KULTAVUOSI 2021 tapahtumia


Kultahippujen katovuosi 2021:

Jäivätkö isomuslöydöt  historiaan

Vanha vuosi 2021 vierähti Lapin kultamailla historiaan ennakoidulla tavalla. Suurten hippujen löytöuutiset harvenivat lähes olemattomiin, kaivinkoneet vaikenivat Lemmenjoella, konekaivu muualla vilkastui, moni veteraani laittoi rukkaset naulaan, vilinää ja vilskettä riitti kultamontuilla ja etenkin LKL:n jäsenvaltauksilla, kullankaivu oli vahvasti julkisuudessa, ja etsi uusia toimintatapoja koronan ja byrokratian varjossa.

Kultakesän ainoaksi uutiseksi näyttää jäävän Härkäselältä Kutturan tien viereltä kesäkuun 1. päivä 2021 löytynyt 15,4 gramman kultakimpale nimeltä Impi. Hipun löytäjä Jenny Jurvakainen odotti löytäessään vauvaa, jota kutsuttiin Impiksi. Tämä hippu ei löytänyt paikkaansa kultahippu-sivuston  suurten isommusten listaan, johon vuodesta 2003 on kirjattu yli 20 g painoiset isommukset. Ensimmäisessä listauksessa hippuja oli kaikkiaan 50. Impistä on uusimmassa hippulistassa tieto ja valokuva.

Hippukirjuri päätti kaivaa kultahistoriasta uutta suurten hippujen luetteloon uutisköyhän kesän jälkeen. Mikko Raudasojan tiedetään löytäneen Ivalojoelta suuria kultahippuja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Suomen Kuvalehden juttusarjassa 1926 on kuva  ”Ruikan Mikosta” kädessään 128 grammainen kultakimpale. Uuden Suomen uutisen mukaan hippu olisi painanut 120 g. Löytöpaikka lienee ollut Ruikanmutka, vaikka siitäkin on erilaista tietoa. Monien lähteiden tarkistuksen jälkeen hipun painoksi kirjattiin  hippulistaan 128  g.

Mikko tuli Ivalojoen kultarannoille 30-vuotiaana 1903 Ylivieskasta ja hänestä tuli elinkautinen. Hänen tiedetään kaivaneen kultaa Ivalojoen kulta-alueen alaosassa Ritakoskella sekä ylempänä Ruikanmutkassa. Paavo Pitkänen kertoo kirjassa ”Kultaa ja kivikirveitä 1968” Mikon löytäneen  Ruikanmutkasta myös noin 370 g kultakimpaleen ja aiemmin tuntemattoman kaivajan 395 gramman isommuksen. Näistä löydöistä ei kuitenkaan ole mitään muuta kirjallista tietoa, joten niitä ei ole hippulistalle otettu.

Mikon elämän loppu oli traaginen. Pitkänen kertoo hänen nähneen nälkää ja soittaneen nälkäänsä haitaria pimeässä kämpässään, josta hänet lopulta siirrettiin Inarin kunnan hoidokiksi ”järkensä valon menettäneenä”.

Tämä tarina saattaa istua hyvin Lapin kullankaivun nykyhetkeen!

Siitä todisteena päivitetty 143 historian suurimman hipun lista avautuu alla olevasta linkistä:

Hippulista 11.1.2022

 

******

Lapin kulta kimaltaa telkkarissa

Lapin kullan kimallus elokuvan ja tv-sarjan tapahtumat sijoittuvat tähän maisemaan; Ivalojoen Kultalan laaksoon, johon Kultalan Kruunun Stationi valmistui keväällä 1870. Upea nähtävyys tänäkin päivänä!

Lapin kullan kimallus on Åke Lindmanin suurtyö ja vuosikymmenen haave, joka lopulta toteutui vuosituhannen vaihteessa. Elokuva valmistui parin vuoden työn tuloksena kesällä 1999. Samoilla kuvauksilla Åke teki myös kolmeosaisen tvsarjan, joka esitettiin ensi kerran  vuonna 2001. Nyt Lapin kulta kimaltaa televisiossa ykköskanavalla moneen kertaan maanantaisin ja lauantaisin  8.–27. marraskuuta 2021.

Åke Lindman syntyi 11.1. 1928 Helsingissä ja kuoli Espoossa 3.3.2003.

Lue lisää elokuvan ja tv-sarjan taustoista ja tapahtumista alla olevista linkeistä:

Lapin kullan kimallus elokuvan taustoja | Kultahippu.fi

Lapin kullan kimallus tv-sarjan tapahtumista | Kultahippu.fi

Kuka löysi Lapin kullan 150 vuotta sitten 

 

Lemmenjoen kullankaivajat televisiossa

Lemmenjoen kultapurojen hiput ovat pienentyneet.

Lemmenjoen kullankaivua ja kaivajia on ahkerasti dokumentoitu historian käännekohdassa. Koneellinen kaivu Lemmellä päättyi kesällä 2020 ja elämä kultapuroilla hakee nyt uusia uomia. AlfaTV:ssä on pyörinyt ohjelmasarja ”Lemmenjoen kullankaivajat” lokakuun puolivälistä 2021 alkaen. Ohjelma on nähtävissä myös YouTuben viihdekanavalla, linkit jutun lopusta.

Kai ”Mullisaukko” Rantanen kertoo Lemmenjoen kultalegendoista, taitaa olla jo itsekin!

Kullankaivajien arkea ja elämää etsii jutuissa Marko Saikkonen jututtamalla kokeneita konkareita ja nuorempia noviiseja. Kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja Kai Mullisaukko Rantanen kertoo Lemmenjoen legendoista, joista oman ohjelmansa saavat myös Sirkka ja Kari Merenluoto. Jaksot ovat katsottavissa uusintoina, seuratkaapa ohjelmatietoja perjantaisin klo 14 ja tiistaisin klo 10.

Linkkejä:

https://www.youtube.com/watch?v=wnAGCYQLypI

https://www.youtube.com/channel/UCphzDXDQ-cQA4nu4barnjhg

https://finndetector.com/

******

Isomus löytyi Härkäselästä; 15,4 g

Kuvat Jenny Jurvakainen

Uutiset isojen kultahippujen löytymisestä kuluneena kesänä 2021 ovat olleet hakusessa. Näinhän sitä ennusteltiin, kun kaivinkoneet vaikenivat Lemmenjoella ja jänkien alla piilevät isommukset jäivät lapiokaivulla tavoittamattomiin. Kultahistorian suurimpien yli 20 gramman hippujen listaan ei ole toistaiseksi tullut yhtään uutta löytöä, mitä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Kesän suurimmaksi saattaa jäädä Härkäselästä kesäkuun 1. päivänä löytynyt 15,4 gramman kultakimpale.

