Solange vastaanottaa LKL:n viirin ja kunniajäsenyyden äidilleen Petronellalle. Tytti Bräysyn kullasta ja hopeasta valmistama kaulakoru ”Petronella kukkulat” viehätti myös oikealla istuvaa Jennyä.
Lapin luonto luo outoa taikaa, laulaa Petronellan ystävä Jenny suomeksi kullankaivajille.
145 vuotta sitten löytyi Lapin kulta Ivalojoelta, 115 vuotta sitten puhkesi kalliokultakuume Laanilassa, 80 vuotta sitten Sauva-Aslak näki unessa Tankavaaran kultapaikan, 80 vuotta sitten löytyi kultahistorian suurin hippu Luton latvoilta, pian 70 sitten löytyi Lemmenjoen Morgamojan kulta, 65 vuotta sitten perustettiin Lapin Kullankaivajain liitto.
Tässä tilaisuudessa on jotakin maagista taikaa; Lemmenjoen Morgamin eli Pellisen kämpälle kokoontui 27 kullankaivajaa 18.syyskuuta 1949. He perustivat Lapin Kullankaivajain liiton ja päättivät jäsenmaksuksi 1 g kultaa varsinaisilta ja 2 g kannattajajäseniltä.
Kahvia kokouksen osanottajille keitti hollantilainen Sylvia Petronella Antoinetta van der Moer. Hän oli tullut Suomeen kesäkuun alussa, Lappiin elokuun puolivälissä, kävellyt Lemmenjoelle ensin Laanilasta noin 100 km ja toisen kerran Inarista. Hän oli tehnyt työtä kuulun kultaporukan kokkina kolmisen viikkoa ennen tuota kokousta. Viikkoa aikaisemmin 11.9. oli kämpällä juhlittu hänen 26-vuotispäiviää.
Kaksi viikkoa kokouspäivästä Petronella oli matkalla Suojelupoliisin kyydissä Ivalosta Rovaniemen kautta Helsinkiin. Tuolta matkalta hän ei enää koskaan palannut; kuulustelujen ja oikeusistuntojen jälkeen hänet lähetettiin laivalla Kööpenhaminaan ja sieltä edelleen Hollantiin lokakuun lopulla.
Kuuntele alla olevasta linkistä Heikki Kokon muistelot Petronellasta. Äänite on tehty 1980-luvun alussa Inarissa Ranta-Marin keittiössä radio-ohjelmaan ”Oikotie vai elämäntapa” tekijöinä Martti Timonen ja Seppo J. Partanen.
Yrjö Korhonen ja Niilo Raumala opastavat matkailijoita kultamontulla Tankavaarassa 1970-luvun alussa.
Näin Raumalan Nipa muisteli tyhjää hetkeä Petronellan jälkeen 1969 ilmestyneessä kirjasessani Lemmenjoen kultamaat:
– Vuonna -49 Lemmenjoen kultamailla vaikutti uhkeamuotoinen hollantilainen tyttölapsi Petronella. Hänestä kirjoittivat lehdet paljonkin – enimmäkseen pelkkää puppua. Tulkoon kuitenkin vielä kerrottua niistä jälkitunnelmista, kun Petronella oli karkotettu.
– Koskis Erkki, Haris Pena ja minä olimme juuri olleet juhlimassa Ivalon matkailuhotellissa Petronellan kanssa ja Suomen ahdasmielinen poliisi oli vienyt meiltä tytön mennessään.
– Typertyneinä ja allapäin mentiin seuraavana päivänä Ranta-Marin kahvilaan. Yksi meistä heltyi kyyneliin, joista ei näyttänyt loppua tulevan. Lopulta ei auttanut muu kuin viedä itkijä kaksissamiehin ulos ja antaa kunnon selkäsauna. Poru loppui siihen.
