JÄÄHYVÄISET VUODELLE 2024
** Suurin hippu 2024: Veikko Jaskari ja Janne Paalanen 22,3 g Selperinoja Palsi
** Kultahippu.fi 2024: näyttökertoja 72 939, vierailijat 36 422
** Lapin Kullankaivajain liitto: 4300 jäsentä, jäsenmaksu 2025: 33 e tai 0,5 g kultaa / liittymismaksu 14 e, vastikkeeksi liitto tarjoaa mm. 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Prospäkkäri lehden sekä vapaan kaivuoikeuden hallitsemillaan huuhdonta-alueilla. Puheenjohtaja 2024–2026 Antti Peronius.
******
Kullankaivun tapahtumia 2025

Tässä lyövät kättä Lemmenjoki ja Ivalojoki Tankavaaran kultakisoissa 1976. Raumalan Nipa ja Koivulan Viktor kohtasivat ensi kertaa istuessaan vaskauskisassa vierekkäin ja kisaaminen unohtui eikä tuomari tohtinut keskeyttää puhumista. Silloin ei ollut kiirettä!
– KULTASEMINAARI 21.–23. 2. Lapin Kullankaivajain Liiton risteily Helsinki – Tukholma – Helsinki alkaa perjantaina klo 14.00, laiva lähtee klo 17.15. Paluu Katajanokan terminaaliin sunnuntaina klo 10.10. Lisätietoja tästä ja muista tapahtumista: http://www.kullankaivajat.fi/kultakisat/
– KULLANHUUHDONNAN SISÄMESTARUUSKILPAILUT 15.3. 2025 klo 11.00 Zetorin kullanhuuhtojat järjestää lauantaina Ravintola ZETORISSA, Kaivopiha, Helsinki. Ravintola avataan poikkeuksellisesti jo klo 10.00.
– 20.–21.6. Juhannuskisat Tankavaara
– 12.7. Kutturan Kultakisat Kafea Gufihtar
– 18.–20.7. Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaara
– 22.7. Lemmenjoen Kultakisat
– 23.7. Savottakahvilan Rokulipäivät
Suomalaiset Eldoradon kultakentillä 1866
Oulun ja Raahen merimiehet hakivat kullankaivun tiedot ja taidot Kalifornian Eldoradon kultakentiltä 1860-luvulla ja toivat ne Lappiin Ivalojoelle. Matkaa San Franciscosta kertyi 250–300 kilometriä ja taival oli pakko tehdä jalkaisin tai ratsain. Perillä odotti kovat kilpailu valtauksista, ankara koti-ikävä ja vähäinen kullan tulo, joka kuitenkin pakotti viipymään useita vuosia rikastumisen toiveissa.
Pieni juttu suomalaisten matkasta Eldoradoon julkaistiin Virallisessa lehdessä v. 1866. Lue tiivistelmä jutusta klikkaamalla alla olevaa kuvaa tai linkkiä kuvan alla:
Suomalaiset Kalifornian kultakentillä 1866 | Kultahippu.fi
********
Suurimmat kultahiput:
Hippulista täydennetty 7.1.2025
Vuoden 2024 kultakirja; klikkaa kuvaa kirjan esittelyyn
******
Selperi pelasti hippukesän 2024
Tulihan se sieltä, kesän ainoa yli 20 g isommus. Palsinojan sivupurolta Selperinojalta löytyi elokuun 10. päivä 2024 kultakimpale, joka painoi tuoreeltaan 22,3 grammaa. Onnenkantamoinen se ei nytkään ollut, sillä löytäjinä ovat vanha tuttu Veikko Jaskari kumppaninaan Janne Paalanen. Veikon nimi tuli hippulistalle ensi kerran vuonna 2005 ja nyt löydetty on jo kuudes listalla. Kaarreoja, Jäkälä-äytsi, Jokiniemi ja Telilät olivat hänen opettajiaan Lemmenjoella.
Selperinoja laskee kaakosta Palsinojaan 5,1 km Ivalojoesta ja sen pituus 3,6 km. Löytyoja on puron vanhempi nimi. Nimensä se sai Ivalojoen Kultalan kapakoitsijalta Henrik Zellbergiltä, joka luopui kapakan pidosta 1873 ja siirtyi kullankaivajaksi. Kultamiesura jäi kapakoitsijaa lyhemmäksi, sillä ensimmäisen vuoden saalis oli 464 g ja toisen 100 g. Tuohon aikaan se oli olemattoman vähän. Mies lähti kultamailta jättäen sinne nimensä ja isommukset.
Isojen kultahippujen tulo on tyrehtynyt Lemmenjoen konekaivun päättymiseen kesällä 2021. Sen jälkeen hippulistalle on kertynyt 0–3 yli 20 grammaista hippua vuosittain.
