Lapin kullankaivu on jatkunut pian 150 vuotta. Tästä se alkoi syksyllä 1868.

Toivotamme kaikille sivustollamme kävijöille onnellista ja hippurikasta vuotta 2016. Mikäli vanhat merkit vielä pätevät, sitä sävyttävät toiveet, unelmat, kova työ, muutamat onnen hetket, pettymykset ja taistelut kullankaivun tulevaisuuden turvaamiseksi. Tätä se elämä on! Kiitämme samalla kuluneesta vuodesta ja luottamuksesta sivustoamme kohtaan. Kävijämäärämme on kasvanut ilahduttavaksi, sillä vierailuja vuoden 2015 aikana on ollut kaikkiaan noin 162 000, edellisenä vuonna noin 126 500 ja v. 2013 noin 103 000. Vilkkain kuukausi 2015 oli elokuu, jolloin vierailijoita on 18 727 ja vilkkaimpana päivänä syyskuun 15. kävijöitä 2 217. Kävijälukuihin vaikuttavat ratkaisevasti kullankaivun saama julkisuus televisiossa ja suurimmissa lehdissä eli uutiset isojen hippujen löytymisestä sekä  uutiset ja dokumentit. Suurin suosio on vuoden mittaan kohdistunut avaus- ja uutissivuillemme 30 600 klikkausta. Seuraavina tulevat artikkelin Oma kaivos 13 000, Hippulista 7 200, Välineitä 4 400, Lemmenjoki 3 850, Henkilötiedosto 3 400, Lapin kultahistorian suurin harha 3 350 ja Ivalojoen rikkaimmat kultapaikat 3 250 kävijää vuoden 2015 aikana.

***********************************

Kultakesä 2015 jätti mukavia muistoja

Isomushiput kesältä 2015

1)  106,7 g    Ami ja Risto Telilä Lemmenjoen Karreoja elokuu

2)   97,4 g   Raimo Kanamäki Lemmenjoen Miessijoki heinäkuu

3)   52,2      Antti ja Kari Merenluoto Lemmenjoen Puskuoja

4)    24 g     Risto Mäläskä, Lemmenjoen Miessijoki heinäkuu

5)   20,38 g  Sointu ja Harri Vaarala Ivalojoen Björklundinoja heinäkuu

6)   19,8 g  Antti Kurppa Palsinojan Nenosenoja kesäkuu

7)   16,1 g     Marko Lauronen Mäkärän alue Sodankylä Vuotso

Harvinaisen monta isomushippua, hippuja ensikertalaistenkin vaskooleissa sekä ennestään vähän tunnetun kultamaan löytyminen ovat sävyttäneet taakse jäänyttä kaivukautta 2015. Lemmenjoen kultapurojen lisäksi isoja kultahippuja löydettiin Ivalojoelta ja siihen laskevan Palsinojan varrelta. LKL:n omilta valtauksilta Tankavaarasta on kuultu sieltäkin uutisia hyvistä hippusaaliista.

Aiemmin vähän tunnetulta kulta-alueelta Sodankylän Mäkärästä on noussut kesän yllättävin uutinen. Marko Lauronen poimi valtaukseltaan useita suuria hippuja, joista painavin on  nimeltään Röllykkä ja painaa 16,1 grammaa. Kesän hengettömien pullossa on noin 200 g sekä muutama lutikka sen päälle. Markko on töissä Tankavaaran Kultakylässä. Mäkärä sijaitsee Vuotsosta 7-8 km luoteeseen Siikaselän suuntaan  Tankajoen ja siihen laskevan Kyläjoen tienoilla. Alueella on muutama uuden kaivoslain mukainen kullanhuuhdonta-alue ja valtaus. Markon isä Juhani on kaivanut siellä kultaa perinteisellä tavalla noin 15 vuotta ja luovuttanut työmaansa Tankavaaran Kultakylän pyörittäjille. Määkärästä on 8-9 km matka Mäkärärovaan, jota on ajoittain hyvinkin vilkkaasti tutkittu 1940-luvulta alkaen. Paikalla on ollut useita Geologian Tutkimuslaitoksen valtauksia ja siellä työskenteli moni Tankavaaran puroilla kultaa kaivanut mies, muun muassa O.V. Itkonen 1950-luvun alussa. Uutinen kesästä Mäkärässä oli paikallislehti Inarilaisessa lokakuun lopulla. Alla linkki: http://www.inarilainen.fi/makarasta-loytyi-rollykka

Kesän suurin 106,7 g Lemmenjoen Kaarreojalta

Kaivajaveteraani Risto Telilä poimi kultarännin rihloista 106,7 g painavan kultahipun keskiviikkona 12. elokuuta 2015. Paikalla olivat Lemmenjoen Kaarreojalla sijaitsevan kaivospiirin omistaja Ami Telilä ja Riston veli Tarmo. Hipulle annettiin nimi Meri Amin tyttären mukaan.

Telilän perhe aloitti kullankaivunsa Lemmenjoella kesällä 1970 kultalegenda Jaakko Isolan neuvojen ja oppien ohjaamana. Mukana olivat myös pojat Ami ja Mika, jotka osallistuivat kaivutyöhön jo poikasina. Innokkain ja ahkerin kaivaja perheessä oli äiti Marjut, joka 1998 löysi 251 g  kultahipun Miessijoelta. Marjut kuoli v. 2007, Risto ja pojat jatkoivat kullankaivamista päätoimisesti. Perhe hankki ensimmäisen traktorikaivurin kesällä 1982 ja konekaivun opettelun jälkeen hankittiin kullan tuotolla isompia koneita. Löytynyt kultahippu on kuluvan kesän suurin jättäen juhannuksen tienoilla Raimo Kanamäen Miessijoelta löytämän 97.4 gramman hipun kakkoseksi. Telilät ovat olleet löytämässä useita suuria kultahippuja. Nyt löydetty hippu ottaa paikkansa hippulistallamme sijalla 17. Telilän nimi  löytyy viisi kertaa 20 suurimman kultahipun luettelosta. Ami Telilän kaivospiiri ”Kaarreojan kulta” sijaitsee Miessijokeen etelästä laskevan Kaarreojan latvoilla ja sen suulla on Lapin Kullankaivajain liiton hallinnassa oleva Jaakko Isolan kämppä ja kaivospiiri, jonka käyttöoikeus on viime vuosina annettu jollekin vanhalle veteraanikaivajalle.

Kaunista Meri hippua juhlittiin Lemmenjoen Miessillä lauantaina 15. elokuuta ja tässä Ilkka Ärrälän kuvassa juhlinnan syy. Kuva julkaistiin Facebookissa Ami Telilän päivityksenä

Hipun löydöstä uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat nettisivuillaan. Jutussa Risto kertoo kesän kuluneen voittopuolisesti koneiden korjailussa ja kaivutyöhön päästiin täysitehoisesti vasta elokuun ensimmäisellä viikolla. 

Suuri kultahippu löytyi metallinilmaisimella Ivalojoelta

Uusimmat  2015 löydöt on lisätty kultahippujen luetteloon. Sieltä löytyy myös tieto siitä onko hippu löytynyt lapiokaivulla LK, konekaivulla KK, metallisilmaisimella MI vai sukeltamalla SU.  Joidenkin löytöjen kohdalla listan pitäjä on joutunut käyttämään valistunutta arvausta, joten otamme kiitollisina vastaan kaikki korjaukset ja lisäykset hippulistalla oleviin tietoihin. Tässä linkki:  

KUVAT Sointu ja Harri Vaarala

        Ivalojoen Pataojan eli Björklundinojan suusta on löytynyt  20,38 g painava kultahippu metsallisetsimellä. Löytäjät ovat rovaniemeläinen Sointu ja Harri Vaarala, jotka ovat kaivaneet tällä historiallisella paikalla toistakymmentä vuotta. Löytö lienee toiseksi suurin metallinetsimellä löydetty. Kaavilta kotoisin oleva Kalevi  Tiilikainen löysi 19.6. 1988 klo 20,22 Laanilan Hangaojalta 39,6 g hipun, jolle hän antoi nimen Siiri.

Näin Harri Vaarala kertoo lähettämässään viestissä Björklundinojan löydöstä: ”Hippu löytyi 16.7.2015 Lupposutti-nimiseltä valtaukselta uudella Garrett ATX deepseeker detektorilla.  Valtauksen omistaja on Sointu Vaarala ja se sijaitsee Ivalojoen varrella Björklundinojan suualueella. Olemme kaivaneet alueella toistakymmentä vuotta. Heti ensimmäisinä päivinä kokeilimme detektoria eri paikoissa ilman  merkittäviä löytöjä. Päätimme palata uudelleen vanhaan paikkaan jonka olimme hylänneet kullan ehtymisen vuoksi ja tutkimme aluetta tarkemmin. Aika pian löysimme merkittävän signaalin paikasta, jossa olimme ”tallustelleet” yli viiden vuoden ajan. Perinteiset seremoniat suoritettiin löydön jälkeen vanhojen mongolilaisten jurttaperinteiden mukaisesti!” Harri Vaarala on kirjoittanut kirjan nimeltä ”Kultahippujen rännitys ja korundien tunnistus”

Kultaryntäyksen alkuvuosien rikkain kultapaikka

Sointu ja Harri Vaaralan kullanhuuhdonta-alue sijaitsee noin 3 km Ivalojoen Kultalasta alavirran suuntaan. Paikka oli kultaryntäyksen alkuvuosien tuottoisin 1870-luvulla. Kolme perättäistä koskea Rovaniemenkoski, Björklundinkoski ja Grönholmankoski ovat saaneet nimensä paikan ensimmäisiltä valtaajilta, jotka kaikki rikastuivat Lapin kullalla. Kulta ei kuitenkaan tuonut onnea   rikkaimman kultapaikan haltijalle Frans Björklundille, joka kuoli viinaan oululaisessa kapakassa neljättä kultaretkeä suunnitellessaan. Tarina on tuttu Åke Lindmanin televisiosarjasta. Näin Seppo J. Partanen kirjoittaa paikan historiasta kirjassa Ivalojoki, kulkijan kultamaa otsikolla ”Mikä laulaen tulee”: ”Välittömästi Rovaniemenkosken jälkeen alkaa puoli kilometriä pitkä Björklundinkoski  ja Ivalojokeen yhtyy etelästä rantakivikon yli kuohuvana virtaava Pataoja tai  Björklundinoja. Tässä on kultaryntäyksen alkuvuosien rikkain ja legendaarisin paikka, jota hallitsi Kuopiossa syntynyt ja Oulussa asuvat metallurgian oppilas ja ruukin kirjapitäjä Frans Björklund. Frans tuli kultamaille posteljooni M.A.Melanderin kanssa yhteisellä kullanetsintäluvalla, mutta miehet riitautuivat ja Björklund sai omiin nimiinsä tehdaspiirin numero 8. Ensimmäisenä kesänä 1870 kultaa ehdittiin vaskata vain 837 grammaa, seuraavan vuoden saalis oli 10,4 kiloa ja kolmannen kesän 9,86 kiloa. Frans käytti ahkerasti hyväkseen Kultalan kapakan palveluja ja joutui turvautumaan kauppias Goveniuksen rahalliseen apuun veloista selvitäkseen. Govenius kuittasi elokuussa 1872 Fransin tekemän velan kapakkaan 250 grammalla kultaa (summa vastaa lähes vuoden työmiehen palkkaa). Miestä jouduttiin välillä elvyttämään ooppimilla mutta työnjohdon ja kirjapidon hän näyttää tehneen tunnollisesti. Max Peronius kirjoitti 1930-luvulla tarinan Fransin sammumisesta puron suulle ja unessa nähdystä lappalaiseukosta, joka käski hänen nousta ylös kullan päältä. Tarina lienee totta ainakin sammumisen osalta, mutta muu lienee keksittyä. Elämä Björklundin valtauksella oli värikästä ja tapahtumarikasta. Postimies Melander yritti joukkoineen häätää häntä paikalta pois ja juttu meni oikeuteen. Toisena kesänä työmaalta karkasi neljä miestä ja heidät peräänkuulutettiin. Kolmantena keväänä työmaalle matkalla ollut vene kaatui hukuttaen kuusi henkeä Surmankönkääseen. Björklund kuoli Oulussa 43-vuotiaana huhtikuun 14. päivä 1873. Hän oli ehtinyt palkata osan tulevan kesän työntekijöistä ja kaksi naista valtaukselleen. Kultaryntäyksen rikkaimman paikan omistajalle jäi perikunnalle jaettavaksi omaisuutta vain 690 markkaa. Kullan tulo Björklundinojan suusta jatkui ja se rikastutti  kauppias Goveniusta, joka palkkasi edustajakseen ensin Johan Juusolan ja sitten Jakob Ervastin.  Kesän 1873 saalis oli 6.585 grammaa ja vuoteen 1879 paikalta oli noussut kultaa lähes 40 kiloa.” Björklundikosken alapuolella oleva pitkä Grönholmankoski rikastutti loviisalaista kauppalaivan perämies Fredrik Grönholmaa kahdeksan vuoden aikana noin 30 kultakilolla. Hän oli se mies, joka toi kullankaivun tiedon ja taidon Lappiin oltuaan mukana Kalifornian kultaryntäyksessä 1850-luvulla. Hän oli mukana insinööri Lihrin johtamalla senaatin kullanetsintäretkellä kesällä 1868.

Miessi palkitsi veteraanikaivajia

Risto Mäläskä 24 g

Eldoradon kaivospiiristä Miessijoelta löytyi 24 g painava kultahippu heinäkuun alussa 2015 . Löytäjä on veteraanikaivaja Risto Mäläskä, joka aloitti kultamiesuransa lähes 50 vuotta sitten ja toi ensimmäisen traktorikaivurinsa Lemmenjoelle 1976. Siitä lähtien Risto on kaivanut kultaa koneella ja löytänyt ainakin kymmenkunta isoa hippua, jotka mahtuvat sadan suurimman kultahipun luetteloon. Painavin (tiettävästi) hipuista on v. 2004 löytynyt 166 g Ruska. Hänen kaivospiirinsä alueelta ovat muutkin poimineet suuria hippuja. Löydöstä uutisoi paikallislehti Inarilainen 15.7.2015. Löytö on kolmas tänä kesänä hippulistalle päässeistä. Katso alla. Odotamme lisää uutisia ennen hippulistamme päivitystä.

Raimo Kanamäki 97,4 g 

Lähes 100 gramman isomushippu on avannut kultakesän 2015 ja valikoinut tarkoin löytäjänsä. Hän on yli 30 vuotta Lemmenjoella kultaa kaivanut Raimo Kanamäki ja paikka Miessijoen alaosa. Raimo jos kuka ansaitsee Lemmenjoen viimeisen elinkautisen arvonimen, sillä hän asuu suurimman osan vuodesta erämaassa ja aikoo olla siellä katkeraan loppuun asti eli ainakin siihen saakka, kun konekaivu loppuu vuonna 2020. Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina löytynyt hippu painaa 97,4 grammaa ja se sai nimekseen ”Jere” mukana olleen apumiehen mukaan. Hippu sijoittuu noin 100 hipun listallamme sijalle 20 ja on Raimon löytämistä kolmanneksi suurin, sillä 2008 löytyi Miessiltä Hepokatti 113 g  ja 1995 Puskulta Iivari 127 g. Raimo aloitti kullankaivu-uransa 1980-luvun alussa ammentaen oppinsa monien legendaaristen kultamiesten auttajana ja apurina. Hän on työskennellyt lähes kaikilla Lemmenjoen kultapuroilla muun muassa Yrjö ja Jalmari Korhosen sekä Aarne Alhosen kanssa. Talvikauden hän oli ammattikalastajana Pohjanlahdella ja kesäisin kultahommissa Lemmenjoella.  Selvittyään vaikeasta sairaudesta hän keskittyi kultaan Miessijoen alajuoksulla olevalla kaivospiirillään niillä paikkeilla, joilla Jalmari Hepo-oja kaivoi ja asui perheensä kanssa 1940- ja 1950-luvun vaihteen tienoilla. Uutinen hippulöydöstä on julkaistu Helsingin Sanomissa, myös nettisivuilla. Raimo kiipesi muutaman kilometrin päähän  Martin Iiskonpalo-tunturin päälle, josta sai puhelinyhteyden Hesarin toimittaja Tapio Mainioon. Tuloksena tämä uutinen:

http://www.hs.fi/kotimaa/a1434936663049

 

Tietoja Raimo Kanamäen kullankaivajaurasta täältä:  

https://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2013/02/HENKIL%C3%96T_J_K-1501.pdf

 

Inarilaisen juttu Kanamäen taistelusta asumisoikeudestaan Miessijoella:

http://www.inarilainen.fi/metsahallituksella-oma-maaritelma-kuntalaisuudesta

 

Linkki Seppo Kummalan Kankaanpään Seudussa oleeseen juttuun

Kullankallis koti

 

Linkki päivitettyyn yli 100 suurimman kultahipun listaan:

 

 

