Kultahippu.fi

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen

Geologian tutkimuskeskus on avannut uuden nettisivuston kullankaivusta ja geologiasta kiinnostuneille. Sieltä löytyy tuhansia valokuvia, karttoja, tutkimusraportteja, julkaisuja, paikkatietoja ja paljon muuta. Sivusto avautuu klikkaamalla tai kirjoittamalla osoittetta hakku.gtk.fi  .

Hakusanalla ”kullankaivu” löytyy 250 valokuvaa ja 104 karttapiirrosta  kultahistorian varrelta. Sivustossa on yli 26 000 kuvaa, karttaa, tutkimusraporttia tai muuta dokumenttia. Valtaosa aineistosta on vapaasti ja ilmaiseksi  käytettävissä ja julkaistavissa lähdetiedot mainiten.  Aineiston käyttöoikeuksista löytyy selkeät ohjeet

Alla malliksi sivustolta poimittu vanha valokuva kullankaivuyhtiö Prospektorin päärakennuksen edestä Inarin Laanilasta. Tämä rakennus palveli myöhemmin Laanilan kestikievarina perusteellisen kunnostuksen jälkeen ja tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944. Sodan jälkeen tähän rakennettiin Metsäntutkimuslaitoksen tukikohta ja nykyisin se on osana Laanilan Kievaria.

Luonnon helmassa Laanilassa. Henkilöt vasemmalta: Insinööri W. Y. A. Hall, maisteri Arvid Pönnelin, insinööri K. A. Niinikoski, insinööri Emil Sarlin, insinööri Knut Granfelt, tohtori Hugo Forsell, insinööri Theodor Roos ja rakennusmestari Ernst Filppula sekä koirat ”Remu” ja ”Tschappis”. Kuva: Emil Sarlin, 10.8.1902. GTK, Vanhatkuvat nro 2398.

Saamelaiset ovat olleet mukana Lapin kullankaivussa  yli 140 vuotta kestäneen historian ajan. Saamelaisia nimiä ja sukuja esiintyy kullankaivun asiakirjoissa ja dokumenteissa. Asia on noussut esille uudistetun kaivoslain myötä. Sen antamin valtuuksin Saamelaiskäräjät on valittanut useimmista lupahakemuksista, joilla on haettu uutta kullankaivupaikkaa tai valtausoikeuden muuttamista kullanetsintäluvaksi. Valituksia on perusteltu muun muassa sillä, ettei saamelaisilla olisi koskaan ollut mitään tekemistä kullankaivun kanssa.

Tässä muutamia saamelaisia nimiä kullankaivun dokumentista ja kirjoista;  Jomppaset Lemmenjoelta, Saijets viimeisenä Ivalojoen kulta-alueen valvoja, Mattus, Morottaja, Aikio, Sarre,  Näkkäläjärvi, Peltovuoma, Hirvasvuopio, Hetta, Nikodemus jne.

Purnumukan saamelaisia kultapurolla Tankavaarassa 1934 tai 1934. Kuva Max Peronius.

Kultakuume valtasi 1930-luvulla kokonaisen saamelaiskylän. Purnumukan kylässä asuva Aslak Peltovuoma löysi unennäön perusteella kultaa Tankavaaran purosta ja pian koko kylä osallistui kullankaivamiseen.

Lue lisää saamelaisten kullankaivusta:

Historia ja tarinat/ Saamelaiset kullankaivajina

Seppo J. Partanen piti Kultaseminaarissa 31.1.2014 esitelmän

Lapin kullankaivun erikoisasema kaivoslaeissa

”Kultahistoria niin meillä kuin muuallakin on täynnä oikeusjuttuja, riitoja, lakien uudistamista ja lakien erilaisia tulkintoja, erimielisyyksiä kullankaivajien ja heitä valvovien viranomaisten välillä.” Esitelmän lopuksi Seppo esittää kysymyksen: Kuka omistaa sen kullan, jota ei vielä ole löydetty ?

Lue tästä Sepon esitelmä: Lakialamaiset

LKL:n puheenjohtaja Jouko Korhonen sai Sepon esityksestä kimmokkeen blogiinsa

Se perimmäinen kysymys