  • Hei, löysin Härkäselästä, Kutturantien varresta, isohkon hipun tänä kesänä. Paino on valtavat 15,4 grammaa. Onko tämä liian pieni keräämällesi listalle? Terveisin Jenny Jurvakainen.

Toisessa viestissä Jenny kertoo kaivaneensa koneella kultaa pari vuotta miehensä kanssa, joka aloitti kullankaivun 1990-luvulla.

Härkäselän päällä moreenissa oleillut hippu löytyi pesupöydältä rihlojen rikastetta pestäessä. Nimekseen se sai Impi; ”koska olen raskaana ja vauvaa ja sanottu koko ajan Impiksi. Löytöä juhlittiin lättykahveilla, miehelle konjakit ja sikari”, tarkensi Jenny isommuksen löytöhetkeä.

Hippulistalle on parinkymmenen vuoden aikana kertynyt yli 140 suurta hippua suuruusjärjestyksessä. Lista koottiin vuonna 2003 ilmestyneeseen ”Kullankaivajan opas”-kirjaan. Siinä oli 50 isomusta 20–393 gramman väliltä. Luetteloon kertyi myöhemmin uutta ja vanhaa tietoa niin, että hippujen lukumäärä lähes kolminkertaistui. Valtaosa uusista hippulöydöistä tehtiin Lemmenjoella konekaivutyömailla Miessijoella tai Ruihtu- ja Puskuojien latvajängällä.

Hippulistalle Jennyn hippulöytö ei toistaiseksi pääse, kultahistoriassa sille on paikkansa. Antaahan se uskoa ja toivoa muille kaivajille, joita kullankaivajain liitossa on noin 4000.

Hippukirjuri odottaa uutisia isommuksista!

******

Pelle Kankainen  27.3.1910 – 7.11.1980

Lue tarinat Pellestä:

pelle-kankainen-kultamaiden-legenda

******

Kadetti 2754 on poissa

Kullankaivaja, majuri evp.

Olli Fallenius 21.12.1922 – 20.9.2021

https://www.kultahippu.fi/pyrkyrin-palsta/kadetti-2754-on-poissa/

Linkki muistokirjoitukseen yllä.

********

Kultakansa kisaili Tankavaarassa

Tankavaaran Kultakylä oli täynnä tapahtumia, kullankaivajia ja muita kulkijoita heinä- ja elokuun vaihteen viikonloppuna 2021. Lue lisää alla olevista linkeistä, kisatulokset alimmaisena.

Kullanhuuhdonnan SM-kisat 29.7.-1.8.2021 | Visit Sompio

SM-tulokset 2021

 

******

Hoputon Hoppu, elämä ja elämän loppu

Väinö Hoppu on yksi Inarin hautausmaan Pyrkyripalstan vähemmän tunnetuista kultalegendoista. Sotien jälkeinen miinanraivaus toi hänet Lappiin, vei häneltä jalan, toi tilalle proteesin ja kultapurot. Hän tuli Lemmenjoelle 1951, jolloin suurin kultaryntäys oli jo ohi. Viisi kesää kului Ruitulla ja Morgamojalla, kuusi Laanilan Tolosjoella ja lopulta asettui Lemmenjokeen laskevan Ruittuäytsin kanjoniin, hieman sivuun suosituimmilta kulkureiteiltä.

Kultahommat jäivät vähälle 1972 ja koti löytyi Inarin kirkonkylän laidalta. Ikuinen etsijä lähti syyskesällä 1979 hakemaan polkupyörällä kullan emäkalliota Pokan tietä Repojoen varteen. Sieltä hänet löydettiin kuolleena teltastaan. Samana syksynä pidettiin Laanilassa Lapin Kullankaivajain Liiton 30-vuotisjuhlat, jonka jälkitunnelmissa nimi Pyrkyripalsta sai alkunsa. Väinön etsiminen ja löytäminen oli keskeinen asia nimen syntymiselle.

Väinö Hoppu oli kuollessaan 56-vuotias. Hannu Viranto sai häneltä oppinsa kullankaivajaksi, lue hänen tarinansa ”Hoputtoman Hopun” elämästä ja kuolemasta klikkaamalla alla olevaa linkkiä.

https://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2021/07/Hoppu-kultahippuun.pdf

*******

Kullankaivajat uusivat hallitustaan

Lapin Kullankaivajain liitto nimesi Marko Tourun vuoden 2016 kullankaivajateon arvoiseksi ansioistaan yhteistyön ja Tankavaaran kultakylän kehittäjänä. Etualalla liiton toiminnanjohtaja Kai Rantanen, Marko takana kiitospuhetta pitämässä.

Marko Touru valittiin Lapin Kullankaivajain Liiton uudeksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Vuosikokous jouduttiin koronan takia siirtämään kesään ja se pidettiin Saariselän Riekonlinnan auditoriossa 19. kesäkuuta 2021. Paikalla oli 30 liiton jäsentä. Marko on toiminut liiton hallituksessa vuodesta 2018 alkaen, hänet valittiin vuoden kullankaivajaksi 2016, kultaa hän on ehtinyt kaivaa kymmenkunta vuotta. Tankavaaran kultakylän isäntänä hän on toiminut aktiivisesti vuodesta 2013 alkaen uudistaen matkailupalveluja ja tapahtumia sekä luoden yhteyksiä lähiympäristöön ja maailman kullankaivujärjestöihin.

Liiton kunniajäseneksi valittiin GTK:n erikoistutkija ja emeritus tohtori Kari Kinnunen.

Kari Kinnunen kotilaboratoriossaan, elämä kultahippujen kanssa jatkuu, Mineralia lehti kertoo lisää.

Hän on paneutunut Lapin suurten kultahippujen tutkimukseen ja kansantajuistanut tutkimustuloksia siten, että kullankaivajat ovat pystyneet hyödyntämään tietoa työssään. Kari toimii eläkkeelle jäätyään kiviharrastajien Mineralia-kuvalehden päätoimittajana nostaen siellä kullankaivun yhdeksi lehden keskeiseksi juttuaiheeksi.

Kymmenkunta vuotta liiton hallituksessa toiminut ja sen ensimmäinen naispuheenjohtaja Maija Vehviläinen jätti haikeat jäähyväisten saaden vastaansa kehut ja kiitokset hyvin hoidetusta osasta LKL:n historiaa. Hallituksessa on nyt kuusi miestä ja yksi nainen: Anurag Lehtonen, Kai Rantanen, Marko Touru, Esko Orava, Hannu Raja, Ensio Kaustinen ja Ami Telilä.

