Tässä on esitelty viime vuosien suurimpia hippulöytöjä. Lähetä omia tarinoita hippulöydöista info(at)kultahippu.fi. Voit myös täydentää alla olevia tarinoita valokuvilla ja omilla kertomuksillasi.
Kultakesä 2015 jätti mukavia muistoja
1) 106,7 g Ami ja Risto Telilä Lemmenjoen Kaarreoja elokuu
2) 97,4 g Raimo Kanamäki Lemmenjoen Miessijoki heinäkuu
3) 52,2 Antti ja Kari Merenluoto Lemmenjoen Puskuoja
4) 24 g Risto Mäläskä, Lemmenjoen Miessijoki heinäkuu
5) 20,38 g Sointu ja Harri Vaarala Ivalojoen Björklundinoja heinäkuu
6) 19,8 g Antti Kurppa Palsinojan Nenosenoja kesäkuu
7) 16,1 g Marko Lauronen Mäkärän alue Sodankylä Vuotso
Harvinaisen monta isomushippua, hippuja ensikertalaistenkin vaskooleissa sekä ennestään vähän tunnetun kultamaan löytyminen ovat sävyttäneet taakse jäänyttä kaivukautta 2015. Lemmenjoen kultapurojen lisäksi isoja kultahippuja löydettiin Ivalojoelta ja siihen laskevan Palsinojan varrelta. LKL:n omilta valtauksilta Tankavaarasta on kuultu sieltäkin uutisia hyvistä hippusaaliista.
Vuoden 2014 suurimmat kultahiput
Kesä 2014 ei tuonut suuria löytöjä tai yllätyksiä Lapin kullankaivussa. Yli 20 gramman isomuksia tuli tietoon viisi, joista yhtä ei haluttu julkisuuteen. Pari hippulöytöä muhii vielä löytäjiensä salaisissa kansioissa. Kultahippu-sivustolla netissä olevassa isojen hippujen luettelossa on nyt lähes sata yli 20 gramman kultahippua. Luetteloa on päivitetty kymmenkunta vuotta, jona aikana isojen kultahippujen lukumäärä on kaksinkertaistunut.
Hippulistaan otetaan mukaan löydöt vain jos löytäjä haluaa sen julkaistavaksi. Kullankaivajalla saattaa olla syynsä pitää löytönsä salassa; kauppaa hierotaan, löydössä tai löytäjissä on jotakin epäselvää, julkisuus ja sitä kautta verottaja tai kylähullut arveluttavat.
Vuosien varrella hippulistaan on tullut tietoja useista vanhoistakin hippulöydöistä. Kullankaivajain liitto on omassa keskuudessaan keskustellut hippujen julkistamisesta ja päätynyt sille kannalle, että julkistetaan silloin, kun löytäjä niin haluaa. Vuoden suurimman hipun on kuitenkin löydyttävä palkitsemisvuonna. On näet herännyt epäilyjä siitä, että palkituksi olisi tullut joku aiempina vuosina löytynyt isomus.
Lemmenjoen alue oli taas kerran kärjessä hippulöydöissä. Iloinen uutinen myös LKL:n kannalta oli se, että myös Palsinoja sivupuroineen pääsi menneenä kesänä hippu-uutisiin. Siellähän sijaitsee Kullankaivajain liiton jäsenistölleen tarkoitettuja kullankaivualueita, joilla on viime vuosina ollut vilkasta.
- Kari Merenluoto 53,33 g, Puskuoja Lemmenjoki, ”Mustelma”. Nimi ei kerro löytäjänsä saamista elämän kolhuista, vaan siitä että Kari kolhaisi hipun löytöriemuissa poikaansa mustelman arvoisesti jalkaan kaivinkoneen kauhalla. Hippu löytyi 17. elokuuta ja uutinen siitä julkaistiin Kalevassa.
- Pekka Itkonen 33,2 g, Miessijoki Lemmenjoki ”Rooman Prefekti”, syyskuun alussa
- Eila Heikkilä 20,4 g, Elsanoja Palsinoja ”Eilan unelma”, 24. syyskuuta
- Arto Kunelius 20,33 Palsinoja LKL, 18. elokuuta
Lisäksi on löytynyt 33,2 g hippu Lemmenjoelta, löytäjä ei halua nimeään julkisuuteen.
Kesän 2013 suurin hippu
Sanomalehti Inarilainen uutisoi nettisivuillaan, että kesän 2013 suurin kultahippu on löytynyt Lemmenjoen Miessiltä 5. syykuuta 2013. Löytäjä on vanha tuttumme Risto Mäläskä ja hipun painoksi ilmoitetaan 60 grammaa. Myöhemmin tehty tarkempi punnitus osoitti hipulle painoa 59,35 grammaa.
