Kultahippu.fi

Kullankaivajat vailla ystäviä ?

Lue alla olevasta linkistä Lapin Kullankaivajain Liiton puheenjohtajan Jouko Korhosen kirjoitus.

http://kullankaivajat.blogspot.fi/

Veikko Väänänen kertoo miten uusi kaivoslaki on vaikeuttanut myös kullankaivajien elämää kultamailla. Nyt uudet- ja jatkohakemukset seisovat byrokratian rattaissa.

http://veikkovaananen.blogspot.fi/2014/11/kaivoslain-kokemus-nostaa-kissan.html 

Kaikesta murheesta huolimatta meillä tulossa mielenkiintoinen ja hauska viikonloppu 30.1. -1.2.2015 Kultaristeilyllä Tukholmassa. Laivalla virallisen ohjelman ohella noin 250 kullankaivajaa huuhtoo Lapin Kultaa. Katso ohjelma, ehkä vielä sinäkin mahdut mukaan http://www.kullankaivajat.fi/

Kullanhuuhdotalupien uusiminen viivästyy?

Keväällä 2012 myönnettiin ensimmäiset uuden kaivoslain mukaiset kullanhuuhdonta luvat. Nyt ne luvat, jotka ovat valtauksen jatkolupia, päättyvät kolmen vuoden voimassaolon jälkeen. Luvassa mainitaan, että luvan uusimista tulee hakea kaksi kuukautta ennen lupa-ajan päättymistä.

Tukesista informoitiin, että luvat kannatta hakea huomattavasti ennen määräaikaa. Viime kesäisten ja syksyisten Korkein hallinto-oikeuspäätösten perusteella, jonka mukaan Tukesin tulee selvittää tarkemmin kullanhuuhdontalupien mukaisesta toiminnasta saamelaiskulttuurille aiheutuvia vaikutuksia.

On jopa vaara, ettei hakemuksia pystytä käsittelemään ennen nykyisen luvan päättymistä ja silloin ollaan ”sopimuksettomassa tilassa”. Miten käy huuhdonnan tänä aikana? Sitä selvitellään Kullankaivajain Liiton toimesta.

Lue lisää Korkein hallinto-oikeuden päätöksestä sivulla ”OMA KAIVOS”

Lemmenjoen alue oli taas kerran kärjessä hippulöydöissä. Iloinen uutinen myös LKL:n kannalta oli se, että myös Palsinoja sivupuroineen pääsi menneenä kesänä hippu-uutisiin. Siellähän sijaitsee Kullankaivajain liiton jäsenistölleen tarkoitettuja kullankaivualueita, joilla on viime vuosina ollut vilkasta.

1. Kari Merenluoto 53,33 g,  Puskuoja Lemmenjoki, ”Mustelma”. Nimi ei kerro löytäjänsä saamista elämän kolhuista, vaan siitä että Kari kolhaisi hipun löytöriemuissa poikaansa mustelman arvoisesti jalkaan kaivinkoneen kauhalla. Hippu löytyi 17. elokuuta ja uutinen siitä julkaistiin Kalevassa.
2. Pekka Itkonen 33,2 g,  Miessijoki Lemmenjoki  ”Rooman Prefekti”, syyskuun alussa
3. Eila Heikkilä 20,4 g, Elsanoja Palsinoja    ”Eilan unelma”, 24. syyskuuta
4. Arto Kunelius 20,33 Palsinoja LKL, 18. elokuuta

Lisäksi on löytynyt 33,2 g hippu Lemmenjoelta, löytäjä ei halua nimeään julkisuuteen.

