Kultavuosi 2017 käyntiin

Kultahistorian suurin sai muistolaatan

ja uuden omistajan

Eevert Kiviniemen hippu Luton latvoilta on tilastoiduista kultahipuista painavin. Kuva GT/ Pekka Virtanen.

Eevert Kiviniemen hippu on tilastoiduista kultahipuista painavin. Kuva GT/ Pekka Virtanen.

Matti Kiviniemi, Evertin veli kertoi veljensä hipun löytyneen Lutolta.

Matti Kiviniemi, Evertin veli kertoi veljensä hipun löytyneen Lutolta. Kuva Seppo J. Partanen

Lapin kultahistorian suurin kultahippu, Evert Kiviniemen v. 1935 Luton latvoilta löytämän 392,9 gramman isommuksen oletetulle löytöpaikalle on ilmestynyt muistolaatta. Sen ovat paikalle puuhanneet Lauri Skants ja Erkki Kreivi. Lue lisää alla olevasta linkistä:

Evertin hipun löytöpaikka

Evertin hippu sai uuden omistajan ja pääsi oikeaan seuraan. Lapin Kansan 22.4.2017 numerossa on toimittaja Risto Pyykön kirjoittama kuvareportaasi miljardööri Antti Aarnio-Wihurin hippukokoelmasta, jonne Lapin suurin hippukin on päätynyt.

Lue juttu alla olevasta LK:n Facebook-sivuston linkistä:

Lapin Kansa Evertin hipusta

**************************************************

Inari – kullalla rikastunut

Inarin kunta on saanut kullankaivusta vetoapua kohti nykyistä hyvinvointiaan. Kulta on vauhdittanut 150 vuotta alueen kehitystä, kartoitusta, maanteiden, siltojen ja talojen rakentamista ja ennen muuta matkailua. Ennen kultaryntäyksen syttymistä 1860-luvun lopulla Inarin Lapinmaa oli tietön ja tuntematon kolkka pohjoista Lappia, mutta hetkessä nimet Inari ja Ivalojoki tulivat tunnetuksi autonomisessa Suomessa, Venäjän keisarikunnassa ja miltei koko Euroopassa.

Kullankaivu on vauhdittanut 150 vuotta Inarin matkailua. Savottakahvilan Kaisa Särkelä tietää sen. Kullankaivajana hän tietää myös, ettei kullankaivulla voi elää, ellei välillä syö.

Kullankaivu on vauhdittanut 150 vuotta Inarin matkailua. Savottakahvilan Kaisa Särkelä tietää sen. Kullankaivajana hän tietää myös, ettei kullankaivulla voi elää, ellei välillä syö.

Kultaa purojen ja jokien rannoilta on historian aikana löytynyt arviolta noin 2500 kiloa. Se ei ole paljon, sillä yhden kultakaivoksen tuotto on yhdessä vuodessa monta kertaa suurempi. Hyöty Inarille on tullut toiveesta löytää Lapin kullan emäkallio. Kultaa on löytynyt koko ajan sen verran, että usko siihen ei ole milloinkaan loppunut, vaikka se monesti on ollut koetuksella, nykyisinkin.

Puistojen johtaja Pirjo Seurujärvi ja erikoissuunnittelija Tapio Tynys esittelevät Auroratuvan aina avointa taukotupaa.

Puistojen johtaja Pirjo Seurujärvi ja erikoissuunnittelija Tapio Tynys esittelevät Auroratuvan aina avointa taukotupaa.

 

 

 

 

 

 

Reiittiopaste

Saariselän teemareittien uusi ja selkeälukuinen opastaulu.

Auroratupa

Auroratupa

 

 

 

 

 

 

Ivalossa ja Saariselällä pidettiin maaliskuun puolivälissä kaksi yleisötilaisuutta, joiden aiheena oli ”Emäkalliota etsimässä”. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Tapio Tynys esitti valmistamansa elokuvan 1900-luvun alussa toimineen kultayhtiö Prospektorin vaiheista ja henkilöistä ja kirjailija Seppo J. Partanen kertoi Ivalossa kullankaivun merkityksestä Inarin kehitykselle ja Saariselällä kultayhtiöiden jättämistä jäljistä ja legendoista alueen luontoon.

Elokuva ”Emäkalliota etsimässä – Aktiebolaget Prospektorin tarina” on noin 20 minuutin pituinen ja se on katsottavissa lähiaikoina Youtubessa. Linkki löytyy Luontoon.fi sivustolta UK-kansallispuiston reittien alta.

Ivalossa tapahtuma pidettiin kunnan hallinnoimassa elokuvateatteri Aslakissa ja Saariselällä uudessa Aurora kämpässä. Se on rakennettu uuden lähiretkeilyreitin viereen Luttojoen töyräälle. Metsähallitus on rakentanut ja merkinnyt Saariselän alueelle useita helppokulkuisia lähiretkeilyreittejä palveluineen. Niitä voi kulkea vaikkapa pienten lasten kanssa. Yksi reiteistä esittelee kultayhtiö Prospektorin historiaa ja työn jälkiä maastossa.