Muistellaan hetki aikaa, jolloin Lemmenjoen kullan tulo oli parhaimmillaan:
Kesän 2017 isommukset
1. 228 g ”Ukkoäijih” Mika Telilä ja Pekka Postila Lemmenjoki Ruittuäytsi elokuu
2. 167,4 g ”Suomi100” Ami Telilä Lemmenjoen Kaarreoja elokuu
3. 93 g ”EiOo” Mika Telilä ja Pekka Postila Ruittuäytsi elokuu
4. 73,8 g ”Haudatkaa sydämenne Lemmenjoelle”, Mika Telilä ja Pekka Postila Ruittuäytsi syyskuu
5. 60 g ”Fossiili” Sigrkka ja Kari Merenluoto Lemmenjoen Puskuoja elokuu
6. 48 g ”Haistakaa paska” (viesti valtiovallalle) Mika ja Risto Telilä Ruittuäytsi elokuu
7. 42,5 ”Hyvä draivi” Ami Telilä ja Aki Karvonen Kaarreoja syyskuu
8. 30 g ”Siili” Seppo Mauno Vuotson Mäkärä elokuu
9. 22,5 ”Jtmo” Ami Telilä ja Veikko Jaskari Kaarreoja elokuu
10. 22 g Mika ja Ukko Telilä Ruittuäytsi kesäkuu
11. 13 g Seppo Mauno Vuotso Mäkärä heinäkuu
*******
Kullankaivajan opas nettiversiona
KULLANKAIVAJAN OPAS PDF Seppo J Partanen ja Raimo Niemelä julkaisivat oppaan vuonna 2003 ja päivittivät sen vuonna 2014.
Opas on loppuunmyyty ja uutta painosta ei ole tulossa. Siksi Seppo ja Raimo päättivät jakaa tämän oppaan kaikille tämän sivuston lukijoille. Olkaat Hyvät ja tutustukaa oppaan antiin. Linkkiä voit jakaa ystävillesi.
Opas on jaettu useampaan lukuun. Lähde selaamaan oppaan lukuja. Siirry tästä opas-sivulle:
********
Kullan sukeltaja ei jätä jälkiä
Näitäkin Ivalojoen Kultalan koskia ja suvantoja on moni sukeltanut ja imuroinut viime vuosikymmeninä jälkiä jättämättä. Toisin on läheisillä kivikkorinteillä, jotka kertovat tarinoita yli 150 vuoden ajalta.
Kullan sukeltamisen Lapissa aloittivat Janssonin veljekset Per Olav ja Peter 1960 Laanilassa ja Ivalojoella kesällä 1960. Sitä ennen he olivat vuosia sukeltaneet Suomenlahdella aarteita meren pohjalta. Per Olav eli Prolle (1920–2019) kehitti joukkoineen kullan sukellustaitoja ja tekniikkaa hankkien näin tietoa, jota moni uusi yrittäjä on voinut myöhemmin käyttää hyväkseen. Prolle jakoi auliisti tietoja eteenpäin, perusti Helsinkiin Kulta- ja mineraaliklubin, toimitti klubin lehteä, jonka kautta tieto kullan imuroimisesta ja kullankaivusta tehokkaasti levisi.
Selatessani vanhoja arkistomappeja putkahti esille Prollen lähettämä tietopaketti kullan sukelluspaikoista ja sukeltajista Ivalojoen ja Laanilan alueille vuosina 1960–1983. Sukeltaminen ei jätä jälkiä ja vähäisetkin jäljet häviävät virtaavasta joesta kevään tulvien ja jäiden muokatessa rantamaisemaa.
Prollen elämäntyö on jäänyt Lapin kullankaivun historiaan ja kiitoksena siitä julkaisemme hänen lähettämänsä tietopaketin lähetekirjeineen, joka avaa paljon hänen ajatusmaailmaansa ja auttamishaluaan. Kaunista, käsikirjoitettua tekstiä yli 40 vuoden takaa.
Prollen muistipanoista saattaa löytyä hyviä neuvoja ja vinkkejä myös uusille kullan sukeltajille ja pohjan imuroijille. Hyviä tiedon murusia saattaa löytyä myös vanhoista kartoista, sillä muutamissa 1870-luvun alkupuolen kartoissa on hyvin merkitty valtausten eli silloisten tehdaspiirien kaivutyömaata, ja kullan löytötulokset kirjattiin ylös gramman tarkkuudella; https://drive.google.com/drive/folders/1LM1UEmCOBPjz7_UWgFqG6bdSaZBzE8ot?usp=sharing
Yllä olevasta linkistä löytyy useita vanhoja karttoja ja dokumentteja kultahistoriasta, vaikkapa kartat Ivalojoen tehdaspiirit 1870 ja 1878. Karttoihin on merkitty kullankaivupaikat, kämpät ja paljon muuta arvokasta tietoa tämänkin päivän kullanetsijälle.
Linkit Prollen juttuihin:
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.