Ristolla on aiemmin hippulistallamme kymmenkunta isomusta, joista painavin, Ruska 166 g, löytyi 2004. Uusin hippu on saanut nimen Giellajohka ja se sijoittuu listallamme sijalle 39
Löytyihän se – kesän 2012 isomus
Kultakesä 2012 siirtyy muistoihin toiveineen ja unelmineen. Viime hetken uutiset syyskuun puolivälistä pelastivat kultakauden; Sirkka ja Kari Merenluoto löysivät Lemmenjoen Puskuojalta 40 vuotta jatkuneen kaivajauransa suurimman, 127,1 g kultahipun. Hippu löysi ppaikkansa hippulistaltamme sijalta 12. Kesäkuussa Merenluodot löysivät lähettyviltä, Puskuojan puolelta, 37 g hipun, joka nimettiin Loikkariksi.
Muilta osin uutiset suurista kultahipuista ovat vähissä; Sotajoella Kalervo Ruohoniemen tiedetään poimineen rihlasta lähes 20 gramman hipun sekä kohtuullisen määrän pienempiä.
Moni kullankaivaja joutui odottamaan turhan pitkään uuden kaivoslain edellyttämiä lupapapereita päästäkseen työhön käsiksi. Lupakäsittelyä ovat viivästyttäneet muun muassa Saamelaiskäräjien kielteiset lausunnot kullankaivulupahakemusista.
3.8.2011 Pekka Turkan ja Kari Haanpään Kaapo ja Kerttu -hippu
17.06.2010 Risto ja Mika Telilän Linnea-hippu
19.01.2010 Kalevi Tiilikaisen 1988 löytämästä hipusta
5.9.2009 Kesän toiseksi suurin hippu löytyi Miessiltä
16.7.2009 Lemmenjoelta löytyi jälleen isomushippu
4.7.2009 Jäkälä-äytsistä löytynyt 56 gr hippu, Micmac
13.8.2008 Hiput Unna ja Auringonpimennys
Palsilta hippu metallinpaljastimella 2011
Tässä on pieni kertomus 16,3 gramman kultahipun löydöstä Palsinojalta metallinpaljastimella. Paino ei ole ihan virallisen punnituksen tulos.
Kolme vuotta sitten tuli hankittua metallinpaljastin Minelab gpx 4500, närpiöstä. Laite oli todella kallis, 3300 €. Laitteella on tullut etsittyä kultaa kolmena kesänä, mutta ajallisesti etsintää on tehty 20-25 tuntia yhteensä. Ennen tätä paras löytö on ollut 20 markan kolikko vuodelta 1956.
Nyt vietettiin Palsilla perheen Eija Järvinen, Roope Kurkinen 5v ja Kaapo Kurkinen 3v kanssa neljä viikkoa asuntovaunussa. Kultaa etsittiin pääasiassa rännittämällä ja maata kaivettiin kaiken kaikkiaan 9 kuutiota hakun, rautakangen ja kuokan kanssa. Näinkin tuli kultaa hyvin, sillä löydettiin yksi gramman hippu, sekä 0.62, 0.19, 0.13, 0.11 ja 0.10 gramman hiput ja pienempää kultaa aika paljon.
Eräänä iltana päivän kaivun päätyttyä päätin lähteä tutkailemaan metallinpaljastimella. Eräs mies oli turpeen alta löytänyt 4.6 g hipun ja arvelin niitä voivan olla lähellä pintaa lisääkin.
Aloitin kierroksen alueelta, mistä tuo 4.6 g löytyi, ja sieltä etenin rinnettä pitkin kohti omaa monttua. Juuri kun olin lopettamassa etsimisen päätin katsoa viereiset montut, joilta kaivu oli lopetettu ja tavarat oli pois kerätty edellisenä iltana.
Laite huusi hirveän parkaisun. Arvelin sitä pullonkorkiksi, mutta sitten huomasin maan kaivamattomaksi. Aloin kaivaa välillä kokeillen, että vieläkö ääni on samassa paikassa. Ääni hävisi, jolloin rupesin etsimään ääntä viereisestä kasasta. Kolme kertaa piti etsimen lautasta käyttää kaivetun kassan päällä, kun ei millään tahtonut äänen aiheuttaja löytyä. Välillä nostin lautaselle maata kädellä, että joko se on tuossa, mutta ei.
Aikani etsittyäni en voinut uskoa silmiäni. Löytö paljastui ja uskomaton tunne valtasi mielen sillä hetkellä. Otin hipun käteen ja nostin sen lautasen päälle ja siinä se oli. Alkoi riemun huuto. Vastapäisellä rinteellä olivat arvelleet, että nyt löytyi jotakin.
Juoksin vaunulle löytöä näyttämään. Meni yöunet sinä yönä, sillä vihdoinkin oli toteutunut se, mistä olen haaveillut todella pitkään ja olen jaksanut uskoa, että vielä se löytyy.
Kesä 2011 oli todella kultainen kesä meidän perheelle.
Matti Kurkinen Sotkamo
