Kultavuosi 2023

Jäähyväiset vuodelle 2022: Suurimmat hiput ja löytäjät: 61,5 g Kalervo Ruohoniemi, Jari Myllykangas ja Markku Hannu Sotajoki, 28,5 g Veikko Jaskari Selperinoja/Palsinoja. Lapin Kullankaivajain Liitto jäseniä 4280. Kultahippu.fi: näyttökerrat 80685, kävijät 34687, 2014–2022 näyttökerrat 1,43 milj. Tulevia tapahtumia: LKL seminaariristeily Tukholmaan 24.–26.2. 2023, Kivi- ja korumessut Jokimaan Ravikeskus Lahti 25.–26.3. Kultakisat: 20.-23.7.2023 kullanhuuhdonnan EM-kisat Tankavaara, muut kisat katso: https://www.kullankaivajat.fi/kultakisat/.

Kesän suurin 61,5 g

****************

Lapin kulta kimaltaa taas TV2:ssa

Åke Lindman lähdössä Kutturan tieltä Ivalojoen Kultalaan moottorikelkalla tutkimaan kuvauspaikkoja talvella 1995. Viiden vuoden kuluttua työ oli valmis, mutta Kultala jouduttiin korvaamaan helpommin saavutettavilla kuvauspaikoilla.

Åke Lindmanin 3-osainen tv-sarja ”Lapin kullan kimallus” on nähtävissä televisiossa 10.–13. tammikuuta 2023 monenkin kertaan. Ensimmäinen osa on tiistaina klo 18 alkaen ja uusinta seuraavana päivänä 14,10. Kakkososa nähdään keskiviikkona 18,05 ja uusintana 20,35. Kolmasosa alkaa 12.1. klo 18,05 ja seuraavana päivänä 14,25. Kanava on TV2.

Taustatietoa

Åke Lindmanin vuosikymmenten unelman toteutumisesta vuosituhannen vaihteen tienoilla löytyy paljonkin juttuja kultahippu.fi sivustolta. Ajatus elokuvasta syttyi 1950-luvun alussa kuvattaessa ”Valkoista peuraa” Inarissa. Monen käsikirjoituksen ja epäonnisten kuvausten jälkeen unelma alkoi toteutua 1990-luvun puolivälissä, mutta monta mutkaista ja kivikkoista koskea oli laskettava senkin jälkeen kunnes työ oli valmis vuosituhannen vaihteen tällä puolen.

Mitä todella tapahtui

”Lapin kullan kimallus” elokuva ja tv-sarja kuvaavat Ivalojoen kultaryntäyksen syntyä ja tapahtumia vuosina 1868–1871 väljästi totuutta mukaillen. Mitä Ivalojoella todella tapahtui ja milloin on vähintäänkin yhtä mielenkiintoista.

Tv-sarjan osa 1 kertoo Suomen Pankin Rahapajan apulaisjohtaja Conrad Lihrin johtamasta senaatin kullanetsintäretkestä kesällä 1868 sekä merimiesten Ervast ja Lepistö sekä Björkman (Manninen) kultalöydöistä Ivalojoen Saariporttikosken rannalla 1869. Lihrin retki kesti kaikkiaan 4–5 kuukautta kesäkuusta lokakuulle Ounasjoen, Käkkälöjoen ja latvapurojen kautta Tenojoella, sieltä Vaskojoelle ja Ivalojoelle. Matkaa tehtiin pääasiassa veneillä, joten erämaakävelyt jäivät vähiin.

Ervast ja Lepistö tulivat Ivalojoelle loppukesästä -69 ja löysivät kultaa noin 2 kiloa. Raahelainen merimies Edvard Björkman tuli samalla paikalle miesten poistuttua kohti Kittilään ja sai kultaa satoja grammoja. Lepistö ja Björkman tunsivat hyvin toisensa. Björkmanin takana oli kauppias Govenius Torniosta ja Ervastin ja Lepistön kauppaneuvos Snellman Oulusta.

Alpo Ervasti löysi pitkän etsimisen jälkeen Jakob Ervastin hautapaikan Piippolasta. Alpo jatkaa sukunsa kullankaivuperinnettä.

Kruunuvouti Planting lähetti valtaushakemuksensa kirjeitse vuorihallituksen Pohjois-Suomen aluetoimistoon Kuopioon Ervastin ja Lepistön poistuttua hänen toimistostaan Kittilässä. He näyttivät kultalöytönsä Oulun läänin maaherralle, joka ei ollut tietoinen alaisensa Plantingin hakemuksesta. Riita puhkesi ja johti oikeustaiteluun vasta kesäkuussa 1870 Ivalojoella, kun Ervast ja Lepistö havaitsivat kultapaikkansa joutuneen muiden haltuun.

Toinen osa tv-sarjasta kertoo

Nils Lepistö ja Alpo Ervasti Raahen hautausmaalla.

kultaryntäyksen synnystä 1870, merimiesten kultalöydöistä edellisenä kesänä, kruunuvouti Plantingin valtauksesta merimiesten löytöpaikalla, riidoista ja kaaoksesta.

Venäläisten sotilaiden esiintyminen Kultalan järjestyksenvalvojina esiintyy useissa kirjoissa ja kirjoituksissa, nyt myös tässä elokuvassa. Kaikki järjestyksenvalvojat olivat suomalaisia, muutama venäläinen etsintäryhmä tavoitteli kultaa Ivalojoella ja Tenolla, mutta tuloksetta.

Ervast ja Lepistö saivat riitojen ja oikeusjuttujen aikana löytöpaikkansa hetkeksi hallintaansa, mutta lakia uudistettaessa 1873 alue otettiin valtion haltuun ”tutkimustoimintaa” varten. Ervast ja Lepistö etsivät uusia kultapaikkoja Ivalojoelta ja Luttojoella. Manninen eli oikeasti Björkman jatkoi kullankaivajana kymmeniä vuosia, Lepistö lopetti melko pian ja Ervast jatkoi muutaman vuoden.

Planting ehti kuolla, kun oikeus tuomitsi hänet 1875 menettämään omaisuutensa, valtauksensa, kunniansa ja maineensa, joka on hyvällä syyllä hänelle palautettava yhtenä keskeisenä Lapin kullan löytäjänä. Hänen tutkimuksensa, kirjeensä vuorihallitukselle ja neuvonsa muille kullanetsijöille olivat hyvin arvokkaita kullankaivun historian syntyyn. Toinen keskeinen vaikuttaja Conrad Lihr syyllistyi hänkin ahneuteen paljastamalla venäläisille kultayhtiöille tutkimusretkensä tuloksia heti retken jälkeen syksyllä 1868 ennen tutkimusraportin luovuttamista senaatille.

Kolmas osa vie loppuun monen päähenkilön elämäntarinan. Kruunuvouti poistuu kultamailta odottamaan oikeuden päätöstä, Lepistö jättää Ivalojoen ja Ervastin, Manninen eli Björkman jatkaa kultahistorian ensimmäisenä ”elinkautisena” parikymmentä vuotta, Björklund kuolee viinaan Oulussa todisteena siitä, että kultaa löytyy kesäisin aina vähemmän mitä talvella kuluu. Ivalojoen rajut kosket vievät tv-sarjassa venemiehet kahteen kertaa elämän rajan tuolle puolen. Näyttävät koskenlaskut kuvattiin Inarin Juutualla, mutta todellisuudessa Ivalojoen Surmakönkäässä hukkui kuusi ihmistä toukokuun lopussa 1871 ja kaksi kevättulvissa neljä vuotta myöhemmin.

Kultalan kulissit rakennettiin helpompien kulkuyhteyksien päähän Kutturasta noin 3-4 km alavirtaan. Takaseinä puuttui rakennuksesta kokonaan.

Martti Suosalo tekee näyttävän roolin roistona ja huijarina. Elokuvassa hänen nimensä on Johan Kaweri, ja tv-sarjassa Jussi Kaheli. Syynä oli se, että Jacob Kaveri tuomittiin lompakkovarkaudesta marraskuussa 1871. Hänet vangittiin toukokuun lopulla, kun Pellikan kadonnut lompakko löytyi Grönholmin valtauksella  laavun kattopuiden takaa  paikalta, jossa Kaveri nukkui. Aiempia rikkeitä hänellä ei ollut. Raipparangaistuksen ja kuukausien vankeuden jälkeen mies katosi jonnekin. Eräs sukulaisista vaati oikeutetusti Kaweri-nimen muuttamista  ja näin tehtiin. Airi Haataja kirjoitti ja Kai Chydenius sävelsi aiheesta oopperan ”Kaverin kultamaat”, jota on esitetty muun muassa Tankavaaran kultamuseossa.

Lapin ensimmäinen kultaryntäys hiipui muutamassa vuodessa. Oulun ja Tornion kauppiaat sijoittivat rahansa tuottavammin olut- ja virvoitusjuomatehtaisiin, tästä sai alkunsa muun muassa Lapin Kulta Oy. Inari sai monta uutta asukasta kullankaivajista ja virkamiehistä, kullankaivu jäi vuosiksi paikallisten ihmisten lisäansioksi.

Ervastin ja Lepistön 1869 kaivama oja on hyvin näkyvissä tänäkin päivänä Kultalan pihapiirissä. Kaivettu yli 100 m pitkä puro lähtee kohti rakennuksia, Kartano-ojan luonnon uoma menee oikealle Ivalojokeen. Kymmenet kaivajat ovat myöhemmin käyttäneet ja parannelleet vesiojaa. Kullan löytöpaikka on korkealla rinteellä, jonne vettä ei voi johtaa Ivalojoen suvannossa, vaan se otettiin lähimmästä sivupurosta ylävirran puolelta.

Elokuvan ja tv-sarjan tapahtumia on melko vaikea ymmärtää tuntematta todellisia tapahtumia. Olin mukana kultahistorian asiantuntijana Åken kanssa työn suunnitteluvaiheessa 1994–1996. Hiottiin käsikirjoitusta, etsittiin kuvauspaikkoja, neuvoteltiin rahoituksesta yms. Rahoittajat Elokuvasäätiö ja Yleisradio hylkäsivät laaditut käsikirjoitukset ja vaativat uusimista. Tässä vaiheessa jäin taka-alalle elokuvan teosta ja keskityin kirjan ”Sankareita, veijareita ja huijareita” tekemiseen. En enää vaikuttanut toteutuneen käsikirjoituksen tapahtumiin.

Lapin kullan kimalluksen keskeisimmät tapahtumat sijoittuvat Ivalojoen Kultalan ympäristöön tämän kartan alueelle vajaan kilometrin matkalle. Kartalla näkyvät tehdaspiirit, rakennukset, kaivetut maakuution 1870–74 numeroina ja ruskealla värillä. Isot numerot ovat tehdaspiirejä ja sinisellä niiden haltijat. Ylimpänä numero 29 oli maanmittari P.W. Aurénin Korhosenkoskella vuodesta -73 alkaen, valtaus 1 oli kauppias Goveniuksen ja Björkmanin, 9 kruunuvouti Plantingin ja 28 Ervastin ja Lepistön lyhyen ajan kesällä -72. Hovioikeuden päätöksellä Plantingin valtaus siirtyi kokonaan ja osa Goveniuksesta Ervastille ja Lepistölle. Pienin valtaus 18 alimpana oli kunnallisneuvos Ullnerin Helsingin pitäjästä, mutta kultaa sieltä ei paljon löytynyt. Merimiesten kultalöytö 1879 tapahtui jyrkällä rinteellä n:ro 28 alapuolella.

