Kultahippu.fi

Petronella päätyi monien seikkailujen jälkeen asumaan tämän kuuluisan sillan tuntumaan.

Petronellan   matka päättyi 28.1. 2014

Ylläoleva tieto tavoitti meidät jo ennen matkaamme ja  Kaliforniassa saimme. Petronellan poismenosta ja hänen ikuisesta kaipuusta Lemmenjoelle, ja paluusta vanhojen ystävien viereen ja Lemmenjoen tunturituleen lisätietoa kultahippu.fi jutuista, katso otsikot.

KULTA JA KULLANKAIVU NÄKYY

KAIKKIALLA KALIFORNIASSA

Seppo J. Partanen ja Raimo Niemelä, tämän sivuston ylläpitäjät, matkasivat maalis- huhtikuun vaihteessa 2014 Kalifornian kultakentillä. Alla muutamia matkakuvauksia. Pidemmän kertomuksen näet yläotsikosta Kalifornia 2014 ja sen alaotsikoista Kultakuume amerikkalaisittain sekä Keene Engineering, Pomona (julkaistu 18.4.14)

Tästä koko maailman vallannut kultakuume alkoi 1848; Sutterin sahan rakennustöissä löytyneestä hipusta.

Kullanetsijä Robert Woodsin pukeutuminen ja varustus on loppuun asti mietitty käytännön tarpeita vastaavaksi . Hän on Sacramentosta.

American Riverin kultahippuja Raimon kuudesta vaskoolista ja satunnaisista paikoista.

Kalifornian kultaryntäyksen suurimmat tapahtumat sijoittuvat tien 49 varrelle. Nimi kertoo, että ryntäys alkoi vuonna 1849.Lähdimme tutkimaan, mitä tiellä 49 tapahtuu tänä päivänä. Matkamme alkoi San Franciscosta maaliskuun lopulla ja kuljemme parin viikon verran etsimässä kultaryntäyksen nykyisyyttä ja menneisyyttä.
Takanamme on tätä kirjoittaessa kaksi tapahtumarikasta päivää ja noin 350 kilometriä; Palo Alto, Sonora, Jamestown, Columbia statepark, Angelscamp, Jackson ja edessämme ovat Sutter Creek, kullanhuuhdonnan MM-kisapaikka 2016 Placerville, Coloma ja paljon muuta. Tulemme kertomaan matkastamme sanoin ja kuvin.
Edellisestä kappaleesta on kulunut viikko. Olemme kulkeneet sen ajan omia polkujamme. Raimo on seikkaillut San Franciscossa, Golden Gate sillan yli pohjoiseen, sieltä itään Yubaan, Sutteriin ja Grass Walleyhin. Kultahippuja on kimaltanut vaskoolissa yllättävän paljon eli ei kulta ja kullankaivu täällä ole vain mennyttä historia ja se näkyy kaikkialla, historiakin. Seppo on tyttären perheen kanssa ihmetellyt Lake Tahoen talvea, upeita vuoristoa ja sinistä, kristallinkirkasta vettä. Polut yhtyvät perjantaina 4.4.14 Placervillessa, jossa lauantaina avautuu Amerikan suurin kullankaivumessu. Tässä samassa paikassa noin 3 mailia vanhan kultakaupungin kestustasta pidetään kullanhuuhdonnan MM-kisat kesällä 2016.

Amerikan suurimmat kultamessut Placervillesa toivat jälleen esille uutta kaivuvälineistöä.

Nettiyhteydet takkuilevat tämän tästä, sivujen ja etenkin kuvien päivitys on sangen hankalaa. Kuvia on kertynyt tuhansia, kokemuksia ja tuttavuuksia lähes saman verran. Perästä kuuluu.

Lake Tahoen maisemia järven eteläosassa. Kaikki tämä lumi on satanut muutaman viime päivän aikana maalis- ja huhtikuun vaihteessa.

Raimo sai konekiiman kultamessuilla ja tässä hän harjoittelee konekaivua.

Muistomerkki menneiden vuosikymmenten suurista kaivutöistä ja suurten tehopumpuin ruiskutetuista kukkuloista Iowa Hillin vuoristossa.

Tehoruiskuin alas ajettu kultavuori menneiltä vuosikymmeniltä.

Kullanetsintä Iowa Hillin vanhalla kaivualueella päätti Placervillen kultamessut. Päivän kestävälle retkelle osallistui noin 180 ihmistä mukanaan vaskoolit, hakut, lapiot, metallinilmaisimet, pienoisrännit, rummut ja monet muut laitteet.

V

Jaakko Isolan rakensi taidokkaat rivinteeraukset suojaamaan kaivupaikkaansa eroosiolta.

Lapin rikkain irtokulta-alue Lemmenjoen kansallispuistossa saa lähivuosina historiaa ja nykyisyyttä esittelevän teemareitin. Se esittele monipuolisesti alueen kultahistoriaa, legendoja ja konekaivua. Asiasta on muutaman vuoden työn tuloksena valmistunut hankesuunnitelma, jonka arvellaan toteutuvan parin vuoden kuluessa.

Kulta ja kullankaivu ovat merkittävä osa Lemmenjoen ja  Lapin historiaa. Ensimmäinen tieto Lemmenjoen kullasta on vuodelta 1867, mutta vasta 1940-luvun lopun kultalöydöt saivat aikaan ryntäyksen. Pysyvää kullankaivua on ollut siitä lähtien, mutta vasta 1980-luvulla se vilkastui uudelleen ryntäykseksi. Vuosituhannen vaihteessa Lemmenjoki oli ylivoimaisesti tuottoisin huuhdontakulta-alue Lapissa. Nykyään alueella on noin 25 koneellisen kaivun kaivospiiriä ja noin 30 lapiokaivajien valtausta, kaivospiiriä tai kullanhuuhdontalupaa.