Uusi päivitetty hippulista:   https://www.kultahippu.fi/wp-content/uploads/2012/01/Hippulista-7.2015.pdf

Saamelaiskäräjien valitukset nurin

Koneellinen kullankaivu loppuun Lemmenjoella uuden kaivoslain määräyksellä vuoden 2018 loppuun.Lisäksi Saamelaiskäräjien valitukset ovat estäneet monen kaivajan työt, jotka nyt näyttävät saavan jatkua määräaikaan asti. Tämä kuva on vuodelta 1991.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Saamelaiskäräjien valituksia koskien koneellista kullankaivua Inarissa ja Sodankylässä.
Jospa tämä helpottaisi ja nopeuttaisi kullanhuuhdontalupahakemusten käsittelyä.
Katso

http://kullankaivajat.fi  http://yle.fi/uutiset/kho_saamelaiskarajien_valitukset_kullankaivuusta_nurin/7782078

Kullankaivajat laivaseminaarissa

Lapin Kullankaivajain liiton vuosittaiselle seminaariristeilylle Helsingistä Tukholmaan 28.1. – 1.2. 2015 osallistui noin 260 liiton jäsentä ja luennoitsijaa. Alla kuvasatoa tapahtumista.

Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtaja Eljas Ekdahl oli virassaan laivaristeilylle lähtiessään ja eläkkeellä kotiin palatessaan. Hän sai läksiäislahjaksi uunituoreen Kullankaivajan oppaan. GTK:n johtajat ovat laitoksen alusta alkaen (1886) olleet läheisesti mukana Lapin kullankaivajien touhuissa ja tämä rasite siirtyi 1.2.15 uudellen ylijohtaja Mika Nykäselle, joka tuli virkaan Teknologiateollisuudesta.

Jennyn kiitoksiin sisältyi myös laulu ”Lapin luonto luo outoa taikaa”, suomeksi tietenkin! Vasemmalla LKL:n puheenjohtaja Jouko Korhonen, istumassa laivaseminaarin erinomainen vetäjä Antti Peronius.

Solange van der Moer lähetti oman kiitoksensa Lemmenjoelta otetun kuvansa kanssa.

Lapin Kullakaivajain liitto nimesi vuoden 2014 kullankaivajiksi Solange van der Moerin ja Jennifer O’Connellin. He toivat viime kesänä Sylvia Petronellan van der Moerin 65 vuoden poissaolon jälkeen takaisin Lappiin ja kullankaivajien luokse, jonne hän toivoi pääsevänsä kuolemansa jälkeen.

Kauko Matilainen ja Tapio Soukka saivat molemmat palkinnoksi Kullankaivajan oppaan siksi, että tiesivät kaikkein vähiten liiton pikkujouluissa pidetyssä tietokisassa. Perusteluna oli se, että tässä tapauksessa kirjan sisältämä tietomäärä tulee hyötykäyttöön. Palkinnon ojentaa vasemmalla kustantaja ja kirjan tekijä Raimo Niemelä.

Laivan yökerhossa kisailtiin kullanhuuhdonnan taidoissa; aitoa kultaa lienee harvoin näissä tiloissa tavoiteltu!

Museojohtaja Heli Heinäaho ja tietokirjailija Seppo J. Partanen paljastavat patsaan Tankavaaran kullan löytöpaikalla. Taustalla näkyy tämän päivän kullankaivuvälineistöä.

Yhteistyö ja sopuisa yhteiselo menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä ihmisten, toimijoiden ja viranomaisten kesken nousi keskeiseksi teemaksi Kultasymposiumissa 2014.  Samalla juhlistettiin Tankavaaran kullan löytämisen 80. vuotta ja paljastettiin patsas löytöpaikalla. Perinteisen symposiumin järjesti Tankavaaran Kultamuseo.

Tankavaaran, Purnumukan ja Vuotson alue muodostaa Lapinkin oloissa ainutlaatuisen rikkaan alueen, jossa yhdistyvät kullankaivu, saamelaisuus, vuosisatainen Sompion kulttuuri, vanhat kulkukeinot, sotavuosien jättämät jäljet ja muistot, sanoi  kirjailija Seppo J. Partanen avauspuheessaan.  Hän toimi myös symposiumin puheenjohtajana. Avauspuhe on luettavissa  kokonaisuudessaan tämän linkin takaa:

https://www.kultahippu.fi/tarinat-2/tankavaaran-kultahistoria/historia-ja-menneisyys-elaa-tankavaaran-tantereilla/

