Loppuuko Lemmenjoen kultasatu?

Kaivoslaki on avattava

Kullankaivajat saivat  myötätunnon lisäksi konkreettisia lupauksia kaivoslain  avaamisesta keskustelutilaisuudessa 23.10.2013 eduskunnassa Helsingissä. Tapahtuman aiheena on ”Lemmenjoen kultasadun loppu” ja sen oli järjestänyt kansanedustaja Hanna Mäntylä (PS). Kansanedustaja Heikki Autto (KOK) lupasi tehdä aloitteen kaivoslain muuttamisesta siten, että työt kullanhuuhdonta-alueella sallitaan, vaikka muutoksenhaku huuhdontalupiin olisi vireillä. Töiden aloittamista ja lupien myöntämistä ovat viivästyttäneet kymmenet valitukset, joita Saamelaiskäräjät on tehnyt konekaivu- ja lapiokaivulupiin.

Heikki Autto Pertit Hemilä ja Virtanen

Kansanedustajat Heikki Autto, Pertti Hemilä ja Pertti Virtanen haluavat pelastaa kullankaivun.

Mäntylä ja Kela

Kansanedustaja Hanna Mäntylä ja kullankaivaja Jukka Kela.

Kansanedustaja Pertti Hemilä (KOK) esitti, että uuden kaivoslain avaaminen ja epäkohtien korjaaminen pitää kirjata tulevaan hallitusohjelmaan vaalien jälkeen. Hän kertoi muuttaneensa täysin käsityksiään lapio- ja konekaivuun aiheuttamista haitoista Lapin luonnolle tutustuttuaan kulta-alueisiin kesällä 2012. Hänen mielestään kullankaivusta on annettu täysin virheellinen ja vääristelty kuva.

Tilaisuudessa oli paikalla nelisenkymmentä osallistujaa, joista kuusi kansanedustajaa. Kullankaivajien puolesta puhui Jukka Kela. Hän esitteli Lapin Kullankaivajain Liiton kannanoton  uuteen kaivoslakiin ja sen tuomiin uhkiin.  ”Kullankaivun ongelmat eivät ole kaivajissa vaan heitä valvovissa viranomaisissa”, sanoi Kela.

”Kullankaivun loppuminen on suuri taloudellinen ja kulttuurinen menetys koko Lapille ja Suomelle. Monesti tällaisen toiminnan arvo tunnustetaan vasta sitten, kun se on menetetty”, sanoi vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson. Hän on tutustunut kultaan ja kullankaivajiin Lemmenjoen Pehkosenkurussa Kelan kulta-alueella, jossa tehdään töitä perinteisesti lapiolla. Hänen mielestään kullankaivu on maailmanlaajuisesti ainutkertainen perinne, jonka arvoa  on vain pienessä määrin osattu hyödyntää.

Seppo J. Partanen

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Loppuuko Lemmenjoen kultasatu?

Kesän suurin 60 g Miessiltä

Sanomalehti Inarilainen uutisoi nettisivuillaan, että kesän 2013 suurin kultahippu on löytynyt Lemmenjoen Miessiltä 5. syykuuta 2013. Löytäjä on vanha tuttumme Risto Mäläskä ja hipun painoksi ilmoitetaan 60 grammaa.  Myöhemmin tehty tarkempi punnitus osoitti hipulle painoa 59,35 grammaa.

Ristolla on aiemmin hippulistallamme kymmenkunta isomusta, joista painavin, Ruska 166 g, löytyi 2004.  Uusin hippu on saanut nimen Giellajohka ja se sijoittuu listallamme sijalle 39.

Risto Mäläskä ja 12 isomusta menneeltä vuosituhannelta-

Risto Mäläskä ja 12 isomusta menneeltä vuosituhannelta. Kolmastoista koruna Riston kaulalla.

 

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kesän suurin 60 g Miessiltä

Sotajoelta 45 g hippu

Hipussa on reijän lisäksi korundin näköistä kiveä. Kuva Aila Mikkonen

Hipussa on reijän lisäksi korundin näköistä kiveä. Kuva Aila Mikkonen

RUSKAAJA RUOHONIEMIEN HIPPU 046

Ruskaaja on kaunis kuin koru ja tässä se kimaltelee vaskoolissa. Kuva Aila Mikkonen.

Kalervo ja Kauko Ruohoniemi löysivät rännistä 45 gramman isomushipun Sotajoen kultatyömaaltaan elokuun puolivälissä 2013. Hippu lienee toiseksi suurin tältä kesältä ja sijoittuu hippulistallamme 50:n isommalle puolelle. Listalle saamme hipun lähiaikoina, tarkemman punnituksen ja nimen antamisen jälkeen. Ruohoniemet löysivät Sotajoelta vuosi sitten 26 g ja kolme vuotta sitten Hangasojalta 33 g hiput.

 

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Sotajoelta 45 g hippu