150 vuotta Lapin kultaa 2018

Lapin kultahipuilla 150-vuotisjuhla 

Lapin 150 vuotta täyttävät kultahiput ovat näyttävästi esillä  kullankaivajien seminaariristeilyllä 9-11. helmikuuta 2018. Jo perinteeksi muodostunut vuosittainen tapahtuma kokoaa ennätysmäisen suuren osanottajajoukon. Kaikkiaan 330 kullankaivajaa matkaa Helsingin ja Tukholman väliä, kuuntelee ja keskustelee kullankaivun värikkäästä historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta. Tukholmassa ohjelmassa on myös kullanhuuhdontakisat laivan ollessa satamassa.

Tapahtuman järjestää Lapin Kullankaivajain liitto, seminaarin suunnittelu ja junailu on Antti Peroniuksen käsissä. Ennen laivan irtoamista Katajanokan laiturista liitto on kutsunut toimittajia ”Lapin kultahippujen 150-vuotisjuhliin”. 

Seminaarin suunnittelu ja junailu on Antti Peroniuksen käsissä. Ennen laivan irtoamista Katajanokan laiturista liitto on kutsunut toimittajia ”Lapin kultahippujen 150-vuotisjuhliin”. Esillä on ennennäkemätön kokoelma uusia ja vanhoja isomuksia, suuria kultahippuja.

Kerromme lisää kultahippujen riemujuhlasta ja risteilystä myöhemmin.

Lemmenjoki, luonto ja kulta esillä Siidassa

Ylä-Lapin luontokeskus järjestää Inarin Siidassa yleisötapahtumia, jossa luonnon ja

Tytti Bräysyn suunnittelema 150-juhlavuoden pinssi.

Lemmenjoen kansallispuiston lisäksi esitellään kullankaivua ja sen historia. Siida viettää parhaillaan avaamisensa 20-juhlavuotta ja Lapin kullankaivu juhlii monin tavoin 150-vuotista historiaansa. Tapahtumien järjestelyistä vastaa Metsähallituksen luontopalvelut.

Kulttuuri- ja luontoillat

13.2.2018, klo 18.00 Luontoilta Lemmenjoki, Metsähallitus

20.2.2018, klo 18.00 Luontoilta: Lapin kultaa 150 vuotta; historia kuvin ja sanoin, Lapin kullankaivajain liitto / kirjailija Seppo J. Partanen, seuraavana iltana 21.2. klo 18 sama tapahtuma pidetään Saariselän Aurorassa.

27.2.2018, klo 18.00 Luontoilta: Kultahipusta koruksi, hopeaseppä ja taiteilija Tytti Bräysy.

13.3.2018, klo 18.00 Luontoilta: Kullankaivajan arki ja juhla Lemmenjoella, kullankaivaja Jukka Kela.

Lisätietoja löytyy Luontoon.fi sivustolta

******************************************

Kultakuume – perinnöllinen tautiko?

Onko kultakuume perinnöllinen tauti. Siitä voisi kertoa se, että Lapin kullankaivu on kulkenut monessa suvussa ja sukupolvessa. Tuttuja sukunimiä kultahistoriassa ennen ja nyt ovat Kangasniemi, Korhonen, Ranttila, Mäkipuro, Merenluoto, Telilä, Ervasti ja monet muut. Monille inarilaisille suvuille kullankaivu on arkista ja jokakesäistä lisäansiota.

Lapin kullankaivun 150-juhlavuoden merkeissä kokosimme luettelon kaikista niistä kullankaivajista, jotka kirjattiin työntekijöiksi Ivalojoen kultaryntäyksen vilkkaimpana kesänä 1871. Tiedot on poimittu Kansallisarkistossa säilytettävistä Vuorihallituksen asiakirjoista. Kultalan kirjurit kirjoittivat valtausten eli tehdaspiirien omistajien ilmoituksen mukaisesti jokaisen paikalla olevan työntekijän henkilötiedot, kotipaikan, ajankohdat yms. papereihinsa.

Etsipä tästä joukosta sukulaisiasi sukupolvien takaa. Jos mielesi polttelee kesäisin kultapurojen rannoille, syy voisi löytyä tästä luettelosta. Ehkä se kultakuumeen aiheuttaja livahti geeneihisi Ivalojoella kesällä 1871. Klikkaa alla olevaa tekstiä, pääset luetteloon.

Työväki tehdaspiireissa 1871

Saimme viestin; sukuvika löytyi

–  Oli taas mielenkiintoinen kirjoitus, ”kullankaivu ja perinnöllisyys”. Kun aloitin kullankaivun Tankavaaran huuhtomo-oppaana, en tiennyt silloin, että siitä tulee loppuelämän sairaus. Tänäkin päivänä tämä sairaus runtelee ja ”satuttaa” joskin – hyvällä tavalla. Tuosta kirjatusta nimilista 1871; valtaukselta 25 löytyy sukujuuria. Irtolainen Nissilä sekä Moilanen Puolangalta ovat sukuani isän ja äidin puolelta.

 ”Kurimofabriikin” toimittama liesi Kultalassa on sekin vankka todiste siitä, että esi-isäni ovat todellakin olleet läheisessä yhteydessä kultahistoriaan. Tämä on hyvin mielenkiintoista.

Kurimofabrik on isoisäni isän perustama yritys. Järvimalmin jalostaminen

Tällä Kurimo hellalla on valmistettua ateriat Ivalojoen Kultalassa vuodesta 1870.

masuunitoimin aloitettiin Puolangan Kurimossa, jossa oli otollinen paikka vesivoiman haltuunottoon. Olemme siellä pitäneet sukukokouksia ja herätelleet sukuhistoriaa eloon. Eräs sukulaisemme on kirjoittanut pienimuotoisen kirjan yrityksen ja suvun eri vaiheista. Olemme jopa miettineet sukukokouksen järjestämiseksi Ivalojoen Kultalaan. Kun yritys haettiin aikoinaan konkurssiin, vanhoille hiilille perustettiin uusi yritys nimeltään Rautaruukki.
Järvimalmin nostamiseen käytettiin kyseisen alueen vesistöjä Sangin, Särkijärven, Juorkunan, Vaalan, Oulujärven ympäristöä. Tältä alueelta moni lähti kullankaivuuseen; Ervastit ovat myös sukupuussamme.

Niin, onhan se kullankaivuu sukurasite. Poikani ja tyttäreni ovat Karisaaren/ Saijetsin sukua ja he liittyvät tiiviisti kultahistoriaan; mm. Mickel Karisaari möi Kivekkäälle Ritakosken.

Olen sanonutkin lapsilleni, että vaikka olettekin Inarin saamelaisia, olette kullankaivuussa myös jatkumo. Tämä on erittäin tärkeää muistaa.

Ari Nissilä

Ari käyttää titteliä ”Ohjelmapalvelujen tuottaja Ivalojoen matkailupalvelut Ky”. Hän pyörittää Kutturan tien varressa olevaa Köysivaaran Eräkeskusta, järjestää kullankaivu-, kanootti, koira- ja pororetkiä kesällä ja talvella, vuokraa kanootteja jne. Tietoja löytyy yrityksen sivuilta:

https://www.facebook.com/Koysivaara

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.