Väinö Hoppu on yksi Inarin hautausmaalla olevan Pyrkyripalstan vähemmän tunnetuista kultalegendoista. Sotien jälkeinen miinanraivaus toi hänet Lappiin, vei häneltä jalan, toi tilalle proteesin ja kultapurot. Hän tuli Lemmenjoelle 1951, jolloin suurin kultaryntäys oli jo ohi. Viisi kesää kului Ruitulla ja Morgamojalla, kuusi Laanilan Tolosjoella ja lopulta asettui Lemmenjokeen laskevan Ruittuäytsin kanjoniin, hieman sivuun suosituimmilta kulkureiteiltä.
Kultahommat jäivät vähälle 1972 ja koti löytyi Inarin kirkonkylän laidalta. Ikuinen etsijä lähti syyskesällä 1979 hakemaan polkupyörällä kullan emäkalliota Pokan tietä Repojoen varteen. Sieltä hänet löydettiin kuolleena teltastaan. Samana syksynä pidettiin Laanilassa Lapin Kullankaivajain Liiton 30-vuotisjuhlat, jonka jälkitunnelmissa nimi Pyrkyripalsta sai alkunsa. Väinön etsiminen ja löytäminen oli keskeinen asia nimen syntymiselle.
Väinö Hoppu oli kuollessaan 56-vuotias. Hannu Viranto sai häneltä oppinsa kullankaivajaksi, lue hänen tarinansa ”Hoputtoman Hopun” elämästä ja kuolemasta klikkaamalla alla olevaa kuvaa.
Click to access Hoppu-kultahippuun.pdf
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.