Palsin Nenosenojalta 19,8 g

Kesän ensimmäinen merkittävä hippulöytö tehtiin Palsinojaan laskevan Nenosenojan varrelta torstaina 11.kesäkuuta. Nenosella  vuosia sinnikkäästi ja määrätietoisesti perinteisin lapiopeli menetelmin kultaa kaivanut Antti Kurppa poimi rihlojensa ylimmästä välistä 19.8 grammaisen hipun, kaivajan toistaiseksi suurimman. Pääsin näkemään hipun lähes tuoreeltaan ja se oli monella tapaa hyvin mielenkiintoinen. Saamme siitä kuvan lähiaikoina. Hippu oli poikkeuksellisen valoisa ja kauniin keltainen. Siitä oli löydettävissä jopa kullan kidepintoja ja muita kasvurakenteita. Ulkomitoiltaan se  ei kuitenkaan ollut niin suuren näköinen kuin painonsa puolesta olisi voinut ajatella. Hipun hauska erikoisuus oli myös yksi mutkalle kääntynyt nurkka, joka muodosti siihen samalla tunnelin esim kultaketjulle. Antti oli nokkelasti sujauttanut reikään villalangan, jonka kehoitin vaihtamaan johonkin hieman vahvempaan materiaaliin. Hetken toivoin, että juuri tuossa hipussa olisivat olleet ne puuttuvat grammat , joilla Antti olisi saanut kilon kultaa täyteen. Siis itse lapiolla kaivaen. Jäi kuitenkin muutamia grammoja vaille, joten tuon , suorastaan haamurajan, ylittäminen menee näillä näkymin juhannuksen tienoille. Tämän uskalsin kertoa, koska Antti on ollut kaivamisistaan ja tuloksistaan hyvin avoin. Hieno kesän avaus ja vielä lapiomieheltä. Onneksi olkoon Antille. Janne Kannisto

 Kesämuistoja  liiton valtaukselta Tankavaarassa

Elokuun viimeisellä viikolla AuRum:ssa oli kymmenkunta kaivajaa. Heinäkuussa heitä oli ruuhkaksi saakka, koska monen LKL:n huuhdontapaikan lupakausi on päättynyt ja jatkolupien saaminen on viivästynyt.

Helena ja Paavo Kokko ovat kaivamassa kultaa jo viidettä kesää. He ovat tyytyväisiä, kun liitto on antanut mahdollisuuden harrastaa kullankaivua ilman omaa valtausta tai huuhdontapaikkaa. Kultaakin on tullut, vielä on etsinnässä korvakoru-aihiot. Toivoa on, sillä naapuri oli pari päivää aikaisemmin löytänyt gramman hipun. Heidän kultakuumeensa on alkanut, kuten monilla muillakin meistä. Ollaan oltu kalastamassa, vaeltamassa tai muusta syystä Lapissa. Heidän harrastus on hieman erilainen, jokimelonta toi heidät kultapuroille ja nyt mukana on kanootin sijasta lapio, hakku ja ränni sekä metallinilmaisin. Heidän mukana on Marketta Leinonen, hänellä on neljäs vuosi kultakuumeessa.

Siisti monttu, lapio, hakku ja sanko varusteina sekä metallinilmaisin. Tutki aina viimeiseksi monttu metallinilmaisimella, näin saat yösi nukuttua, montun pohjalle ei jäänyt ainakaan yli grammaista hippua.

Mistä tämä kuva on?

Albert Gebhardin kuva jumalanpalveluksesta Ivalojoen kullanhuuhtomoilta, mutta mistä.

Tämä Albert Gebhardin kuva jumalanpalveluksesta Ivalojoen kullanhuuhtomoilla on julkaistu vuonna 1898 ilmestyneessä kirjassa. Mutta missä tämä paikka on, ketä kuvassa voisi olla. Linkki juttuun  alla:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/jumalanpalveluksia-ivalojoen-kultamailla/

Kun Nipa isomuksen löysi

Tarinaa 40 vuoden takaa Lemmenjoelta

Klikkaa kuvaa tai hae juttu ”Hiput” osiosta

Kullanhuuhdontaluvat

Kullanhuuhdontalupien saaminen on viivästynyt Saamelaiskäräjien valitusten vuoksi. Jopa jatkolupien saaminen normaalisti on vaarassa. Tällöin kullankaivukin voi jäädä monelle haaveeksi tältä kesältä. Jos ei ole omaa kaivupaikkaa, niin kannattaa käyttää luppokesä hyödyksi etsimällä uusi jopa parempi paikka. Kullan etsimiseen ei tarvitse erikseen lupaa, vain ilmoitus Metsähallitukselle mistä ja milloin kultaa etsitään. Etsinnässä voi käyttää lapiota ja vaskoolia. Tutkittava maa kannattaa seuloa ennen vaskaamista, näin vaskattavaa maata on vähemmän ja työ nopeutuu. Tarkista ennen maastoon lähtöä, ettet mene jo myönnetylle tai hakemusvaiheessa olevalle kullanhuuhdonta-alueelle. Vinkki: Ota useampi kuva kännykkäkameralla tietokoneen ruudulta kaivosrekisterin huuhdonta-alueiden kartasta. http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri//       Hipputeokselta löytyy erilaisia vaskooleja, seuloja, imupumppuja ja muita tutkimusvälineitä. Katso http://www.hipputeos.fi