Jaakko Isolan rakensi taidokkaat rivinteeraukset suojaamaan kaivupaikkaansa eroosiolta.
Lapin rikkain irtokulta-alue Lemmenjoen kansallispuistossa saa lähivuosina historiaa ja nykyisyyttä esittelevän teemareitin. Se esittele monipuolisesti alueen kultahistoriaa, legendoja ja konekaivua. Asiasta on muutaman vuoden työn tuloksena valmistunut hankesuunnitelma, jonka arvellaan toteutuvan parin vuoden kuluessa.
Kulta ja kullankaivu ovat merkittävä osa Lemmenjoen ja Lapin historiaa. Ensimmäinen tieto Lemmenjoen kullasta on vuodelta 1867, mutta vasta 1940-luvun lopun kultalöydöt saivat aikaan ryntäyksen. Pysyvää kullankaivua on ollut siitä lähtien, mutta vasta 1980-luvulla se vilkastui uudelleen ryntäykseksi. Vuosituhannen vaihteessa Lemmenjoki oli ylivoimaisesti tuottoisin huuhdontakulta-alue Lapissa. Nykyään alueella on noin 25 koneellisen kaivun kaivospiiriä ja noin 30 lapiokaivajien valtausta, kaivospiiriä tai kullanhuuhdontalupaa.
Huolimatta kullankaivun merkityksestä Lemmenjoella, sitä on esitelty alueella retkeilijöille vain kahden opastetaulun verran. Kansallispuistossa on kuitenkin vielä runsaasti merkkejä vanhasta lapiokaivusta, ja alueella kaivetaan yhä sekä lapioin että konein. Lemmenjoen kansallispuistossa vuosina 2001 ja 2011 tehtyjen kävijätutkimusten mukaan alueen kultahistorialla on suuri merkitys retkeilijöiden vaelluskohteen valinnassa. Kullankaivun historia ja nykypäivä siis kiinnostavat retkeilijöitä. Vanhojen kullankaivualueiden rivinteeraukset, kultakämpät sekä uudemmat kaivutekniikat ansaitsevat tulla esitellyiksi alueella liikkuville.
Lemmenjoen kulta-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Metsähallituksella on erityinen vastuu näiden valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden vaalimisesta.
Metsähallitus, Lapin kullankaivajain liitto ja Kultamuseo suunnittelevat yhteistyössä kansallispuiston kullankaivualueilla kulkevaa kullankaivun historiasta ja nykypäivästä kertovaa opastettua reittiä. Lähtökohtana on suunnitella mahdollisimman informatiivinen, vähän luontoa kuluttava ja retkeilijöille turvallinen reitti Lemmenjoen keskeisten kulta-alueiden läpi.
Tarkoitus on kertoa Lemmenjoen kullankaivun historiasta lapiokaivusta konekaivuun mahdollisemman monipuolisesti. Kullankaivun erilaiset menetelmät ja merkitys, sekä alueella toimineita kullankaivajia tullaan esittelemään reitillä. Reitillä halutaan myös tuoda esiin kullankaivuun liittyviä kiistakysymyksiä sekä koneellisen kaivun ympäristövaikutuksia. Olennainen osa opastusta tulee olemaan myös kullan geologialla – opasteissa kerrotaan miksi juuri Lapissa on niin paljon hippukultaa ja mistä sitä löytyy.
Kultareitti kulkee suurimmaksi osaksi jo olemassa olevia retkeily- tai huoltoreittejä pitkin. Uusia reittilinjauksia ei siis tarvitse juuri tehdä. Näin pystytään minimoimaan reitin vaikutus ympäröivään luontoon.
Reitti on noin 30 km pitkä ja se kulkee keskeisten kullankaivualueiden kautta. Reitti alkaa Kultahaminasta Morgamjärven lounaispäästä. Kultahaminasta reitti jatkuu Morgammaraksen lounaisen alarinteen poikki kohti Morgamojan rivinteerauksia ja niiden lähellä olevaa Morgamojan Kultalaa. Kultahaminan läheltä käännytään Morgamojan alajuoksulle, jossa on Lemmenjoen kullan ensimmäinen löytöpaikka.
Kultalasta suunnataan Pihlajamäelle, jossa esitellään koneellista kullankaivua. Pihlajamäeltä jatketaan Jäkäläpäälle Kulta-Korhosen kirjastolle ja sieltä Yrjö Korhosen vanhalla kämpälle ja läheisille konekaivualueille.
Lisäksi opastetaan Isola Miessijoen varrella
Teemareitti esittelee Lemmenjoen menneisyyttä ja ohjaa retkeilyä olemassa oleville reiteille, kuten tälle Hengenahdistuksen mäen polulle.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.