Alla linkkejä juttuihin:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/lapin-kullankaivun-historia/lapin-kullan-kimallus-tv-sarjan-tapahtumista/

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/lapin-kullankaivun-historia/lapin-kullan-kimallus-elokuvan-taustoja/

Linkki kultahistorian  dokumentteihin ja ”Neeterin tarinaan”:

Karttoja ja dokumentteja

Neeterin tarina

Seppo J. Partanen 14.1.2023

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kultavuosi 2023

Kultavuosi 2022

Palsinoja on kullankaivun ammattiopisto  | Kultahippu.fi

Lue lisää Palsinojan värikkäästä kultahistoriasta ja nykypäivästä klikkaamalla kuvaa tai tekstiä yllä.

**********

Taiteilija Tapani Rantala

1934 – 2022

Taiteilija Tapani Rantala kuoli 88-vuotiaana Rovaniemellä 14.12. 2022. Tapani tallensi monipuolisesti Lapin luontoa ja ihmisiä, myös kullankaivua. Kuvassa hänen maalauksensa Arvo ”Tiera” Ruonaniemestä valmistui Lapin Kansan tilauksesta Tieran täyttäessä 90 vuotta 2002.

Lue lisää klikkaamalla yllä olevaa kuvaa.

*******

Kultahovi hukkui Juutuaan

Inarin Kultahovi 2017

Inarin Matkailumaja 1960-luvulla.

Inarin matkailumaja 1937.

Yksi Lapin vanhimmista hotelleissa Juutuanjoen Alakosken rannalla sijaitseva Kultahovi vaihtoi omistajaa, uusi imagonsa ja avautuu joulukuun puolivälissä 2022 Wilderness Hotel Juutuana. Uudet omistajat lupaavat jatkaa paikan kunniakkaita perinteitä ja tuoda siihen uutta sisältöä. Perheyritys Nellim Wilderness Hotels & Safaris Oy:llä on viisi hotellia Inarin kunnan alueella: kaksi kirkonkylässä Juutua ja Inari, Nellim Inarijärven itäpuolella, Nangu Inarijärven etelärannalla ja Muotka Saariselällä.

Inarin Matkailuhotelli, Majala, Maijala, Matkailumaja, Kultahovi, Perinnehotelli, Koskihotelli, Aanaar, Wilderness Hotel Juutua; tässä on tiivistetty historia pohjoisen Lapin vanhimmasta ”matkailuhotellista” vuosilta 1937–2022. Jokien joki Juutua laskee sen vieressä koskena Inarijärveen. Virran kohina on tuudittanut matkailijat uneen  85 vuotta, lähes kaikki muu on monesti muuttunut ja muuttui taas. Kultahovi kasvoi tällä vuosituhannella yhdeksi Lapin parhaimmista ja palkituimmista hotelleista.

Juutuanjoen alakosken rannalle nousi 1937 Matkailijayhdistyksen matkailumaja, jota pohjoisen Lapin ensimmäiseksi matkailuhotelliksi kutsuttiin. Upealle paikalle kosken rannalle keskelle kirkonkylää sijaitseva hotelli oli osa  SMY:n pääsihteeri Wolter Stenbäckin suunnitelmaa koko maan ja erityisesti Lapin matkailupalvelujen rakentamiseksi. Hän oli ostanut itselleen 1935 Inarista tiettömän taipaleen takaa Paadarjärven rannalta Sotkajärven erämaatilan, Inari oli hänelle rakas toinen koti.

Matkailun kasvoi lupaavasti 1930-luvun lopulla, mutta talvisota ja jatkosota muutti kaiken. Lapin sodan kiihkeimmässä vaiheessa saksalaiset sotilaat tuhosivat Inarin matkailumajan marraskuun 12.–13. päivä 1944. Uusi rakennus valmistui vanhoille perustuksille 1956 valtion rahoittamana, ja Matkailijayhdistys hoiti sitä 30 vuotta vuoteen 1986 saakka. ”Majalan” ovet olivat lukossa runsaan vuoden, kunnes sen johtajana parikymmentä vuotta toiminut Maija Nikula osti paikan ja teki täydellisen remontin perustamansa yhtiö nimissä.  Matkailumaja muuttui Kultahoviksi, sen seiniä koristivat vakioasiakkaiden, Lemmenjoen kullankaivajien kuvat.

Toinen sukupolvi Nikuloita, Kaisu ja Heikki, ottivat vuosituhannen vaihteen tienoilla hotellin hoitaakseen. He uudistivat tiloja ja palveluita nostaen keskeisiksi arvoikseen perinteet, paikallisuuden, luonnonläheisyyden ja saamelaisuuden. Omaleimallisuudellaan Kultahovi ravintoloineen keräsi mainetta, kunniaa ja palkintoja. Syksyllä 2022 Kultahovi vaihtoi omistajaa. Mari ja Jouko Lappalainen muuttivat sen Wilderness Hotel Juutuaksi.  Wilderness-hotelliketju avasi uudistetun Juutuan joulusesongiksi.

Näin toiveikkaasti uusi  omistaja jättää jäähyväiset Kultahoville yleisradion haastattelussa:

– Muutamme Juutua-hotellia joki- ja luontoteemaan sopivaksi. Kultateema jää vähemmälle, ja inspiraatiota haetaan luonnosta, paikallisesta kulttuurista ja elämäntavasta. Ravintola Aanaar jatkaa entisellään. Henkilökunta myös säilyy aika lailla samana, kertoo Jouko Lappalainen.

En malta olla kertomatta  Nipa Raumalan tarinaa kolmesta Lemmenjoen kullankaivajasta, jotka meinasivat hukkua Juutuanjoen koskeen saunoessaan Majalan rantasaunassa joskus 1960-luvulla. Nipa, Yrjö ja Pelle lähtivät löylyjen lomassa kastautumaan Alakoskeen. Ajautuivat liian kauaksi ja virta vei miehiä vuolaasti kohti Inarijärveä ja kosken pahoja kuohuja. Pisimmälle ehtinyt Pelle huusi takana tuleville; ”Menkää rantaan, on parempi, että yksi meistä hukkuu kuin kaikki”. Jokainen pääsi takaisin saunan löylyihin.