Perinteeksi muodostunut ja koronan takia kaksi vuotta tauolla ollut kullankaivajien seminaariristeily Helsingistä Tukholmaan pyritään nyt järjestämään 4.2. 2022 alkavaksi. Korona ei ole ”rokottanut” liiton jäsenmäärä, joka on edelleen nousussa; vuoden 2021 alussa jäseniä oli 4192 henkilöä.

Muttisen matka maailmalle

Kake Ivalojoen Saarnakönkään ”saarnatuolissa”.

Muttinen matkaa maata ja maailmaa mukanaan vaimo Inkku, viesti ja visio, seikkailunhalu ja huumorintaju. Jälki on uskomaton. Lappiin syntyy Tankavaaran Kultakylä, kultamuseo, kullanhuuhdontakisat, kaivosrautatie, Kaamosjazz, Rotisseur ravintola, Husky safarit ja paljon muuta. Maailman kullankaivajat löytävät toisensa, Muttinen toimii parikymmentä vuotta Maailman kullanhuuhtojien puheenjohtajana, Tankavaara kasvaa maailmankuuluksi kultakeskukseksi.

Eikä tässä olen läheskään kaikki 50 – 60  vuotta kestäneen työn tuloksista. Muttinen tunnetaan myös Kauko Launosena ja Inkku Inkeri Syrjäsenä. Elämän polut johdattivat pariskunnan 1970-luvun alussa Keski-Suomesta Lappiin ja Sodankylään. Yrjö Korhonen ja Niilo Raumala olivat juuri perustaneet Tankavaaran matkailuhuuhtomon, vanhat Lemmenjoen kultaveteraanit ja Kullankaivajain liitto urakoi talkoovoimin matkailupalveluja nelostien varteen. Inkku ja Kake tulivat talkoolaiseksi Tankavaaraan kesällä 1972.

Tästä sai alkunsa tarina, josta Kake on koonnut lähes 300 sivuisen kirjan ”Muttisen

Tankavaaran isäntä myhäilee kansansuosiota kultakisoissa kauan sitten.

muisteluksia”. Kirjassa Muttinen kertoo omalla aidolla tavalla elämäntarinansa lisäksi Tankavaaran synnyn, kasvun, maailman valloituksen, kuvailee tapaamisiaan presidentin linnassa, Kiinan kaivoksilla, kaiken maailman kultakentillä, matkamessuilla, Euroopan metropoleissa. Olin mukana monissa tapahtumissa ja teimme paljon yhteisiä reissuja ja esiintymisiä. Muttisen kirja tuo paljon uutta tietoa ja taustaa niillekin kultahistorian hetkille, joista luulin jo kaiken tietäväni.

Matkamessuilla viime vuosituhannella; oikealta Muttinen, Nipa Raumala ja Seppo J. Partanen

Kake kertoo elävästi ja hauskasti. Paljon hän jättää kertomatta kipeitäkin asioita riidoista ja oikeusjutuista, mutta siihen hänellä on täysi oikeus. Moni muistelmien kirjoittaja voisi ottaa oppia Launosen persoonallisesta ja itsekkäästäkin näkökulmasta, sillä juuri se antaa elämänkertakirjalle tarvittavat mausteet.

Muttinen ei ole jättänyt ikääntymisen tuomista vaivoista huolimatta työtään Lapin kultahistorian ja kultamuseon hyväksi. Hän toimii edelleen Kultamuseosäätiön hallituksessa kuten Inkeri Syrjänenkin. Ennen muistelmakirjaa Kake kokosi näköispainoksen ”Tankavaaran Tietosanomat 1984–2013” lehdistä. Nämäkin lehdet ovat jo arvokasta Lapin matkailun historiaa ja täynnä Muttisen oivalluksia ja ajankuvia.

”Muttisen muisteluksia” kirjan hinta on noin 30 euroa ja sitä on saatavissa muun muassa Suomalaisesta kirjakaupasta, alla olevasta nettiosoitteesta, lienee myös Tankavaaran kultamuseossa ja kultakylässä, vaikka nettisivut eivät niistä kerro.

Muttisen muisteluksia | Kauko Launonen (tammikuu.net)

Seppo J.

 

Kuvaaja on poissa, kuvat jäävät elämään

Valokuvaaja Timo Kirves on poissa. Hän jätti jälkeensä arvokkaan elämäntyön, ehti kuvata myös kullankaivajia. Lue lisää alla olevasta linkistä:

Kuvaaja on poissa | Kultahippu.fi

******

Lemmenjoen kultakulttuuri ei kokonaan kuollut

Tämä maisema on muistoja täynnä!

Vuosikymmenien aikana Lemmenjoelle kehittynyt yhteisöllisyys ja kullankaivukulttuuri ei näytä kokonaan kuolleen. Se kituuttaa ja hakee tietään kesän 2020 suurten muutosten jälkeen, kun kaivospiirit lakkautettiin, kaivinkoneet sammutettiin ja kuljetettiin maalikylille.

Inarilainen lehti kertoo laajassa artikkelissa Lemmenjoen kullankaivusta uuden tulevaisuuden edessä. Tarinassa kullankaivaja Kai Rantanen kuvailee elävästi tunnelmia nyt, enteilee tulevaisuutta ja muistelee menneitä vuosiaan. Hänestä on ehtinyt kasvaa elinkautinen, mikä vie aikaa ainakin yli 30 vuotta. Siinä sivussa hän on toiminut kullankaivajain liiton sihteerinä, toiminnanjohtajana ja lehden päätoimittaja sekä vapaa-aikoinaan muun muassa poroteurastajana.

Mullisaukosta Mullikseksi lyhentynyt Kai jäi kerran talvella vangiksi omaa kämppäänsä, kun lumi oli peittänyt ja lukinnut oven ulkopuolelta. Puolitoista päivää, muutama kirja, vesivarasto ja viskipullokin ehti lähes tyhjentyä, kun savupiipusta kuului huuto ”tarvitaanko siellä apua”. Totta helvetissä tarvittiin ja Postilan Pekka kaivoi lapiolla Mullikselle tien vapauteen sen jälkeen, kun vanki lupasi olla koskaan vittuilematta kaivajalle.

Lue alla olevasta linkistä koko Inarilaisen juttu ja vastaus siihen, pitikö Mullis lupauksensa:

https://www.inarilainen.fi/kulttuuri/yoton-yo-ei-tuo-paivanvaloa-lemmenjoen-ammattikullankaivajien-ahdinkoon-6.249.1990251.2922764240?fbclid=IwAR3AyM_nBt-cFkxqjjabeJ5AgGuLaNQArdu9Y4Dxq6A820W5Zm3hH6Rjn_U

Petsamon muisto elää

”Vain poronjäkälää” kasvava Petsamo muuttui 1930-luvulla Eurooppaa kiinnostavaksi matkailukohteeksi. Nikkeli vei sen suurvaltojen kiistakapulaksi ja sotatantereeksi. Petsamo ehti olla Suomella parikymmentä vuotta vuodesta 1921 alkaen, ja jätti jälkeensä arvokkaan perinnön. Lapin ja koko maan matkailun kehitys sai alkunsa Jäämeren tiestä, Inarista ja Petsamosta. Malminetsintä ja kaivostoiminta löysi sieltä uuden suunnan.

Ehkä arvokkain Petsamon perintö oli oppi kansainvälisestä politiikasta, valtioiden itsekkyydestä, yhteistyöstä ja vaikuttamisesta; nikkelimyrkytys oli viedä koko maan tuhoon.

Oliko Petsamo ja sen nikkeli kiusaus vai kirous, olimmeko maailman myrskyissä vain ajopuu virrassa tai lastu laineilla? Vastaus on hakusessa ja sinne se saa jäädäkin. Petsamon aika oli Suomelle välietappi matkalla maailman onnellisemmaksi maaksi, ja osaksi Eurooppa.

Tästä ja paljosta muusta kertoo Tampereen Kivikerhon Mineralia-lehti. Tietoa löytyy osoitteesta www.tampereenkivikerho.fi.

Kullankaivajat kokoustivat virtuaalisesti

Tämäkin piti kokea, elämälle kiitos; Lapin kullankaivajien virtuaalinen seminaari. Noin 70 kullankaivajaa – ehkä muutama muukin – istui mikä missäkin kuunnellen ja katsellen esityksiä näyttöpäätteiltä. Aiheena olivat kullankaivun uhkat ja mahdollisuudet, pienkaivostoiminta Lapissa, luvat ja byrokratia sekä vireillä oleva malminetsinnän ja pienkaivostoiminnan palvelukeskus.

Kaksi tuntia sujui nopeasti itsekseen istuen, luentoja kuunnellen ja takautumia muistellen. Istuttiin nuotiolla Lemmenjoen Kultasatamassa viime vuosituhannella. Herman Stigzelius ja Ilkka Härkönen pois lähdössä, minä tulossa pari vuorokautta reissanneena junalla, linja-autolla, jokiveneellä. Päätettiin tehdä kirja Lapin kullankaivun historiasta ja Herman sanoi kirjoittavansa. Valitti näet sitä, että kaikki te muut kirjoitatte, mutta minä vain tiedän! Kultakuume, Lapin kullan historia ilmestyi 1987 ja ehti kahteen painokseen.

Kerran kokoustettiin Lemmenjoen Puskun turvekammissa kevättalvella 1969. Matka sinne kesti kauan, loppu piti hiihtää Läskikurua muutaman kymmenen kilometriä. Oli yritetty kehitellä Lemmenjoen kultamatkailua, mutta asia ei saanut siipiä alleen. Kullan hinta oli painunut alas, kaivaminen maasta ei antanut elämisen eväitä. Nipa Raumala ja Yrjö Korhonen päättivät muuttaa Lemmenjoelta Tankavaaraan, kaivaa turistin taskua. Siitä alkoi uusi aika hiipuvassa kultakulttuurissa.

Muutaman vuoden päästä istuttiin elokuun päivänä Tankavaaran kankaalla nuotiopiirissä suurten kuusten katveessa sivussa ihmisvilinästä. Oli käynnissä kullanhuuhdonnan mestaruuskisat. Tarina lensi, juomapullo kiersi, joku kävi välillä vaskaamassa ja palasi paikalleen. Virtuaalisuus oli kaukana ja  elämä ympärillä. Uusi aika on koittanut Lapin kultamailla, tuli ja meni!

Historia on kääntänyt lehteään tiheään viimeisen vuoden aikana. Kaivospiirit lakkautettiin lain nojalla 2020 ja pesuveden mukana huuhtoutui myös Lemmenjoen menestyksellinen konekaivu. Kullankaivajien piti kokoontua 2021 perinteeksi muodostuneeseen laivaseminaariin, jota on järjestetty noin 40 vuoden ajan. Tapahtuma on parhaimmillaan kerännyt yli 300 osallistujaa, nyt korona muutti kaiken. Laivat jäivät satamaan ja kullankaivajat odottamaan tulevaa kesää ja parempia aikoja.

”Ei ole syytä synkistellä, suuria uhkia ei kullankaivajilla ole juuri nyt näkyvissä” kiteytti esityksensä Antti Peronius, kullankaivun edunvalvoja Inarin Mulkujärveltä. Tarkkana pitää kuitenkin olla, sillä ikuisen taistelun etulinja on siirtynyt Lemmenjoelta muualle, erämaa-alueille, jossa koneellista kaivua ja muita kehittyneitä työtapoja yritetään ajaa pois, luonnosteli Antti kullankaivun näkymiä Teams-seminarissa. Vaikeuksia lapiokaivajalle ei juuri nyt ole, mutta on tarkoin seurattava vesilain uudistuksen mahdollisia vaikutuksia. Päällekkäiset maksut kaivospiirien alas ajossa, suojeludirektiivit ja muut kullankaivuuseen kohdistuvat rasitteet työllistävät edunvalvontaa.

Kuvakaappaus Antti Peroniuksen esityksestä Lapin pienkaivostoiminnan edellytyksistä.

Antti Peronius oli tehnyt tutkimuksen Lapissa toimivista ja toimineista kaivoksista, ja esitteli sen pohjalta pienkaivostoiminnan mahdollisuuksia. Tutkimus tulee Sodankylän kunnan käynnistämän malminetsinnän palvelukeskushankkeen käyttöön. Euroopan unioni rahoittaa hanketta, jonka projektipäällikkö Janne Laine kertoi tavoitteista. Tutkija Jukka Kuva GTK:sta esitteli kultahipun tutkimustuloksia ja matkaa hipun sisään. LKL:n puheenjohtaja Maija Vehviläinen avasi ja lopetti vuosiseminaarin.

Osanottajien aktiivisuus jäi parin kysymyksen ja muutaman peukutuksen varaan! Jotakin jäi puuttumaan ja sen myötä paljon; ihminen. Puhuva pää ja ruudulla juokseva tieto ei vedä vertoja aitojen ihmisten kohtaamiselle!

Ajat ovat muuttuneet, kullankaivajat ainakin yhtä paljon. Tässä kullankaivajat pitämässä kokousta Lemmenjoella 9.7.1950.

Lapin Kullankaivajain Liiton vuosiseminaari

4.3.2021 klo 15:00 – 17:00 
Järjestäjät: LKL, Sodankylä,Malminetsinnän ja 
pienkaivostoiminnan palvelukeskus.

15:00 –15:05 Tilaisuuden avaus, kulku ja ohjeistus 
Tiina Helminen,hanketyöntekijä,Sodankylä

15:05 – 15:15 Puheenjohtajan terveiset 
Maija Vehviläinen, puheenjohtaja,LKL

15:15 – 15:30 Lupa-asioista Antti Peronius, 
geologi, Hangasojan Kulta Oy/edunvalvoja,LKL

15:30 – 15:45 Matka kultahipun sisään Jukka Kuva, 
tutkija, GTK

15:45 – 16:00 Malminetsinnän ja pienkaivostoiminnan 
palvelukeskus, esiselvityshanke –
malminetsinnän palvelutarpeiden kartoitus| 
Janne Laine,projektipäällikkö, Sodankylä

16:00 – 16:45 Pienkaivostoiminnan edellytykset Lapissa Antti Peronius

Seppo J.

******

Kultakoti ja Pyrkyripalsta Inarissa

Kuvia klikkaamalla pääset lukemaan kuvajutut Inarissa sijaitsevista Kultakodista ja Pyrkyripalstasta, jonne kultamiesten elämän polut ovat lopulta johtaneet.

Kultakodin ensimmäiset asukkaat Aaro Raumala ja Veikko Lehtonen tähyilevät kuukkelia Kultakodin pihalla 1979.

Näin syntyi Pyrkyripalsta | Kultahippu.fi   = linkki Kai Rantasen juttuun Pyrkyripalstan syntyhistoriasta,

Hippujen etsintä on kultamiehiltä päättynyt Pyrkyripalstalle Inarin vanhalla hautausmaalla. Etsitty emäkallio on lopulta löytynyt!

******

Tämä kartta vuodelta 1906 on Curt Fircksin tutkimuksesta Lapin kullankaivusta ja paljon  kultahistorian dokumentteja ja valokuvia 150-vuoden ajalta löytyy GTK:n Hakku tietokannasta: https://hakku.gtk.fi

Katso lisää täältä: Lapin kullankaivun historia | Kultahippu.fi

******

Nikkelimyrkytys vei Petsamon Suomelta

Lue juttu Petsamosta ja uutinen Liinahamarista klikkaamalla kuvaa alla:

100 vuotta sitten:
Petsamo 1921 – 1944

*****

Kullankaivua ja kultahistoriaa  Suomen Kuvalehdessä

Suomen Kuvalehti on seurannut tiiviisti Lapin kullankaivua 1930-luvun alusta alkaen. Silloin lehdessä on moniosainen  juttusarja kuvineen retkestä kultamaille Laanilaan ja Ivalojoelle. Elettiin kultahistorian hiljaista suvantovaihetta, kun suuret kultayhtiöt Ivalojoki ja Lapin kulta olivat poistuneet jättäen teitä, siltoja, avattuja kultamonttuja yksittäisten kullankaivajien työmaiksi. Lehti oli mukana kunnostamassa rappeutunutta Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationia, joka tänäkin päivänä on 150 vuotta vanhan kultahistorian keskeinen paikka. Alla linkki lehden juttuihin, siellä on tätäkin päivää!

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nain-rikastut-kullalla-helppoa-kuin-heinanteko/

++++++

Oiva Arvola 

1.7. 1935 Kolari – 23.1. 2021 Rovaniemi

Oiva Arvola

 Kullankaivajan saaga

 Ihminen, ystävä! Ken lienetkin ja missä?

Suurin unelmin, kullankiilto silmissäni, tulin.

Uurastin, ahnehdin, etsin.

Joka kivenkolon kaivoin ja hain.

En löytänyt miljoonia, en aineellisia rikkauksia,

mutta löysin jotakin enemmän.

Täällä tuntureilla, kultapurojen partailla,

taivas on lähempänä, tähdet loistavat kirkkaammin

ilma on puhtaampaa, valo kuulaampaa.

Ihminen, ystävä! Ken lienetkin ja missä?

Tule ja ota tämä kaikki!

Valtaa minun kaivokseni ja vaskaa.

Tule, mutta tule yksin!

Tule hiljaisesti ja hitaasti, tule nöyränä!

Himoitsematta. Häiritsemättä pyhän erämaan rauhaa.

Oiva Arvolan kirjasta Kampsuherrain saagat 1991

Lue muistokirjoitus tästä linkistä:

Arvola Oiva, Lapin saagojen kampsuherra | Kultahippu.fi

******

Kultahipulla ennätysvuosi 2020

Lapin kullankaivajilla on takanaan monta juhlavuotta. 2020 juhlittiin siksi, että Ivalojoen kultaryntäyksestä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Edellisenä vuonna kullankaivajain liitto juhli 70-vuotista taivaltaan. LIiton puheenjohtaja Maija Vehviläinen tässä leikkaa juhlakakkua.

Lapin kulta ja kullankaivu kiinnosti vuonna 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin 10 vuoden aikana. Kultahipun juttuihin klikattiin 180 904 kertaa ja vuorokauden keskiarvoksi kertyi 494 käyntiä. Edellinen ennätys tehtiin vuonna 2017, jolloin kävijöitä oli 163 754, keskimäärin 449 vuorokaudessa. Kiinnostusta saattaa selittää erikoislaatuinen koronavuosi ja tukea antoivat monet televisiosta tulleet ohjelmat kullasta ja kullankaivajista. Isojen hippujen löytöuutisia vuoden aikana oli vain yksi, mutta sekin nosti kultahippu-sivujen kävijälukuja. Osansa kiinnostukselle lienee antanut myös 150-vuotinen historia, sillä Lapin kullankaivu alkoi 1870 Ivalojoen kultaryntäyksellä.