Huolimatta kullankaivun merkityksestä Lemmenjoella, sitä on esitelty alueella retkeilijöille vain kahden opastetaulun verran. Kansallispuistossa on kuitenkin vielä runsaasti merkkejä vanhasta lapiokaivusta, ja alueella kaivetaan yhä sekä lapioin että konein. Lemmenjoen kansallispuistossa vuosina 2001 ja 2011 tehtyjen kävijätutkimusten mukaan alueen kultahistorialla on suuri merkitys retkeilijöiden vaelluskohteen valinnassa. Kullankaivun historia ja nykypäivä siis kiinnostavat retkeilijöitä. Vanhojen kullankaivualueiden rivinteeraukset, kultakämpät sekä uudemmat kaivutekniikat ansaitsevat tulla esitellyiksi alueella liikkuville.

Lemmenjoen kulta-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Metsähallituksella on erityinen vastuu näiden valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden vaalimisesta.

Metsähallitus, Lapin kullankaivajain liitto ja Kultamuseo suunnittelevat yhteistyössä kansallispuiston kullankaivualueilla kulkevaa kullankaivun historiasta ja nykypäivästä kertovaa opastettua reittiä. Lähtökohtana on suunnitella mahdollisimman informatiivinen, vähän luontoa kuluttava ja retkeilijöille turvallinen reitti Lemmenjoen keskeisten kulta-alueiden läpi.

Tarkoitus on kertoa Lemmenjoen kullankaivun historiasta lapiokaivusta konekaivuun mahdollisemman monipuolisesti. Kullankaivun erilaiset menetelmät ja merkitys, sekä alueella toimineita kullankaivajia tullaan esittelemään reitillä. Reitillä halutaan myös tuoda esiin kullankaivuun liittyviä kiistakysymyksiä sekä koneellisen kaivun ympäristövaikutuksia. Olennainen osa opastusta tulee olemaan myös kullan geologialla – opasteissa kerrotaan miksi juuri Lapissa on niin paljon hippukultaa ja mistä sitä löytyy.

Kultareitti kulkee suurimmaksi osaksi jo olemassa olevia retkeily- tai huoltoreittejä pitkin. Uusia reittilinjauksia ei siis tarvitse juuri tehdä. Näin pystytään minimoimaan reitin vaikutus ympäröivään luontoon.

Reitti on noin 30 km pitkä ja se kulkee keskeisten kullankaivualueiden kautta. Reitti alkaa Kultahaminasta Morgamjärven lounaispäästä. Kultahaminasta reitti jatkuu Morgammaraksen lounaisen alarinteen poikki kohti Morgamojan rivinteerauksia ja niiden lähellä olevaa Morgamojan Kultalaa. Kultahaminan läheltä käännytään Morgamojan alajuoksulle, jossa on Lemmenjoen kullan ensimmäinen löytöpaikka.

Kultalasta suunnataan Pihlajamäelle, jossa esitellään koneellista kullankaivua. Pihlajamäeltä jatketaan Jäkäläpäälle Kulta-Korhosen kirjastolle ja sieltä Yrjö Korhosen vanhalla kämpälle ja läheisille konekaivualueille.

Lisäksi  opastetaan Isola Miessijoen varrella

Teemareitti esittelee Lemmenjoen menneisyyttä ja ohjaa retkeilyä olemassa oleville reiteille, kuten tälle Hengenahdistuksen mäen polulle.

Tämä on julkaistu www.kultahippu.fi -sivustolla
© Seppo J. Partanen

Geologian tutkimuskeskus on avannut uuden nettisivuston kullankaivusta ja geologiasta kiinnostuneille. Sieltä löytyy tuhansia valokuvia, karttoja, tutkimusraportteja, julkaisuja, paikkatietoja ja paljon muuta. Sivusto avautuu klikkaamalla tai kirjoittamalla osoittetta hakku.gtk.fi  .

Hakusanalla ”kullankaivu” löytyy 250 valokuvaa ja 104 karttapiirrosta  kultahistorian varrelta. Sivustossa on yli 26 000 kuvaa, karttaa, tutkimusraporttia tai muuta dokumenttia. Valtaosa aineistosta on vapaasti ja ilmaiseksi  käytettävissä ja julkaistavissa lähdetiedot mainiten.  Aineiston käyttöoikeuksista löytyy selkeät ohjeet

Alla malliksi sivustolta poimittu vanha valokuva kullankaivuyhtiö Prospektorin päärakennuksen edestä Inarin Laanilasta. Tämä rakennus palveli myöhemmin Laanilan kestikievarina perusteellisen kunnostuksen jälkeen ja tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944. Sodan jälkeen tähän rakennettiin Metsäntutkimuslaitoksen tukikohta ja nykyisin se on osana Laanilan Kievaria.

Luonnon helmassa Laanilassa. Henkilöt vasemmalta: Insinööri W. Y. A. Hall, maisteri Arvid Pönnelin, insinööri K. A. Niinikoski, insinööri Emil Sarlin, insinööri Knut Granfelt, tohtori Hugo Forsell, insinööri Theodor Roos ja rakennusmestari Ernst Filppula sekä koirat ”Remu” ja ”Tschappis”. Kuva: Emil Sarlin, 10.8.1902. GTK, Vanhatkuvat nro 2398.