Kultaseminaari 2013

Lapin Kullankaivajain Liitto Ry järjesti 18. – 20.1.2013 Kultasenimaarin, jonka pääteemoina olivat: Kiristynyt hallinto harmittaa ja Hienokullan talteenotto.

Avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Jouko Korhonen esitti käyrästöä, joka osoittaa jäsenmääränkasvua ja kullan hinnan kehitystä, jotka molemmat ovat lähes yhtä jyrkkiä.

Hän kiitti jäsenistön aktiviisuutta. Tähän 11. Kultaseminaariin osallistuu 240 henkilöä.

 

 Viranomaisterveisiä

Mukana oli monen viranomaistahon edustajia, jotka kertoivat oman alansa näkökohtia kullanhuuhdonnan piiristä. Esitelmät olivat  mielenkiintoisia ja  selvittivät kullankaivajille tämän päivän tilannetta kullakin hallintoalalla. Lyhyesti voisi kuvata eri viranomaisten tehtäviä kultahankkeissa. TEM edistää ja vaikuttaa kaivostoimintaan poliittisissa piireissä. TUKES käsittelee ja myöntää luvat. Alueviranomainen myöntää ympäsitöluvat. ELY valvoo.

Tässä on  hyvin lyhyesti esitelmien sisällöstä. Tulemme esittämään heidän esitysmateriaaliansa, kun saamme heiltä aineistoa. Klikkaa kuvaa, niin saat koko kuvan näkyviin.

Kaivosylitarkasta Riikka Aaltonen kertoi, että TEM:ssä on ollut resurssipulaa,mutta nyt on  saatu kaksi henkilöä hoitamaan kaivosasioita. Uuden kaivoslain voimaantulon jälkeen päätökset on laitettu lehteen ja se on osittain vaikuttanut, että valituksia on tullut aikaisempaa enemmän. Uutiset kaivosvarauksista aiheuttaa kansanliikkeitä. Uuden  ja vanhan kaivoslain soveltaminen ”sekoittaa” ihmisiä.

Riikka Aaltosen esitelmä TEM_katsaus_ Kultaseminaarissa 20130118

 

 

Tiina Kämäräinen ympäristösuojeluyksikön esimies Lapin ELY-keskuksesta kertoi, että koneellisen kullankaivun määritelmä pitää sisällään niin isot kuin pienet koneet sekä imurikaivun. Näihin pitää hakea ympäristölupa. Jotkin pienet toimenpiteet eivät vaadi ympäristölupaa, esimerkiksi  tutkimuskuopan kaivamiseen ELY-keskus  voi antaa lausunnon, jossa määritellään  mitä,  missä ja milloin saa tehdä. Irtomaan nosto kaivinkoneella ränniin on kuitenkin koneellista kullankaivua.  Koneellisen kullankaivun määritelmää tulisi tarkentaa.

Koneellisen kullankaivun  lupia on  tällä hetkellä yhteensä 56,  17 Lemmenjoen alueella ja  muualla 36 lupaa.

Pasi Molkoselkä TUKES:sta käsittelee kullanhuuhdontalupahakemuksia. Ensimmäinen lupa myönnettiin 9.5.2012. Vuonna 2012 myönnettiin  56 lupaa, joista  45  on lainvoimaisia. Lopuista  luvista on valitettu. Tällä  hetkellä  01/2013 on vireillä 104 lupaa,  joista  65% on jatkoaikahakemuksia. Valitusvastineiden  käsittely on vienyt runsaasti käsittelijöiden aikaa.

Hän lupasi, että kesäksi 2013  tulee lupapäätöksiä, mutta   kukaan  ei tiedä valitetaanko niistä, jolloin  lainvoimaiseksi tulo viivästyy. Hän tähdensi, että lupahakemus  tulee tehdä alunperin huolellisesti.  Jokainen lisäselvityspyyntö viivästyttää hakemuksen käsittelyä ja teettää työtä kaikille.