Hän on ollut kateissa, mutta ei unohdettuna 65 vuotta. Hänestä on tehty kirjoja, lauluja, hänen mukaansa on nimetty ravintoloita, veneitä, lapsia. Häntä on yritetty löytää kunniavieraaksi kuninkaallisille, elokuvatähdeksi, lehtijuttuihin, kullankaivajien vieraaksi ja avuksi, hänestä on syntynyt kuolematon legenda.
Hän on täällä tänään.
Kunniavieraanamme ovat Petronellan tytär Solange ja hänen ystävänsä Jennifer.
Solange ja Jenny; olemme onnellisia ja kiitollisia siitä, että Te olette täällä ja toitte mukananne Petronellan , jota kaikki Lapin kullankaivajat ovat toivoneet näkevänsä 65 vuotta.
Petronella on nyt löytänyt lopullisen leposijansa Suomen Lapista niiden ystävien keskeltä, joiden kanssa hän vietti elämänsä ikimuistoisimmat hetket; Jaakko Isola, Heikki Kokko, Kullervo Korhonen, Jukka Pellinen, Aaro ja Niilo Raumala, Kullervo Korhonen. He ovat kaikki legendoja, joiden elämä kerran lyhyen tuokion solmiutui yhteen Lemmenjoella ja Lapissa.
He ovat nyt ikuisesti yhdessä kultamailla ja Suomen tarinaperinteessä. He kertovat tarinaa ihmisen ikuisesta onnen etsimisestä, kullasta ja kullankaivajista Suomen Lapissa, sotavuosien jälkeisestä kaoottisesta maailmasta, jossa jokainen yritti selviytyä kykyjensä ja taitojensa mukaan.
Solega, Jenny, Jouko Korhonen ja Kai Rantanen kiinnittävät Petronellan muistolaattaa Inarin hautasumaalla Tuhkapyrkyrien muistopaadelle. Alla laatan teksti kameramiehen heijastuksella koristeltuna.
Solange van der Moer ja Jennifer O`Connor aloittavat Petronellan tuhkien levittämisen vanhojen ystävien vierelle..
Kullankaivun perinteeseen on aina kuulunut se, että sinne tuodaan vain se, mitä repussa voidaan kantaa. Ei menneisyyttä, ei epäonnistumisia, ei rikkeitä tai rikoksia, täällä jokainen voi aloittaa puhtaalta pöydältä niillä eväillä, kyvyillä ja taidoilla, mitä mukana on. Näin Petronella valloitti Lemmenjoen 130 kullankaivajaa syyskesällä 1949 ja teki itsestään kuolemattoman legendan.
Kiitos Teille Solange ja Jenny, että olette nostaneet Petronella tarinan julkisuuteen Amerikassa. Täältä Suomesta ja Lapista se ei ole koskaan kadonnut.
Kai Mullis Rantanen kiinnittää muistolaattaa.
Emme ole täällä todistamassa Petronellan legendan loppua vaan sen jatkumista ja maailman valloitusta.
Iloomme Petronellan paluusta sekoittuu myös ripaus surua ja haikeutta. Hänen lisäkseen olemme juuri menettäneet kaksi Lapin Kullankaivajain liiton kunniajäsentä; kirjailija Arvo Tiera Ruonaniemi (1912 – 2014) ja Lemmenjoen kullan löytäjä Niilo Ranttila (1924 – 2014). Kaikki jättivät jälkeensä unohtumattomat, miellyttävät muistot heidät tunteneille, ja he ansaitsevat pysyvän sijansa kullankaivun historiassa.
Seppo J. Partanen, juhlapuhe Lapin kullankaivajain liiton 65-vuotisjuhlissa Tankavaarassa 31.7.2014
Matin muistolaatta vanhan aihkin kyljessä Loijakkakurussa.
Tankavaarassa tapahtui heinä- ja elokuun alussa paljon muutakin. Muutaman kilometrin päässä Kultakylästä muistettiin Mähösen Mattia, hauskaa seuramiestä, kullankaivajaa ja kullankaivun vaikuttajaa. Mitä Loijakkakurussa tapahtui, katso tästä linkistä:
https://www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/mahosen-matti-muistettiin-tankavaarassa/
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.