Alla linkki Seppo J. Partasen esitykseen, elokuvaan Emäkalliota etsimässä (20 min.) ja Metsähallituksen Luontoon sivustoon:

Inari, kullalla rikastunut.doc      Emäkalliota etsimässä                     Prospectorin tarina

****************************************************************

Erämökki kultapuron rannalla, matkailupalveluiden vierellä, vuokrattavana Laaninojalla

IMG_0548Hippumökki sijaitsee Laanilan ja Saariselän puolivälissä Kievariravintolan eteläpuolella.

Mökkiä vuokraa Raimo Niemielä puh 0405454833, raimo.niemela(ät)kultahippu.fi kevätkausi 450 /vko, myös alle viikon vuokraukset mahdollisia. Avaimen luovutus ja huolto Laanilan Savottakahvila puh 0400603903.

Ilmoitus Prospektorintien mökin vuokrauksesta 23032017 A4

Varaustilanne

https://www.kultahippu.fi/palvelut/

***************************************************************************

Tuntsan kulta odottaa löytäjäänsä

Korpelan Jorma Tuntsalla

Jorma Korpela ja Nuoluskuru, kuva Seppo J. Partanen

 Sallan koillisnurkassa itärajan tuntumassa oli 1990-luvulla kultavaltauksia kilometrien pituudelta Tuntsan Nuoluskurussa. Uuden vuosituhannen alkaessa kullankaivajat yksi toisensa perään lopettivat valtausajan päätyttyä. Syynä ei ollut kullan puute, ehkä pikemminkin sen vähäisyys verrattuna kovaan työhön kivikkoisessa maassa. Yksi kultaryntäyksessä mukana olleista, sallalainen Jorma Korpela kertoo Tuntsan kultavuosista Kultahipulle tekemässään jutussa. Hänellä on hyviä muistoja Tuntsan kullasta ja kullankaivajista parin vuosikymmenen takaa. Ennen Tuntsaa Jorma ehti kaivaa kultaa kymmenkunta kesää Lemmenjoen Puskuojalla. Hän on valmis antamaan ohjeita ja neuvoja jokaiselle, joka haluaa mennä kokemaan kullankaivua yhdessä Euroopan suurimmassa erämaassa.

Lue juttu tästä linkistä:   Tuntsan kulta

***********************************************************

Oikeutta ja emäkalliota haettiin kultaristeilyllä

Ennätysmäärä eli 311 kullankaivajaa ja kullankaivun ystävää osallistui tammikuun viimeisenä viikonloppuna 2017 laivaseminaariin Helsingin ja Tukholman välillä. Ensimmäisen päivän teemana oli kullankaivun oikeudelliset väännöt ja lainmuutokset, toisena päivänä haettiin asiantuntijavoimin Lapin kullan emäkalliota. Siinä välissä kisailtiin vaskaamisessa, tavattiin tuttuja, muisteltiin menneitä ja aprikoitiin tulevia.

Lauantain aiheena oli mieliä kiihottava KULLAN EMÄKALLION SALAISUUS. Ansiokkaat geologit pitivät esitelmiä kullan synnystä 1,8 miljardin vuoden takaa nykypäivään, jolloin kulta löytyy. Esitelmien mukaan Suomen Lapissa on vielä runsaasti löytämättömiä huuhdontakulta-alueita. Nyt jokainen etsimään uusia alueita.

Lapin Kullankaivajain liiton jo perinteiseksi muodostunut seminaari sai paljon kiitosta

Lapin Kullankaivajain liitto nimesi Marko Tourun vuoden 2016 kullankaivajateon arvoiseksi ansioistaan yhteistyön ja Tankavaaran kultakylän kehittäjänä. Etualalla liiton toiminnanjohtaja Kai Rantanen, Marko takana kiitospuhetta pitämässä.

Lapin Kullankaivajain liitto nimesi Marko Tourun vuoden 2016 kullankaivajateon arvoiseksi ansioistaan yhteistyön ja Tankavaaran kultakylän kehittäjänä. Etualalla liiton toiminnanjohtaja Kai Rantanen, Marko takana kiitospuhetta pitämässä.

niin ohjelmastaan kuin kaikesta muusta järjestelystä. Niistä kiitos kuuluu Heli Rapakolle, Kai Rantaselle ja Antti Peroniukselle, joka geologina ja 3. sukupolven kullankaivajana vastasi ohjelmasta. Seuraava seminaariristeily on 9.-11. helmikuuta 2018 ja sen yhtenä teemana on Lapin kultalöytö 150-vuotta sitten; senaatin lähettämä retkikunta löysi silloin Ivalojoen kullan.

