150 vuotta Lapin kultaa 2018

Lapin kultahipuilla 150-vuotisjuhla 

Juhlaseminaarin osanottaja merkkiin oli saatu värikuva Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationin virallisesta vaakunasta, joka komeili kullanhuuhdonta-aseman ulko-oven yläpuolelle vuodesta 1870 1920-luvulle saakka. Sitten se siirrettiin Museoviraston kokoelmiin.

Lapin 150 vuotta täyttävät kultahiput olivat näyttävästi esillä  kullankaivajien seminaariristeilyllä 9-11. helmikuuta 2018. Perinteeksi muodostunut vuosittainen tapahtuma kokosi ennätysmäisen suuren osanottajajoukon. Kaikkiaan yli 400 kullankaivajaa matkasi Helsingin ja Tukholman väliä, kuunteli ja keskusteli kullankaivun värikkäästä historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta. Tukholmassa ohjelmassa oli kullanhuuhdontakisat.

Tapahtuman järjesti Lapin Kullankaivajain liitto, seminaarin suunnittelu ja junailu on Antti Peroniuksen käsissä. Ennen laivan irtoamista Katajanokan laiturista liitto oli kutsunut toimittajia ”Lapin kultahippujen 150-vuotisjuhliin”. Tapahtuma toi paljon valtakunnallista julkisuutta. Antti Aarnio-Wihuri esitteli medialle ja seminaari väelle yli sadan isomushippu-kokoelmansa  aarteita.

******************************************

Kultakuume – perinnöllinen tautiko?

Onko kultakuume perinnöllinen tauti. Siitä voisi kertoa se, että Lapin kullankaivu on kulkenut monessa suvussa ja sukupolvessa. Tuttuja sukunimiä kultahistoriassa ennen ja nyt ovat Kangasniemi, Korhonen, Ranttila, Mäkipuro, Merenluoto, Telilä, Ervasti ja monet muut. Monille inarilaisille suvuille kullankaivu on arkista ja jokakesäistä lisäansiota.

Lapin kullankaivun 150-juhlavuoden merkeissä kokosimme luettelon kaikista niistä kullankaivajista, jotka kirjattiin työntekijöiksi Ivalojoen kultaryntäyksen vilkkaimpana kesänä 1871. Tiedot on poimittu Kansallisarkistossa säilytettävistä Vuorihallituksen asiakirjoista. Kultalan kirjurit kirjoittivat valtausten eli tehdaspiirien omistajien ilmoituksen mukaisesti jokaisen paikalla olevan työntekijän henkilötiedot, kotipaikan, ajankohdat yms. papereihinsa.

Etsipä tästä joukosta sukulaisiasi sukupolvien takaa. Jos mielesi polttelee kesäisin kultapurojen rannoille, syy voisi löytyä tästä luettelosta. Ehkä se kultakuumeen aiheuttaja livahti geeneihisi Ivalojoella kesällä 1871. Klikkaa alla olevaa tekstiä, pääset luetteloon.

Työväki tehdaspiireissa 1871

Saimme viestin; sukuvika löytyi

–  Oli taas mielenkiintoinen kirjoitus, ”kullankaivu ja perinnöllisyys”. Kun aloitin kullankaivun Tankavaaran huuhtomo-oppaana, en tiennyt silloin, että siitä tulee loppuelämän sairaus. Tänäkin päivänä tämä sairaus runtelee ja ”satuttaa” joskin – hyvällä tavalla. Tuosta kirjatusta nimilista 1871; valtaukselta 25 löytyy sukujuuria. Irtolainen Nissilä sekä Moilanen Puolangalta ovat sukuani isän ja äidin puolelta.

 ”Kurimofabriikin” toimittama liesi Kultalassa on sekin vankka todiste siitä, että esi-isäni ovat todellakin olleet läheisessä yhteydessä kultahistoriaan. Tämä on hyvin mielenkiintoista.

Kurimofabrik on isoisäni isän perustama yritys. Järvimalmin jalostaminen

Tällä Kurimo hellalla on valmistettua ateriat Ivalojoen Kultalassa vuodesta 1870.

masuunitoimin aloitettiin Puolangan Kurimossa, jossa oli otollinen paikka vesivoiman haltuunottoon. Olemme siellä pitäneet sukukokouksia ja herätelleet sukuhistoriaa eloon. Eräs sukulaisemme on kirjoittanut pienimuotoisen kirjan yrityksen ja suvun eri vaiheista. Olemme jopa miettineet sukukokouksen järjestämiseksi Ivalojoen Kultalaan. Kun yritys haettiin aikoinaan konkurssiin, vanhoille hiilille perustettiin uusi yritys nimeltään Rautaruukki.
Järvimalmin nostamiseen käytettiin kyseisen alueen vesistöjä Sangin, Särkijärven, Juorkunan, Vaalan, Oulujärven ympäristöä. Tältä alueelta moni lähti kullankaivuuseen; Ervastit ovat myös sukupuussamme.

Niin, onhan se kullankaivuu sukurasite. Poikani ja tyttäreni ovat Karisaaren/ Saijetsin sukua ja he liittyvät tiiviisti kultahistoriaan; mm. Mickel Karisaari möi Kivekkäälle Ritakosken.

Olen sanonutkin lapsilleni, että vaikka olettekin Inarin saamelaisia, olette kullankaivuussa myös jatkumo. Tämä on erittäin tärkeää muistaa.

Ari Nissilä

Ari käyttää titteliä ”Ohjelmapalvelujen tuottaja Ivalojoen matkailupalvelut Ky”. Hän pyörittää Kutturan tien varressa olevaa Köysivaaran Eräkeskusta, järjestää kullankaivu-, kanootti, koira- ja pororetkiä kesällä ja talvella, vuokraa kanootteja jne. Tietoja löytyy yrityksen sivuilta:

https://www.facebook.com/Koysivaara

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.