Kultahippu.fi

Lapin tunturipurojen ja jokivarsien kultahiput ovat löytäneet tiensä monenlaisiin koru-, koriste- ja käyttöesineisiin. Kullankaivajana kohta 40 vuotta työskennellyt kultaseppä Arska Alhonen aloitti 1980-luvulla kultahippujen käytön koruissa luomalla Lemmenjoki-korut. Hän käyttää hippuja sellaisenaan kaula- ja korvakoruissa sekä yhdistää hippuja hiottuihin koru- ja jalokiviin. Vuosikymmenien pioneerityö kullan- ja kullankaivun arvon  nostamiseksi on kantanut hedelmää ja uusia kultahippujen ”jatkojalostajia” on syntynyt useita.

Korpiorvokeissa on kultaa ja hopeaa.

Yksi heistä on inarilainen Tytti Bräysy. Hän on valokuvaaja, graafikko ja korutaiteilija, joka kaivaa myös kultaa Lemmenjoen Karukorvenkurussa. Ideat hippukoruihinsa Tytti etsii Lemmenjoen maisemista ja kullankaivajien elämästä siellä. Kauneuden ja herkkyyden lisäksi hänen koruistaan löytyvät myös ne pelot ja uhkakuvat, joiden vallassa kullankaivajat siellä työskentelevät.

Valste triste, kuolitanssi Lemmenjoen kultasadulle, kuvaa koruna myös kullankaivajien tämän hetken tunnelmia.  Hopeaa ja kultahippu

Näitä tunnelmia kuvaa Tytin ”Valse Triste”, joutsenen kuolintanssi-kaulakoru. Herkkyyttä ja kauneutta kantavat hopeiset korpiorvokit. Kummassakin korussa on aito Lemmenjoen hippu.

Tytti Bräysy

Tytti kertoo tarkemmin itsestään ja koruistaan Hippu-osiossa. Pääset sinne tästä linkistä: https://www.kultahippu.fi/suurimmat-kultahiput/tytti-etsii-kultahipun-sielua-ja-sydanta/

Kansanedustajat Hanna Mäntylä (ps) ja Heikki Autto (kok) ovat tehneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen kullankaivun tulevaisuudesta ja lakialoitteen kaivoslakiin.

Hanna Mäntylä on tehnyt 16.12.2013 kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle ”Kullankaivun tulevaisuus”.

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kullankaivua olisi jatkossa mahdollisuus harjoittaa elinkeinona ja jotta pitkä, kulttuurisestikin arvokas kullankaivuperinne ei katkeaisi?

Miten hallitus aikoo varmistaa, että edellä kuvattu lupa- ja valitusmenettely ei pysäyttäisi kaivutoimintaa?

Aikooko hallitus ottaa kaivospiirien lakkauttamisen kokonaisuudessaan uudelleen tarkasteluun kaikkia osapuolia tasapuolisesti kuullen?

Katso tästä KIRJALLINEN KYSYMYS kokonaisuudessaan LKL:n sivulta.

Heikki Autto on tehnyt lakialoitteen, jossa kahdella sanalla ”tai kullanhuuhdontaluvan” kullankaivaja  voisi aloitta kaivutoiminnan, vaikka huuhdontaluvasta olisi valitettu.

Tässä on linkki Verkkouutisten nettisivulle LAKIALOITE KAIVOSLAIN MUUTOKSESTA.

Taustaa

Uuden kaivoslain mukaan kaikki kaivospiirit, jotka on perustettu kullanhuuhdontaa varten, lakkautetaan kahdeksan vuoden siirtymäajan jälkeen. Myös kaivospiirit, joilla harjoitetaan vain lapiokaivua, lakkautetaan.

Uusi kaivoslaki antoi kullanhuuhdontaluville valitusoikeuden. Jos luvasta valitetaan, niin kullanhuuhdontaa ei voi aloittaa ennen valitusten käsittelyä, joka saattaa kestää vuosikausia.

Lapin Kullankaivajain liitto vetosi kansanedustajiin, julkiseen sanaan ja muihin vaikuttajiin Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Kuvassa tapahtuman henkilöitä vasemmalta kaivosyltarkastaja Riikka Aaltonen, kullankaivajat Veikka Gustafsson ja Jukka Kela, kansanedustajat Hanna Mäntylä, Heikki Autto ja Pertti Virtanen.

Mistä tässä on kysymys. Lue Kullakaivajain liiton kannanotto allaolevasta linkistä:

LKL 16.10.13

Risto Mäkipuro:

Kullankaivajien tämänhetkisiä tuntoja ilmaisi veteraanikaivaja ja liiton kunniajäsen Risto Mäkipuro, jolla on takanaan yli 60 vuotta Lemmenjoen kultaa: