Kesää 2016 odotellessa

Risto Mäkipuro viimeisellä valtauksella

Risto Mäkipuro

3.9.1940 – 23.5.2016

Kullankaivaja Risto Mäkipuro kuoli Espoon Jorvin sairaalassa 23.5.2016. Hän oli sai ensikosketuksen kultaan 10-vuotiana isänsä, kirjailija Viljo Mäkipuron opastamana vanhemman veljensä Sakarin kanssa kesällä 1951. Tästä alkoi  lähes 65 vuotta kestänyt kultamiesura Lemmenjoen Jäkälä-äytsissä ja Morgamojalla.

Risto oli Lapin Kullankaivajain liiton kunniajäsen vuodesta 2002 alkaen. Hän oli taitava sanan käyttäjä puolustaessaan kullankaivajien oikeuksia. Syksyllä 2013 hän toi eduskunnassa terveiset Lemmenjoen kaivajien epätoivosta puheenvuorossaan ”Keinulaudalla” , jonka voi lukea tästä linkistä:

https://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2013/10/Risto-M%C3%A4kipuro.pdf

Seuraavana kesänä hän opasti toimittajaa ja valokuvaajaa Lemmenjoen kultaan ja ihmisiin. Seuraavasta linkistä löytyy Raymond-lehdessä julkaistu juttu;

https://www.raymond.fi/paajuttu/kultaa-lemmenjoelta/

Risto Mäkipuro oli pääammatiltaan dipl. insinööri, sekä kansallisesti että kansainvälisesti arvostettu puurakenteisten siltojen suunnittelija.

Isomuslöytöjä maailmalla

Englannista on löytynyt lähes 100 grammainen kultahippu. Löytö on tehty jo muutama vuosi sitten, mutta löytäjä tuli julkisuuteen vasta tänä vuonna.

Hippu ei ole peräisin Englannin maaperästä, vaan jo vuonna 1859 haaksirikkoutuneesta laivasta.

Tässä on linkki uutiseen:

http://home.bt.com/news/uk-news/britains-biggest-gold-nugget-worth-50000-found-on-welsh-beach-after-150-year-treasure-hunt-11364060367460

 Kultaryntäys Mauritaniassa Afrikassa

Mauritaniasta on löytynyt noin 2 kilon kultakimpale.

Löytö on aiheuttanut kultaryntäyksen ja koko Euroopan metallinpaljastimet on myyty loppuun.

–  ”Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Länsi-SaharaAlgeriaMali ja Senegal. Laaja, mutta harvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan.” Näin Wikipedia kertoo löytömaasta.

Hipputeoskin on tehnyt kauppaa mauritanialaisten kanssa.He haluavat ostaa laitteen eurooppalaiselta toimijalta, koska pelkäävät kiinalaisia kopioita.

 

Kaivoslain muutos nytkähti liikkeelle

Odotettu kaivoslain kullanhuuhdontaa koskeva muutosesitys on mennyt eduskunnan käsittelyyn. Lisätietoa linkistä:

Kaivoslain muutos

Kutturantien kultakahvila etsii ostajaa

Kullankaivajien, retkeilijöiden, metsästäjien ja matkalaisten tuntema Kutturan tien kultakioski ja -kahvila etsii ostajaa ja yrittäjää. Lisätietoja löytyy alla olevasta linkistä:

http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-toimitilat/12959814?ref=fb

Aarne Alhosen kultahippukorut lahjaksi

Alhosen kaikki korut on valmistettu Lemmenjoen kultahipuista ja suomalaisista jalo- ja korukivistä.

Katso Hipputeoksen sivuilta http://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=7

KHKR140A IMG_1400

Nyt on aika suunnitella ensi kesän varusteita.

Hipputeoksella on hyvä valikoima rännejä ja niiden varusteita.

Katso lisää http://www.hipputeos.fi/index.php?cPath=29_9

Kevyt jatkettava alumiiniränni, pituus 190 cm, koottuna 100 cm sopii henkilöautoon

Kevyt jatkettava alumiiniränni, pituus 190 cm, koottuna 100 cm sopii henkilöautoon

 

 

Tuurissa valmistettu kivenerotin ja ränni tuhdista 3 mm alumiinista.

Tuurissa valmistettu kivenerotin ja ränni tuhdista 3 mm alumiinista.

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kesää 2016 odotellessa

Talvellakin löytyy hippuja ja valoa näkyvissä!

Luparuuhka purkautuu

Kultaseminaarissa tammikuun 2016 lopulla Tukesin edustaja Pasi Molkoselkä kertoi, että kullanhuuhdonlupien käsittely on nytkähtänyt eteenpäin. Joillakin hakijoilla lupa on ollut käsittelyssä kaksi kaivukautta.

Tämän vuoden aikana on 3.3.2016 mennessä tehty 15 lupapäätöstä ja odotettavissa on, että ruuhka purkautuu kesään mennessä. Toivotaan parasta.

Hippukirjurilla on  harvinainen onni;

talvellakin löytyy uusia kultahippuja lumen ja jään alta kaivamatta. Sirkka Merenluoto Inarista ilmoitti Lemmenjoen Puskuojalta syksyllä 2015 löytyneestä 52,2 g kultahipusta, joka on tähänastisten tietojen mukaan kolmanneksi suurin menneenä vuonna löydetyistä.  Näin hän kertoo:

–           Antti tuli kämpälle syömään 12. syyskuuta ja kysäisi minulta; ”Äiti. sinähän tykkäät kivistä, anna käsi”. Poika kaatoi käteeni kasan kiviä, joiden joukossa oli iso mutteri ja keltainen kimpale. Hän oli ennen lähtöään pehmittänyt ränniä ja poiminut tuomisensa sieltä. Antti nimesi 52,2 g painavan hipun tyttärensä mukaan Fiiaksi. Se oli Antin ensimmäinen iso löytö, työn tekivät isä ja poika yhdessä.

–          Poikamme Pekka löysi  kesällä 2014 Mustelma-hipun samalla tapaa. Kari oli toisaalla töissä ja Pekka kiirehti näyttämään hippua innoissaan liian lähelle kauhaa ja sai siitä töytäisyn. Siitä tämä 53,3 g hippu sai nimensä.

–          Pekka oli mukana myös heinäkuussa 1991 ”Hermannin onnetar”-hipun

Professori Herman Stigzelius tutkii Merenluotojen 1991 löytämään isomushippua, joka löytyi samala hetkellä, kun pienkone laskeutui tunturinkentälle.

Professori Herman Stigzelius tutkii Merenluotojen 1991 löytämään isomushippua, joka löytyi samala hetkellä, kun pienkone laskeutui tunturinkentälle.

löytämisessä. Pehmittivät isänsä kanssa rihloja  eri puolilla ränniä. Pekka äkkäsi hipun, sujautti sen taskuunsa ja kiiruhti  kämpälle kahvin keittoon. Siellä hän laittoi hipun pöydälle isänsä ihmeteltäväksi. Pekka jäi yksin kämpälle, kun Kari lähti tunturin toiselle puolelle näyttämään hippua Stigzeliukselle ja Partaselle, joita tuonut lentokone laskeutuu Martin Iiskonpalo kentälle löytöhetkellä.

Kun Kari ilmestyi Kangasniemen Jaskan kämpälle, siellä tiedettiin jo 72,1 g  isomushipun löytymisestä. Jaakko oli juuri soittanut päivittäisen puhelunsa kotiin Inariin, jonne tieto oli jo saapunut.

Sirkka ilmoitti samalla kahdesta vanhasta yli 20 g hippulöydöstä ja nämä tiedon on lisätty päivitettyyn hippulistaan johon on kirjattu 109 tiedossa olevaa kultahistorian suurinta hippua. Kymmenen niistä on Merenluodon löytämiä.

Työ jatkuu;  ” Kevät huollot alkaa, lähdemme Puskulle irrottamaan kaivinkoneen moottoria”, päättää Sirkka viestinsä 20.2.2016.

Hippulista 24.8.2016  = linkki päivitettyyn hippulistaan

”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””

Uusia kullankaivun nettisivuja Tankavaarasta

Tankavaaran toimijat Kultamuseo, Kultakylä sekä Metsähallituksen Luontokeskus ovat ryhtyneet aktiiviseen yhteistyöhön. Sen tuloksena on syntynyt kaksi korkealaatuista ja monikielistä nettisivustoa, esitteitä ja tapahtumia. Niillä pyritään maailmalaajuiseen tiedottamiseen. Mitä kaikkea Tankavaarassa puuhataan, lue juttumme ”Tankavaara tähyää maailmalle”, linkki alla.

Tankavaara tähyää maailmalle

Vihreästä ja luontoystävällisestä kullankaivusta kertovaan nettisivustoon pääset klikkaamalla alla vasemmalla olevaa kuvaa.

