Museojohtaja Heli Heinäaho ja tietokirjailija Seppo J. Partanen paljastavat patsaan Tankavaaran kullan löytöpaikalla. Taustalla näkyy tämän päivän kullankaivuvälineistöä.
Yhteistyö ja sopuisa yhteiselo menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä ihmisten, toimijoiden ja viranomaisten kesken nousi keskeiseksi teemaksi Kultasymposiumissa 2014. Samalla juhlistettiin Tankavaaran kullan löytämisen 80. vuotta ja paljastettiin patsas löytöpaikalla. Perinteisen symposiumin järjesti Tankavaaran Kultamuseo.
Tankavaaran, Purnumukan ja Vuotson alue muodostaa Lapinkin oloissa ainutlaatuisen rikkaan alueen, jossa yhdistyvät kullankaivu, saamelaisuus, vuosisatainen Sompion kulttuuri, vanhat kulkukeinot, sotavuosien jättämät jäljet ja muistot, sanoi kirjailija Seppo J. Partanen avauspuheessaan. Hän toimi myös symposiumin puheenjohtajana. Avauspuhe on luettavissa kokonaisuudessaan tämän linkin takaa:
Museosäätiön asiamies Kauko Launonen kertoi Tankavaaran Kultakylän ja museon värikkäästä yli 40 vuotta jatkuneesta historiasta. Tietokirjailija Lauri Skants on useita vuosia tutkinut alueen menneisyyttä ja haastatellut ihmisiä tekeillä olevaa kirjaa varten. Hän kertoi Purnumukan saamelaiskylän kaivaneen kultaa Lauttaojalla ainakin jo vuonna 1933. Seuraavana kesänä tieto kullasta toi paikalle myös muita kullankaivajia ja alkoi kilpailu valtauksista.
Lauri Skants esittelee Tankavaaran kullankaivukohteita 1930-luvun akupuolella.
Geologi ja Lapin Kullankaivajain liiton edunvalvoja Antti Peroniuksen aiheena oli kullan esiintyminen ja erityispiirteet Tankavaaran puroissa. Hänellä oli myös omakohtaista kerrottavaa isoisänsä ja setänsä hyvistä kaivutuloksista 1930- ja 1940-luvuilta. Kultaa punnittiin kiloina! Erikoistutkija Olli Sarapää GTK:sta kertoi Mäkärän eli Mäkärärovan alueen uusista kulta-hematiittijuonien tutkimuksista viime kesinä. Esiintymä löydettiin 1930-luvulla ja sitä tutkittiin paljonkin 1950-luvulta alkaen.
Ihminen ja ihmisen hyvinvointi on eräs Metsähallituksen luontopalvelujen keskeisimpiä toimintatavoitteita, sanoi usean kansallispuiston ja luonnonsuojelualueen johtaja Pirjo Seurujärvi. Hän nosti esille myös avoimen keskustelun ja yhteistyön tarpeen ja merkityksen. Metsähallitus ja Kultamuseo on tehnyt vuosia kiinteää yhteistyötä kultahistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja rakennusten entisöimisessä.
Arkeologi Eija Ojanlatvan aiheena oli Saamelaisalueen arvokkaiden maisema-alueiden inventointi, johon kuuluvat myös kullankaivukohteet. Projektipäällikkö Venla Karkola toi terveiden Lapin Kultainen Geopark hankkeen vaiheista ja vastaanotosta Kanadassa pidetyssä maailmalaajuisessa konferenssissa. Inarin ja Sodankylän kuntien mukaantulo Geoparkin perustamiseen ratkeaa syksyn 2014 aikana ja myönteisessä tapauksessa hakemus Geopark-statuksen saamisesta voidaan jättää ensi vuoden alussa.
Kullan löytöpaikalle patsas
Purnumukan saamelaisa Lauttaojalla kullankaivussa 1933 tai 1934. Kuva Max Peronius.
Tankavaaran kulta löydettiin 1930-luvun alkupuolella Purnumukassa asuvan Sauva-Askak Peltovuoman näkemän unen perusteella. Paikan on jo kauan tiedetty olevan Lauttaojalla, mutta Lauri Skantsin tutkimusten ja haastattelujen perusteella Kultamuseo saattoi nyt riittävällä varmuudella paljastaa löytöpaikalla patsaan. Kulta ja kullankaivu olivat Purnumukan kylän asukkaille tuttuja jo kymmeniä vuosia ennen Tankavaaran kullan löytymistä. Kyläläiset olivat mukana kullankaivussa Ivalojoella, Sotajoella ja Laanilassa jo 1900-luvun alusta alkaen. He saattoivat kaivaa kultaa myös Tankavaarassa jo ennen vuotta 1934, jolloin tieto kullasta alkoi levitä laajemmalti. Löytöpaikka sijaitsee noin 600-700 m Tankavaaran Kultakylän pohjoisesta nelostien liittymästä pohjois-koilliseen. Alueella on vuosia kaivettu kultaa kaivospiirissä, jonka etelälaidassa patsas sijaitsee.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.