Lapin kullan kimallus 2020

Hippulista 2020 päivitetty

Lapin kultahistorian suurimpien kultahippujen luettelo on päivitetty. Nyt siinä on kaikkiaan 139 yli  20 gramman kultahippua. Lista on kasvanut viime vuosina nopeasti. Viime kesänä 2019 luetteloon lisättiin viisi isommus, aiempina kesinä neljä, kymmenen sekä kuusi hippua vuosina 2016 ja 2015. Tähän Seppo J. Partasen kokoamaan luetteloon on otettu sellaiset hiput, joiden löytäjä, löytöpaikka ja aika on varmuudella tiedossa. Hippulista julkaistiin ensi kerran v. 2003 ilmestyneessä Kullankaivajan oppaassa ja siinä oli silloin 50 hippua.

Jorma Kivisaari on koonnut toisen luettelon kulta- ja platinahipuista sekä

Mikko Radasojan kädessä on 278 gramman hippu, kuva Suomen Kuvalehdestä 1926.

korundeista. Siinä ovat mukana sellaiset löydöt, joista löytyy maininta kirjoista, lehdistä tai muista dokumenteista. Tässä luettelossa on mukana muun muassa Mikko Raudasojan 1900-luvun alussa Ivalojoen Ruikanmutkasta tai Kultalasta löytämän 370 g ja 128 g hiput, joista on maininta Suomen Kuvalehdessä 1926 sekä Stigzeliuksen Kultakuume-kirjassa.

Suurin osa viime vuosien hippulöydöistä on tehty Lemmenjoella konekaivulla, joka loppuun tulevana kesänä 2020 heinäkuun alussa. Tämä tulee imerkitsemään myös sitä, että suurten kultahippujen  ja yleensäkin kullan määrä tulee vähenemään.

Kesän 2019 suurimmat hiput

Uutiset suurten kultahippujen löytymisestä ovat kuluneena kesänä olleet hakusessa.

Lähes 70 grammaa painava hippu löytyi Lemmenjoelta LKL:n juhlavuonna 2019.

Riemun hetkiä on koettu ainakin Lemmenjoen Kaarreojan Kulta kaivospiirissä, jossa Ami Telilä on iloinnut neljästä yli 20 gramman kultahippusta. Ensimmäinen nimetön hippu löytyi kesäkuun 19. päivä. Elokuun viimeisenä päivänä lähestyviä LKL:n 70-vuotisjuhlia enteillen pesussa oli lähes 70 gramman ”Solalinna” sekä pienempi 26 g painoinen ”Tätikullat”. Veikko Jaskari oli löydössä mukana Amin kanssa. Syyskuun lopun yöpakkasten ja ensilumien aikaan putkahti esille lähes 30 gramman hippu, jolle Ami antoi paljon puhuvan nimen ”Kaipaan kotiin”.

Ami aikoo jatkaa kullankaivuaan katkeraan loppuun saakka eli aikaa on heinäkuun alkuun 2020. Silloin kaivospiirit lakkautetaan ja kullankaivu suurilla koneilla Lemmenjoella päättyy. Kun kaivukausi yleensä alkaa roudan sulettua kesäkuun puolivälin paikkeilla, ei tehokasta työaikaa paljon jää hippujen löytämiseksi.

Preludi 21,1 g avasi kultakesän 2019, löytäjinä Telilät ja Veikko Jaskari.

Pirjo Kylä-Laaso ja Tauno Leino poimivat heinäkuun viimeisenäpäivänä Miessijoen sivupurolta Korhosenojalta 31,1 gramman hipun ja antoivat sille nimeksi ”Korhosenojan loppu”. Suuria hippuja Tauno on kaivospiiristä löytänyt ennenkin, painavin on 118 grammainen vuodelta 2009. ”Köyhäksi ovat maat käyneet. Ensimmäinen pesu alkukesällä oli vielä kohtalainen, mutta sitten kullan tulo väheni. Mökin ympäriltä voisi antoisa nurkka löytyä, sen verran voisi vielä yrittää”, Tauno toteaa Korhosenojan lopun jälkeen.

Kari Kerenluodon ja Markku Arralan elokuussa 2018 löytämä Kelkkailijaksi nimetty hippu lisättiin hippulistalle syksyllä 2019. Tässä siitä kuva Sirkka Merenluodolta.

 

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Lapin kullan kimallus 2020

KULTAVUOSI 2020 tapahtumia

Avoimet ovet Hipputeoksella INVENTAARIALE

Hipputeoksen varastomyymälä oli avoinna lauantaina 18.1.2020 klo 10 – 16, osoitteessa Kerava Kivenhakkaajantie 3. Kiitos kaikille vierailijoille, päivä oli antoisa.