Kautta aikojen luetuimmat jutut Kultahipussa ovat olleet Oma kaivos, Hippulista, Henkilötiedosto, Kuvakertomuksia, Metallinpaljastin, Välineitä, Vaskoolit ja tarvikkeet ja Lemmenjoki. Hakusanoista sivustolta haettiin 2020 eniten sanoilla metallinpaljastin, vaskooli, kultahippu ja Suomen suurimmat hiput

Vuoden 2021 Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut, Tankavaara

Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut 2021 on päätetty järjestää tavalliseen tapaan heinä-elokuun vaihteessa: 29.7.-1.8.2021. (15.1.2021)

******

Vuoden 2021 Kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskisat Dawson Cityssä, Kanada PERUTTU

Huuhdontakisat on valitettavasti peruttu Koronan takia. (15.1.2021)

MM huuhdonta peruttu 2021

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa KULTAVUOSI 2021 tapahtumia

Tervetuloa Kultahippu sivustolle

Tervetuloa Kultahippu.fi sivustolle

Sivua ovat ylläpitäneet Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä vuodesta 2012 alkaen. Seppo on ansioitunut Lapin ja kullankaivun historian tutkija ja kirjailija, Raimo on kirjakustantaja ja kullankaivaja 1990-luvun alusta lähtien Sotajoen kulta-alueella. Seppo ja Raimo ovat kirjoittaneet yhdessä Kullankaivajan oppaan.

Tällä etusivulla on kirjoituksia historiasta ja tapahtumista vuodesta 2016 alkaen.  Sivun oikealla puolella on palkki (sivukartta) tallennetuista kirjoituksista aiheen tai mukaan lajiteltuna. Täältä löydät helposti sinua kiinnostavat asiat

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tervetuloa Kultahippu sivustolle

KULTAVUOSI 2020 tapahtumia

Jumala on korkealla ja tsaari kaukana

Venäjänkin kullankaivu on tarinoita täynnä

Paholaisen korva 6,66 kg

Kullankaivu suuressa Venäjän maassa on suomalaisille tuntematon, vaikka yhteistä historiaa ja rajaa mailla on muillekin jakaa. Tutumpia meille ovat Alaskan, Kanadan ja Kalifornia kultakenttien värikkäät tapahtumat kirjojen ja elokuvien kautta. Venäjän kullankaivusta ei juurikaan löydy vastaavaa historiallista aineistoa, jota nyt on kaivettu esille. Kirjalliseen asuun sen on saattanut rovaniemeläinen Hannu Viranto. Hän perehtyi aiheeseen virassaan Lapin lääninhallituksessa. Oma kultatyömaa Lemmenjoella ja kullankaivajain liiton puheenjohtajuus antaa Hannun teksteille asiantuntevaa uskottavuutta.

Lapin lääninhallituksen työkaverit Hannele Pokka ja Hannu Viranto kullankaivajien seminaariristeilyllä.

Lue Venäjän tarinat tästä: Venäjä ja muu maailma | Kultahippu.fi

*******

Hippulista päivitetty

29.10.2020

Klikkaa hippukuvaa

Vähäiseksi ovat jääneet uutiset suurista kultahipuista Lapin kullankaivun 150. kesänä 2020. Tietoon on tullut yksi yli 20 g painava hippu, kun niitä viime vuosina on parhaimmillaan kirjattu kymmenkunta. Vaskoolit heiluivat vielä lokakuussa muutamilla kultatyömailla Lemmenjoella, jossa konekaivu päättyi lopullisesti heinäkuun alussa. Tankavaarasta loppukesästä löytynyt 62 g Nonunhippu jäänee kesän suurimmaksi ja ainoaksi. Tämän lisäksi lokakuun lopulla 2020 päivitetty hippulista sisältää useita korjauksia ja lisäyksiä.

Nonun löytyi Tankavaaran Kultakylän Aurum huuhdontapaikalta 2. elokuuta huuhdonnan SM-kisojen aikana. Löytö ei ollut aivan onnenkantamoinen, sillä sen poiminut Mika on harrastanut kullankaivua 14 vuotta. Ränniä ja vaskoolia ei löytämiseen tarvinnut käyttää, sillä hippu yllätti löytäjänsä kaivumontun pohjalla. Alueella on paljon vanhoja saksalaisten sotilaiden kaivamia kuoppia ja poteroita jatkosodan ajalta, joten hippu on jatkanut löytäjänsä etsimistä vuosikymmeniä.

Nonun hippu on päivitetyllä Hippulistalla sijalla 46. ja 11. perinteisellä kaivulla löydetyistä. Tarkka paino oli 61,94 grammaa punnittaessa löydön jälkeen. Listalla on kaikkiaan 142 suurinta hippua 20 grammasta alkaen. Niistä 89 on löydetty konekaivulla, 49 perinteisellä lapiokaivulla, kaksi sukellus- ja imurointitekniikalla sekä kaksi metallinilmaisimella.

Kaksi suurinta hippua on löytynyt lapiokaivulla; Evert 392,9 g v. 1935 ja Aleksi 385,36 g v. 1910. Hippulista on uusiutunut rivakkaa tahti 1990-luvulta alkaen lähinnä Lemmenjoen konekaivajien työn tuloksena. Lista koottiin ensi kerran v. 2003 ilmestyneeseen Kullankaivajan oppaaseen ja ”isommuksia” siihen kertyi kaikkiaan 50.

Nonunhipun löytäjä Mika haluaa pysyä tuntemattomana ainakin siihen saakka, kun uusi lumi on maassa ja löydön järkytys sulanut. Kullankaivua ja kultahistorian tutkimista hän aikoo jatkaa.

Hippukuvat Team Deadwoodin Facebook-sivuilta. http://www.teamdeadwood.fi/

 

MÄKÄRÄSTÄ 5,2 KG KULTAA, 

Menneisyyden jäljet ovat monella tavalla näkyvissä Tankavaaran luonnossa. Jääkaudet, muinaiset kulkijat, kullankaivajat, metsästäjät, sodat, kulkukeinojen ja teiden rakentajat ovat taltioineet merkkinsä maisemaan. Kullankaivajat kaivoivat ensimmäiset monttunsa 1930-luvun alussa. Vuosikymmen myöhemmin samoja kuoppia suurenteli saksan armeija. Niistä jäljistä löytyi menneen kesän isommushippu.  Kuva on Pikku Tankavaaran laelta ja montut Saksan armeijan puolustuslinjoja kesältä 1944

 

Historiallinen kultahippu etsii kotia

Lapin lohikäärme

Miessijokeen laskevan Kaarrenojan suulta 33 vuotta sitten poimittu 28 gramman painoinen isommushippu on noussut julkisuuteen ja etsii itselleen kotia. Hipun löysivät syyskuussa 1987 Artturi Lettinen ja Antti Vanhala kaivaessaan legendaarisen kullankaivaja Jaakko Isolan jälkeensä jättämiä kultamaita Lapin Kullankaivajain Liiton hallinnassa olevalla valtauksella. Viikkoa aikaisemmin he olivat löytäneet 58 gramman isommuksen ja luovuttivat sen LKL:lle. Paikka kämppineen on edelleen liitolla ja kaivuoikeus annetaan joka kesä jollekin veteraanikaivajalle.