Tarinassa on aasinsilta jutun otsikkoon, sillä Majala oli Lemmenjoen kullankaivajille tuttu paikka viime vuosituhannella. Siellä pidettiin monet juhlat muistelot, joissa Pyrkyripalstalle saatetulla oli aina tyhjä tuoli pitkän pöydän päässä. Nikulan Maijalle kullankaivajat olivat mieliasiakkaita, joiden kunniaksi hän uutena omistajana antoi hotellille nimeksi Kultahovi. Kullankaivu näkyi myös hotellin sisutuksesta; vanhan Majalan ”karvahattubaariin” Lapin Kullankaivajain Liitto sijoitti 1978 isokyröläisen valokuvaaja K.J. Mieltyn kahdeksan maalausta kullankaivajista. Valokuvasuurennosten päälle tehdyt maalaukset saivat näyttävän paikkansa myös uuden Kultahovin baarissa kultarännin yläpuolella. Nyt taulut on luovutettu takaisin LKL:lle oltuaan lainassa 44 vuotta.

Seppo J. Partanen, rakkaudella Inarin Majala, Kultahovi, Juutua

*********

Lapin kulta kimaltaa taas televisiossa

Ivalojoen Kultala oli 1903 tämän näköinen. Merimiesten löytöpaikka kuvan vasemmassa alareunassa.

Åke Lindmanin vuosikymmenien haave elokuvan tekemisestä Lapin kullankaivusta toteutui moninaisten vaiheiden jälkeen vuosituhannen vaihteen tienoilla. Syntyi kolmeosainen tv-sarja ja lähes kahden tunnin elokuva ”Lapin kullan kimallus”. Ajatus elokuvasta syttyi 1952 Åken tehdessä Inarissa elokuvaa ”Valkoinen peura”. Vuosien varrella tehtiin kolme käsikirjoitusta; Paavo Pitkänen, Gerhard Wilson ja lopulta rahoittajien vaatimana toteutunut Heikki Vuento.

Åken alkuperäinen ajatus oli kuvata suuri osa elokuvaa Ivalojoen Kultalassa. Hankalien ja koskisten kulkuyhteyksien takia rakennettiin ”Kulissi Kultala”, kullankaivajien kämppä ja työmaa pahimpien koskien yläpuolelle, jonne oli tasaisemmat kulkuyhteydet veneillä Kutturasta. Muita kuvauspaikkoja oli muun muassa Tankavaarassa, Oulussa, Helsingissä ja Inarissa.

Kultalan kulissit rakennettiin helpompien kulkuyhteyksien päähän Kutturasta noin 3-4 km alavirtaan. Takaseinä puuttui rakennuksesta kokonaan.

Ervastin ja Lepistön 1869 kaivama oja on edelleenkin näkyvissä Kultalan pihapiirissä.

Keskeisenä juonena elokuvassa on merimiesten Jaakob Ervast ja Nils Lepistö kova kohtalo

Ivalojoen kultaryntäyksen ensimmäinen valtaus eli tehdaspiiri Kultalan rannassa oli kauppias Goveniuksen.

Ivalojoen kullan löytäjinä 1869, heidän viisi vuotta kestänyt riitansa kruunuvouti Konrad Plantingin kanssa kaivuoikeudesta, Frans Björklundin rikas kultalöytö ja äkkikuolema, ihminen luonnonvoimien armoilla tiettömässä erämaassa. Maisemakuvaus on yksi elokuvan parhaista puolista. Åke itse valitti, että ”ongelmana on löytää rumuutta ja rosoisuutta; kauneutta on kaikkialla, mihin kameran kääntää”.

Elokuvan ensi-ilta oli Savonlinnassa 1999 ja tv-sarja nähtiin pari vuotta myöhemmin TV:ssä. Elokuva esitetään ties monennenko kerran televisiossa tiistaina 8.11.2022.

Taustatietoa Lapin kullan kimalluksesta täältä:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/lapin-kullankaivun-historia/lapin-kullan-kimallus-tv-sarjan-tapahtumista/

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/lapin-kullankaivun-historia/lapin-kullan-kimallus-elokuvan-taustoja/

Kultala

Hippulista on päivitetty 22.10.2022

Klikkaa kuvaa tai linkkiä kuvien alla

62,5 g Sotajoelta

28,5 g Selperinojalta

 

 

 

 

 

 

Hippulista 22.10.2022

*******

Peroniuksen Antti Lapin Kansassa

Kullankaivun edunvalvoja Antti Peronius ja hänen kultasukunsa esittäytyy monipuolisesti Lapin Kansan erikoisartikkelissa 22.10.2022. Jutun ”Mukava mies Mulkujärveltä” on kirjoittanut Risto Pyykkö, joka tunnetaan monista Lapin elämästä, ihmisistä ja historiasta kertovista jutuista.

Antti Peronius kullankaivajien laivaseminaarissa 2015. Hän on vastannut seminaarien ohjelmasisällöstä.

Elina Peronius 1930-luvun lopussa käsissään vanha puinen kultavaskooli.

Isoisä Maxin muistomerkki räjähdyspaikalla Tankavaaran eteläisen liittymän tuntumassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Antti on geologi, kullankaivun puolustaja, itsekin kullankaivaja ja monipuolisesti perehtynyt kultaan ja kaivostoimintaan eri puolilla maailmaa. Lehtijuttu kertoo myös isovanhemmista Elinasta ja Maxista, joiden elämäntarina Laanilan majatalon pitäjinä ja Tankavaaran kullankaivajina vaikutti paljon Antin elämänpolkujen valintaan. Hän on auttanut ja opastanut satoja kullankaivajia byrokratian viidakoissa, seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa.

Juttu löytyy Lapin Kansan viikonlopun numerosta. Sen voi lukea myös nettiversiona, sillä lehti tarjoaa lukuoikeutta kaikkiin numeroihinsa kuukauden aja 1 euron hintaan. Ohjeet löytyvät Lapin Kansan nettisivuilta.

