Lapin kulta sai juhlamitalin

Lapin kullankaivun 150-vuotista historiaa on juhlistettu myös muistomitalilla. Suomen Moneta on suunnitellut ja Kultakeskus valmistanut messinkimitalit, jossa on mukana aito Lemmenjoen kultahippu. Muodoltaan mitali muistuttaa kullankaivajan vaskoolia. Toisella puolella on Lapin kartta, johon Lemmenjoen kohdalle on sijoitettu kultahippu. Vastapuolella on levollinen tunturimaisema, joka voisi olla vaikka Palsitunturi, Lapin kullan löytöpaikka 1868. Rannalla istuu kullankaivaja vaskoolinsa kanssa huuhtomassa hippuja.

Moneta on huomioinut Lapin kullankaivun muissakin tuotteissaan. Suomen kansalliseläin karhu on sekin saanut oman mitalinsa, johon on istutettu Lemmenjoen kultahippu. ”Tunturikulta on aitoa kultaa, joka on hankittu suoraa Lapin yksityisiltä kullankaivajilta. Kyseessä on keräilytuotteiden ja korujen markkinoinnissa käytetty termi, joka korostaa kullan suomalaista alkuperää”, sanoo yhtiö esitteessään ”Lumoava Lappi, kullankaivua ja luonnon rauhaa”.

Juhlamitalin halkaisija 3,86 mm, paksuus 3 mm ja paino 30,5 g. 

Monetan julkaisema aikakauslehti  ”Raha & Historia” on viime numeroissaan esitellyt näyttävästi Lapin kullankaivun historiaa ja nykyisyyttä.  Lehden numerossa 2/2017 oli kuvajuttu Lapin kullan 150-vuotisesta historiasta, reportaasi Lemmenjoen kultakesästä ja Mika Telilän hipuista. Lapin Kullankaivajain liiton laivaseminaari, Antti Aarnio-Wihurin hippukokoelma,  edellisen kesän isommusten löytäjät ja LKL:n tuore puheenjohtaja Maija Vehviläinen esiteltiin lehden ykkösnumerossa 2018. Vieressä kuva juhlaristeilyn jutun alusta. Lehden jutuissa on käytetty runsaasti sivustoltamme löydettyä aineistoa sekä LKL:n seminaarissa järjestämän tiedotustilaisuuden antia.

Kulta, kullankaivu ja kultahistoria on ollut aiheena tai aineena monissa juhla- ja muistomitalleissa. Tässä kuva Rahapaja Monetan markkinoimasta ja Kanadan rahapajan lyömästä Klondiken kultaryntäyksen 100 v mitalista ja kultarahakirjeestä vuodelta 1996. 

Suomen Moneta on kansainväliseen konserniin kuuluva mitalien ja rahojen asiantuntija, tuottaja ja markkinoija. Se toimii yhteistyössä eri maiden keskuspankkien ja rahapajojen kanssa. Norjassa perustettu Samlerhuset on ollut toiminnassa vuodesta 1994 lähtien. Kuluneiden vuosien aikana yritys on vakiinnuttanut paikkansa keräilyrahojen asiantuntijana. Konsernilla on toimintaa neljässätoista Euroopan maassa. Aiemmin Moneta toimi Suomen Rahapajan markkinointiyhtiönä.

Lisätietoa löytyy osoitteesta  https://www.suomenmoneta.fi/

*******

Tankavaaran Tietosanomat 1984 – 2013 näköispainoksena

Tästä alkoi Tankavaaran kasvu kansaiväliseksi matkailukeskukseksi, vuosi oli 1984.

Katso tarkemmin klikkaamalla yllä olevaa kuvaa

 

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Lapin kulta sai juhlamitalin

Kultakesä alkoi komeasti: 225 g

Mika jatkoi isomusten sarjaa: 225  g

Uusi hippulista 12.6.2018 

Kultakesä alkoi komeasti ja ennätysmäisen aikaisen 2018.  Mika Telilä poimi rännistä

Mika Telilä löysi vuoden 2017 suurimman hipun 228 g ja uusi kesä alkoi 3 g pienemmällä kultakimpaleella. Kuvassa Mika toimittajien haastateltavana helmikuun laivaseminaarissa.

kultahistorian 6. suurimman kultahipun 225 g kesäkuun 12. päivä Lemmenjoen Puskuojalta.  Hippu sai nimekseen ”Isä Riston opinnäyte pohjan teosta”.