Museosäätiön asiamies Kauko Launonen kertoi Tankavaaran Kultakylän ja museon värikkäästä yli 40 vuotta jatkuneesta historiasta. Tietokirjailija Lauri Skants on useita vuosia tutkinut alueen menneisyyttä ja haastatellut ihmisiä tekeillä olevaa kirjaa varten. Hän kertoi Purnumukan saamelaiskylän kaivaneen kultaa Lauttaojalla ainakin jo vuonna 1933. Seuraavana kesänä tieto kullasta toi paikalle myös muita kullankaivajia ja alkoi kilpailu valtauksista.

Lauri Skants esittelee Tankavaaran kullankaivukohteita 1930-luvun akupuolella.

Geologi ja Lapin Kullankaivajain liiton edunvalvoja Antti Peroniuksen aiheena oli kullan esiintyminen ja erityispiirteet Tankavaaran puroissa. Hänellä oli myös omakohtaista kerrottavaa isoisänsä ja setänsä hyvistä kaivutuloksista 1930- ja 1940-luvuilta. Kultaa punnittiin kiloina! Erikoistutkija Olli Sarapää GTK:sta kertoi Mäkärän eli Mäkärärovan alueen uusista kulta-hematiittijuonien tutkimuksista viime kesinä. Esiintymä löydettiin 1930-luvulla ja sitä tutkittiin paljonkin 1950-luvulta alkaen.

Ihminen ja ihmisen hyvinvointi on eräs Metsähallituksen luontopalvelujen keskeisimpiä toimintatavoitteita, sanoi usean kansallispuiston ja luonnonsuojelualueen johtaja Pirjo Seurujärvi. Hän nosti esille myös avoimen keskustelun ja yhteistyön tarpeen ja merkityksen. Metsähallitus ja Kultamuseo on tehnyt vuosia kiinteää yhteistyötä kultahistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja rakennusten  entisöimisessä.

Arkeologi Eija Ojanlatvan aiheena oli Saamelaisalueen arvokkaiden maisema-alueiden inventointi, johon kuuluvat myös kullankaivukohteet. Projektipäällikkö Venla Karkola toi terveiden Lapin Kultainen Geopark hankkeen vaiheista ja vastaanotosta Kanadassa pidetyssä maailmalaajuisessa konferenssissa. Inarin ja Sodankylän kuntien mukaantulo Geoparkin perustamiseen ratkeaa syksyn 2014 aikana ja myönteisessä tapauksessa hakemus Geopark-statuksen saamisesta voidaan jättää ensi vuoden alussa.

Kullan löytöpaikalle patsas

Purnumukan saamelaisa Lauttaojalla kullankaivussa 1933 tai 1934. Kuva Max Peronius.

Tankavaaran kulta löydettiin 1930-luvun alkupuolella Purnumukassa asuvan Sauva-Askak Peltovuoman näkemän unen perusteella. Paikan on jo kauan tiedetty olevan Lauttaojalla, mutta Lauri Skantsin tutkimusten ja haastattelujen perusteella Kultamuseo saattoi nyt riittävällä varmuudella paljastaa löytöpaikalla patsaan. Kulta ja kullankaivu olivat Purnumukan kylän asukkaille tuttuja jo kymmeniä vuosia ennen Tankavaaran kullan löytymistä. Kyläläiset olivat mukana kullankaivussa Ivalojoella, Sotajoella ja Laanilassa jo 1900-luvun alusta alkaen. He saattoivat kaivaa kultaa myös Tankavaarassa jo ennen vuotta 1934, jolloin tieto kullasta alkoi levitä laajemmalti. Löytöpaikka sijaitsee noin 600-700 m Tankavaaran Kultakylän pohjoisesta nelostien liittymästä pohjois-koilliseen. Alueella on vuosia kaivettu kultaa kaivospiirissä, jonka etelälaidassa patsas sijaitsee.