 

Lisätietoa Antin isovanhemmista linkistä:

Kullankaivua Saariselällä 1930 | Kultahippu.fi

Maxin tarina sai jatkoa

Tarina Max Peroniuksesta jatkui Lapin Kansan viikonloppunumerossa 28.10. 2022. Risto Pyykkö kertoo jutussa Maxin elämäntarinan sekä monipuolisesta työstä kullankaivajana, valokuvaajana, oppaana niin turisteille kuin saksalaisille sotilaille ja ennen sotavuosia karhunkaatajille. Jutun kuvat kertovat taitavasta valokuvaajasta. Tässä yksi jutussa oleva Maxin kuva Laanilan majatalon pihapiiristä. Siinä Purnumukan shamaani Niilo Hirvasvuopio vanhempi ja hiihtoturisti kohtaavat 1930-luvulla.

Turisti voisi olla Gunnar Stenfors (1903-1955). Hän retkeili paljon ystäviensä kanssa Äkäslompolon ympäristössä ja Saariselällä, oli maamme ensimmäinen alppihiihdon opettaja, laskettelun ja hiihtourheilun kehittäjä, Suomen Ladun perustajajäsen ja paljon muuta. Hän perusti Äkäslompoloon hiihtomajan, joka on edelleen suvun omistama.  Gunnar  kuoli kesäkuun 6. päivä 1955 melontaretkellä Äkäsjoella kanootin kaaduttua koskessa. Hän pystyi  uimaan rantaan, josta hänet löydettiin ja todettiin saaneen sydänkohtauksen.

Laanilan tyttö kertoo lisää

Elinan, Maxin, Peroniusten ja Virtasten elämästä Laanilan majatalossa kertoo myös Aune Huovisen v. 2004 ilmestynyt kirja ”Laanilan tyttö”. Aune oli vauva, kun Virtasen perhe muutti maaliskuun 2. päivä 1927 Laanilaan hoitamaan Volmari Kangasniemen jälkeen kievaria. Mukana olivat äiti Elina, isä Eemeli ja  isoveljet Jouko ja Tauno.

Eemeli kuoli yllättäen vaikeaan sairauteen 1931, äiti jatkoi kievarin pitoa, mutta kievarioikeudet olivat voimassa vain saman vuoden loppuun. Kievarin pitkäaikainen asukas Max Peronius tuli uudeksi isännäksi. Hänelle myönnettiin Laanilan kestikievarin isännyys 12900 markan vuotuista urakkamaksua vastaan Oulun läänin maaherran päätöksellä 24.11.1931 vuosiksi 1932–1934. Valtio maksoi tuon summan kyydityksistä, majoituksista ja ruokatarjoilusta, mutta määritteli myös hinnat palveluksista. Elina ja Max vihittiin pian avioliittoon ja hänestä tuli myös ”isi” Virtasen lapsille. Elinasta tuli kahden kultasuvun kantaäiti.

Laanilan tyttö kertoo lapsen ja nuoren tytön näkemyksen ja muistot monista dramaattisista tapahtumista Laanilassa ja Tankavaarassa 1920-luvun lopulta sotien jälkeiseen aikaan.  Kirjaa ei liene enää saatavissa kirjakaupoista, mutta kirjastoista ja divareista sen  voi löytää. Julkaisija oli Pilot Kustannus ja ISBN 952-464-266-2.

********

                           JOMSA Kullanhuuhdontaa Suomessa videot on  lisätty linkkisivulle.

Käy katsomassa:

 JOMSA VIDEOT Kullankaivu Suomessa

******

Kaksi kirjaa Lemmenjoen kaivajista

Lemmenjoella konekaivajauran tehneistä Risto Mäläskästä sekä Telilän suvusta on äskettäin ilmestynyt kaksi hyvin erilaista kirjaa.  Lue enemmän kirjoista klikkaamalla alla olevia kansia.

Mäläskän kirjan esittely löytyy myös Hippukulta Oy:n sivulta: Uutuuskirja Risto Mäläskä

Kirjojen hinta kustantajien sivuilla Kultakiima 25 e ja Ädin kullat 26,90  euroa

********

Selperinojalta löytyi kesän toiseksi suurin

Ivalojokeen laskevan Palsinojan sivupurolta Selperinojalta löytyi syyskuun alussa 28,5 g kultahippu, toiseksi suurin tältä kaivukaudelta. Löytäjä on 17 vuoden ajan kultaa kaivanut Veikko Jaskari Karvialta ja hän antoi hipulla nimeksi ”Selberin Iivari” löytöpaikan ja yksivuotiaan pojanpoikansa Iivarin mukaan. Hippu sijoittuu sijalle 112 hippulistalla, jossa on kaikkiaan 145 historian suurinta yli 20 g hippua. Kesän suurimmaksi saattaa jäädä Sotajoelta elokuussa löytynyt 61,5 g kultakimpale.

Selperinojan isomuksia 2022.

Vajaan 4 km mittainen Selperinoja on saanut nimensä Ivalojoen Kultalan kapakoitsija Henrik Zellbergin luovuttua kapakan pidosta 1873 ja siirryttyä kullankaivajaksi silloin nimettömälle purolle. Puroa kutsuttiin ensin Löytyojaksi kunnes se merkittiin karttoihin ensimmäisen kaivajansa nimellä. Nyt löytynyt kultakimpale lienee painavin purolta löytynyt, arvelee valtausalueen haltija.

Hippu löytyi konekaivulla noin 4 m syvyydestä Heikki Kallio-Mannilan ”Kuninkaiden laakso” valtausalueelta yllättävän korkealta paikalta 80–90 m puron uomasta. ”Lemmenjoella oli enemmän ja karkeampaa kultaa, Palsilla kulta on kovemman työn takana. Kulunut kesä oli aika onnekas, lisäksi löytyi 6,5 g ja 7,6 g hiput hengettömien, täiden, lutikoiden ja russakoiden lisäksi”, kommentoi löytäjä.