Katso koko tarina https://www.kultahippu.fi/palvelut/lapin-lohikaarme-isomushippu/

*******

Tietoa kullasta, kullankaivajista,

koru- ja jalokivistä

Täältä löydät runsaasti tietoa Lapin kullasta, kullankaivajista, koru- ja jalokivistä. Klikkaamalla kuvia pääset lukemaan PDF:nä Lapin Kullankaivajain Liiton Prospäkkäri-lehden numeroita 2007 – 2020 sekä Tampereen Kivikerhon Mineralia-lehden numeroita 2013 – 2020.

 

 

*******

 Erikoinen hippu ja koru siitä

Lainaus Aarne Alhosen Facebook sivulta 16.10. 2020

*******

Jäähyväiset Lemmenjoelle:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006629342.html?fbclid=IwAR0Ls6sfyNaRhAnl_4BLx049GBGOwtay7T-WSJRU4VMF50soG5n-Kohxg3c

 

Kesän suurin löytyi Tankavaarasta

Kesän suurin kultahippu juhlisti Tankavaaran kultakisoja ja kultakylän 50-vuotisjuhlia elokuun alussa 2020. Nelostien länsipuolella 300 m päässä kultakylässä sijaitsevalta AuRum kullanhuuhdonta-alueelta löytyi sunnuntai aamuna 2. elokuuta 61,94 grammaa painava kultahippu. Löytäjä on viikon verran paikalla kultaa omilla työvälineillään ja vuosien kokemuksella kaivanut Mika, jonka annetaan selvitä järkytyksestään toistaiseksi tuntemattomana.

  • Hippu löytyi koskemattomasta maasta noin 20 cm syvyydestä sivukivikasan alta saksalaisen vanhan korsun vierestä. Löytäjä soitti minulle aamulla sanoen, että tule katsomaan, onko tämä joku julma pila minulle. Odottelin parin gramman hipun löytyneen, mutta kun sen näin asuntovaunun pöydällä, en hetkeen ollut uskoa silmiäni, kertoi tapahtumasta Marko Lauronen, joka Team Deadwood ry:n edustajana pyörittää matkailijoille tarkoitettua kullanhuuhtomoa.

Löydetty hippu on tämän vuosituhannen suurin ja historian toiseksi suurin isommus Tankavaaran alueella. Se on ainoa yli 20 gramman hippulistalle päässyt tältä kesältä. Listan uusiutumista on tähän asti hallinnut Lemmenjoki, jossa konekaivu päättyi heinäkuun alussa jäädyttäen uutisvirran löydöistä. Suurin Tankavaarasta löydetty hippu on vuodelta 1950 Tauno ja Jouko Virtasen löytämä ”sekahippu” 186,5 g, josta kultaa on 116 g ja loput kvartsia.

Onnea ja menestystä 50-vuotiaalle Tankavaaran kultakylälle ja sen tarmokkaille yrittäjille.  

Asiasta uutisoi myös    YLE

******

Kullanhuuhdonnan SM-kisojen tulokset Tankavaarassa:

https://www.tankavaaragold.fi/language/fi/etusivu/

tai klikkaa kuvaa yläpuolella

******

Gösta Waselius 22.2.1926 – 13.6.2020

Yksi viimeisistä – ehkä viimeinen – Lemmenjoen kultaryntäyksen 70 vuotta sitten kokeneista ja siihen keskeisesti vaikuttaneista miehistä Gösta Waselius kuoli Inarissa 94-vuotiaana.

Lue hänestä enemmän klikkaamalla kuvaa >>>

*****

https://yle.fi/uutiset/3-11423325

YLE uutisoi Lemmenjoen tapahtumat 30.6.2020. Klikkaa linkkejä, alla HS

Helsingin Sanomat raportoi Lemmenjoelta 6.7.2020

*****

Elokuva Lemmenjoen viimeisestä kesästä

Historian lehti kääntyy Lemmenjoen kultapuroilla heinäkuun alusta 2020 alkaen kohti tuntematonta tulevaisuutta. Kullan konekaivu päättyy, ammattilaiset lopettavat, lapiokaivu jatkuu, vuosikymmenien aikana muodostunut yhteisö hajoaa, isot hiput katoavat uutisista. Tätä hetkeä on odotettu ja pelätty, sitä on myös dokumentoitu.

Jouni Ohtamaan kulttuurihistoriallinen dokumenttielokuva ”Lemmenjoen viimeiset kullan konekaivajat”  on avautunut 7.7.2020 kaikkien katsottavaksi Ohtamaan kanavalla osoitteessa

https://www.youtube.com/user/johtamaa.

Elokuvassa Jouni jututtaa kymmenkunta Lemmenjoen kullankaivajaa, joista suurin osa on konekaivajia. Henkilökuvien lisäksi elokuva näyttää upeita Lemmenjoen maisemia, kaivujälkiä ja taltioi hiipuvaa kullankaivajayhteisöä, joka vilkkaimmillaan hakee vertaistaan 150 vuotta jatkuneesta kultahistoriasta.

Jouni kuvaa Saariselällä Luton latvoilla kaivospiirin rajamerkkiä vuodelta 1871.

Kuopiolainen Ohtamaa on kuvannut paljon erämaita, eräretkeilyalueita ja tunnettuja vaeltajia. Pari vuotta sitten hänen tekemäänsä elokuvaa ”Suomen 1. kultaryntäys ja Ivalojoen Kultala” on YuoTubessa katsottu yli 17 000 kertaa. Hänen tuotantoaan löytyy runsaasti yllä olevasta osoitteesta.

Lapin Kullankaivajain Liitto järjesti  ohjelmallisen  ”Päänpaljastustilaisuuden” Lemmenjoen Pihlajamäessä 1.7. klo 12 ja Iso-Ojan kämpällä Tankavaarassa 3.7. klo 17 ehtoollisen kera kaivospiirien lakkauttamisen muistoksi.

******

Ilon, surun kultakesä 2020

Kullankaivukesä on alkanut vilkkaana lumi- ja tulvakevään jälkeen.

Harriojan silta Sotajoentiellä oli vaurioitunut kevättulvassa. Metsähallitus on korjannut sillan juhannusviikolla. Kunnostustöitä on tehty myös Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationin sillalle, jonka rakenteet vaurioituivat talven lumikuormasta.

Kesä tuo historiallisia muutoksia, iloa ja surua epätavallisen paljon kullankaivajien elämään. Kaivospiirit ajetaan alas heinäkuun 1. päivä ja se lopettaa konekaivun Lemmenjoen kasallispuistossa. Muualla konekaivu saa jatkua, mutta vaatii erilliset luvat. Kaivos- tai tehdaspiirit olivat toiminnassa 150 vuotta huhtikuusta 1870 alkaen, jolloin asetus kullankaivusta Lapinmaassa aloitti kullankaivun ja Ivalojoen kultaryntäyksen.