Kokoamme keskeisimmät seminaarissa pidetyt asiantuntijaluennot kaikkien tutustuttavaksi sivuillemme. Lisäämme tänne esitelmät sitä mukaa kun saamme aineistoa. Luento avautuu klikkaamalla haluttua kohtaa alla olevassa luettelossa

  • Kultariidat ja oikeusjutut kultahistoriassa, Seppo J. Partanen
  • Placer kultaesiintymän synty Antti Peronius, geologi
  • Antin esitelmässä keskitytään miksi ja minne rikkaat huuhdontakultaesiintymät eli placerit ovat kerääntyneet. Placerien syntymiseen tarvitaan aikaa, rapautumista, aikaa, korkeuseroja, aikaa, vettä ja taas aikaa ja tietysti sitä kultaa. Lapissa esiintyy huuhdontakultaa lähes joka paikassa, mutta useimmiten kultahiput ovat niin suuressa moreeni ja soramäärässä, ettei kullanhuuhdonta ole mahdollista.
  • Tranfer – Siirtymä-Kulta ja poikittaissiirrokset Juhani Ojala, geologi
  • Kulta ja poikittaissiirrokset; maaperän poikittaissiirroksissa syntyy syvä halkeama, josta pääsee sulaa magmaa, jossa on eri mineraaleja ja tietenkin kultaa, maakuoren pintakerroksiin.  Esitelmässä on mm Lapin maaperäkarttoja, joissa näkyy siirrokset sekä kulta-alueet. Kulta-alueet esiintyvät usein siirrosten läheisyydessä.
    Kvartsijuonne poikittaissiirtymässä lapiokaivajan montun pohjalla. Onko tämä ollut "kullanlähde"?

    Kvartsijuonne poikittaissiirtymässä lapiokaivajan montun pohjalla. Onko tämä ollut ”kullan lähde”?

     

  • Inarin kalliokulta, kuinka se tehtiin, (ehkä) Pasi Eilu, FT, GTK
  • Kallioperässä on lämpöä yli 300 astetta 10 km syvyydessä, kun tässä kerroksessa on suolapitoista vettä, niin veteen liukenee kovassa paineessa ja kuumuudessa kultaa ja muita mineraaleja. Kallioon syntyy railoja, joihin paineellinen vesi purkautuu, paine pienenee, vesi jäähtyy nopeasti ja siihen liuenneet mineraali saostuvat noin 2 kilometrin syvyydessä. Jääkaudet kuluttavat Lapin maaperää ja nyt nämä saostusalueet ovat pintamaita.
  • Kullan lähteet Pekka Tuisku, FT, Oulun yliopisto
  • TUTKIMUSTIEDOSTA EMÄKALLIOLÖYTÖIHIN Jari Nenonen, geologi, GTK

Esitelmissä on useita viittauksia eri tutkimuksiin. Nämä tutkimukset pääosin löytyvät GTK:n HAKKUPALVELUSTA, jossa valtavasti raportteja ja kartta-aineistoja http://hakku.gtk.fi/

Geologit ja tutkijat ovat sitä mieltä, että Lapissa on vielä useita löytymättömiä kultaesiintymiä. Vaikka he työnsä puolesta ovat kulkeneet ja tutkineet Lapin erämaita vuosikymmeniä, niin heidänkään työpanos on pisara meressä, eikun suuressa erämaassa. He toivovat, että kullasta kiinnostuneet henkilöt suuntaavat retkensä Lapissa ja muuallakin ennen tutkimattomille alueille suuren kulta-aarteen toivossa. Mitä enemmän tutkijoita on, sitä paremmat on mahdollisuudet löytää …

###################################################

Kultavuosi 2017 alkaa positiivisissa merkeissä

Tukes on myöntänyt 13.1. 2017 kaksi kullanhuuhdonta-alue-lupaa ja lisää on tulossa. Toivottavasti kaikki hakemukset tulee käsiteltyä ennen kaivukautta. Positiivista lupien lausuntojen joukossa on Hammastunturin paliskunnan lausunto, ”Hammastunturin paliskunta ei vastusta lapiokaivuu lupia”.

Vuoden 2016 suurimmat hiput

Ursus 119, ja Bubo bubo 22,8 Toive 46  Leijonantassu 29Kultainen Minna 29.6

Tässä ovat vuoden 2016 suurimmat kultahiput, viisi kuudesta. Tarinoita menneen kesän löydöistä on sivuillamme ja siellä on myös uusin päivitys 116:sta kultahistorian suurimmasta hipusta.  Mukana ovat myös kuvamme hiput ja niiden löytäjät. Alla linkki menneen vuoden löytöihin.

Hippulista 26.1.2017                                   Hippuvuosi 2016

Kategoria(t): Etusivu. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.