Pasi Molkoselän esitelmä kolmena osana Osa1 LKLnKultaristeily 2013 tukes_2 , Osa2 LKLnKultaristeily 2013 tukes_2, Osa 3 LKLnKultaristeily 2013 tukes_2

Hienokullan talteenotto

Antti Peronius, geologi: Mikrokullan määrä perinteisillä kulta-alueilla ja uusilla alueilla. Mikrokullan määrä ei ole riippuvainen isompien silmällä havaitten hippujen määrästä. Virtaukset ovat voineet viedä mikrokullan mennessään ja plasereihin on jäänyt vain karkeampaa kultaa ja toisaalla ensiintyy molempia. Mikrokultaa on vaikea löytää, koska se ei jää perinteisiin rihloihin.

Kultahipun tilavuus ja paino pienenee radikaalisti hipun koonmukaan. Esimerkkinä hipun koko on 1x1x1mm, tilavuus 1mm3, mutta jos koko puolittuu 0,5×0,5×0,5, tilavuus on 0,125 mm3. Eli kaksi tai neljä hengetöntä 0,5 mm ei vastaa yhtä 1,0 mm hippua.

Toisessa esitelmässään Antti esitteli laitteita mikrokullan talteen saamiseksi, erilaisia rännejä, rihloja sekä veden virtauksen vaikutusta kullan käyttäytymiseen.  Miten rännejä  voidaan”virittää”  saalistamaan  mikrokultaa.

Mikrohipupun voi tunnistaa sormenpäällä tai hampailla, mutta silmä ei erota.

 

Tapio Hummelholm esitteli pienikokoista spiraalilautaserottimen matkamallia. Erotin soveltuu tutkimuksiin ja upan loppuerotteluun.

 

 

 

Harri Siitonen, kaivosyrittäjä esitteli pienkaivostoimintaansa Kittilässä. Hän kertoin pienen mittakaavan murskauksesta, seulonnasta ja jauhatuksesta sekä kullan erottelumenelmiä. Hän on kaivanut kannattavasti jo vuosikausia kultaa rapautuneesta kalliosta.

 

 

Krister Söderholm, DI, kultakaivoksen johtaja kertoi kokemuksistaan kultakaivoksista eri puolilla maailmaa ja erityisesti Raahen Laivan kultakaivoksesta, sen alkuvaiheista, vesiongelmista ja nykytilanteesta.

 

 

Pekka Suomela Kaivannaisteollisuus ry:n edustajana kertoi tämänpäivän tilanteesta. Yhdistyksen jäseninä ovat kaivokset ja malminetsintäyhtiöt, joiden etujärjestönä yhdistys toimii. Viime kesän kaivosveropuheet ja syksyn Talvivaaran ongelmat ovat aiheuttaneet  töitä. Lupien käsittelyajat ovat pidentyneet, mikä aiheutta ongelmia ja lisäkustannuksia hakijoille.

Kaivosteollisuus tarvitsee lisätyövoimaa vuoteen 2022 mennessä noin 5600 henkilöä.

Kullankaivajateko 2012

Vuoden parhaaksi kullankavajateoksi  valitiin Mieskalenteri 2013 projekti Paljaasti paras. 12 mieskullankaivajaa esiintyy kalenterissa  vähissä  vaatteissa ja jopa ilman. Kalenteri on saanut suuren suosion ja  tuonut kullankaivajille myönteistä julkisuutta.

 

 

Seppo J Partanen esitteli vuoden 2012 suurimman hippulöydön. Palkinnon saivat Sirkka ja Kari Merenluoto 127,1 gramman hipullaan. He eivät olleet vastaanottamassa kiertopalkintoa. Seppo J kertoi heidän pitkän uransa kultamailla ja totesi, että tämän palkinnon he ovat ansainneet.

 

 

Kultaseminaarin järjestelyistä vastasivat Heli Rapakko ja Antti  Peronius. Kaikki kiittävät heitä ja  toivotaan  näkevämme heidät seminaarissa taas  vuonna 2014. Tietenkin tapaamme monta  kertaa kuluvana  vuonna kultamailla.