Yläkuvassa Mika Telilän isomus 12.6. 2018 Lemmenjoen Ruittu- ja Puskujängältä; Isä Riston opinnäyte pohjan teosta 225 grammaa. Onko isomushippujen aika tämän kesän jälkeen historiaa!

Ivalojoen kultaryntäys alkoi 150 vuotta sitten 8. päivä huhtikuuta 1870 keisarin hyväksymällä lailla. Samaan aikaan valmistui Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationi ja sen ulko-oven päälle virallinen vaakuna, joka kuvassa toimi kultaristeilyn tunnuksena.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaivospiirit ja valtaukset muuttuivat kullankaivuluviksi kaivoslailla v. 2011. Luvat myöntää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES, jolla on toimistot Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Lisätietoa: https://tukes.fi/etusivu

Koneelliseen kullanhuuhdontaan on lakiin tullut uusi lupamääritelmä termillä pienkaivutoiminta. Sillä tarkoitetaan korkeintaan 500 kuutiometriä kaivua 50 päivän aikana vuodessa. Kullanhuuhdontalupa on muutettava konekaivuluvaksi, jota ei kuitenkaan anneta kansallispuistoihin. Luvan antaa AVI 120 päivän kuluessa hakemuksen tekemisestä. AVI eli Aluehallintovirasto perustettiin 1.1.2010 korvaamat aiemmat lääninhallitukset sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset. Lisätietoa: http://www.avi.fi/web/avi/avi-pohjois-suomi

Uudistusten pelätään lopettavan ammattimaisen kullankaivun, joka on viime vuosikymmenet ollut lähes yksinomaan Lemmenjoen parinkymmenen konekaivajan hartioilla. Vuosittaisesta 30-40 kilon kultamäärästä heidän osuutensa lienee yli 90 %. Kultaa he ehtivät kaivaa tänä kesänä ohikiitävän hetken kesäkuun lopussa, jonka jälkeen työmaat on maisemoitava. Muutama konekaivaja jatkaa työtään kaivualueellaan, osa lopettaa vuosikymmenien työnsä. Yli 30 vuotta jatkunut sota koneellisesta kullankaivusta Lemmenjoen kansallispuistossa näyttää nyt päättyvän, ehkä ei ilman yhteenottoja ja dramatiikkaa.

Kullanhuuhdonta kuitenkin jatkuu; Kutturantien Kultakioski on avannut ovensa, Saariselän yritykset aloittavat pikkuhiljaa kesäkuussa. Kultakisoja on peruttu alkuvuonna, mutta ne pyritään järjestämään Tankavaaran Juhannuskisoista lähtien normaalin aikataulun mukaisesti. Katso kultakisojen aikataulut Kullankaivajain Liiton sivuilta https://www.kullankaivajat.fi/.

 

Lemmenjoen kullankaivajat televisiossa

Lemmenjoen kullankaivajat esittäytyivät tv-nelosen Madventures ohjelmasarjan ykkösosassa 31.3.,  2.4. ja 5.4. neloskanavalla, jonka jälkeen ohjelma löytyy Ruudusta.

Pääosassa ohjelmassa on Kai Mullis Rantanen, kullankaivajain liiton sihteeri ja Prospäkkäri-lehden päätoimittaja, jonka asiantuntemus, huumori ja rauhallinen esiintyminen jaksaa kantaa junttihuumorin sävyttämän ohjelman loppuun. Taustatukea antavat muut Lemmenjoen kaivajat Raimo Kanamäki, Pekka Itkonen ja Aki Karvonen. Ohjelma kuvattiin viime kesänä.

Mulliksen mainio esitys Inarin hautausmaalla olevan Pyrkyripalstan synnystä on luettavissa sivuiltamme alla olevan linkin takaa:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/nain-syntyi-pyrkyripalsta/

********

 

Arska Alhonen ja Lemmenjoen korut

Kultaa, spektroliittia ja lumikvartsia.

Kultakuume iski Aarne Alhoseen kesällä 1974 Lemmenjoen retkellä vaimon Sirkka-Liisan kanssa. Siitä alkoi ainutkertainen ja elämänmittainen tarina, jolla on paikkansa Lapin kultahistoriassa. Kultaseppä opetteli kullankaivun taidot Antti Jomppasen valtauksella Morgamilla. Hän hankki oman valtauksen ja kämpän 1979 Puskuojalta Raumalan Nipalta, yhdeltä oppi-isistään. Arska erikoistui koru- ja jalokivien etsintään paikan edellisen haltija jalanjäljissä. Tästä käynnistyi uusi aikakausi Lapin kullan historiassa; Arska ryhtyi valmistamaan koruja Lemmenjoen kultahipuista sekä suomalaisista koru- ja jalokivistä.

Lue lisää   ARSKA ja LEMMENJOKI 

Koruja myynnissä: Hippukulta Kultakauppa

 

Arskan omat jäähyväiset Lemmenjoen kullalle, jalokiville, muistoille ja luonnolle löytyvät alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Sirkka-Liisa Alhonen 1942 – 2019

⇑ klikkaa ♥

                                              ”Nuo muistot jaksavat kantaa”: Mineralia-lehden numerossa 4/2019 Arska Alhonen tilittää uskomatonta elämäntarinaansa ja jättää jäähyväiset elämänkumppanilleen sekä Lemmenjoen kullalle, jalokiville ja tuntureille. Tässä näyte lehden jutusta, jossa on myös Seppo J. Partasen ja Kari Kinnusen syväluotaavat artikkelit Alhosen elämäntyöstä.

*********

Hipputeos muuttaa

Muutamme kevään aikana uusiin toimitiloihin. Auta meitä kirjavaraston muuttamisessa.

Lähetän kirjat mieluimmin pienissä paketeissa Matkahuollon kautta sinulle, kun kantaisin lavakaupalla pimeään kellarivarastoon.

Tarjoan pakettina KAIKKI varastossamme olevat kirjat 9 kpl pakettitarjouksena 16,50 euroa, lähetyskulut 0€.

Sinulla varmaan on jo muutama Hipputeoksen kirja, mutta kirjat sopivat hyvin ystävillesi lahjaksi tai tuliaisiksi.

Katso nettikaupastamme MUUTTOMYYNTI

 

 

 

 

 

 

 

VORTEX uutuusrihla saapuu helmikuun puolivälissä

 

 

 

 

Katso esittel

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa KULTAVUOSI 2020 tapahtumia