Palsinoja sivupuroineen on nykyisin yksi vilkkaimpia Lapin kullankaivualueita. Siellä on

Isommuksia, hengettömiä ja kaikkea siltä väliltä Selperinojalta 22.

noin 80 huuhdonta-aluetta, joista osa on valitusten ja lisäselvitysten takia odottamassa lupapäätöksiä. Palsin suosiota ovat kasvattaneet Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenilleen tarkoitetut kullanhuuhdonta-alueet, joissa monet ovat oppineet kullankaivun tiedot ja taidot ennen oman työmaan hankkimista. Kullankaivajien liiton jäsenmäärä on sekin kasvanut jäsenvaltausten ansiosta sadoista tuhansiin.

Hippulöytö tuoreeltaan punnituksessa, muotoja riittää!

Kuvat Tuula ja Heikki Kallio-Mannila, Veikko Jaskari

Lisätietoa Palsinojan ja Selperinojan vaiherikkaasta historiasta:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/palsinoja-on-kullankaivun-ammattiopisto/

*******

Palsinoja – 150 vuotta kullankaivun ammattiopistona

Palsinoja 1902

  • Palsinojan kultaryntäykset 1902 ja 2022

Palsinoja 2022

Palsinoja sivupuroineen on ollut keskeinen kullankaivun kohde yli 150 vuotta. Tässä kaksi karttaa Palsin vilkkaimmista vuosista, ylimpänä valtaukset 1902 ja alempana kullanhuuhdonta-alueet 2022.

Vanhemmassa kartassa punaisella merkityt ovat kultayhtiö Prospektorin valtauksia, joiden lisäksi kymmeniä yksityisiä valtauksia, suurin osa inarilaisia. Valtauksen koko oli tuolloin pieni, ympyränmuotoinen 178 m keskipaalusta. Lähes samat alueet ovat kullankaivun kohteena 2022, karttaote Tukesin kartasta kertoo kullankaivualueita olevat lähes 80. Vaalealla värillä merkityt ovat saaneet käynnistysluvan, tummat odottavat päätöstä. Palsi on ihmisen mittainen kultamaa ja kultaa on löytynyt yllättävistä paikoista!

Lisää Palsinojan vaiherikkaasta historiasta ja värikkäästä nykypäivästä alla linkistä:

Palsinoja on kullankaivun ammattiopisto  | Kultahippu.fi

Lisätietoa, kuvia ja karttoja Palsin kullankaivun vuosikymmenistä löytyy myös Mineralia ja Prospäkkäri lehtien numeroista 2 / 2022. Kummatkin lehdet ovat myös PDF:nä  Tampereen Kivikerhon ja Lapin Kullankaivajain Liiton nettisivuilta.

Isomushippu Sotajoelta

Hienosti luonnon muokkaama hippu. Mitä muistuttaa?

Isomukset eivät jääneetkään Lemmenjoelle. Ivalojokialueelta löytyy vielä isoja hippuja. 10.8.2022 löytyi Sotajoelta Kalervo Ruohoniemen konekullanhuuhdonta-alueelta 61,5 grammaa painava kultahippu. Hippu sijoittuu sijalle 48 Seppo J Partasen ylläpitämälle Hippulistalle.

Kalervo löysi 2013 samalta kohtaa mutta joen toiselta puolelta 45 grammaisen hipun Sitkeys palkittiin. Lähialueilta on löytynyt lukuisia isomuksia.

Hippukullan myynnissä olevat hiput ovat lähes kaikki löydetty tältä alueelta (Ruohoniemen ja Vehviläisen alueilta). Katso Kultahiput Sotajoelta

Näin Sotajoen isomus löytyi

Hippu sai odottaa rihloissa sen aikaa, kun miehet söivät. Sen se kesti kuljettuaan muutaman tuhat vuotta!

Pohjanmaan pojat eivät hötkyile. Siinä missä isommuksen löytäessään toinen kiljuu kuin tekisi kuolemaa tai saisi sydänkohtauksen, pohjalainen tekee sen tavallaan. Isäntä lähti kämpille lämmittämään ruokaa, rengit viimeistelivät kaivuutyötä ja näkevät suuren kultahipun lilluvan rännin rihloissa. Jättävät isomukset siihen ja lähtevät syömään.

Kertovat syödessä suuren kultakimpaleen olemassaolosta. Syödään rauhassa, puhutaan kaikki puhuttava ja varmistetaan, että kaikki uskovat kaikkien aikojen isommuksen odottavan. Sitten kävellään rauhassa kultatyömaalle, kuvataan hippua rihlassa, pyöritetään kädessä, veikataan sen painoksi 40-62 grammaa.

Löytäjät vasemmalta Jari ”Igor” Myllykangas, Kassu Ruohoniemi ja Markku Hannu, isomus keskellä!

Näin tekivät Sotajoella Kalervo Ruohoniemi, Jari ”Igor”  Myllykangas ja Markku Hannu. Kun kultakimpale ensi kerran punnitaan näyttää vaaka lähes 62 grammaa. Kuivuttuaan putoaa puoli grammaa pois. Se on suurin kahteen vuoteen ja Kassulle lähes 40 vuoteen; luo uskoa toivoa ja unelmia kaikille kullankaivajille, joiden usko on pari vuotta ollut kovalla koetuksella.

Markku Hannu on kirjannut ylös löytöpäivän 10.8.2022 tapahtumat Sotajoella. Lue juttu alla olevasta linkistä:

https://www.kultahippu.fi/?page_id=7779&preview=true

Vanhoja kultakarttoja voit tutkia klikkaamalla yllä olevaa karttaa.

