Kaivoslaki on avattava
Kullankaivajat saivat myötätunnon lisäksi konkreettisia lupauksia kaivoslain avaamisesta keskustelutilaisuudessa 23.10.2013 eduskunnassa Helsingissä. Tapahtuman aiheena on ”Lemmenjoen kultasadun loppu” ja sen oli järjestänyt kansanedustaja Hanna Mäntylä (PS). Kansanedustaja Heikki Autto (KOK) lupasi tehdä aloitteen kaivoslain muuttamisesta siten, että työt kullanhuuhdonta-alueella sallitaan, vaikka muutoksenhaku huuhdontalupiin olisi vireillä. Töiden aloittamista ja lupien myöntämistä ovat viivästyttäneet kymmenet valitukset, joita Saamelaiskäräjät on tehnyt konekaivu- ja lapiokaivulupiin.
Kansanedustaja Pertti Hemilä (KOK) esitti, että uuden kaivoslain avaaminen ja epäkohtien korjaaminen pitää kirjata tulevaan hallitusohjelmaan vaalien jälkeen. Hän kertoi muuttaneensa täysin käsityksiään lapio- ja konekaivuun aiheuttamista haitoista Lapin luonnolle tutustuttuaan kulta-alueisiin kesällä 2012. Hänen mielestään kullankaivusta on annettu täysin virheellinen ja vääristelty kuva.
Tilaisuudessa oli paikalla nelisenkymmentä osallistujaa, joista kuusi kansanedustajaa. Kullankaivajien puolesta puhui Jukka Kela. Hän esitteli Lapin Kullankaivajain Liiton kannanoton uuteen kaivoslakiin ja sen tuomiin uhkiin. ”Kullankaivun ongelmat eivät ole kaivajissa vaan heitä valvovissa viranomaisissa”, sanoi Kela.
”Kullankaivun loppuminen on suuri taloudellinen ja kulttuurinen menetys koko Lapille ja Suomelle. Monesti tällaisen toiminnan arvo tunnustetaan vasta sitten, kun se on menetetty”, sanoi vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson. Hän on tutustunut kultaan ja kullankaivajiin Lemmenjoen Pehkosenkurussa Kelan kulta-alueella, jossa tehdään töitä perinteisesti lapiolla. Hänen mielestään kullankaivu on maailmanlaajuisesti ainutkertainen perinne, jonka arvoa on vain pienessä määrin osattu hyödyntää.
Seppo J. Partanen




Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.