Kultavuosi 2017 käyntiin

Kultahovi juhli pitkää historiaansa

Kullankaivajille jo monessa sukupolvessa tuttu Inarin Kultahovi eli entinen matkailumaja juhli kesäkuun alussa 80 vuotta jatkunutta värikästä historiaansa. Sieltä löytyy yhteyksiä Suomen itsenäisyyteen, Siperian vankileireille, lutikoihin ja muihin syöpäläisiin, kuninkaallisiin ja mieheen, joka osasi vaieta kuudella eri kielellä. Maja avattiin Juutuanjoen Alakosken rannalle kesällä 1937, se hävitettiin marraskuussa 1944 Saksan armeijan vetäytyessä pohjoiseen ja rakennettiin uudelleen vanhoille perustuksille 1956.

Kaisu ja Heikki Nikula pyörittävät nyt Inarin Kultahovia perinnettä, saamelaisuutta, paikallisuutta ja Majalan historiaa kunnioittaen. Tässä se toivottavat juhlavieraat tervetulleeksi 10. kesäkuuta 2017.

Vanhat Lemmenjoen kultamiehet pitivät tapanaan poiketa majalla maalikylille eksyessään. Nipa Raumala muisteli kerran tulleensa käännytetyksi ulko-ovelta takaisin. Oli tullut kavereiden kanssa Lemmenjoelta niin myöhään yöllä, että maja oli jo suljettu. Yöpyivät Ranta-Marissa, saunoivat ja pesivät kesän liat ihostaan, kampasivat tukkansa ja lähtivät aamulla Majalaan saunakaljoille. Ulko-ovella seisoi tomera neiti Hertzberg, joka torjui miesten lähestymisen ja kehotti tulemaan hetken päästä uudelleen.

Miehet lähtivät takaisin, ostivat kylältä pimeän pullon, nauttivat sen sisällön ja marssivat parin tunnin kuluttua takaisin Majalaan. Nyt neiti oli ovella vastassa ja toivotti kultamiehet tervetulleeksi; ”Nyt te olette asiallisessa kunnossa”, sanoi.

Neidistä tuli pian Maija Nikula. Hän toimi hotellin johtajana vuoteen 1986 saakka, jolloin Matkailuliitto luopui Majalan pidosta. Tovin harkittuaan Maija lunasti paikan itselleen valtiolta. Nimi muutettiin Kultahoviksi ja nyt sitä pyörittävät Maijan lapset Kaisu ja Heikki.

Lue Kultahovin historiasta alla olevasta linkistä.

http://seppoj.suntuubi.com/?cat=37

Kultakesä alkoi viiveellä

Kullankaivu pääsi tänä vuonna alkamaan 2-4 viikkoa normaalia myöhemmin. Tämä pakottaa lapiot ja vaskoolit heilumaan entistä tiuhempaan tahtiin muutenkin lyhyessä Lapin kesässä, sillä kolmen kuukauden päästä on jo syksy ja rännit jäätyvät.

Lemmenjoen veneliikenne pääsi alkamaan jäiden vapauttaessa jokiuoman kesäkuun

Kutturantien Kultakioski Gufihtareen tie ja ovet olivat avoinna, mutta siitä eteenpäin Pahaoja oli ajokunnossa vasta kesäkuun puolivälissä. Uusi omistaja Tiina Koivisto on urakoinut kahvilan kuntoon.

toisena viikonloppuna. Samaan aikaan Sotajoen ja Palsinojan kullankaivajat tuskailivat ensin lumista ja jäistä, sitten sohjoista ja upottavaa Pahaojan tietä. Perille pääsy ei vielä riittänyt kultamonttujen avaamiseen, sillä monin paikoin työmaat olivat lumessa, jäässä ja roudassa.

Ennen veneliikenteen alku Lemmenjoella olivat Merenluodot ja Kanamäet. Vain yhdet maastoauton jäljet nähtiin Pahaojan lumisohjossa 5. päivä kesäkuuta, mutta perille asti ne eivät johtaneet. Sukset olivat ainoa toimiva kulkuväline vielä muutama päivä myöhemmin, jolloin helle yllätti yli 20 asteen lämpöaallolla.

Elämä odotti elpymistä myös Lapin Kullankaivajain liiton valtauksilla. Nelostien ja Purnumukan tien läheisyydessä sijaitsevalla Petronella pysäkillä oli jo useita kaivajia, autoja ja asuntovaunuja. Suosituille kullanhuuhdontapaikoille Palsilla ja Lemmenjoella ei ollut menemistä ennen kesäkuun puoliväliä.

Latu Saariselältä ohi Laanilan oli kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen hiihtokunnossa.

Pitkän etsimisen jälkeen Saariselän ladulta löytyi vain yksi hiihtäjä kaatuneena vesiojaan.

Saariselän rinteillä ja laduilla sen sijaan nähtiin ennen kokematonta liikettä viikonvaihteessa 10-11. kesäkuuta. Hissit toimivat ja laskettelurinteissä viiletti uima- ja bikiniasuisia laskettelijoita. Jokunen maastohiihtäjäkin vilahti Saariselän ja Laanilan laduilla, vaikka tunturipurot kuohuivat valtoimenaan kiireisellä matkallaan kohti Jäämerta tai Suomenlahtea.

Kesä yllätti koko Suomen kesäkuun toisella viikolla ja lämpötila nousi useana päivinä hellelukemiin.  Rajuja tulvia ei tullut eikä jääpatoja päässyt muodostumaan.

Nyt jäädään odottamaan uutisia isoista kultahipuista.

Kaunispään huipun maisema kesäkuun 2. viikolla.

**************************************************************

Kultahistorian suurin sai muistolaatan

ja uuden omistajan

Eevert Kiviniemen hippu Luton latvoilta on tilastoiduista kultahipuista painavin. Kuva GT/ Pekka Virtanen.

Eevert Kiviniemen hippu on tilastoiduista kultahipuista painavin. Kuva GT/ Pekka Virtanen.

Matti Kiviniemi, Evertin veli kertoi veljensä hipun löytyneen Lutolta.

Matti Kiviniemi, Evertin veli kertoi veljensä hipun löytyneen Lutolta. Kuva Seppo J. Partanen

Lapin kultahistorian suurin kultahippu, Evert Kiviniemen v. 1935 Luton latvoilta löytämän 392,9 gramman isommuksen oletetulle löytöpaikalle on ilmestynyt muistolaatta. Sen ovat paikalle puuhanneet Lauri Skants ja Erkki Kreivi. Lue lisää alla olevasta linkistä:

Evertin hipun löytöpaikka

Evertin hippu sai uuden omistajan ja pääsi oikeaan seuraan. Lapin Kansan 22.4.2017 numerossa on toimittaja Risto Pyykön kirjoittama kuvareportaasi miljardööri Antti Aarnio-Wihurin hippukokoelmasta, jonne Lapin suurin hippukin on päätynyt.

Lue juttu alla olevasta LK:n Facebook-sivuston linkistä:

Lapin Kansa Evertin hipusta

**************************************************

Inari – kullalla rikastunut

Inarin kunta on saanut kullankaivusta vetoapua kohti nykyistä hyvinvointiaan. Kulta on vauhdittanut 150 vuotta alueen kehitystä, kartoitusta, maanteiden, siltojen ja talojen rakentamista ja ennen muuta matkailua. Ennen kultaryntäyksen syttymistä 1860-luvun lopulla Inarin Lapinmaa oli tietön ja tuntematon kolkka pohjoista Lappia, mutta hetkessä nimet Inari ja Ivalojoki tulivat tunnetuksi autonomisessa Suomessa, Venäjän keisarikunnassa ja miltei koko Euroopassa.

Kullankaivu on vauhdittanut 150 vuotta Inarin matkailua. Savottakahvilan Kaisa Särkelä tietää sen. Kullankaivajana hän tietää myös, ettei kullankaivulla voi elää, ellei välillä syö.

Kullankaivu on vauhdittanut 150 vuotta Inarin matkailua. Savottakahvilan Kaisa Särkelä tietää sen. Kullankaivajana hän tietää myös, ettei kullankaivulla voi elää, ellei välillä syö.

Kultaa purojen ja jokien rannoilta on historian aikana löytynyt arviolta noin 2500 kiloa. Se ei ole paljon, sillä yhden kultakaivoksen tuotto on yhdessä vuodessa monta kertaa suurempi. Hyöty Inarille on tullut toiveesta löytää Lapin kullan emäkallio. Kultaa on löytynyt koko ajan sen verran, että usko siihen ei ole milloinkaan loppunut, vaikka se monesti on ollut koetuksella, nykyisinkin.

Puistojen johtaja Pirjo Seurujärvi ja erikoissuunnittelija Tapio Tynys esittelevät Auroratuvan aina avointa taukotupaa.

Puistojen johtaja Pirjo Seurujärvi ja erikoissuunnittelija Tapio Tynys esittelevät Auroratuvan aina avointa taukotupaa.

 

 

 

 

 

 

Reiittiopaste

Saariselän teemareittien uusi ja selkeälukuinen opastaulu.

Auroratupa

Auroratupa

 

 

 

 

 

 

Ivalossa ja Saariselällä pidettiin maaliskuun puolivälissä kaksi yleisötilaisuutta, joiden aiheena oli ”Emäkalliota etsimässä”. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tapio Tynys esitti valmistamansa elokuvan 1900-luvun alussa toimineen kultayhtiö Prospektorin vaiheista ja henkilöistä ja kirjailija Seppo J. Partanen kertoi Ivalossa kullankaivun merkityksestä Inarin kehitykselle ja Saariselällä kultayhtiöiden jättämistä jäljistä ja legendoista alueen luontoon.

Elokuva ”Emäkalliota etsimässä – Aktiebolaget Prospektorin tarina” on noin 20 minuutin pituinen ja se on katsottavissa lähiaikoina Youtubessa. Linkki löytyy Luontoon.fi sivustolta UK-kansallispuiston reittien alta.

Ivalossa tapahtuma pidettiin kunnan hallinnoimassa elokuvateatteri Aslakissa ja Saariselällä uudessa Aurora kämpässä. Se on rakennettu uuden lähiretkeilyreitin viereen Luttojoen töyräälle. Metsähallitus on rakentanut ja merkinnyt Saariselän alueelle useita helppokulkuisia lähiretkeilyreittejä palveluineen. Niitä voi kulkea vaikkapa pienten lasten kanssa. Yksi reiteistä esittelee kultayhtiö Prospektorin historiaa ja työn jälkiä maastossa.

Alla linkki Seppo J. Partasen esitykseen, elokuvaan Emäkalliota etsimässä (20 min.) ja Metsähallituksen Luontoon sivustoon:

Inari, kullalla rikastunut.doc      Emäkalliota etsimässä                     Prospectorin tarina

****************************************************************

Erämökki kultapuron rannalla, matkailupalveluiden vierellä, vuokrattavana Laaninojalla

IMG_0548Hippumökki sijaitsee Laanilan ja Saariselän puolivälissä Kievariravintolan eteläpuolella.

Mökkiä vuokraa Raimo Niemielä puh 0405454833, raimo.niemela(ät)kultahippu.fi kesäkausi 350 /vko, syyskausi 450 /vko, myös alle viikon vuokraukset mahdollisia. Avaimen luovutus ja huolto Laanilan Savottakahvila puh 0400603903.

Ilmoitus Prospektorintien mökin vuokrauksesta 23032017 A4

Varaustilanne

https://www.kultahippu.fi/palvelut/

***************************************************************************

Tuntsan kulta odottaa löytäjäänsä

Korpelan Jorma Tuntsalla

Jorma Korpela ja Nuoluskuru, kuva Seppo J. Partanen

 Sallan koillisnurkassa itärajan tuntumassa oli 1990-luvulla kultavaltauksia kilometrien pituudelta Tuntsan Nuoluskurussa. Uuden vuosituhannen alkaessa kullankaivajat yksi toisensa perään lopettivat valtausajan päätyttyä. Syynä ei ollut kullan puute, ehkä pikemminkin sen vähäisyys verrattuna kovaan työhön kivikkoisessa maassa. Yksi kultaryntäyksessä mukana olleista, sallalainen Jorma Korpela kertoo Tuntsan kultavuosista Kultahipulle tekemässään jutussa. Hänellä on hyviä muistoja Tuntsan kullasta ja kullankaivajista parin vuosikymmenen takaa. Ennen Tuntsaa Jorma ehti kaivaa kultaa kymmenkunta kesää Lemmenjoen Puskuojalla. Hän on valmis antamaan ohjeita ja neuvoja jokaiselle, joka haluaa mennä kokemaan kullankaivua yhdessä Euroopan suurimmassa erämaassa.

Lue juttu tästä linkistä:   Tuntsan kulta

***********************************************************

Oikeutta ja emäkalliota haettiin kultaristeilyllä

Ennätysmäärä eli 311 kullankaivajaa ja kullankaivun ystävää osallistui tammikuun viimeisenä viikonloppuna 2017 laivaseminaariin Helsingin ja Tukholman välillä. Ensimmäisen päivän teemana oli kullankaivun oikeudelliset väännöt ja lainmuutokset, toisena päivänä haettiin asiantuntijavoimin Lapin kullan emäkalliota. Siinä välissä kisailtiin vaskaamisessa, tavattiin tuttuja, muisteltiin menneitä ja aprikoitiin tulevia.

Lauantain aiheena oli mieliä kiihottava KULLAN EMÄKALLION SALAISUUS. Ansiokkaat geologit pitivät esitelmiä kullan synnystä 1,8 miljardin vuoden takaa nykypäivään, jolloin kulta löytyy. Esitelmien mukaan Suomen Lapissa on vielä runsaasti löytämättömiä huuhdontakulta-alueita. Nyt jokainen etsimään uusia alueita.

Lapin Kullankaivajain liiton jo perinteiseksi muodostunut seminaari sai paljon kiitosta

Lapin Kullankaivajain liitto nimesi Marko Tourun vuoden 2016 kullankaivajateon arvoiseksi ansioistaan yhteistyön ja Tankavaaran kultakylän kehittäjänä. Etualalla liiton toiminnanjohtaja Kai Rantanen, Marko takana kiitospuhetta pitämässä.

Lapin Kullankaivajain liitto nimesi Marko Tourun vuoden 2016 kullankaivajateon arvoiseksi ansioistaan yhteistyön ja Tankavaaran kultakylän kehittäjänä. Etualalla liiton toiminnanjohtaja Kai Rantanen, Marko takana kiitospuhetta pitämässä.

niin ohjelmastaan kuin kaikesta muusta järjestelystä. Niistä kiitos kuuluu Heli Rapakolle, Kai Rantaselle ja Antti Peroniukselle, joka geologina ja 3. sukupolven kullankaivajana vastasi ohjelmasta. Seuraava seminaariristeily on 9.-11. helmikuuta 2018 ja sen yhtenä teemana on Lapin kultalöytö 150-vuotta sitten; senaatin lähettämä retkikunta löysi silloin Ivalojoen kullan.

Kokoamme keskeisimmät seminaarissa pidetyt asiantuntijaluennot kaikkien tutustuttavaksi sivuillemme. Lisäämme tänne esitelmät sitä mukaa kun saamme aineistoa. Luento avautuu klikkaamalla haluttua kohtaa alla olevassa luettelossa

  • Kultariidat ja oikeusjutut kultahistoriassa, Seppo J. Partanen
  • Placer kultaesiintymän synty Antti Peronius, geologi
  • Antin esitelmässä keskitytään miksi ja minne rikkaat huuhdontakultaesiintymät eli placerit ovat kerääntyneet. Placerien syntymiseen tarvitaan aikaa, rapautumista, aikaa, korkeuseroja, aikaa, vettä ja taas aikaa ja tietysti sitä kultaa. Lapissa esiintyy huuhdontakultaa lähes joka paikassa, mutta useimmiten kultahiput ovat niin suuressa moreeni ja soramäärässä, ettei kullanhuuhdonta ole mahdollista.
  • Tranfer – Siirtymä-Kulta ja poikittaissiirrokset Juhani Ojala, geologi
  • Kulta ja poikittaissiirrokset; maaperän poikittaissiirroksissa syntyy syvä halkeama, josta pääsee sulaa magmaa, jossa on eri mineraaleja ja tietenkin kultaa, maakuoren pintakerroksiin.  Esitelmässä on mm Lapin maaperäkarttoja, joissa näkyy siirrokset sekä kulta-alueet. Kulta-alueet esiintyvät usein siirrosten läheisyydessä.
    Kvartsijuonne poikittaissiirtymässä lapiokaivajan montun pohjalla. Onko tämä ollut "kullanlähde"?

    Kvartsijuonne poikittaissiirtymässä lapiokaivajan montun pohjalla. Onko tämä ollut ”kullan lähde”?

     

  • Inarin kalliokulta, kuinka se tehtiin, (ehkä) Pasi Eilu, FT, GTK
  • Kallioperässä on lämpöä yli 300 astetta 10 km syvyydessä, kun tässä kerroksessa on suolapitoista vettä, niin veteen liukenee kovassa paineessa ja kuumuudessa kultaa ja muita mineraaleja. Kallioon syntyy railoja, joihin paineellinen vesi purkautuu, paine pienenee, vesi jäähtyy nopeasti ja siihen liuenneet mineraali saostuvat noin 2 kilometrin syvyydessä. Jääkaudet kuluttavat Lapin maaperää ja nyt nämä saostusalueet ovat pintamaita.
  • Kullan lähteet Pekka Tuisku, FT, Oulun yliopisto
  • TUTKIMUSTIEDOSTA EMÄKALLIOLÖYTÖIHIN Jari Nenonen, geologi, GTK

Esitelmissä on useita viittauksia eri tutkimuksiin. Nämä tutkimukset pääosin löytyvät GTK:n HAKKUPALVELUSTA, jossa valtavasti raportteja ja kartta-aineistoja http://hakku.gtk.fi/

Geologit ja tutkijat ovat sitä mieltä, että Lapissa on vielä useita löytymättömiä kultaesiintymiä. Vaikka he työnsä puolesta ovat kulkeneet ja tutkineet Lapin erämaita vuosikymmeniä, niin heidänkään työpanos on pisara meressä, eikun suuressa erämaassa. He toivovat, että kullasta kiinnostuneet henkilöt suuntaavat retkensä Lapissa ja muuallakin ennen tutkimattomille alueille suuren kulta-aarteen toivossa. Mitä enemmän tutkijoita on, sitä paremmat on mahdollisuudet löytää …

###################################################

Kultavuosi 2017 alkaa positiivisissa merkeissä

Tukes on myöntänyt 13.1. 2017 kaksi kullanhuuhdonta-alue-lupaa ja lisää on tulossa. Toivottavasti kaikki hakemukset tulee käsiteltyä ennen kaivukautta. Positiivista lupien lausuntojen joukossa on Hammastunturin paliskunnan lausunto, ”Hammastunturin paliskunta ei vastusta lapiokaivuu lupia”.

Vuoden 2016 suurimmat hiput

Ursus 119, ja Bubo bubo 22,8 Toive 46  Leijonantassu 29Kultainen Minna 29.6

Tässä ovat vuoden 2016 suurimmat kultahiput, viisi kuudesta. Tarinoita menneen kesän löydöistä on sivuillamme ja siellä on myös uusin päivitys 116:sta kultahistorian suurimmasta hipusta.  Mukana ovat myös kuvamme hiput ja niiden löytäjät. Alla linkki menneen vuoden löytöihin.

Hippulista 26.1.2017                                   Hippuvuosi 2016

Kategoria(t): Etusivu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.