Tankavaaran kasvu ”turistihuuhtomosta” matkailukeskukseksi on kiehtova tarina Lapin nykymatkailun synnystä. Lemmenjoen kullankaivajien kesällä 1970 perustama matkailuhuuhtomo laajeni Inkeri Syrjäsen ja Kauko Launosen ideoimana pmonipuoliseksi toimintakeskukseksi. Tankavaarasta tuli kolmessa vuosikymmenessä koko maailman tuntema keskus, josta saivat alkunsa vaskaamisen maailmanmestaruuskilpailut, kullankaivajien maailmanlaajuinen yhteistyö, uuden sukupolven kultaryntäys, kaamosjazz ja paljon muuta Lapin matkailua elävöittävää toimintaa.
Kasvun historia on nyt tallennettu jälkipolville ”Tankavaaran tietosanomien” näköispainoksessa vuosilta 1984 -2013. Lehtihän ilmestyi aikanaan tabloidikokoisena sanomalehtenä, ja niistä on aikaansaatu lähes 500 sivuinen sidottu kirja kuvaamalla ja pienentämällä alkuperäiset sivut. Tuona aikana Tankavaarassa toimivat Kultamuseo, Kultakylä majoitus- ja ravintolapalveluineen, Kaivosrautatie, mutta vastuu kaikesta toiminnasta oli Kauko Launoselle ja Inkeri Syrjäsellä. Kauko toimi myös lehden päätoimittajana ottaen välillä rajustikin kantaa Lapin ja Suomen matkailun epäkohtiin, ”vessaturismiin” ja monen muuhun ajankohtaiseen kasvukipuun Lapin matkailun nousukiidossa. Kake ideoi ja kokosi nyt julkaistun näköispainoksen.

Tankavaaran kultakylän nousukiito on aluillaan; Kake Launonen eli Muttinen janoisen kisayleisön kanssa terassilla 1970-luvun puolivälissä.
Lehti ilmestyi yleensä kaksi kertaa vuodessa. Osoitteellista jakelua oli parhaimmillaan yli 2500 kpl, jonka lisäksi sitä jaettiin kaikkialla Suomessa noin 10 000 kpl muun muassa Helsingin ja Rovaniemen junissa. On kiehtovaa lukea menneiden vuosikymmenien tapahtumista, joissa on itsekin ollut keskeisesti mukana. Lehdet ovat yleensä päiväperhosia, jotka luetaan ja hävitetään. Siksi on arvokas kulttuurityö, että menneisyys on näin taltioitu tuleville polville, tutkijoille, muistelijoille.
Tietosanomien julkaiseminen päättyi siihen, kun Tankavaaran majoitus- ja ravitsemustoiminta eli Tankakulta Oy myytiin, jolloin museotoiminta ja matkailupalvelut eriytyivät. Toiminta jatkuu edelleen ja yhteistyö Kultakylän, Kultamuseon ja ympäristön toimijoiden kanssa näyttää olevan hedelmällisen tiivistä ja tuloksellista, ja se on laajentanut koko historiallisen Sompion Lapin alueelle.
SJP
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.