. Tämä todistaa Sauva-Aslakin kultalöydön tapahtuneen vuotta aiemmin, kuin tähänastiset historiankirjat kertovat. Kultamuseo pystytti löytöpaikalle patsaan vuonna 2014 ja siihen on kirjattu vuosiluku 1934.

  • Menin sinne ja menin juuri siihen paikkaan, mihin unen valkopartainen mies oli 

    Sauva Aslakin patsaan vuosiluku aikaistuu!

    neuvonut, tein kuopan siihen ja ryhdyin kaivamaan. No niin, näen; tämähän on kultamaa.

Näin Aslak kertoo kultalöydöstään. Purnumukan kylän saamelaisille kullankaivu oli ennestään tuttua Ivalojoelta, Sotajoelta, Palsinojalta ja Laanilasta. Niila Hirvasvuopio sai Tankavaaraan ensimmäisen valtauksen keväällä 1935. Aslak Peltovuoma haki valtausta hänkin, mutta sitä ei hyväksytty puutteellisten tietojen perusteella.

Mikään kultalöytö ei pysy kauan salassa. Sitten tulivat muut: Ruotsalainen kaivosyhtiö Boliden, saksalaiset Werner ja Otto Thiede, kirjailija, kielenkääntäjä, helmenpyytäjä, kalastaja, sotavanki ja seikkailija Otto Ville Itkonen tavoittelivat näitä Sauva-Aslakin unimaita vuonna 1936. Heidän jälkeensä monet muut Heikki Kokosta ja Kullervo Korhosesta alkaen.

Tankavaara lienee ainoa saamelaisten löytämä kultamaa Lapin kultahistoriassa. Saamelaiset kuten laajemminkin paikalliset asukkaat ovat aina jääneet sivustakatsojan osaan silloin, kun kultakuume on valloillaan. Niila Hirvasvuopio oli Heikki Kivekkään ja Lapin Kulta Oy:n luottomies 1910- ja 1920-luvuilla, kullankaivu oli hänelle tuttua kuten monille muillekin Purnumukan saamelaisille.

Tankavaaran kultakylä sai alkunsa vuona 1970 pienestä matkailijoille tarkoitetusta

Kullankaivaja karistaa toukokuussa 2018 lumipuvun hartioiltaan ja Tankavaaran purot täyttyvät kullan etsijöistä kuten jo 85 vuotta.

”turistihuuhtomosta”. Museotoiminta alkoi Lapin Kullankaivajain liiton aloitteesta 1973, Tankakulta Oy perustettiin 1977, ensimmäinen museorakennus ”Mutterikämppä” avattiin 1975, presidentti Kekkonen muurasi uuden museon peruskiven ”Härkäselän Kultalan” 1977, uusi ja nykyinen museo avattiin 1983 ja se sai lisärakennuksen koko maailman kultanäyttelyä varten 1994.

Unilla, uskolla, toivolla ja unelmilla on valtava voima. Se muutti myös Ruosteojan nimen Hopeaojaksi.

Lisätietoa Lauri Skantsin kirja ”Kultaa, poroja ja partisaaneja Laanilassa, pieni pala Lapin historiaa”, 254 sivua, 19,90 euroa/ hipputeos.fi

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tankavaarasta kultaa 85 vuotta