Seuraavan kerran pidämme avointen ovien päivän helmikuun puolivälissä, kun saamme varastoon uudet VORTEX rihlat. Ilmoitan ajan helmikuun alkupäivinä.

?

 

 

 

 

Katso esittely https://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=29_66_65

www.hipputeos.fi

 

Suunnitellaan kultakautta 2020, esittelyssä mm liete/sorapumppu.

INVENTAARIALE, kirjoja alkaen 1€/kpl, erä vaskoolia, kultaputkia ym

Tervetuloa  Raimo Niemelä

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa KULTAVUOSI 2020 tapahtumia

Lapin kullan kimallus – totta ja tarinaa

Lapin kullan kimallus:

Totta ja tarinaa 150 vuoden takaa


Lapin kullan kimallus kiinnosti
Kaikkien aikojen kävijäennätykset kultahipussa menivät uusiksi loppiaisena 6.1. 2020 Åke Lindmanin elokuvan tullessa televisiosta keskellä päivää. Ivalojoen kultaryntäyksen tapahtumiin liittyviä artikkeleita katsottiin päivän aikana kaikkiaan 6342 kertaa ja vierailijoita sivustolla oli 3172. Edellinen ennätys oli muutaman vuoden takaa noin 2800 klikkausta ja kuluneen vuoden päivittäinen keskiarvo hieman yli 400. Sosiaalisessa mediassa levinnyt tieto kultahipussa olevista elokuvaan liittyvistä tarinoista ja kuvista lienee ollut yksi syy sen lisäksi, että hyvä elokuva kiinnosti sateisen harmaana pyhäpäivänä.

Åke Lindmanin suurtyö ”Lapin kullan kimallus” elokuva ja televisiosarja kertovat

Åke on lähdössä tutkimaan kuvauspaikkoja Ivalojoen Kultalaan Kutturan tieltä talvella 1995.

Ivalojoen kultaryntäyksen alkuvuosien tapahtumista vuosina 1869 – 1873. Åke mietti elokuvan tekemistä kymmeniä vuosia ja lopulta idea toteutui vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä. Ensi ilta oli elokuussa 1999 ja kolme osainen 158 minuutin mittainen tv-sarja esitettiin ensi kerran v. 2001.

Tarina kahden merimiehen kultalöydöstä Ivalojoen Saariporttikoskelta, Lapin korkeimman lainvalvojan huijaus ja kultaryntäyksen alkuvuosien elämä kultamailla sisältää paljon tosipohjaisia tapahtumia. Niitä on melko lailla myös elävöitetty, väritetty ja keksitty lisää. Käsikirjoituksia elokuvaan tehtiin ainakin kolme erilaista versiota.

Kirjailija Paavo Pitkänen teki ensimmäisen version jo 1970-luvun alussa ja Åke aloitti sen kuvaamisen, mutta aie kariutui muiden kiireiden alle ja rahoituksen puutteeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin rahoitukselle näytettiin vihreää valoa ja Åke palkkasi amerikkalaisirlantilaisen Gerhard Wilsonin käsikirjoittajaksi. Tulos ei tyydyttänyt Elokuvasäätiötä ja Yleisradiota, ne esittivät kirjoittajaksi Heikki Vuentoa ja Åke aloitti kuvaukset Ivalojoella, Tankavaarassa, Inarissa ja Helsingissä.

Elokuvan taustoista ja tapahtumista löytyy runsaasti tietoa kultahippu.fi sivustolta. Alla linkit kahteen elokuvan ja tv-sarjan taustoista kertovaan juttuun:

Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja

Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista

Elokuvaa suunniteltiin aluksi kuvattavaksi Ivalojoen historiallisessa Kultalan Kruunun stationissa koskiosuuden keskellä. Kultalan kulissit rakennettiin helpompien kulkuyhteyksien päähän Kutturasta noin 3-4 km alavirtaan. Takaseinä puuttui rakennuksesta kokonaan. Tästä ”kulissikultalasta” ei ole jäljellä mitään. Tankavaarassa matkailuhuuhtomon lähelle rakennettu kapakka on edelleen pystyssä, samoin Ivalojoella Kyläjoen suun tienoilla Ervastin ja Lepistön kuvauksiin tehty rakennelma. Alunperin kuvauksia suunniteltiin Kultalaan, mutta kulkuyhteyksien ja kuvausteknisten vaikeuksien takia jouduttiin hakemaan sopivampia paikkoja. Veneen kaatumiskohtaus kuvattiin Juutuanjoen alakoskissa Inarissa.

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Lapin kullan kimallus – totta ja tarinaa