Lapin kullan kimallus 2018

Lemmenjoella paistoi kuu…

”Lemmenjoella paistoi kuu” erilaisena kuin tavallisesti heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena 27.-28. Liekö Suomessa parempaa paikkaa punaisen kuun ja pimennyksen katsomiseen kuin Lemmenjoen kuulut tunturit. Tässä Tytti Tupuna Bräysyn kuvia mystisestä yöstä ja kuusta ”Martin Iiskonpalo”-tunturin laelta lentokentän laidalta.

Kuu kuumottaa lentokentän ja kirjaston yläpuolella ja toisessa kuvassa Tytti tanssii elämänriemua sen tunturin laella, jonka kahdella puolella ovat Lapin rikkaimmat kultapurot Miessi, Pusku ja Ruittu.

Eiköhän sieltä kohta lennä maailmalle suuria hippu-uutisia, jotka yleensä tulevat elo- ja syyskuussa

Alla linkki Tytin Facebook-sivuille, josta kuvat on poimittu. Tytin sivustolla on paljon muutakin mielenkiintoista:

https://www.facebook.com/tytti.braysy

Tankavaarassa kisailtiin ja juhlittiin

Kullanhuuhdonnan SM-kisat alkoivat Sodankylän Tankavaarassa torstaina 19. heinäkuuta ja kestivät loppuviikon. Tarjolla oli kisoja, monipuolista oheisohjelmaa, leikkimielisiä kisailuja  lapsille ja aikuisille. Mikä parasta; sisäänpääsy Tankavaaran tapahtumiin oli maksuton. 

Tässä linkki ohjelmaan:

http://www.tankavaaragold.fi/language/fi/kullanhuuhdonnan-sm-kilpailut/

Tankavaaran Tietosanomat 1984 – 2013 näköispainoksena

Tästä alkoi Tankavaaran kasvu kansaiväliseksi matkailukeskukseksi, vuosi oli 1984.

Katso tarkemmin klikkaamalla yllä olevaa kuvaa

 

Lapin kulta sai juhlamitalin

Lapin kullankaivun 150-vuotista historiaa on juhlistettu myös muistomitalilla. Suomen Moneta on suunnitellut ja Kultakeskus valmistanut messinkimitalit, jossa on mukana aito Lemmenjoen kultahippu. Muodoltaan mitali muistuttaa kullankaivajan vaskoolia. Toisella puolella on Lapin kartta, johon Lemmenjoen kohdalle on sijoitettu kultahippu. Vastapuolella on levollinen tunturimaisema, joka voisi olla vaikka Palsitunturi, Lapin kullan löytöpaikka 1868. Rannalla istuu kullankaivaja vaskoolinsa kanssa huuhtomassa hippuja.

Moneta on huomioinut Lapin kullankaivun muissakin tuotteissaan. Suomen kansalliseläin karhu on sekin saanut oman mitalinsa, johon on istutettu Lemmenjoen kultahippu. ”Tunturikulta on aitoa kultaa, joka on hankittu suoraa Lapin yksityisiltä kullankaivajilta. Kyseessä on keräilytuotteiden ja korujen markkinoinnissa käytetty termi, joka korostaa kullan suomalaista alkuperää”, sanoo yhtiö esitteessään ”Lumoava Lappi, kullankaivua ja luonnon rauhaa”.

Juhlamitalin halkaisija 3,86 mm, paksuus 3 mm ja paino 30,5 g. 

Monetan julkaisema aikakauslehti  ”Raha & Historia” on viime numeroissaan esitellyt näyttävästi Lapin kullankaivun historiaa ja nykyisyyttä.  Lehden numerossa 2/2017 oli kuvajuttu Lapin kullan 150-vuotisesta historiasta, reportaasi Lemmenjoen kultakesästä ja Mika Telilän hipuista. Lapin Kullankaivajain liiton laivaseminaari, Antti Aarnio-Wihurin hippukokoelma,  edellisen kesän isommusten löytäjät ja LKL:n tuore puheenjohtaja Maija Vehviläinen esiteltiin lehden ykkösnumerossa 2018. Vieressä kuva juhlaristeilyn jutun alusta. Lehden jutuissa on käytetty runsaasti sivustoltamme löydettyä aineistoa sekä LKL:n seminaarissa järjestämän tiedotustilaisuuden antia.

Kulta, kullankaivu ja kultahistoria on ollut aiheena tai aineena monissa juhla- ja muistomitalleissa. Tässä kuva Rahapaja Monetan markkinoimasta ja Kanadan rahapajan lyömästä Klondiken kultaryntäyksen 100 v mitalista ja kultarahakirjeestä vuodelta 1996.

Suomen Moneta on kansainväliseen konserniin kuuluva mitalien ja rahojen asiantuntija, tuottaja ja markkinoija. Se toimii yhteistyössä eri maiden keskuspankkien ja rahapajojen kanssa. Norjassa perustettu Samlerhuset on ollut toiminnassa vuodesta 1994 lähtien. Kuluneiden vuosien aikana yritys on vakiinnuttanut paikkansa keräilyrahojen asiantuntijana. Konsernilla on toimintaa neljässätoista Euroopan maassa. Aiemmin Moneta toimi Suomen Rahapajan markkinointiyhtiönä.

Lisätietoa löytyy osoitteesta  https://www.suomenmoneta.fi/

*******

 

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.