Mika ja hänen isänsä Risto lopettelivat viime syksynä kultatyömaataan ja nostivat maata syvältä jängän pohjasta kasaksi. Isä kehotti kaivamaan maata vähän syvemmältä, vaikka Mika luuli olevansa jo pohjassa. Hän kaivoi vielä puoli metriä ja siinä kasassa talvehti nyt löytynyt hippu.

Risto jatkoi viime kesänä aloittamaansa kultatyömaata Sirkka ja Kari Merenluodon kaivospiirissä Puskujängällä, jolta saavat alkunsa Lemmenjokeen laskevat Pusku- ja Ruihtuojan kultapurot. Sieltä löytyi kesällä 2017 isommuksia, jotka painavat 229, 93, 74 ja 60 g.

225 gramman ”Isä Riston opinnäyte pohjan teosta” on kaunis ja vuosituhansien saatossa hiotunut kultahippu, jossa on näkyvästi mukana kvartsia, kullan äitiä ja emäkalliota. Kuvat lähetti Sirkka Merenluoto kiipeämällä kämpän katolle johtaville tikapuille,

Uutinen hippulöydöstä lensi Lemmenjoelta uutisiin harvinaisen nopeasti. Sirkka Merenluoto ilmoitti löydöstä Janne Kannistolle ja hänen kauttaan uutinen ehti Lapin Kansan nettiuutisiin Veikko Väänäsen kirjoittamana ja Sirkan kuvaamana noin kolmen tunnin kuluttua.

Kuvat hipusta ovat Sirkka Merenluodon kamerasta. Sirkan ”tietotoimisto” sijaitsee kämpän katolle johtavilla tikapuilla, josta löytyy sen verran kenttää, että kuva ja puhe kulkee puhelimen avulla maailman ääriin.

Vuoden 2017 suurin kultahippu, 228 g Ukkoäijih, löytyi hyvin läheltä uutta ja 3 g kevyempää hippua. Muistuttavat paljon toisiaan kuin veljekset. Uusi hippu on saanut enemmän muotoja ja kolhuja maapallon mylleryksissä. Kuva Ilkka Ärrälä.

Uutinen hippulöydöstä sai runsaasti huomiota ja siitä  kerrottiin muun muassa Lapin Kansassa, Kalevassa, Iltasanomissa, MTV:n uutisissa jne.

Lue viime kesän hippulöydöistä ja Mika Telilän hippusateesta: https://www.kultahippu.fi/page/3/

Sivustoltamme löytyy paljon tietoa Lemmenjoen kultapuroista ja Puskuojasta, joka on viime vuosina noussut Lemmenjoen tuottoisemmaksi kultapuroksi. Alla kartta löytöpaikasta; Puskujänkä ja Ruittuäytsi, rikas kultamaa paksun jänkäkerroksen alla. Pohjana on Lemmenjoen vanha topograafikartta 1960-luvun lopulta.

Viime vuosien rikkain kultamaa Puskujänkä ja Ruittuäysin latva.

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kultakesä alkoi komeasti: 225 g

Kaivosseminaari 2018 Saariselällä

Suomen Kaivosyrittäjät ry piti vuosittaisen seminaarinsa tänä vuonna Saariselällä 6.-8.6.2018. Seminaarissa oli mielenkiintoisia aiheita kaivosalan tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Suomessa on Euroopan suurin toiminnassa oleva kultakaivos, Kittilän kultakaivos. Lisäksi on useita kultakaivoksia suunnittelun alla.

Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenet oli kutsuttu mukaan, aiheina oli myös kullanhuuhdonta.

Katso ohjelma tästä: KAIVOSSEMINAARI_2018_esite

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kaivosseminaari 2018 Saariselällä