************

Juha Kauhanen

28.3.1947 -6.8.2022

Juha Kauhanen   In memoriam

Hanski Aaltio kertoo ystävänsä poismenosta muistokirjoituksessa, linkki ylhäällä

Muru muistoissani

Nina Petelius-Lehto menehtyi kotiseudullaan Kouvolassa 19.7. 2022. Hän työskenteli isänsä Pentin ja veljensä Pirkka-Pekan kanssa Tankavaaran kultakylässä 1970-luvulla tutustuen laajasti Lappiin ja kullankaivajiin. Aila Mikkonen muistelee ystävyyttään Murun kanssa. Se alkoi kaatosateessa Tankavaaran kultakylässä 1970-luvun alussa, kun Nina tuli isänsä skootterin kyydissä Kuusankoskelta Lappiin. Ailan ja ”Murun” ystävyys jatkui läpi elämän.

Muistokirjoitus avautuu alla olevasta linkistä:

Muru muistoissani

*********

”Kultamaan tyttäret”-kirja ilmestyi vuosi sitten Väyläkirjat Oy:n kustantamana. Anne Roth on koonnut kirjaan tietoa ja tarinoita naisten kohtaloista Lapin kultahistoriassa Rasti Ralla-Kaisasta 1870 nykypäivän vaikuttajiin: Inkeri Syrjänen, Maija Vehviläinen, Anne Rooth ja monet muut, noin kolmekymmentä. Kirjaa saa kustantajan lisäksi myös Tankavaraan kultamuseosta. Lisätietoa väyläkirjat.fi nettisivuilta.

Seppo J. Partanen

*****

Waskoolisinfonia jäi soimaan:

Matti Rag Paananen 1939 – 2022

Säveltäjä, kirjailija, taiteilija, jazzmuusikko Matti Rag Paananen päätti maallisen vaelluksensa 24. huhtikuuta 2022 kotikaupungissaan Turussa. Hänen valtavaan elämäntyöhönsä kuului myös kulta ja kullankaivu, jonka tuloksena syntyi Waskoolisinfonia vuosina 1976-1977. Vuosikymmenen alussa Matti vietti useita kesiä Sotajoen kultamailla vaskaten kultaa, tutustumalla jylhään luontoon, kultamiehiin ja kultahistoriaan.

Lue lisää täältä:

Waskoolisinfonia jäi soimaan | Kultahippu.fi

””””

Etsi omat hippusi Lapin kultakentiltä

Jäsenistölle varatut kaivupaikat ovat kasvattaneet Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmäärän sadoista tuhansiin, herättäneet monissa kultakuumeen ja johtaneet oman valtauksen etsimiseen. Jokaisella jäsenellä on oikeus omia työvälineitä käyttäen etsiä kultaa liiton huuhdonta-alueilla. Niitä on vuoden 2022 alussa toista kymmentä. Sallitut työvälineet ovat lulla, ränni, pieni vesipumppu, vaskooli ja lapio, sekä irtomaiden pehmittämiseen tarvittavat kuokat, hakut, kanget ja muut käsityökalut. Jäsenvaltauksia yli 70-vuotiaalla liitolla on ollut nelisenkymmentä vuotta, tänä aikana liiton pääluku on kasvanut 300:sta yli 4000 jäseneen.

Tarkempia tietoja jäsenvaltauksista, niiden käytöstä, ajo-ohjeista, yöpymisisistä, työvälineistä jne. löytyy Lapin Kullankaivajain Liiton nettiosoitteesta. Liiton jäsenmaksu vuonna 2022 on 28 euroa ja liittymismaksu 12 euroa. Kullalla maksettaessa jäsenmaksu on 1,0 grammaa Lapin kultaa.

Lue asiasta enemmän täältä:

Etsi omat hippusi Lapin kultakentiltä | Kultahippu.fi

*********

Lapin kultakuume – tuhti tietopaketti

Iltalehti on julkaissut 15.3. 2022 teemalehden yli 150 vuotta jatkuneesta Lapin kullankaivusta. ”Lapin kultakuume” on asiantuntemuksella toimitettu ja hyvin kuvitettu yli 60-sivuinen tietopaketti kullankaivun värikkäästä menneisyydestä ja nykypäivästä. Erikoisliite on myynnissä Iltalehden oheistuotteena hintaan 4,95 euroa ja se löytyy myös nettiversiona ostamalla yhden euron maksavan Iltalehden kuukauden kestävän tarjouksen.

Näin vastaava tuottaja Ilkka Enkenberg kertoo lehden sisällöstä:

Magneettinen Lapin kulta: Lapin maaperässä piilevä kiiltävä metalli on ollut monen ihmisen kohtalo ja jättänyt jälkeensä unohtumattomia tarinoita.
Kun kahden merimiehen, Ervastin ja Lepistön löytämä kultasaalis ropisi kruununvouti Plantingin pöydälle, voi vain kuvitella, mitä tämän päässä liikkui. Conrad Planting oli pohjoisimman Suomen ylin virkamies mutta etsinyt tämän uran ohella kultaa likipitäen koko ikänsä. Nyt sitä valuttivat pussukastaan nämä kaksi kansanmiestä.
Voi olettaa, että katkeruuden pitkäkyntinen koura otti Plantingin sisuskalut hetkeksi otteeseensa, sillä kaksikon poistuttua ovesta Planting alkoi hetimiten järjestää kullan löytöpaikkaa itselleen.
Ervastin ja Plantingin taistelu kullasta ei suinkaan jäänyt Lapin kultamaiden viimeiseksi.
Lapin kullan olemassaolo sai virallisen vahvistuksensa 1860-luvun lopulla, minkä jälkeen se on vetänyt puoleensa erilaisia ihmisiä: irtolaisia, kauppiaita, huijareita, Venäjän porvareita, sotaveteraaneja, hollantilaisia seikkailijattaria… Vain muutamia mainitakseni. Kullasta on taisteltu ja sitä on yritetty kaivaa niin joen pohjista kuin kalliostakin.
Merimiesten kultalöydön lähistölle pystytettiin Kruunun stationi, joka toimi virkamiesten keskuspaikkana Lapin ensimmäisen kultaryntäyksen aikaan. Muutaman vuoden kukoistettuaan siitä tuli revontulitutkijoiden tukikohta.
13 tonnia kultaa! Niin paljon Wille Hall sitä laski Ivalojoella ja Laanilassa ottajaansa odottavan. Prospektorit innostuivat. Perustettiin osakeyhtiö ja rakennettiin kaivos. Tuotiin höyryvoimalla toimivia koneita, palkattiin työvoimaa. Olihan Hall insinööri ja tutustunut kaivuuseen Uralilla. Hän varmasti tiesi, mitä teki. Vai tiesikö?
Sotien jälkeen alkoi Lappiin kerääntyä kullankaivuusta innostunutta väkeä. Syntyi Lemmenjoen legendaarinen kultavaltausten alue, jonka keskuksena toimi Morgamojan kultala. Sieltä riittää tarinoita, joista kaikkia ei varmasti vieläkään ole kerrottu.
Morgamojalla majaansa pitivät ”Kultasilmä” Kokko, Pellis-Jukka, Hiljainen Jaska ja Kulta-Korhonen. Nelikko kaivoi aluksi yhdessä, mutta hajosi muutaman vuoden kuluttua. Heillä oli keittiöapulaisena ja pyykkiä pesemässä muun muassa eräs Petronellaksi kutsuttu hollantilaiskaunotar, joka vain kahden kuukauden läsnäolonsa aikana ehti jättää lähtemättömän jäljen kullankaivajiin. Ja myös Lapin karttaan, josta yhä löytyy Petronellan kukkulat.
Eikä Lappi ole vieläkään nähnyt viimeisiä kullankaivajia. Heitä on kairassa yhä, ja uusia yrittäjiäkin erämaa ja kullan kimallus varmasti kutsuu.

Lapin Kullankaivajain Liiton vuosikokous 2022

Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n vuosikokous pidetään Saariselällä Hotelli Riekonlinnanauditoriossa lauantaina 26.3.2022 alkaen kello 13.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, valitaan LKL ry:n edustajat Kultakodin yhtiökokouksiin sekä käsitellään hallituksen esitykset.

Suunnitteilla on myös yhteistä ohjelmaa kokouksen yhteydessä, seuratkaapa LKL:n nettisivuja: https://www.kullankaivajat.fi/

Laivaseminaari peruuntui taas

Lapin kullankaivajain perinteinen laivaseminaari peruuntui toisen kerran koronaepidemian takia. Jo perinteeksi muodostunut laivaristeily seminaariohjelmineen on koonnut enimmillään noin 400 kullankaivajaa usean vuosikymmenen ajan. Seminaarin ohjelma ehdittiin rakentaa valmiiksi ja ilmoittautumisia kertyi riittävä määrä, mutta tammikuun viimeiseksi viikonlopuksi 2022 suunniteltu seminaari jouduttiin peruuttamaan tammikuun alussa nopeasti levinneen pandemian takia.

Muisto ajasta ennen koronaa: LKL:n juhlaseminaarin 2018 alussa suurten kultahippujen keräilijä Antti Aarnio-Wihuri esitteli kullankaivajille hippukokoelmaansa. Se oli ensi kertaa esillä julkisuudessa ja mukana oli myös viimeisin, kultahistorian suurin hippu Evert 382,9 g vitriinissä ylimpänä. Edellisen kesän isommusten löytäjät vasemmalta Mika Telilä, Seppo Mauno, Antin takana Kari Merenluoto ja Ami Telilä. Juhlittiin kullankaivun 150-vuotista historiaa; OI NIITÄ AIKOJA!

Lapin Kullankaivajain Liiton jäsenmaksu on alkaneelle vuodelle 28 euroa ja liittymismaksu 12 euroa. Kullalla maksettaessa vuosimaksu on 1 gramma. Liitossa on noin 4000 jäsentä. Tärkeimmät jäsenedut ovat oma jäsenlehti Prospäkkäri, useat kullanhuuhdontapaikat jäsenille, edunvalvonta ja neuvonta. Lisätietoa löytyy liiton nettisivuilta:

Lapinkullankaivajat – jottei yksikään hippu hukkuisi.

Kategoriat: Etusivu, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kultavuosi 2022

Kultahippu 39,6 g, Suomen suurin metallinpaljastimella löydetty hippu

Hippu on tulossa myyntiin, osta keräilyharvinaisuus.

Kultahippu 39,6 g Kalevi TiilikainenHippu on löytynyt Hangasojalta 19.6.1988, klo 20:22. lähellä paikkaa mistä on löytynyt Suomen toiseksi suurin kultahippu Aleksi 385 g, löytäjä Aleks Kiviniemi.

Löytäjä oli saanut luvan etsiä kultahippua metallinpaljastimella kahden kaivajan valtauksella Hangasojalla.

Hipun löytäjällä oli metallinpaljastin Scope Medatec 2. Siihen aikaan paljastimien tekniikka oli erilaista kuin nykyään. Hän kuitenkin ratkaisi monet ongelmat ja pystyi erottamaan eri metallin antamat merkkiäänet. Lemmenjoella oli kuitenkin paikkoja, jossa oli niin paljon magnetiittia, ettei metallinpaljastinta voinut käyttää.

Isoille hipuille on aina pyritty antamaan nimi. Tämän hipun löytöpäivä on Siirin nimipäivä. ”Myöhemmin muistui mieleen Rovaniemen markkinoilla elokuva ja Siiri Angerkoski kolmen kullankaivajan kämppäemäntänä. Mikäs sen sopivampi nimi minun löytämälle kultakimpaleelle.”

Siiri-isomushipun hintapyyntö on 15.000 €.

Katso tästä lisä- ja yhteistietoja ;Suomen suurin metallinpaljastimella löydetty kultahippu 39,6 g myynnissä – Hippukulta

 

 

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kultahippu 39,6 g, Suomen suurin metallinpaljastimella löydetty hippu