Kultamuseon, Kultakylä ja Luontokeskuksen nettisivuille pääset klikkaamalla alla oikealla olevaa kuvaa.

Tässä on Suomen kartan täydeltä vihreää luomukultaa ja Tankavaaran kohdalla on punainen granaatti, yksi kultamaiden monista korukivistä. Kuva Marki Lauronen.

Vihreä kulta linkki

Gold Park  nettisivut

Gold Park linkki

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Talvellakin löytyy hippuja ja valoa näkyvissä!

Vaskoolit vapaana laivaristeilyllä

Eilen, tänään, huomenna…

Yli 300 kullankaivajaa sekä heitä valvovaa ja/tai tukevaa vaikuttajaa aloitti viikonvaihteen kestävän seminaariristeilyn Helsingissä perjantaina 29.1.2016. Päiväseminaarissa Katajanokan satamassa seisovassa laivassa puhuivat Kullankaivajain liiton puheenjohtaja Hannu Viranto, kansliapäällikkö Hannele Pokka Ympäristöministeriöstä, kunnanjohtajat Jyrki Hyttinen Inarista ja Viljo Pesonen Sodankylästä, lakimies  Otto Swanljung Metsähallituksesta, kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen TEM:stä. ylitarkastaja Pasi Molkoselkä Tukesista, ministeri Aarne Berner ja kullankaivaja Leila Kostiainen.

Kullankaivajain liiton jäsenmäärän kasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Vuoden 2015 lopulla jäsenmäärä ylitti ensi kertaa 4000 jäsenen rajan. Pasi Molkoselkä kertoi alustuksessaan kuluneen vuoden kullankaivutilastot, Vuoden lopussa oli voimassa 168 kullanhuuhdontalupaa tai valtausta yhteispinta-alaltaan noin 700 ha, käsittelyssä on tammikuun lopussa 2016 huuhdontalupahakemusia 147, joista jatkohakemuksia 96. Valituksia on tehty 21:stä hakemuksesta. Huuhdontakultaan oikeuttavia kaivospiirejä on  28 kappaletta yhteispinta-alaltaan noin 430 ha.

Kaunista Meri hippua  juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina  15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy.

Kaunista Meri hippua juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina 15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy.

Vuoden 2015 suurimman hipun palkinnon saivat tällä kertaa Ami ja Risto Telilä. He löysivät Lemmenjoen Kaarreojalta elokuussa  106,7 g painavan kultakimpaleen, joka sai nimekseen Meri.  Kiertopalkinnosta käydään tulevina vuosina kova kilpailu, sillä sen saa omakseen kolmella vuoden painavimmalla hippupalkinnolla. Ami ja Risto Telilän lisäksi kahtena vuonna on aiemmin palkittu Pekka Turkka sekä Sirkka ja Kari Merenluoto.

Vuoden 2015 suurimmat kultahiput

1)      106,7 g  Ami ja Risto Telilä  Karreoja Lemmenjoki
2)      97,4 g   Raimo Kanamäki  Miessijoki Lemmenjoki
3)      50,2 g  Antti ja Kari Merenluoto Puskuoja Lemmenjoki
4)      38,2 g   Ami ja Risto Telilä Kaarreoja Lemmenjoki
5)      24 g     Risto Mäläskä, Miessijoki  Lmmenjoki
6)      22,3     Ami ja Risto Telilä Kaarreoja Lemmenjoki
7)      20,38 g  Sointu ja Harri Vaarala Björklundinoja Ivalojoki              
Antti Kurppa jättää jäähyväisiä menneen kesän 7. suurimmalle ja hänen elämänsä suurimmalle hipulle.

Antti Kurppa jättää jäähyväisiä menneen kesän 7. suurimmalle ja hänen elämänsä suurimmalle hipulle. Löytöpaikka Palsin Nenosenoja.

8)      19,8 g  Antti Kurppa  Nenosenoja Palsinoja
9)      16,1 g     Marko Lauronen Mäkärän alue Sodankylä Vuotso

Hippulista 4.7.2016 = linkki hippulistaan

Lauantain ohjelmassa on kullanhuuhdontakisat Tukholmassa laivan ravintolatiloissa  sekä nostalgisia muistelmia, elokuvia, valokuvia ja äänitteitä menneiltä kullankaivun vuosikymmeniltä sekä tietenkin ajankohtaisten aiheiden selvittelyä. Äänessä ovat muun muassa kansanedustaja Mikko Kärnä,  yli-insinööri Terho Liikamaa ja toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Usko kullankaivun tulevaisuudesta vahvistui

Pitkästä aikaa myönteisiä näkymiä, uskoa kullankaivun ja kultakulttuurin säilymiseen yhtenä Lapin perinteisenä elämänmuotona nousi esille kullankaivajien alkaneen vuoden laivaseminaarissa. Ministerin, kansanedustajat, viranomaisten ja virkamiesten suulla luvattiin tarpeettoman byrokratian purkutalkoita, lupamenettelyjen nopeuttamista ja sujuvuutta, ilmoitusmenettelyyn siirtymistä raskaiden lupaprosessien sijasta. Ja paljon pitäisi tapahtua jo tämän kevään aikana, mikäli suunnitellut aikataulut pitävät.

Kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen Työ- ja elinkeinoministeristä avasi tekeillä olevaa kaivoslain uudistusprosessia. Siinä esitetään valtauksen eli kullanhuuhdonta-alueen koon muuttamista 5 ha;sta 7 hehtaariin, jatkoajan lisäämistä nykyisestä 3 vuodesta 10 vuoteen, lupapäätösten nopeuttamista ja töiden aloittamisoikeutta ”vanhoilla kulta-alueilla” muutoksenhausta tai valituksista huolimatta ja paljon muuta. Muutosesitykseen annetut lausunnot ovat tutkittavana ja lakimuutokset pyritään saaman eduskunnan käsittelyyn tulevan kevään 2016 aikana.

Ministeri Anne Berner

Ministeri Anne Berner

Mikko Kärnä

Kullankaivun puolestapuhuja, kansanedustaja Mikko Kärnä

Telilät 1

Paljon on vielä kultaa löytämättä, sanovat vuoden 2015 suurimman hipun löytäneet Risto ja Ami Telilä.

Vuoden kullankaivajat

Vuoden 2015 kullankaivatekona nostettiin esiin naiskaleri, sen tekijät ja mallit. Kalenterin myyntitulot käytettään kullankaivajien oikeuksien puolustamiseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Samankaltaisia lupamenettelyjen kevennyksiä on suunnitteilla myös metsähallituksessa ja niitä esitteli lakimies Otto Swanljung. Samaan pyrkii kullankaivua valvovan Tukesin ylitarkastaja Pasi Moloselkä ja yli-insinööri Terho Liikamaa. Kansanedustaja Mikko Kärnä pohtii aloitteen tekemistä kullankaivun hyväksymisestä Lapin perinteiseksi elinkeinoksi ja elämänmuodoksi.

Kullankaivajat odottavat mielenkiinnolla heitä koskevien lakien, asetusten, määräysten ja ohjeiden keventämistä ja helpottamista. ”Paljon siellä on vielä kultaa eikä me sitä ehditä Lemmenjoelta pois kaivaa”, sanovat vuoden 2015 suurimman kultahipun 106,7 g löytäneet Ami ja Risto Telilä.

Kullankaivu kuuluu Lappiin

”Kullankaivu kuuluu Lapin elämään ja kulttuuriin. Meidän on toimittava niin,

Hannele Pokalla ja  Hannu Virannolla on paljon yhteisiä muistoja Lapin lääninhallituksesta. Nyt he tapasivat uusissa rooleissa kansliapäällikkönä ja kullankaivajien puheenjohtajana.

Hannele Pokalla ja Hannu Virannolla on paljon yhteisiä muistoja Lapin lääninhallituksesta. Nyt he tapasivat uusissa rooleissa kansliapäällikkönä ja kullankaivajien puheenjohtajana.

että siellä se myös pysyy” sanoi Hannele Pokka Ympäristöministeriön kansliapäällikkönä. Hän on Lapin läänin entinen maaherra ja ollut mukana kullankaivajien monissa tapahtumissa ja juhlissa siinä roolissaan. Hän kertoi Ympäristöministeriössä käynnissä olevista byrokratian ja lupamenettelyjen purkutalkoista, jotka saattavat helpottaa kullankaivajienkin elämää lähiaikoina. Kunnilla on myös oma roolinsa ja sananvaltansa kullanetsintää ja kaivajia kohtaan. Näitä asioita toivat esille Inarin tuore kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen sekä Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen.

Kategoriat: Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Vaskoolit vapaana laivaristeilyllä